Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02. 08:40 | Jari Välimaa | ||
| Nyt on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa mahdollisuus että julkisenpalvelun operaattori voi toimia myös toisessa ETA maassa " Lisäksi esityksellä selkeytettäisiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävien palveluvelvoitteiden asettamista. Siten esimerkiksi rajat ylittävä julkisesti tuettu henkilöjunaliikenne Suomesta Haaparannalle olisi mahdollista." | ||||
|
18.02. 07:59 | Kari Haapakangas | ||
| Nuo räjähdyksen vaikutukset ovat melko vekkuleita, eikä niitä aina pysty tarkalleen arvioimaan. Jopa säätilalla saattaa olla vaikutusta. Itse oli pitämässä sääasemaa, kun puolustusvoimat hävittivät vanhaa materiaalia räjäytyksin Kittilän Tievassa. Meillä oli luotaamo pystyssä vanhassa soramontussa sellaisen 6-7 kilometrin päässä nollapisteestä, ja välissä oli vielä vaarakin. Ei ne 30 tonnin pamaukset siis juuri muuta kuin kuuluivat. Vaan eräänä syysaamuna vallitsikin inversiotilanne, mikä selvästi kävi luotausdatasta ilmi. Sillä olikin sellainen kiva seuraus, että inversion rajakerros heijasti paineaallon sieltä vaaran yli, joten sen aamuinen paukku sai konttimme tärähtämään paineaallon vuoksi. Se kymmenen yön leiri oli kyllä koko varusmiespalveluksen mukavin kokemus. |
||||
|
18.02. 07:49 | Noah Nieminen | ||
| Itse olen kuvannut vuodesta 2020 tähän päivään saakka, tänään olisi tarkoitus mennä kuvailemaan niitä sähköjunia. Tosiaankin, tämä ei ole mikään maailman paras paikka kuvata, etenkään silloin, kun juna tulee kovaa ohi. Pysähdyksissä olevasta junasta saa ihan hyviä kuvia. | ||||
|
18.02. 07:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan Parikkalan Paksuniemen tunneliakin suunniteltu avattavan kallioleikkaukseksi, mitenkähän se projekti jakselee? | ||||
|
|
18.02. 07:02 | Teemu Halttunen | ||
| Jaa'a. Saa nähdä kuinka käy Möykynmäen tunnelille. Voi olla että jatkossa tulee olemaan vain Möykynmäen kallioleikkaus. Kyllähän tuota tunnelia aikamoisella kokoonpanolla pidetään sulana. Ovet saisi olla molemmissa päissä tunnelia helpottamaan lämmön säilymistä ja jäiden sulamista sisällä. | ||||
|
18.02. 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1979 toukokuun 27. päivänä voimaan astuneen aikataulun nro 146 graafisessa tavarajuna 4062 lähti Seinäjoen tavararatapihapihalta klo 6.30. Se kohtasi junan 581 Sydänmaalla. 581:llä oli pysähdys kolmiona klo 7.17 ja 4062 odotti sivuraiteella lähtöaikaansa: klo 7.20. Parinsa 6041 tuli vastaan Tuurissa. 4062 tulo Tuu klo 8.17 ja lähtö 8.37. Samaan aikaan merkitty 4502 ei silloin saanut olla kulussa. 4062 tulo Alavus klo 7.50 ja lähtö klo 8.05. Viimein 4062:n tuloaika Haapamäelle klo 10.09, kohdattuaan sitä ennen junan 565 Ähtärissä klo 9.05. Haapamäeltä 4062 lähti klo 11.10. Se kohtasi lättäjuna 934:n Keuruulla ja kummankin lähtöaika sieltä klo 11.40. 4062 jatkoi sen kummemmin pysähtelemättä kohti Jyväskylää; tuloaika klo 13.08. Juna 4062 jatkoi matkaansa sitten Jyväskylästä eteenpäin myöhemmin illalla, lähtöaika klo 18.18. Sille oli merkitty kohtaus junille 908 - 98 Lievestuoreella, sen tarkemmitta kellonajoitta (98 oli sunnuntaijuna Pm-Jäs-Hki). Venetmäessä tuli vastaan Okun malmijuna 7030, 4062 sivuutti Vki klo 19.42. Toisen kerran 4062 kohtasi parinsa 6041:n Paltasessa sivuuttaen pysähtymättä klo 19.53 ja viimein tuloaika Pieksämäen tavararatapihalle klo 20.22. Ja sitten tavarajuna 6041: lähtöaika Pieksämäen tavararatapihalta klo 19.15. Ensimmäinen kohtaus Pm henkilöasema, vastaantulijaksi oli merkitty juna 6807. 6041 sivuutti sen klo 19.24. Sitten Paltaseen kohtaamaan parinsa 4062:n, tulo/lähtö klo 19.50/20.00. Seuraavaksi Venetmäelle odottamaan Outokummun malmijunaa 3071. Okulainen sivuutti klo 20.25. 6041 lähtö klo 20.25. 6041: tulo Hankasalmelle klo 20.46, siellä vastaan tuli henkilöjuna 907 - 97 (97 perjantaisin vaunusto Helsingistä, 907 kulki muina päivinä lättänä Haapamäeltä). 6041 lähtö Hks klo 20.55. Seuraavana Lievestuore: tulo klo 21.22. (Kohtaajaksi oli merkitty juna 6811). Lähtöaika 6041:lle Lvt klo 21.55. Vaajakoskella kohtaus Porkkana P 93:n kanssa. 6041 tulo/lähtö 22.25/22.30. Porkkana sivuutti Vko pysähtymättä klo 22.29. 6041 tulo Jy klo 22.45. Jyväskylästä 6041 jatkoi matkaansa, lähtö klo 0.20 ja pahemmin pysähtelemättä kohti Haapamäkeä, sinne tuloaika klo 2.18. Matka jatkui: Haavasta 6041 jatkoi matkaansa lähtöajalla 6.18. Myllymäelle tuloaika klo 7.10. Siellä tuli vastaan Helsinkiin menevä pikajuna 42, lähtö klo 7.27, sama lähtöaika merkitty 6041:lle. Seuraavaksi pysähdys Ähtärissä, klo 7.49 ja lähtö klo 8.07. Sitten Tuuriin, tulo klo 8.36, kohtaamaan parinsa 4062 tai samoille ajoille merkityn 4502:n. Tuurista 6041 lähti klo 9.05. Sitten 6041 ajoi Alavudelle, tuloajalla 9.17. Siellä tuli vastaan 4504 klo 9.20. Alavudella nämä molemmat tavarajunat päästivät ohitseen henkiöjuna 565:n joka lähti sieltä klo 9.34. 4504 lähti Alv klo 9.35 ja 6041 puolestaan klo 10.05. Sydänmaa! Kiehtovan nimiselle asemalle 6041 saapui 10.36. Oli meneminen sivulle: juna 582 sivuutti ässänä Sm klo 11.06. 6041 lähti sieltä klo 11.08 ja viimein tuloaika Seinäjoen tavararatapihalle klo 11.44. Jotkin tavarajunat olivat vakinaisten junien luettelossa ja jotkin taasen kulussa eri määräyksestä. Junat, joiden numerossa toinen numero oli nolla, kulkivat rautatiepiiristä toiseen. Piirin sisäisillä "omilla" (niin sanoakseni) oli toisena numerona rataosan numero. Ensimmäinen numero oli siis lähtöpiirin numero ja kolmas numero määräpiiri. Viimeisenä järjestysnumero, joka ei aina suinkaan ollut juoksevassa järjestyksessä, kunhan nyt oli valmiit aikataulut, jos jotain tarvetta ilmeni. Tämä siis aikataulusta vuodelta 1979! |
||||
|
18.02. 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 141 lähti kolmen rungon Porkkanana Helsingistä aamukahdeksalta. Porin suunnan Porkkanassa oli kaksi runkoa, josta toinen kulki Poriin asti ja toinen runko Peipohjassa irrotettuna Raumalle. Seinäjoen runko oli Helsingistä lähdettäessä viimeisenä. Siellä (Seinäjoella) P 43:n rungon "kääntöaika" oli sellaiset kaksi ja puoli tuntia ennen paluutaan P 44:nä. Viimeisen kerran P 141/43 ajettiin Porkkanalla lauantaina 1.6.1985: Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 (Hki-Pri) + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 (Hki-Rma) + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112 (Hki-Hpk-Sk). |
||||
|
|
17.02. 22:34 | Jukka Viitala | ||
| Rapakivessä on joskus isoja rapautumaonkaloita ja vaakarakoja. Vaalimaalla motarilinjalla meillä oli drone puunlatvoissa 100 m paukun takana kuvaamassa sitä, paukku meni suvereenisti, mutta sekunnin päästä melkein dronen alla ollut lammikko muuttui mutageysiriksi ja oli aivan hilkulla, ettei suihku osunut härveliin. Paine vaelsi vaakarakosia pitkin ja puhalsi ne puhtaaksi. Video oli paljon näyttävämpi kuin alunperin oli tarkoitus. Seismologit näkevät yli tonnin louhintapaukut, mutta ne piirtävät erilaista käppyrää kuin järistykset. Mulle soitti kerran seismologi siitä, että puuhamontustamme 100 m päässä oli näkynyt iso jysäys, mutta kartalla ei ollut siinä kohdassa mitään. Paikalle oli avattu uusi monttu ja naapurin panostaja oli saanut kuningasajatuksen posauttaa 30 tonnia kerralla, oli varmaan Etelä-Suomen isoin paukku. Tuli siitä vähän puheenaihetta muuallakin, mutta paikka oli sen verran korvessa, ettei vahinkoja tullut. Tuon kokoinen paukku palaa hidastuksista johtuen noin sekunnin, joten pärähdys on pitkä. 400 reikää ainakin ja keskimäärin muutama millisekunti väliä jokaisella. |
||||
|
|
17.02. 22:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Näillä seuduilla tuli paljon kuvattua noin vuosina 2015 - 2022 ja tässä "Lidlin aidallakin" tuli pari kertaa sommiteltua, mutta yhtään junallista kuvaa en lopulta tainnut tästä ottaa. Hyvän kuvan olet paikalta ottanut tutusta junasta. | ||||
|
17.02. 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Voisi olettaa että tämäkin muuttuisi säännöllisesti sähköllä ajettavaksi. Kuvan vaunustossa on hauska rytmitys. | ||||
|
17.02. 22:10 | Tuomas Pätäri | ||
| Erikoinen kuljetus nätissä maisemassa. | ||||
|
|
17.02. 22:09 | Teppo Niemi | ||
| Hannu on ihan oikeassa. Porkkana (elikäs Dm8/9) tuli Helsingistä Tampereelle junassa P141 (Helsinki -Pori) Paluujunana taisi tähän aikaan olla P44 Seinäjoki - Haapamäki -Tampere. |
||||
|
17.02. 22:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvassa on myös todella tyylikkään väristä kalustoa. | ||||
|
17.02. 21:47 | Jonne Seppänen | ||
| 04 Pendo | ||||
|
17.02. 21:08 | Miitre Timonen | ||
| Pikkukuvasta näytti, että tuossa vaunun kulmassa on ihminen. | ||||
|
17.02. 20:59 | Petri Nummijoki | ||
| Liittyivätkö Woodward-säätäjien ongelmat jo tuossa vaiheessa veturin vajaatehoisuuteen eli liian alhaisiin maksimikierroksiin https://vaunut.org/kuva/46905 vai oliko niissä muuta vikaa? Vajaatehoisuus ilmeisesti saatiin poistettua Woodward-säätäjillä varustetuista vetureista vasta joskus 1980-luvun kuluessa päätellen aikaisemmista keskusteluista. | ||||
|
|
17.02. 20:21 | Hannu Lehikoinen | ||
| Voisi kyllä hyvinkin olla. Taisi olla vakituisemmin Haapamäen vuoroissa vasta vähän myöhemmin? Porkkana tuli mielestäni toisen junan (porilaisen P141:n ?) matkassa Helsingistä Tampereelle ja P43:n reittinä oli ainakin tähän aikaan Tpe-Hpk-Sk. |
||||
|
|
17.02. 20:15 | Hannu Lehikoinen | ||
| Lättä on junassa H902 Jyväskylä-Haapamäki ja Huru junassa T4062 Seinäjoki-Jyväskylä. Joskus tämä tavarajuna saattoi kohtauksen yhteydessä poimia vaunun tai pari Keuruultakin tai vastaavasti jättää vaunuja. T6041 Pm-Sk ja T4062 Sk-Jy taisivat kulkea useamman vuoden 80-luvulla niin, että T6041 kulki yöllä Jy-Hpk ja jatko varhain aamulla kohti Seinäjokea. Vastaavasti T4062 lähti yöllä Seinäjoelta ja tuli aamuksi Haapamäelle, josta jatko klo 11 jälkeen tähän kohtaukseen Keuruulle. Olikohan T4062/T6041 kohtaus Ähtärissä? Viimeisellä aikataulukaudella näiden tavarajunien kulkiessa T6041 muutettiin kulkemaan niin, että se ohitti Keuruun n. klo 10, jatkoi Haapamäeltä H560:n tultua n. 12:30 ja ehti Seinäjoelle ennen klo 16:30 aikoihin lähtenyttä P44:ää. Olikohan perjantaijunan H582 kohtaus Alavudella vai Sydänmaalla? Ja kaiketi H901:n kohtaus Petäjävedellä? Jostain 70/80-lukujen vaihteesta on muutama muistikuva tämän junan vastaparin T6041:n kulusta noin klo 10:n aikoihin Keuruun ohi. Silloin aamupäivän Lättä Jyväskylään meni Keuruulla raiteelle II ja hetken päästä tavarajuna ajoi vauhdilla raidetta I läpi Haapamäen suuntaan. Matkustajaturvallisuus ei ollut paras mahdollinen kapealla puulaiturilla. Kerran tavarajunassa oli Dr13, jota nuori mies ei ollut tunnistaa edes suomalaiseksi veturiksi. Kerran taas Lättä odotteli Keuruulla pitkälle iltapäivään, kun Jyväskylästä tullut tavarajuna oli ohjautunut väärässä asennossa olleen vaihteen kautta Kalettomalla sivurateelle ja törmännyt toppakoneeseen. Haapamäen päivystäjänä ollut Dv16 hinasi vioittuneen Dr12:n Keuruun ohi joskus iltapäivällä. |
||||
|
|
17.02. 20:05 | Lasse Hinkkanen | ||
| Suorittaja on mielestäni Eteläahon Reetu. | ||||
|
17.02. 19:54 | Noah Nieminen | ||
| Aijjaijai VR. Hieno kuva! | ||||
|
17.02. 19:47 | Hannu Lehikoinen | ||
| Raiteella II H901 Haapamäeltä Jyväskylään ja raiteella I H902 Jyväskylästä Haapamäelle. Kuljettajat vaihtavat junasta toiseen. Ennen lättäkauden loppua H901 aikaistettiin niin, että se ehti Jyväskylään kääntymään H902:ksi. Lättäkauden loputtua H901 lakkautettiin ja H512 Jyväskylä-Haapamäki-Tampere (Dv12+puuvaunut) korvasi junat H902 Jy-Hpk ja H514 Hpk-Tpe. | ||||
|
17.02. 18:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
17.02. 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Eljas, juuri tuo "krenaaminen" uusia vehkeitä vastaanotettaessa on sangen yleinen ilmiö koneenrakennusalalla. Ja syitähän ilmenee sitten laidasta laitaan! Esimerkiksi maitsemastasi sivukiertokangen tappien murtumisesta tulee mieleen suunnittelupuolen vaivannäkö rakenneosaa mitoitettaessa. Joskus lopullinen tulos selviää vasta kokeiluvaiheessa. Joskus asialla on lievä "ujostelu" mittojen määrittelyssä, tai huono raaka-ainesvalinta. Huonous ei aina riipu suunnittelijasta, teräksen valmistuksessakin saattaa hiukan lipsahtaa, ongelmia valmistuksessa (vaikkapa hieman pieleen arvioitu karkaisulämpötila kangen tapille). Kun tällaiselta kangentapilta vaaditaan yleensä sileydeltään virheetöntä pintaa, niin jopa yksi ainoa "liian" syvä koneistusnaarmu (jopa viimeistelyhionnassa!) saattaa olla alkulähteenä ennenaikaiselle väsymismurtumalle. Teknisessä suunnittelussa tuloksen onnistumiseen yleisesti päästään matemaattisella laskennalla, mutta runsas vaikutus on myös silkalla sattumallakin. Sama piti paikkansa vetopiirrin-piirustuslauta-laskutikkukaudella ja valitettavasti myös CAD-vehkeillä pelattaessa, olivatpa nämä kuinka uusinta huutoa hyvänsä. Vain Luojan työ on täydellistä, tapasi isoäitini sanoa. Mr Murphy elää ja voi hyvin. |
||||
|
17.02. 17:43 | Lasse Holopainen | ||
| Ja rahani riittää. Ei varaani venettä kaada, hmm... varaanit voivat tosin olla aika isoja. | ||||
|
|
17.02. 17:15 | Rasmus Viirre | ||
| Veturitalleissa, vesitorneissa ja muissa vanhoissa tiilikasoissa on sitä jotain vähintään yhtälailla kuten puisissa asemarakennuksissa.. Koristeellisiakin mm. salmiakkikuvioisine päätyineen. Tuli paha mieli viime lauantaina kun Kokkolassa käytiin, ja näki mille mallille varikkoalue on sielä mennyt. S-ryhmä on ilmeisesti ostanut koko tallialueen. Näyttää olevan viereisen prisman kaikki lumet vaan lykätty isoina kasoina sinne. Veturit säilötään pääasiassa Ykspihlajassa. Vaunuvarijon tykönä nyt seisoo sentään Sundström Oy:n kalustoa kun sen omistavat. Varikon uloimmat peräraiteet on purettu pois. |
||||
|
|
17.02. 17:02 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
17.02. 16:59 | John Lindroth | ||
| Komea nostalgiaa huokuva talvikuva! | ||||
|
17.02. 16:44 | Noah Nieminen | ||
| Ja jos olisi vielä punavalkoinen Susi... | ||||
|
|
17.02. 16:43 | Noah Nieminen | ||
| Joo, tää on hieno! | ||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan ystävänpäivänä 2025 |
17.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Roslagsbanan kuuluukin ehdottomasti seuraavan (ja toivottavasti myös pidemmän) Tukholman-reissun kohteisiin. Tällä kertaa maissaoloaika oli vain enintään viisi tuntia, josta suuremman osan päätin varata sosiaalisempaan ajanviettoon. Laivaksi oli kuitenkin valikoitunut Gabriella, ja siksi satamasta oli sopivan lyhyt matka Saltsjöbananille. | ||||
|
|
17.02. 15:43 | Lasse Holopainen | ||
| Tässä on sitä nostalgista tyylekkyyttä. | ||||
|
17.02. 15:40 | Lasse Holopainen | ||
| Berkhof Ambassador... jaa, itseasjassa n e ä m m ä onkin, tuossahan tosiaan kun tarkemmin katsoo, ei n e ä Citealle tyypillistä mustaa kyljestä alkavaa takavalon pohjaa. | ||||
|
17.02. 15:35 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
17.02. 15:19 | Samuel Pajunen | ||
| Tka8 oikea numero on 561. | ||||
|
17.02. 13:34 | Jari Välimaa | ||
| Nyt vanha laitos poistettu käytöstä ja uusi laitekaappi on käytössä samoin kuin puomit. Vanhaa laitosta voi vielä ihailla kesään saakka jolloin se museoidaan kuten wc-laitoskin. |
||||
|
|
17.02. 11:08 | Eljas Pölhö | ||
| Sv12 2541 ym vastaanottoa VR:lle viivytti neuvottelut eräistä heikoksi havaituista osista ja sopimuksesta (sen laadinnasta), että hankkija (valmistaja) vaihtaa ne kustannuksetta, jos rakennemuutokset eivät kestä sovittua kilometrimäärää. Ongelmia olivat sivukiertokangen tappien murtuminen ja Woodward-säätäjät. Esimerkiksi veturilla 2541 tehtiin vastaanottokoeajoja 23.3.1965, 25.3.1965, 30.3.1965 ja 5.5.1965. |
||||
|
17.02. 10:36 | Hannu Lehikoinen | ||
| Juna 902. | ||||
|
|
17.02. 10:36 | Hannu Lehikoinen | ||
| Minun mielestäni Lättä on tullut Jyväskylästä 902:na ja jatkaa H514:nä Tampereelle 12:30 jälkeen H560:n tultua Pohjanmaalta. Voisiko suorittaja olla Kalevi Nykänen? |
||||
|
17.02. 10:36 | Tero Korkeakoski | ||
| Itte vähän naurahdin kun kysyin töissä esimieheltä että onko tänään tulossa meille tavarajuna. Hän vastasi että ei saa kertoa, nuo eivät ole sellaisia asioita mistä nykymaailmassa saa puhua (meidän turvallisuuspäällikkö on vähän vainoharhainen). Noh, katsoin asian sitten juliasta että onko juna tulossa vai peruttu. | ||||
|
|
17.02. 10:33 | Jouni Hytönen | ||
| Junapari 6041/4062 Pieksämäki-Seinäjoki-Pieksämäki. En muista aikatauluja, ehtikö 6041 Seinäjoelle ennen 4062:n lähtöä vai kohtasivatko junat matkalla jossakin. Junalauttavaunuja näkyi kyllä Jyväskylässä vielä 90-luvun puolellakin säännöllisesti. Tämä junapari kyllä lopetettiin jo noin vuonna 1987. | ||||
|
|
17.02. 10:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Näyttäis olevan oikein kontteja tuossa tavarajunassa. | ||||
|
17.02. 09:50 | Urpo Mustapää | ||
| Hyvä kuva. Tarjouslehtiä ei ollut jaossa Vaasaan mennessä aamulla mutta lumipyryinen lakeus toi muistoja mieleen. Yle kuvasi myös pätkän https://yle.fi/a/74-20144014 | ||||
|
Kuvasarja: Lättäjuna Tuuriin ja Ähtäriin 15.2.2025 |
17.02. 09:45 | Urpo Mustapää | ||
| Hyviä kuvia mlelenkiintoisesta aiheesta. Ylekin teki aiheesta pienen jutun https://yle.fi/a/74-20144014 | ||||
|
17.02. 09:09 | Veeti Pietilä | ||
| Yksikkönumero on 7015 | ||||
|
|
17.02. 08:36 | Jouni Hytönen | ||
| Yksi matkalasku Lappeenranta-Pasila-Lappeenranta (juna) kerran palautettiin pyynnöllä täsmentää reittiä. Tuolloin hekoteltiin kavereiden kanssa, että tulostanko Teemun linkkaamat tiedot laskun liitteeksi. :D | ||||
|
17.02. 08:29 | Jari Välimaa | ||
| Pitäisikö tässäkin puhua eurooppalaisesta puolesta ? | ||||
|
17.02. 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuossa: https://mapio.net/pic/p-3906512/ | ||||
|
|
17.02. 08:13 | Veeti Pietilä | ||
| Korjattu. Ei ollut aikaa laittaa vaunusarjoja niin laitoin vaunustoksi jotain. | ||||
|
17.02. 08:00 | Noah Nieminen | ||
| :) | ||||
|
|
17.02. 08:00 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä. Ja toimialue on Suomi joten haaparantaan ei ole asiaa . | ||||
|
|
17.02. 07:58 | Noah Nieminen | ||
| Olisiko nyt hyvä? | ||||