Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.11.2024 17:28 | Timo Salo | ||
| Älä Kimmo välitä! Täälläkin "tiedot" vuosikymmeniä vanhoja monelta osin, siksi nuo numeeriset tiedot vahvistetaan usein "KVG-menetelmällä"... :-) | ||||
|
11.11.2024 17:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös se idän päänaakan nimikin ole myöskin ranskaksi jotain alatyylistä, vai muistanko väärin? Googlen kääntäjä tyytyy "hittoon". Tässä laulussa taitaa olla lopussa muutama muukin kieli mukana kuin hollanti ja ranska... https://www.youtube.com/watch?v=SWrDpjjrg-s |
||||
|
|
11.11.2024 17:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Toisesta konkasta ei ole muistikuvaa, mutta se käyntikonkka antoi muistaakseni 90 asteen vaihe-eron ja sillä saatiin kolmivaihemoottori toimimaan 67% teholla. Opinnoista on aikaa eikä hyvä numeromuistini oli likikään täydellinen, joten tietoihini mahtuu virheitä. | ||||
|
11.11.2024 17:20 | Timo Salo | ||
| Sattumana uskomattoman hieno teknisesti täydellinen kuva... | ||||
|
11.11.2024 16:48 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukainen | ||||
|
11.11.2024 16:47 | Lasse Holopainen | ||
| Ratapölkkyjen päällä oleva kisko tuplattu Ratapölkkyjen päällä oleva kisko tuplattu |
||||
|
|
11.11.2024 16:46 | Timo Salo | ||
| Kolmivaihemoottorin käyttö yksivaiheisessa järjestelmässä vaatii itseasiassa kaksikin konkkaa. Toinen antamaan käynnistysmomenttia ja toinen sitten käyntiä varten. Käynnistyskonkka irroitettiin usein keskipakokytkimellä. Silti ko. systeemillä ei saada täyttä vääntömomenttia ulos ja sähköä menee hukkaan... Tuo taajuusmuuttaja muutti kaiken! Yksivaiheisesta verkosta voidaan ladata isokin välipiirin konkka, eli välipiiri on DC-sähköä tasasuuntauksen jälkeen ja sitten se taas uudestaan vaihtosuunnataan kolmivaiheiseksi. Oikein parametroimalla yksivaiheisesta "verkosta" saadaan täysi teho ulos TAMUn avulla.(TAMU= taajuusmuuttaja) Hinnat on tulleet niin alas, että noita TAMU-ohjattuja moottoreita kannattaa käyttää esim. kesähuviloilla yms. paikoissa joissa on säästösyistä vain yksi vaihe. | ||||
|
11.11.2024 16:41 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että pakollinen, parempi myöhään kuin ei milloinkaan: Asianmukaisuus |
||||
|
|
11.11.2024 16:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jari Välimaa: Sr1:iin on vaihdettu paljon pidempään koossa pysyviä pikkunippeleitä länsimaisiksi, kuten kytkimiä ja valaisimia, lisätty ääni- ja lämpöeristeitä ja vaihdettu tuuletinmoottorit kaksinopeuksisiin tolkuttoman energiantuhlauksen hillitsemiseksi: alkuperäiset moottorit olivat 4 x 40 kW, tosin kolmivaihemoottorit kondensaattorin avulla yksivaiheisina, ja Strömbergin uudet moottorit olivat 25 kW ja puoliteholla muistaakseni 2,5 kW. Myöhemmin tähän on vaihdettu myös taajuusmuuttajia tuulettimien ohjaukseen. Mutta "suomalaistaminen" on melkeinpä tässä. Veturin massasta tai arvosta on edelleen hyvinkin 90% neuvostoperäistä, pois luettuna alkuperäinen Strömbergin tyristorisäätö, joka tietysti maksoi jo tilausvaiheessa jotakin. |
||||
|
11.11.2024 16:02 | Timo Salo | ||
| Sattumana kiva rajakuva, joka pistää miettimään: Mitä Norjan ja Suomen statuksissa on eroa näinä päivinä, kun esim. Grense Jakobselvissä pääsee n. 10 metrin päähän rajasta? Suomettuminen ei ole vieläkään täysin eilispäivää??? | ||||
|
11.11.2024 16:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Koivulahti v. 1961. | ||||
|
11.11.2024 15:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Onko tuosta jotain ihan tietoakin, Mikko, vai kuulopuheen varassako mennään? | ||||
|
11.11.2024 15:19 | Jari Välimaa | ||
| Mielenkiintoinen tuo laituriviiste. Onko muualla valtionrataverkolla näitä ? | ||||
|
|
11.11.2024 15:01 | Toni Lassila | ||
| Kovin pitkältä tuo laituri ei näytä. Riittäisikö juuri ja juuri 7-8 vaunulle? Jos joitain Helsingin ja Oulun välillä kulkevia IC-junia päädytään jatkamaan Tornioon asti niin tuo on aika tyypillinen vaunumäärä vilkkaimpina ajankohtina. | ||||
|
|
11.11.2024 14:59 | Jonne Seppänen | ||
| Tyylikäs | ||||
|
11.11.2024 14:37 | Esko Maasalo | ||
| Pieni (1759 dwt) SHO:n m/s Vesta valmistui 1953 ja siirtyi näiltä vesiltä Kauko-Itään 1974. Pituutta vain 75 m. | ||||
|
11.11.2024 14:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä on noppakivestä tehdyt ohjaavat raidat kertomassa laiturialueen ja laiturin reunan sijainnit. Vastaavissa kohteissa saatetaan käyttää myös kohokuvioituja laattoja. | ||||
|
11.11.2024 14:29 | Tor Lillqvist | ||
| Enpäs viitsikään sanoa. | ||||
|
11.11.2024 14:10 | Rasmus Viirre | ||
| Sattumakuva. Ja hyvin kaunis sellainen. Niin näistä putkista tuli lähinnä ankkurointipisteitä ja kohteita erikoisoperaatioille... | ||||
|
11.11.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junkers F 13, D-335 eli myöhemmin Suomen rekisterissä K - SALA oli ollut alkuun Junkersin omistuksessa, siksi saksalainen rekisterimerkki ja nimenä "Regenpfeifer" eli kurmitsa. Se luovutettiin Aeron käyttöön Dessaussa maaliskuussa 1924 (valm.nro 700). Nokalla pyöri BMW IIIa - moottori ja teho 185 hummaa! Miehistönä ohjaaja ja lentomekaanikko, matkustajia "uskaltautui" kyytiin neljä (elikkä ihan kuten Cessna 172 Skyhawkiin nykyisin). Kuvan rysäyksen jälkeen kone korjattiin, Junkersilla Königsbergissä (neuvostonimenä nyt Kaliningrad). K-SALA (tämän rekisterin se sai toukokuun 1926 lopulla) palasi Aerolle liikenteeseen myöhemmin syksyllä 1925. Lopulta tämä Junkers käpsähti ketoon Räävelissä (Tallinnassa) 27.5.1927, kun siihen tulla tupsahti moottorivika puuskaisessa tuulessa. Koneessa olleille viidelle hengelle seurasi sairaalareissu. Koneen runko murtui ja sen jäännökset palautettiin Junkersille osamaksuksi samanlaisesta uudemmasta lentolaitteesta (K-SALE, valm.nro 2004). Aerolla oli ollut seitsemän tällaista Junkers F 13:aa. Viimeinen lento Aerolla oli 9.10.1935, kun OH-ALI (ex K-SALI) putosi Suomenlahteen ollessaan reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin. Kaikki koneessa olleet (2 + 4 henkeä) saivat surmansa. Pituus 10,5 m; siipien kärkiväli 17,75 m. Suurin matkalentonopeus 140 km/h, eli "lentäen olisit jo perillä", hah hah. Suurin sallittu paino lentoon lähdössä 1850 kg ja toimintasäde maksimipainolla 500 km. |
||||
|
|
11.11.2024 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| AERO = Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle, heko heko! | ||||
|
11.11.2024 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyypä kuvassa Porkkanakin kolistelevan vaihdekujilla, ennen kuin kuljettaja pistää lisää rappua kehiin. Ja Bredat humisivat. | ||||
|
|
11.11.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kesäturisti 1973: (Kuka saa selvän kellotornin viisareista?) Auringon varjo juoruaa iltapäivän olevan meneillään. Kuvassa taitaa näkyä Veivari menossa hakemaan Karelian runkoa seisontaraiteelle. EP 58 "Lapponia" tuloaika Hki klo 14.00, EP 8 "Karelia" tuloaika Hki klo 13.55. EP 53/54 Polaria ei vielä ollut kulussa ja EP 84 "Savonia" tuli Hki vasta klo 17.30. Klo 13.30 oli tullut P 160 Tampereelta. Ja kun muistetaan Helsingin olleen mänttäläisten "Ameriikka", niin nämä toiviomatkalaiset käyttivät enimmäkseen Porkkana - P 94:ää tai P 42:ta. Neljäkaksi tuli Hki vasta puoli viideltä iltapäivällä. |
||||
|
|
11.11.2024 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovat varmaan Lapponia ja Karelia. | ||||
|
|
11.11.2024 11:20 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoista kalustoa.... Raiteen 14 päässä taitaapi seisoa Geoab. Ja vetovoimapuolelta löytyy Sr12 ja Vv15. Onkohan Hr12 ja Sr12 sarjojen veturien tuomat junat EP-junia? Vaunustopuolelta löytyy vielä A30, A1 ja A2 peräkkäin. |
||||
|
11.11.2024 10:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo teksti "Omistaja-asema. Henkilövaunujen (siis myös F) kotiasema lennätinlyhennyksenä merkitään seinän vasempaan alasivuun suorakaiteeseen sen luettelon mukaan, jonka rautatiehallitus on antanut konepajalle" on jostakin myöhemmästä määräyksestä kuin Rh kiertokirjeestä 38/1913. Rh 38/1501 16.5.1913 on otsikoitu "matkustaja- ja konduktöörivaunujen merkitsemisestä ja käyttämisestä". Siinä ilmoitetaan aikeesta painattaa vaunuluettelo ja siitä, että konepajojen tulee merkitä vaunut ko. luettelon mukaan. Mutta siinä ei vielä kerrota, miten ja mihin kohtaan merkintä tehdään. |
||||
|
|
11.11.2024 10:57 | Jouni Hytönen | ||
| Toki myös Liikenne Oy:n punainen vahvasti edustettuna Rautatientorilla. | ||||
|
11.11.2024 06:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
11.11.2024 05:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Pihlajavesi on ilman veikkaustakin. | ||||
|
11.11.2024 05:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan luukuilla varustetut postivaunut: Sarja Po: 9804, 9810, 9813, 9902, 9906, 9908, 9961, 9962 ja 9970. Sarja Pe (2-aks. apuvaunut): 10051, 10052, 10953 ja 10054. Lisäksi oli annettu määräys kolmen Po-sarjan postivaunun kunnostamisesta Porkkalan liikennettä varten. Näissä vaadittiin olevaksi rullalaakerit. Lieneekö "ikivanha kolmiakselinen" jokin muinaismuisto alennettuna BE/XE-taukotupavaunuksi? |
||||
|
|
11.11.2024 00:41 | Lasse Holopainen | ||
| Hr12, sinisiä vaunuja ja vielä HKL:n siniset. Asjallista. | ||||
|
11.11.2024 00:38 | Lasse Holopainen | ||
| Miälenkiintoista materiaalia. | ||||
|
11.11.2024 00:16 | John Lindroth | ||
| Takana näkyy vuoden 1962(vr 100v.) näyttelyvaunut. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
11.11.2024 00:14 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintonen kuvasarja! | ||||
|
|
10.11.2024 22:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Adapterilla ei saa revitellä täysillä tehoilla. | ||||
|
10.11.2024 22:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä Trelleborg - Sassnitz - lautoilla oli 3000 V sähköä saatavilla ettei kamiinoita tarvinnut poltella? Kulkihan niillä kanssa Mitropan vaunut jotka oli samanlaisia. Joka tapauksessa Tukholma-Moskova ja Oslo-Moskova makuuvaunut kulki säännöllisesti viikoittain vuodesta 1965 asti jonnekin 1990-luvulle asti. Nykyisin koko Euroopassa ei ole junalauttoja joilla kulkisi matkustajavaunuja muualla kuin Italian ja Sisilian välillä. |
||||
|
|
10.11.2024 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisilla koksivaunuilla oli Suomessa 2000-luvulla rajoituksia. Lähestyttäessä Helsinkiä lämmitys määrättiin lopetettavaksi Tikkurilassa. Vastaavasti kun saattoliike Helsingin asemalle oli lähtemäisillään Ilmalasta, ei saanut enää lämmittää. Tämä siksi että Hesassa ei toivottu automaattisen palohälytyksen laukeamista. Venäläisethän tykkäävät matkustaa makuuvaunujunissa paukkupakkasilla vähissä vaatteissa, lämpötilan ollessa kuuman puolella +26°C ja paljon enemmän. Kamiinat hehkuvat punaisena ja kivihiilisavu on paksua. |
||||
|
|
10.11.2024 21:13 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kumpi tuo on Petäjävesi vai Pihlajavesi. Veikkaan Pihlajavesi. | ||||
|
|
10.11.2024 20:59 | Tor Lillqvist | ||
| Noissa RIC-ruudukoissa on hassua että Alankomaiden koodina ilmeisesti on NS, joka on maan valtionrautataiden lyhennys, Nederlandse Spoorwegen, eikä NL. | ||||
|
|
10.11.2024 20:55 | Tor Lillqvist | ||
| TC tulee kai sanoista Türkiye Cumhuriyeti, eli Turkin tasavalta. | ||||
|
|
10.11.2024 20:51 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Niin..ties montako vuotta..noinkin ehjänä.. Penikat eivät ole kelloriepua kivetyksen kohteeksi onneksi löytäneet..ainakaan kunnolla, taikka sitten särkynyt osuus, varmaan ajan platinaa.. | ||||
|
|
10.11.2024 20:28 | Uwe Geuder | ||
| Jos ranskalainen lukisi sanan "kone" ääneen, so kuulostaisi niin kuin haukumasana "con". Siksi suomalainen firma käyttää Ranskassa nimeä "Koné". | ||||
|
|
10.11.2024 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Eikö Trelleborg - Sassnitz ollut myös kokonaan suljettu? Se selittäisi, miksi se ei ole mainittu. | ||||
|
|
10.11.2024 19:59 | Tor Lillqvist | ||
| Jostain luin muistaakseni joskus että noita junalauttakoodeja käytettiin vain niistä junalauttareiteistä joilla junakansi oli osittain avoin, ja että Rødby Færge–Puttgarden-reitin lautoilla oli kokonaan suljetut kannet. | ||||
|
10.11.2024 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Eurostatilta löytyy dataa, ikävä kyllä vain vuodesta 2014, ainakin nopeasti katsottuna: https://ec.europa.eu/eurostat/web/transport/database ja sieltä tiedosto https://ec.europa.eu/eurostat/api/dissemination/sdmx/2.1/data/rail_go_total?format=TSV&compressed=true Siitä olen nopeasti piirtänyt kaavion https://uwe.iki.fi/public/rail-fi-fr.png Ranskassa lasku 30% jo 2004 - 2010. Suomessa lasku 20% vasta 2021 jälkeen. |
||||
|
10.11.2024 19:51 | Lasse Holopainen | ||
| Niin, erilaisiahan me ihmiset ollaan. Ja luonne vaikuttaa eri asioissa toimimiseen ja suhtautumiseen. Tulee mieleen musiikin alalta orkesterinjohtajat Helmuth Rilling ja Karl Richter. Soittivat samanlaista musiikkia, mutta johtotyylit poikkesivat toisistaan todellakin. Rillingin tyyliä johtaa voisi sanoa lievästi sanoen ilmeikkääksi. Näistäkin löytää jotain videoita netistä, jos oikein etsii. | ||||
|
10.11.2024 19:48 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kuvaa katsoessa tulee väkisin mieleen että onkohan suunnittelussa mietitty talvikunnossapitoa minkä verran. Laituri ei ole kovin leveä, portaiden ja aseman väli on suorastaan ahdas. Portaat on putsattava käsityönä lumesta. Samoin hiekoitus ja hiekan poisto taitaa olla käsitöitä... eli ei vaikuta mielestäni kovin helppohoitoiselta. | ||||
|
|
10.11.2024 19:30 | Noah Nieminen | ||
| Jaahas, Pendolino se sitten on pannut vähän hanttiin ja lisää Deevereitä kehiin! | ||||
|
10.11.2024 19:25 | Noah Nieminen | ||
| Onpa turha juna :) | ||||
|
10.11.2024 19:24 | Noah Nieminen | ||
| "Ja siinä on jopa vaunuja!" :) | ||||
|
|
10.11.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
| > Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Pitää vain jaksaa lukea lisää :) Sivulta 52 se lukee: Tavaraliikenne on kasvanut vuoteen 2000. Sen jälkeen on lähinnä suhdannevaihtelua. Vuonna 2018 taas noin sama kuin 2000. Uudempia lukuja ei ole. |
||||
