|
|
22.12.2019 11:49 | Rasmus Viirre | ||
| Lempi Valakkoni :) | ||||
|
|
22.12.2019 11:37 | Raimo Harju | ||
| Ja sitten kun molempien koneet, myös tuulettajat katolla, kävisivät täysillä. | ||||
|
|
22.12.2019 11:16 | Mauri Monto | ||
| No niinpäs olinkin:) Tai ainakin sormet näppäimistöllä siis. Pitipä korjata mokoma. Vaan parempi aikaansa edellä kuin jäljessä... Hyvä kun huomasitte, kiitos! | ||||
|
|
22.12.2019 09:10 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä tuo rahastajan selkänojan kohdalla oleva kilpi tosiaan näyttää enemmän aikansa linjakilveltä kuin joltain muulta. Kuvan täytyy olla paljon vanhempi kuin mitä kuvausajankohdaksi ilmoitetaan (nyt siellä näkyy ??.06.1979). Joku 1974 voisi osua paljon lähemmäs todellisuutta. Takalinjakilven puuttuminen taas voi johtua siitä, että perävaunu on jouduttu varsin yllättäen jättämään pois matkasta (eli se on hyvin luultavasti jäänyt pois jo ennen ulosajoa hallista). Perävaunun kanssa kuljettaessa takalinjakilpi oli tietenkin perävaunussa. Kaksiakselisia moottorivaunuja kulki ilman perävaunua vielä 1970-luvunkin puolella, vaikkei se mikään erityisen yleinen näky ollut. Mutta ei kyllä ollut täysi harvinaisuuskaan. |
||||
|
|
22.12.2019 08:14 | Markku Knuutti | ||
| Ja samalla kertaa välillä Seinäjoki - Kokkola valmistui myös Kauko-ohjaus. | ||||
|
|
22.12.2019 08:06 | Markku Knuutti | ||
| Ja ovikin on vaihrettu :( | ||||
|
|
22.12.2019 08:01 | Markku Knuutti | ||
| Voi kunon koria vetuuri :) | ||||
|
|
22.12.2019 07:52 | Markku Knuutti | ||
| Nojoo Jorma , khyyl tossa seinässä näkyyski rantua aiemmalle vajalle. | ||||
|
|
22.12.2019 01:18 | Jouni Ijäs | ||
| Loppuko nämä deeverivetoiset taajamajunat Seinäjoki-Vaasa välillä aivan yhtäkkiä vuonna 2015 jonkun aikataulumuutoksen seurauksena? Ratahan oli tuossa vaiheessa ollut sähköistettynä jo jonkun vuoden. | ||||
|
|
22.12.2019 00:31 | Jorma Rauhala | ||
| Uusi kalusto on raitiovaunuja. WB:n linja on jo saanut Baselin raitiotielinjanumeron 19. Uusi raideleveys on 1 m. | ||||
|
|
22.12.2019 00:12 | Jorma Rauhala | ||
| Rautatieaseman raitiovaunupysäkki on vielä esteellinen. | ||||
|
|
22.12.2019 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| HKL:n liikemerkki tuli käyttöön keväällä 1975, mikä näkyy korjausta tai romutusta odottavien vaunujen raiteella olevassa SAT-vaunussa. | ||||
|
|
22.12.2019 00:05 | Jorma Rauhala | ||
| Lumiaurojen yms. helposti miesvoimin liikkuvien vehkeitten pistoraide. Muistaakseni (oikein vanhoja kuvia joskus nähtyäni) raiteella oli myös matalahko vaja lähes koko sen mitalla. | ||||
|
|
22.12.2019 00:03 | Jorma Rauhala | ||
| Mv SAT + pv ASEA. | ||||
|
|
22.12.2019 00:01 | Jorma Rauhala | ||
| Seurahuoneen talossa on meneillään jotkin remonttityöt, siitä kertoo kakkoskerroksen seinässä oleva työmaataulu. ASEA:n moottorivaunu on linja-ajossa, rahastajankilpi nojaa aition kohdalla ikkunaan. Lämmin päivä, koska sivuikkunat ovat noinkin alas lasketut. | ||||
|
|
21.12.2019 23:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt jo 14-vuotias? Kohta liittymässä vorkkiin? :) | ||||
|
|
21.12.2019 22:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Rekkajunat loppuivat tammikuussa 2014; ks. https://vaunut.org/kuva/82997 | ||||
|
|
21.12.2019 20:52 | Raimo Harju | ||
| Kyllä se muotoilun ero on juuri niin suuri kuin miltä se näyttää. | ||||
|
|
21.12.2019 20:05 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain Hessun pankissa on tapahtunut heinäkuussa. Hessun pankki oli Säästöpankki... | ||||
|
|
21.12.2019 19:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Puiden takana kuvan vasemmassa reunassa lukee talon seinässä isosti keltaisella jotain "... ... heinäkuussa". Onko tuohon avattu jokin liike jonkin vuoden heinäkuussa? | ||||
|
|
21.12.2019 19:15 | Teemu Sirkiä | ||
| Minunkin piti käydä täällä kesällä, mutta kävi vähän nolosti. Junassa oli kaksi yksikköä, jotka jakaantuivat matkalla ja olin tietysti väärässä palasessa. Päädyin sitten Stará Pakaan. | ||||
|
|
21.12.2019 17:11 | Pasi Seppälä | ||
| Ei ollut paikasta hajua, mutta pitää jälleen kehua mahtavaa kuvaa. Hienoa että näitä kuva-aarteita jaksetaan laittaa meidän nuorempien ihailtaviksi. |
||||
|
|
21.12.2019 17:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| No on kyllä. Eikä edes ajojohtoa. Ehkä siihen on voitu työntää vaikkapa liitevaunu tai rullavaunu :) | ||||
|
|
21.12.2019 16:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen tuo oikean reunan raide. | ||||
|
|
21.12.2019 15:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Veturin takana näyttäisi olevan telineessä ovilehtiä ehkä sähköjunien taitto-oviin. | ||||
|
|
21.12.2019 15:02 | Juhana Nordlund | ||
| Markku kysyi raitiovaunujen mainoksista. Pauligin kahvimainoksia, joita oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä, näki ainakin 1973 ja 1974 otetuissa kuvissa. Sanoma oli "Suomen kansallisjuoma - tietysti Pauligin". Tätä taustaa vasten voisin uskoa, että kuva on otettu jo ennen vuotta 1975. Kuvaan on sattunut sen verran monta valkokilpistä autoa, etten ajoittaisi kuvaa 1970-luvun kovin varhaiseen kohtaan. | ||||
|
|
21.12.2019 14:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinkahan pitkään Lahteen ja Porvooseen opastavat tienviitat ovat tuon näköisinä olleet tuossa kohdassa? Ne näyttävät jollain tapaa huomattavan vanhanaikaisilta. 1970-luvun puolenvälin katu- ja tiekuvaan tuollaiset istuvat toki vielä erinomaisen hyvin. Kaksiakselinen ASEA-vaunu on päästänyt edelleen Kaivokadulta kääntyneet Ratti-Karian, joita käytettiin kolmosilla 1970-luvun puoleenväliin saakka vakiokalustona. Kääntynyt vaunu voi hyvinkin olla linjalla 3T. Tuosta 3T jatkoi tuohon aikaan Erottajalle ja edelleen Roballe. Kauempana näkyy teliperävaunun takapää. Se voi olla nelosella tai kutosella, näin kaukaa sen tarkemmin en näe. Toki nelonen sai niveliä jo 1974, joten se ei ole todennäköisin vaihtoehto. Kymppi ei tuohon aikaan tuonne ajanut ja se sai nivelet jo ennen nelosta (alkaen joulukuusta 1973). Teliperävaunun kohdalla kuvaajaa kohti on tulossa jokin 1950-luvun telimoottorivaunu, minun silmissäni se näyttää eniten Ratti-Karialta. Se voisi sen puolesta olla linjalla 3B. Yhtä kaukana näkyy myös liikennelaitoksen bussi, hyvin todennäköisesti Sisu BT-69CR / Wiima vm. 1972 - 73. Bussista näkyy siis peräpää. |
||||
|
|
21.12.2019 14:26 | Erno Palonheimo | ||
| Mersu on W114 tai W115, W123:ssa umpio alkaa heti säleikön reunasta. W114/115 sai kasvojenkohotuksen 1973, mutta säleikkö näyttää tätä edeltävältä kapeammalta mallilta. | ||||
|
|
21.12.2019 13:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Veikkaan että näitä käytetään niin pitkään kuin pystytään ja sen jälkeen ei enää hankita erillisiä vaihtovetureita. Ellei joku ulkopuolinen ala operoida ratapihoja. Kokojunaliikenteen määrä on nykyään niin suuri. Ei siinä tarvita vaihtotöitä. | ||||
|
|
21.12.2019 12:57 | Hannu Peltola | ||
| Voiko kuva olla vanhempi kuin vuodelta 1975? Rajaako mikään asia kuvaa juuri tuohon vuoteen? | ||||
|
|
21.12.2019 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuskin juhannus koska silloin kaupunki olisi tyhjä. 4.6 todennäköisin. Vasemmalla oleva mersu näyttäisi säleikön perusteella olevan joko w114 sarjan jota valmistettiin 1968 tai w123 sarjan jota valmistettiin 1976 alkaen. Jos 2-akselinen ratikka ajaa jotain vakiolinjaa eikä tilausajoa niin 4.6.1975 olisi tarkka päivä |
||||
|
|
21.12.2019 11:20 | Markku Liira | ||
| Suomen liput liehuvat. Olisiko kuvauspäivä neljäs kesäkuuta? Vai juhannuspäivä? Autojen perusteella on vaikea arvioida kuvausajankohtaa. Oikean reunan keltainen auto taitaa olla Opel Manta A, valmistettu 1970-75. Pystyisikö raitiovaunujen mainoksista päättelemään ajankohtaa? |
||||
|
|
21.12.2019 11:16 | Juhana Nordlund | ||
| 1975 sopii hyvin ajankohdaksi, HKL:n liikemerkki on jo vaunussa, mutta ei pysäkkikilvessä. | ||||
|
|
21.12.2019 11:14 | Juhana Nordlund | ||
| Kesä 1975 sopisi hyvin ajankohdaksi, tuolloin kaksiakselinen kalusto oli jäänyt seisomaan. | ||||
|
|
21.12.2019 11:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa siis tämän kuvan vuodeksi ilmoitetaan 1976 ja tuon ylempänä näkyvän linkin kuvan 1975. | ||||
|
|
21.12.2019 11:12 | Juhana Nordlund | ||
| Uskoisin, että kuvausajankohta on sama kuin kuvalla https://vaunut.org/kuva/136582 . Kumman kohdalla mahtaa olla oikea tieto? | ||||
|
|
21.12.2019 11:10 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tämä(kin) jokin tilausajo tai muuten järjestetty tilanne? Vuonna 1977 kaksiakselinen kalusto ei enää ollut aikataulunmukaisen liikenteen käytössä. | ||||
|
|
21.12.2019 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tämä jokin tilausajo? Muutenhan kaksiakselinen kalusto oli poistunut vakituisesta liikenteestä kesään 1975 mennessä. Kuinka varmaa tietoa kuvausvuosi ylipäänsä on? | ||||
|
|
21.12.2019 10:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Sähköpostikommentti: "Ettei vaan olisi tulossa etelän suunnasta Hirsilään." (SKS). Ihan oikein! | ||||
|
|
21.12.2019 09:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tukka sortilleen, peilin ääressä...! | ||||
|
|
21.12.2019 09:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onneksi höyryveturit ovat rakenteeltaan suht yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä...! Tarkimmat mitat lienevät sadasosamillimetreissä. Toista se on dieseleissä. | ||||
|
|
21.12.2019 04:28 | Raimo Harju | ||
| Vähän niinkuin Hr11 siinähän oli vissiin kans työhuone. | ||||
|
|
21.12.2019 01:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Täällä on tällainen kevytrakenteinen noin 60 metrin laituri. | ||||
|
|
21.12.2019 01:07 | Sakari Kestinen | ||
| Kas, täälläkin nykyään laituri. | ||||
|
|
21.12.2019 00:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niin kutsuttu Hurun konepaja. | ||||
|
|
20.12.2019 23:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Hakoteillä menee. Rajasin kuvan näin saadakseni upean pylväistön näkyviin. | ||||
|
|
20.12.2019 23:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oon varmaan hakoteillä mut ekana tuli mieleen Lievestuore. | ||||
|
|
20.12.2019 22:37 | Jyrki Talvi | ||
| Hamina ja Kotka vaihtotyöt. | ||||
|
|
20.12.2019 22:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Suomessa näiden Esslingenin valmistamien teräsvaunujen suurin sallittu nopeus oli tosiaan aina 120 km/h. Ehkä Suomessa on ollut tiukempi turvallisuuskulttuuri ja toisaalta ratojen kunto ei ole sellaista nopeustasoa siihen aikaan sallinut. Samaan aikaan Keski-Euroopassa rakenteellisesti vastaavilla teleillä ja koreilla sai ajaa kovaa. Esimerkiksi tuo SIG-54 teli hyväksyttiin 160 km/h nopeudelle vuonna 1968. | ||||
|
|
20.12.2019 21:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen tiedän että Esslingenin tehdas ei toimittanut DB:lle pikajunavaunuja ainakaan 2. maailmansodan jälkeen, mutta kysyn silti uteliaisuudesta, miten lähellä DB:n 1950-60 luvun pikajunavaunuja nämä VR:n Esslingeniltä tilaamat vaunut olivat rakenteeltaan? Siinä ne kumminkin eroavat että VR:n vaunuissa ei ollut hyttejä, mutta DB:n joissakin vaunuissa oli avo-osastot, esim osassa TEE- ja Rheingold-junien ykkösluokan vaunuissa. Jossain VR:n historiikissa olen lukenut että Esslingeniläiset oli alunperin suunniteltu kulkemaan "suuren maaillman tyyliin" peräti 160 km/h, mutta jostain syystä niiden ei sallittu missään vaiheessa kulkea Suomen rataverkolla enempää kuin 120. | ||||
|
|
20.12.2019 17:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä on jo 40m jatkopala näköjään laitettu, on kyllä ollut aikamoinen nysä alunperin. | ||||