|
|
17.09.2020 12:47 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä oli sattumakuvana. Vaikka aihetta on kommentoitu jonkun toisenkin kuvan yhteydessä, kommentoin täälläkin. Nalle-Sisun ohjaamo (1955) oli ensimmäinen Sisun hitsattu kokoteräsohjaamo. Seuraavaksi näiksi tulivat Kontio- ja Jyry-Sisujen kokoteräsohjaamot. Selvä edelläkävijä siis esimerkiksi Scania-Vabiksiin verrattuna. Niissähän oli pellitetty puuhytti vielä pitkälti 60-luvulle ja omavalmisteisia ohjaamoita vasta vuodesta 1966. Ainakin vanhemman Nalle-mallin runkokin oli hitsattu. Lukuunottamatta ensimmäistä protoa kaikki Nalle-ohjaamot olivat Sisun suunnittelemia ja Karjaalla valmistamia. Blombergin Sisu-historiikin mukaan pääsuunnittelija oli tekn. Nils Fagerstedt -ansioitunut suunnittelija jolla oli huomattava osuus myös Sisu A-45 maastoautojen ja Sisu-nestemoottorien suunnittelussa. Nalle-Sisujen historia ja kuvan Nallen kunnostus on selvitetty Hyrysysy-Menolainen -lehdessä 5/94 (s. 33-39). Kuvan Nalle-ohjaamossa (1968) en pysty näkemään derkkufiilistä. Näkyvyyskin siitä oli erinomainen. Fordin dieselillä sisämelua oli toki runsaasti. Derkkunäköä oli paremminkin Scania-Vabis LB76:ssa, siinä kiehujassa. Sensijaan vanhempi Nalle-ohjaamo (1955) oli vanhahtava jo uutena. Käsitykseni mukaan Karjaalla oli 1955 ns. venytyskäärimiskone, jolla pystyi tekemään kaksoiskaarevia peltiosia. Liittäisin Sisujen teräsohjaamo-ansioituneisiin saksalaisinsinööri Wolfgang Emmerichin, joka oli 50-luvun puolivälissä Karjaan koriosaston päällikkö. Paljolta Emmerichin ansiota olivat loistokkaat Sisun (Karian) vuosien 1954 ja 1959 teliraitiovaunut Helsinkiin. Valmet joutui kopioimaan niitä vuosien 1955/56 ja 1959 teliraitiovaunuissaan Helsinkiin. Olisi kiinnostavaa tietää asiasta yksityiskohtaisemmin - eikö Raitiokaan tunne asiaa? Emmerich opetti Karjaan koripuusepät hitsattujen teräsrakenteiden taitureiksi. Emmerich kaiketi joutui lähtemään Donau (DKW)-pakettiautohankkeen uskaliaisuuden ja tappioiden johdosta. Valitettavasti kirjoitettua tietoa ei liene jäljellä. Onneksi sentään yksi Donau-Sisuista alkaa olla entisöity. |
||||
|
|
17.09.2020 12:01 | Mikko Herpman | ||
| Nämähän taitaa olla "bulkki"-koneita. Ei kalliita hienosteluja vaan tehty vaan kovaan käyttöön? | ||||
|
|
17.09.2020 11:30 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen kaunein asema on saanut arvoisensa tarkan pienoismallin. Mitäänhän ei ole alkuperäisasemasta jäljellä. Karjala 17.9.2020 kertoo komean kuvan kera, että Rautu-Seuran aktivistit Jaakko Toitturi ja Toivo Valkonen ovat saaneet noin 800 työtunnin tuloksena pienoismallin valmiiksi laserleikattuja osia hyödyntäen ja väritettynä vaaleata alkuperäismuurausta vastaavaksi. Koska aseman pituus oli 84.6 m ja pienoismalli on toista metriä pitkä, lienee mittakaava HO. Upean pienoismallin pysyvä sijoituspaikka ei ole vielä selvinnyt. Toivon siksikin, että RM ehdottaisi pikaisesti Rautu-Seuralle aihetta (asemarakennus ja Hiitolan - Raudun - Raasulin - Pietarin rata) esittelevää näyttelyä. Pienoismalli vetäisi kansaa museoon, ja paikkaisi koronan aiheuttamaa kävijämenetystä. Hyvinkään karjalaisyhteisö tulee varmasti asiaa puoltamaan. RM:n arkistossa ja sen hakukanavien takana on luultavasti kiinnostavaa kirjallista ja kuvallista aineistoa aiheesta. Erityisesti kiinnostaisivat muun muassa alkuperäiset asema-alueen suunnitelmat, joissa 2000m x 700 m asemalle piti tulla 28 raidetta ja toista sataa vaihdetta, ja alunperin suota olleen asema-alueen asukasluvuksi piti tulla yli 1000 henkeä. Siis ennen kuin keisarikunta sortui ja Suomi selviytyi itsenäiseksi. Asemasta: arkkitehdit Thure Hellström, Jarl Ungern. Asema paloi ollessaan vielä rakenteilla Raudun veristen taistelujen 21.2.-5.4.18 loppuvaiheessa. Taisteluissa oli eri vaiheissa noin 2700 bolsevikki- ja noin 850 punataistelijaa. Valkoisia oli aluksi vähän, mutta vähitellen lisäyksiä tuli muilta rintamanosilta. Bolsevikkien ja punaisten tappiot olivat valtavat - ennen kaikkea ulosmurtautumisvaiheessa Kuolemanlaakson lähes teurastuksessa kaatui näitä noin 1200 henkeä. Valkoistenkin tappiot olivat raskaat, noin 600 kaatunutta. Koska vuoden 1919 vaiheilla kuviteltiin mittavaa mannertransitoa sotavuosien malliin (Tornion-Haaparannan sillan kautta), korjausrakennettiin asema alkuperäiseen muotoonsa, toki raiteistoa rajusti karsien. Aluksi asema toimikin erityisesti Pohjois-Inkeristä tulleiden noin 6000 pakolaisen sosiaali- ja muuna tilana. Asemaa vihittäessä vastasi inkeriläisten soittokunta musiikista. Koska rata purettiin likimain aseman ja rajan puolivälistä alkaen, jäi liikenne Hiitolan ja Raudun välillä vähäiseksi. Talvisodan alettua räjäytti armeijamme aseman. Rauniot palautuivat meille 1941. Venäläiset purkivat rauniot pois sodan jälkeen. Rautuun liittyvistä tapahtumista mm. täällä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11581.0 . Lisäksi mm.Simo Eronen Raudun taistelu (Otava, 1920), Aimo Tiainen Kertomuksia Raudun asemalta (omak, 2006), Heikki Ylikangas Rata Rautuun - Ratkaisutaistelu Karjalan kannaksella 1918 (WSOY, 2012), |
||||
|
|
17.09.2020 10:55 | Timo Salo | ||
| Kulkeeko Saimaan kanavan kautta tälläisiä määriä kontteja??? | ||||
|
|
17.09.2020 10:32 | Timo Salo | ||
| Samaa mieltä kun Tuomas oli aikanaan, täytyyhän tänne jotain positiivistakin laittaa! Hieno kuva suositulta kuvauspaikalta... | ||||
|
|
17.09.2020 10:28 | Timo Salo | ||
| Vanhan konepajamiehen silmään käy joka kerta, kun menee tämän kuvan kautta: Reiät noille ritilöille on varmaan tehty käsivaralta Black&Decker-merkkisellä "yleisporalla"... :-) (onkohan moottoreissa samat "yleistoleranssit") | ||||
|
|
17.09.2020 09:15 | Timo Salo | ||
| Se sähkö jolla junat liikkuu tehdään taas hiilivoimalaitoksessa...??? Hyvä juttu, kun hiiltä poltetaan salaa. | ||||
|
|
17.09.2020 08:50 | Ossi Rosten | ||
| Ympäristöystävällisyydestä niin tiiä, mutta rata(piha)kapasiteettia tuo vapauttaa. Hiilen tarve maailmalla ei kuitenkaan ihan heti tule loppumaan jotta hyvä että tuostakin logistiikasta saadaan siivu tänne meille höylättyä! | ||||
|
|
17.09.2020 08:34 | Lauri Rantala | ||
| eiköhän tuo logo buggy toimi kumpaankin suuntaan ? https://commons.wikimedia.org/wiki/File:J33_768_Loco-Buggy.jpg |
||||
|
|
17.09.2020 02:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkohan tuollaisia siirtotelejä olemassa missään edes yhtä kappaletta? Siis sellaisia, joilla 1435 mm kalusto saataisiin liikkumaan 1524 mm verkolla. | ||||
|
|
16.09.2020 23:58 | Jarkko Pasanen | ||
| Tka-7 jarrulaji on aina G jos muuta yrittää ilmoittaa virheestä Liikejärjestelmä. | ||||
|
|
16.09.2020 22:22 | Lasse Reunanen | ||
| On se hienoa, että hiiltä voidaan jatkossa kuljettaa ympäristöystävällisesti sähköjunalla... | ||||
|
|
16.09.2020 21:57 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika paljon saa Suomen teollisuuden kuljetukset kasvaa. Ja erityisesti uutta bulkkikuljetusta tulla ettei ne mahdu nykyisille raiteille. | ||||
|
|
16.09.2020 20:54 | Rasmus Viirre | ||
| Tulee mieleen Aapon ajatuksesta ne muutamat kuvat Porvoon Tve1:stä, jolla oli perässä avovaunulla kokonainen traktori torjunta-aineruiskuttimilla varustettuna. :D Niin kait tuokin sitten toimii. Linkki kuvaan https://vaunut.org/kuva/26986?tag0=5%7CTve1%7C418 |
||||
|
|
16.09.2020 20:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| 1980 valtion velka BKT:sta 9,0 % 2019 valtion velka BKT:sta 43,9 % https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#3e13e74d |
||||
|
|
16.09.2020 20:26 | Pasi Utriainen | ||
| Vuosi 1980. Tässä tulee sellainen mielikuva, että vielä eletään ns. vanhaa aikaa nämä 80-luvun alkuvuodet, mutta vuosikymmenen lopulla puhaltavat jo myrskyisät muutokset tuulet. Saha lopetti 1988. | ||||
|
|
16.09.2020 19:07 | Erkki Nuutio | ||
| Mistä vaietaan (etenkin hallitustahot ja myötäilevät "talousasiantuntijat") on korkojen nousu. Se tapahtuu lähivuosina - maallikoille vastaavana yllätyksenä, kuin vaikkapa corona-pandemia on ollut. Siihen ei monikaan maallikko varaudu, eikä myöskään kykene vastaamaan siihen hallitusti. Seuraa väistämättä kysyntäromahdus ja luottotappioita, joilta teollisuus ei voi juurikaan suojautua. Ja teollisuuden myötä katoavat vientitulot ja valtaosa arvokkaimmista työpaikoista. Pysykää onnellisen tietämättöminä, jos siis olette velan lihottamia kuluttajapossuja, vihreitä ja punaisia. Te jotka pelastatte lisävelalla ja -byrokratialla maapallon ongelmat ja kuviteltuja ongelmia niiden päälle. Elvytysrahat olemme jo kuluttaneet. Emme ole käyttäneet tuottaviin investointeihin. |
||||
|
|
16.09.2020 18:25 | Aapo Niemelä | ||
| Mielenkiintoinen kokoonpano, tällaisia katselisi mielellään useamminkin. :) Muistelen nähneeni samankaltaisen yhdistelmän Pohjanmaan paanalla joskus vuonna 2018, kontteja ei tainnut silloin olla. Voisiko tämä liittyä vesakon ja puskitumisen torjuntaan..? | ||||
|
|
16.09.2020 18:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämähän on erityisen hyvä kuva :) | ||||
|
|
16.09.2020 17:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sähköliikenne saattaisi jo alkaa tämän vuoden puolella, joulukuun vakkareissa on mm. 4 suoraa hiilijunaa Vainikkalasta Tahkoluotoon ja myös 3 Tampereelle, jotka ovat tod. näk. myös hiilijunia. Jos tämä todellakin toteutuu, liikennemäärät menevät uudelle tasolle! T 22050 Vainikkala asema Tahkoluoto 22:33:00 12:51:00 Ma Ti Ke To Pe La Su T 22052 Vainikkala asema Tahkoluoto 12:53:00 2:01:00 Ma Ti Ke To Pe La Su T 22054 Vainikkala asema Tampere tavara 4:05:00 11:50:00 Ma Ti Ke To Pe Su T 22058 Vainikkala asema Tampere tavara 21:07:00 4:55:00 Ma Ti Ke To Pe La T 22060 Vainikkala asema Tahkoluoto 19:07:00 8:42:00 Ma Ti Ke To Pe La Su T 22062 Vainikkala asema Tahkoluoto 2:39:00 18:05:00 Ma Ti Ke To Pe La Su T 22066 Vainikkala asema Tampere tavara 21:07:00 4:55:00 Su |
||||
|
|
16.09.2020 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei välttämättä olisikaan kyse nostalgiapaukusta, vaan Satakunnassa on ollut lievää keskustelua Porin ja Rauman satamien käyttämisestä kuormitettujen etelärannikon satamien ja myöskin rataosuuksien täydennnykseksi. | ||||
|
|
16.09.2020 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos! | ||||
|
|
16.09.2020 17:17 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno :-) | ||||
|
|
16.09.2020 17:15 | Hannu Peltola | ||
| Jukka: moni asia on myös muuttunut parempaan suuntaan noista ajoista (linkissä tosin vuosi 1975): https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html |
||||
|
|
16.09.2020 17:13 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno kuva tutusta junasta. | ||||
|
|
16.09.2020 16:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei kai näitä nyt hankittu kannattamattomia yhteyksiä kannattelemaan. Varsinkin tälläiset yhtiöt joutuvat nostalgian sijaan huomioimaan liiketalouden lait. Se olisi VR:n homma hoitaa valtion tukemana tuota Mierontien liikennettä jos se nyt oikeasti rakennettaisiin uudelleen. | ||||
|
|
16.09.2020 16:51 | Jukka Ahtiainen | ||
| Moni asia oli mahdollista Suomessa, eikä velkaa juuri ollut. | ||||
|
|
16.09.2020 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi satamakeissi ja näiden rumilusten työllistäjä olisi minun mielestäni Mierontien kunnostaminen ja palauttaminen liikenteeseen. | ||||
|
|
16.09.2020 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi, lieneekö syynä ollut urakkatyö vaiko maanantaiaamun jysärin vaikutusta? | ||||
|
|
16.09.2020 12:01 | Timo Salo | ||
| Turkkilaista "laatua", on kuin juosten k...u! | ||||
|
|
16.09.2020 11:55 | Mikko Herpman | ||
| Taitanee olla ensimmäinen kerta kun saavat jotain vedettäväksi. | ||||
|
|
16.09.2020 11:53 | Raimo Harju | ||
| Vanhan silmä kaipaisi tähän koneeseen Hurun värejä, sekä turvanokkaa. | ||||
|
|
16.09.2020 11:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Samaa mieltä kaiman kanssa. Yleensäkään kuvia entisaikojen syrjäraiteista ja niiden liikenteestä ei ole tällä foorumilla liikaa, eikä kait missään muuallakaan. | ||||
|
|
16.09.2020 11:27 | Kari Rantanen | ||
| Sinivalas on hyvä lempinimi tuolle voimapesälle. Hyvä, että on puhdasta vetokykyä sähköttömille rataosuuksille, Nyt Haapajärven ja Saarijärven väli kuntoon niin saadaan noillekin töitä. Olisi esim Pohjanlahden satamat vaihtoehtona laivaukselle Keski-Suomen teollisuudelle. | ||||
|
|
16.09.2020 11:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole kiveyksestä enää jälkeäkään, jonkinlainen matala valli on radan reunassa, kaiketi rataremontin tuloksena: https://vaunut.org/kuva/142233 | ||||
|
|
16.09.2020 10:59 | Lauri Rantala | ||
| kahdella veturilla noutamaan kolmea. | ||||
|
|
16.09.2020 10:40 | Tommi K Hakala | ||
| Hiukan hitsarilla puoltanut, kun on pystytolppia tinannut paikoilleen... | ||||
|
|
16.09.2020 10:33 | Tommi K Hakala | ||
| Tämän vaunun romuttaminen oli järkyttävä teko. Olisi sitten vaikka laitettu johonkin kiskopätkälle näytille entisajan valmistustavoista. | ||||
|
|
16.09.2020 09:44 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mahtava ajankuva. | ||||
|
|
16.09.2020 09:26 | Reijo Salminen | ||
| Tuolla vasemmanpuoleisella voisi olla metsäradion paita, tanssikenkien lisäksi täydellinen sahausturvavarustus. Onko tuo puhelin arppi vai joku VR:n privaattijuttu? | ||||
|
|
16.09.2020 08:51 | Kari Haapakangas | ||
| Kas, radiopuhelinko siinä on miesten keskellä? Tuon aikakauden kännykkä... Leka ja moottorisaha edustavat raivauskalustoa, mutta minkäänlaista sahankäyttäjän suojavarustusta ei näy. Eräs ajan merkki sekin. |
||||
|
|
16.09.2020 01:23 | Lasse Reunanen | ||
| Kiitos Jouni vinkistä, harkinnan arvoinen kone. On vaan tuo noutomatka vähän pitkähkö täältä Itä-Suomesta. | ||||
|
|
16.09.2020 00:34 | Jouni Halinen | ||
| Tossa sulle on Lasse soiva peli 700 egellä https://www.nettikone.com/valmet/b10/1958848 | ||||
|
|
15.09.2020 23:12 | Petri Nummijoki | ||
| Aiheesta on ollut näkemyksiä esim. kuvien https://vaunut.org/kuva/29573, https://vaunut.org/kuva/72660 ja https://vaunut.org/kuva/141355 yhteydessä. Siis oli kai tämä meluisa, kulkuominaisuuksiltaan kehnon puoleinen ja linja-ajossa toivottoman hidas. Toisaalta saattoi olla voimakaskin verrattuna Sk-, Vk-, Tk1- ja Tk2-sarjojen vetureihin, joita käytettiin vielä 50-luvulla paljon vaihtotöissä ja päästi lämmittäjän vähemmällä. Lisäksi tässä ei ollut palonaroilla alueilla (satamat, teollisuuslaitokset, kuormaushallit) samanlaista kipinäriskiä, kuin höyryvetureilla. Dieselveturi ei vaatinut höyryveturin tavoin ympärivuorokautista valvontaa tai yhtä työvoimavaltaista polttoaine- ja vesihuoltoa, joka varmasti vähensi vaihtotyön kustannuksia varsinkin pienemmillä liikennepaikoilla, joilla ei tarvittu höyryveturihuoltoa linjavetureita varten. | ||||
|
|
15.09.2020 21:13 | Lasse Reunanen | ||
| Tuollaisen trukin voisin hankkia, jos kohtuuhintaan saisi kunnostuskelpoisen aihion. Olisi hieno harrastekone konepäivillä esitellä ja täällä kotitilalla olisi oiva apuväline monessa hommassa. | ||||
|
|
15.09.2020 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko Vv13 hyvä veturi? | ||||
|
|
15.09.2020 20:13 | Erkki Nuutio | ||
| Nestekaasukäyttöinen Valmet B10 -haarukkatrukki noin vuoden 1965 vaiheilta. Valmistaja Valmet Oy Lentokonetehdas, Siirtokoneosasto, Tampere. Nostokyky 1000 kg. Continental bensiini/nestekaasumoottori, Voith-muunninvaihteisto. Valmet - kättemme töitä ! |
||||
|
|
15.09.2020 19:45 | Markku Naskali | ||
| Viime aikoina on tullut esille useita kuvia erityisesti jo lopetettujen liikennepaikkojen rakennusten kuvia. Jos sellaista ei jo ole, toivottavasti joku tekee yhtenäisen kuvasarjan varsinkin kunnostetuista uusiokäytössä olevista. |
||||
|
|
15.09.2020 19:00 | Lauri Rantala | ||
| Pitäisikö tämä vaunu muuten nimetä TRO:n käyttämällä tavalla TRO01 ? | ||||
|
|
15.09.2020 18:57 | Kari Roininen | ||
| Tka-7 jarrulaji on aina G. Liikejärjestelmä ei tunne asentoa P. | ||||
|
|
15.09.2020 18:43 | Erkki Nuutio | ||
| Voittaa 10 - 0 Tampereen ratikan surkean värityksen. Erottuu ympäristöstä kelillä kuin kelillä niin edestä kuin sivulta. On viehättävä, ei otsakuhmuinen niinkuin Tampereen möhkäle. |
||||