![]() |
10.11.2024 19:30 | Noah Nieminen | ||
Jaahas, Pendolino se sitten on pannut vähän hanttiin ja lisää Deevereitä kehiin! | ||||
![]() |
10.11.2024 19:25 | Noah Nieminen | ||
Onpa turha juna :) | ||||
![]() |
10.11.2024 19:24 | Noah Nieminen | ||
"Ja siinä on jopa vaunuja!" :) | ||||
![]() |
10.11.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
> Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Pitää vain jaksaa lukea lisää :) Sivulta 52 se lukee: Tavaraliikenne on kasvanut vuoteen 2000. Sen jälkeen on lähinnä suhdannevaihtelua. Vuonna 2018 taas noin sama kuin 2000. Uudempia lukuja ei ole. |
||||
![]() |
10.11.2024 19:05 | Uwe Geuder | ||
Suomessa tavaraliikenne oli kasvussa vielä ajanjaksolla 2009 - 2018 https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Rautatietilasto_2.12_uusi.pdf sivu 41. Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana. Että viime vuosina liikenne on kutistunut, se on eri asia. Vuosi sitten on keskusteltu myös Ranskan luvuista. Pitäisi jaksaa etsiä taas. Juuri tuosta BB 75000 -sarjasta on vuonna 2004 tilattu 400 kappaletta ja vielä lisäoptiona 100 kappaletta. Liikennemäärät laskivat jo silloin kovasti ja vain 200 kappaletta on lopussa ostettu. En ole tietoinen, että olisi ollut merkittäviä sähköistysprojekteja, jotka olisivat vähentäneet dieselvetureiden tarvetta. |
||||
![]() |
10.11.2024 18:41 | Uwe Geuder | ||
Tuossa ote RIC- sopimuksesta: https://uic.org/IMG/pdf/extract_ric_2014-01-01_en-2.pdf Ehkä täydellinen versio ei ole julkaistu verkossa? Junalauttareiteistä ei sanota mitään. Oli myös vielä reitti Puttgarden - Rødby, mutta Trelleborg - Sassnitz olisi pitänyt olla neuvostoliittolaisesta näkökulmasta kai tärkeämpi. | ||||
![]() |
10.11.2024 18:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
Ahaa! Tuopa oli minulle uutta tietoa! Kiitos. | ||||
![]() |
10.11.2024 18:18 | Uwe Geuder | ||
Näin olisin arvannutkin, että on vaihtoehtoinen järjestelmä, vaikka en tiennyt onko se höyrylämmitys vai jotakin muuta. Nykyään lukee RIC:ssä, että lämmitysjohto on oltava kytkettynä ja toimivassa kunnossa koko vuoden aikana. Ehkä 50 vuotta sitten säännöt olivat vielä erilaisia. | ||||
![]() |
10.11.2024 18:11 | Rainer Silfverberg | ||
Noissa vaunuissa oli hiilellä toimiva lämmitysjärjestelmä jos ei veturin tarjoama sähkö ollut yhteensopiva. | ||||
![]() |
10.11.2024 18:00 | Kari Haapakangas | ||
Nuo kivetykset ovat äärimmäisen hyödyllisiä heikkonäköisille, etenkin valkoista keppiä käyttäville. | ||||
![]() |
10.11.2024 17:43 | Uwe Geuder | ||
Omituinen on tuo ainoastaan 3000 V 50 Hz. Saksassa tulee 1000 V 16,7 Hz (siihen aikaan kutsuttu 2/3), Ranskassa 1500 V 50 Hz. Sen alla vielä joku merkki, jota en tunne. | ||||
![]() |
10.11.2024 17:34 | Mikko J. Putkonen | ||
Katoksen takana on luiska, jep. | ||||
![]() |
10.11.2024 17:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
Ilmeisesti tuolla katoksen takana menee invaramppi.? Vähän turhan näköistä työtä tuossa tehty, asfalttien väliin pitänyt väkertää nuot kivetykset..vai meniskö niiden alla helposti löydettäviä kaapeleita tms.? | ||||
![]() |
10.11.2024 17:19 | Uwe Geuder | ||
RIC on Regolamento Internazionale delle Carrozze, siis kansainväliset vaunusäännöt ovat sopimus matkustajavaunujen vaihdosta Euroopan normaaliraiteisilla verkoolla. Vain UK ei ole mukana. Suomi ja Irlanti eivät ole mukana, kun vaihtovaunuja ei kai koskaan ollut. Espanjaan ja kai myös Portugaliin oli vaihtovaunuja jo ennen kuin normaaliraide oli olemassa Espanjassa. RIC määrittelee myös vaunuluokat, A = ykkösluokka, B = kakkosluokka, WL = makuuvaunu jne. RIC oli 1922 – 1982 Sveitsin SBB:n hallinnoima, sen jälkeen se on ollut UIC:llä. Kun Suomi ei ole edes RIC:ssä, VR:n poisjäänti UIC:stä on ainakin siltä osin ilman merkitystä. Jos vaunussa lukee vain RIC, se kelpaa kaikkiin jäsenmaihin normaaliraiteille. Jos se kelpaa vain osaan maista, kaikkien maiden pitää luetella. En nyt oikein keksi, mikä maa puuttuu listalta. (TC on kai Turkki. Nuoremmille voi kai mainita, että J lienee Jugoslavia.) Mielenkiintoinen, että Neuvostoliitto on taipunut käyttämään D-tunnusta. Poliittisesti heidän kanta oli jo 1950:stä lähtien, että on DDR ja Saksan LTV olivat 2 erillistä valtiota. Kasainvälisesti sitä tunnustettiin kuitenkin vasta vuosina 1972 – 1974. |
||||
![]() |
10.11.2024 17:02 | John Lindroth | ||
Veturin Nro 2 "Virå" rakensi Motala verkstad(Nro 272) 1901 alunperin Stafsjö Järnvägille .Veturi myytiin v.1919 eteenpäin pohjoiseen Norjaan jolloin se omistajaksi tuli "Björkåsens Gruvor" yhtiö. Veturi oli käytössä 50-luvulle asti. ÖSIJ tuli veturin omistajaksi vuonna 1965. |
||||
![]() |
10.11.2024 16:46 | John Lindroth | ||
Tunnelmallinen kuva rantapenkereeltä,vesi on hyvä elementti! | ||||
![]() |
10.11.2024 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
Kiitos, tämä selvensi hieman — eli osittain oli kyse vähän niinkuin määrittelykysymyksestäkin. Mulla on sekin, kun mua on työkseni sompailevana »aivopesty» vuosikymmenet kaikenlaisissa »REAKeissa». Osittain — eikä välttämättä ihan niin vähänkään — ehkä niistä, mutta toki myös kokemuksen kautta ja ihan jo luonteenlaadunkin myötä, tulee se, että aivan ehdottomasti mieluummin liian hiljaa kuin liian kovaa. | ||||
![]() |
10.11.2024 16:14 | Rainer Silfverberg | ||
Tuleeko katkoja Turun satamaradan liikenteeseen kun Koulukadun alikulkusilta puretaan ja rakennetaan uudestaan? Väylän sivuilla ei mitään mainintaa siitä. | ||||
![]() |
10.11.2024 15:55 | Peter Verschelden | ||
This one: https://www.facebook.com/photo/?fbid=8487674507947943&set=a.533106833404790 But from where? |
||||
![]() |
10.11.2024 15:46 | Teppo Niemi | ||
Puukorisen makuuvaunun seinässä näkyy luokkamerkintäna 1. Eli kyseeseen tulee siis joko Cm tai CEm sarjan makuuvaunu. | ||||
![]() |
10.11.2024 15:38 | Hannu Peltola | ||
Tämän kuvan yhteyteen voi ehkä kommentoida pari sanaa kuvan ottamisesta ja mallin rakentamisesta. Tämä kuva kuuluu myös sarjaan, jossa testasin Helicom Focus -ohjelmaa. Ohjelma yhdistää eri kohtiin tarkennetuista raakakuvista yhden syvyysterävyydeltään laaja-alaisen kuvam. Tässä kuvassa lähtökohtana oli parisenkymmentä raakakuvaa. Kuvan valaistuksen pohjana toimi pienoisrautatieni yläpuolella olevat LED-valaisinnauhat. Ne tuottavat hyvän yleisvalon, mutta ne valaisevat suoraan ylhäältä, eikä kuvaan muodostu normaaleja varjoja. Tässä kuvassa virittelin perusvalaistuksen lisäksi vasemmalle halogeenispottivalon, joka tuo kuvaan mukavasti varjoja. Taustalla oleva maisema on vielä keskeneräinen. Kiviseinään tulee kiinni tiesilta, jonka tulevien kannakkeiden alle kivisiltaan on jo tehty säistäminen. Veturien välissä oleva kukkula on vielä vahvasti rakennusvaiheessa ja tähän kuvaan peitin keltaiset polyuretaanilevyt Nochin irrallisella ruohomaton kaistaleella. Länsi-Ylämaat ovat todella vehreät erilaisesta kasvustosta ja kuvasta erottaa mm. saniaiskasvustoa ja erilaisia kukkia. Ylämailla on kesäisin laajoja horsmaniittyjä ja Englannista löytyi onneksi piensarjavalmistaja, joka tekee laserleikattuja 00-mittakaavan (1:76) horsmapensaita. Näiden tekeminen käsin olisi aika tuskaista! Rannan kivikko on aitoja pieniä kiviä. Meren aallokko on tehty merenpinnan päälle muotoilluista alloista. Pohjamateriaalina tässä oli Woodland Scenicsin Water Effects -massa, joka muistuttaa koostumukseltaan Eri Keeperiä. Massa kuivuu värittömäksi ja kuivumisen jälkeen maalasin aallot akryylivärillä valkoiseksi. Meri itsessään on tehty Woodland Scenicsin vesiohenteisella ja valettavalla Eazy Water -nesteellä siniseksi maalatun vaneripinnan päälle. |
||||
![]() |
10.11.2024 15:35 | Rainer Silfverberg | ||
No sitten se on CEm? | ||||
![]() |
10.11.2024 15:35 | Lasse Holopainen | ||
No esimerkiksi, jos ajan mutkaan josta en n e ä todellakaan mitä sieltä tulee, niin kyllä niissä nyt ajaa hitaammin, mutta omilla reiteilläni on kohtia, missä näkyvyys pitkälle on hyvä. Ja varsinkin kun on semmoista maantietä. Kaupungissa sitten riippuu tilanteesta ja paikasta. No, jossain voi olla pieniä lapsia, niitä ennen toki hidastan ja pyrin kiertämään ne kauempaa. Mutta ihan vaikka taajamassa yleistä on, että ajetaan jonossa jossa kaikki ajaa ylinopeutta. En näkisi siinä kuitenkaan kohonnutta riskiä juurikaan, en meinaan kuitenkaan mitään överiylityksiä tee. | ||||
![]() |
10.11.2024 14:35 | Teemu Saukkonen | ||
Dr19 parivetokin varmaan joskus sattuu kohdalle, nyt ei vielä ole todennäköistä. | ||||
![]() |
10.11.2024 14:34 | Rasmus Viirre | ||
Kyllä! Ja kuva voi olla oikein hieno, vaikka juna ei näkyisi selkeästi, vaan jäisi hämyyn. Mielenkiintoisesti tuon Dr19:n käyntisillan valot päällä vain veturin kulkusuunnan ”keulapuolella”. |
||||
![]() |
10.11.2024 14:34 | Teemu Saukkonen | ||
Miten paljon yleensä on tavaraliikennettä kaikkiaan? | ||||
![]() |
10.11.2024 14:30 | Rasmus Viirre | ||
Eiköhän Dr19 keretä nähdä vielä aika monenlaisissa kokoonpanoissa pitkään tulevaisuuteen, toisin kuin Dv12 linja-ajossa.. | ||||
![]() |
10.11.2024 14:17 | Teppo Niemi | ||
En näe tässä kuvassa Fo -sarjan vaunua, vaikka P71 käytettiin kyllä Fo vaunua makuuvaunujen ja päivävaunujen välissä. https://vaunut.org/kuva/48897 | ||||
![]() |
10.11.2024 14:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
Mielenkiintoista. Lasse ei kai sentään kuitenkaan tarkoita »liialla» (tilanne)nopeudella suorastaan sitä, kun alkaa jo kolisemaan. Joskin sitä riskiä se joka tapauksessa lisää, mikä kai lienee kiistatonta. Ja kun liikenteessä on tavallisesti muitakin potentiaalisia altistujia, niin sopiiko kysyä — nyt kun asia sattumalta tuli puheeksi —, miten Lasse prosessoi sitä puolta? Tämä siis ei moralisointi- tai saarnamielessä, vaan sulasta mielenkiinnosta ajatuskonstruktiota kohtaan. | ||||
![]() |
10.11.2024 13:33 | Lasse Holopainen | ||
Jaahas, tuommoinen on muuten kätevä vaikka pihalla työpajana tee-se-itse -operaatioille. | ||||
![]() |
10.11.2024 13:31 | Lasse Holopainen | ||
No se on liian hidasta. Itselläkin on tapana nopeuksien suhteen pistää menemään ennemmin liikaa kuin liian vähän. | ||||
![]() |
10.11.2024 13:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
Eiköst se ihan kivasti tullut. Kun pääsee menemään mäen ylös rullaamalla tai ihan pintakaasulla, niin ei sen ekompaa ajoa olekaan. Ylämäkeä seuraavassa alamäessä voikin sitten taas päästää junan laukalle vaunujen jarrutönkkiä kuluttelematta. | ||||
![]() |
10.11.2024 13:14 | Rainer Silfverberg | ||
Niin varmaan oli koska suomalainen Fo kiinni makuuvaunussa. | ||||
![]() |
10.11.2024 12:58 | Teppo Niemi | ||
Olisiko kyseessä P 72 / 71 junarunko? Siinä muistaakseni kulki Leningradin makuuvaunut Kouvolan ja Helsingin välillä vielä vuonna.1973. Myöhemmin ne siirtyvät kulkemaan Joensuun yöjunassa, kunnes Leningradiin alkoi päiväpikajuna kulkea. Kuvassa näkyvä laituri on raiteiden 13 ja 14 välinen laituri. Laituri oli vielä puukakantinen Martinlaakson radan liikenteen alkaessa. | ||||
![]() |
10.11.2024 12:21 | Tero Korkeakoski | ||
Eipä ole Suomi siis ainoa maa missä on ratapihat tyhjinä. | ||||
![]() |
10.11.2024 12:12 | Rainer Silfverberg | ||
Hyväksytty junalauttateiteille Helsingborg-Helsingör, Köbenhavn-Malmö, Korsör-Nyborgh ja Gedser-Warnemünde. Miksi "TS" eli Trelleborg-Sassniz ei ole mukana en tiedä? | ||||
![]() |
10.11.2024 12:07 | Rainer Silfverberg | ||
Noita vaunuja kulki kyllä Moskovasta Oostendeen ja Hoek van Hollandiin joista kulkivat laivat Englantiin. Englanti ei kuitenkaan ollut rautatiemaailmassa valtakieli vielä 1970-luvulla. Ranska ja saksa olivat. Noilla neljällä kielellä luki tuo litania kaikkien itäblokin maiden makuuvaunujen katonreunassa. Maan omalla kielellä luki sitten ikkunoiden alla. |
||||
![]() |
10.11.2024 10:57 | Pasi Seppälä | ||
Ou jee. Aikas tyylikäs laaki. Komeita värejä löytyy, myös Vr:n tykkäämää vihreää. | ||||
![]() |
10.11.2024 10:43 | Teemu Saukkonen | ||
Mielestäni 75km/h satasen tiellä on nönnöttämistä. Ei vielä jäätä eikä talvinopeuksia. | ||||
![]() |
10.11.2024 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Valmistaja oli VEB Waggonbau Görlitz, vanhassa iloisessa DaaDaaRäässä. | ||||
![]() |
10.11.2024 10:04 | Lasse Holopainen | ||
No jos ymmärsin stadin slangista mitään, niin hyvä sentään että meistäkin jotkut ajaa rauhallisesti. Meinaan olen itse saanut paljon palautetta, että ajoneuvot on mukamas siksi rikki, kun L.H:lla on joidenkin mielestä raskas kaasujalka. No minä sanon siihen, että kyllä ne kestää sano Pöpelikkö-Pete heikolla jäällä. Kuha ei törmäile, niin se on hyvä. -Lasse, eikös tossa kesällä pelti kolissut kertaalleen? -Ei mennä siihen, ei niin ennenkään ollut käynyt. (Älkää ottako tästä mallia) | ||||
![]() |
10.11.2024 09:59 | Lasse Holopainen | ||
No mutta, Edottomuus, jos n e ä n oikein. Se on jo jotain, sanon minä nyt kun istun Edon yläkerrassa. Toki tässä Edossa on tyylekkäämmät penkit, kuin perus kerrostaloissa, mutta silti. | ||||
![]() |
10.11.2024 09:55 | Lasse Holopainen | ||
Tämä on asjallista. Tulee mieleen, että sillon ennen oli tyylekkäät junat. | ||||
![]() |
10.11.2024 09:42 | Teppo Niemi | ||
Olisiko kyseinen kaavio Pieksämäen.ratapihan liikenöimissäännön liite? Sitä ei välttämättä ole piirretty uudelleen, jos raiteistossa ei ole tapahtunut muutoksia,,.vaan.se.on voinut olla piirretty ennen 1.12.1969, jolloin kolmisiipiset ja.myös.kolmella.vihreällä valolla varustetut pääopastimet poistuivat junaturvallisuussäännöstä. | ||||
![]() |
10.11.2024 09:03 | Jarno Piltti | ||
Kolmisiipiset opastimet ja vuosiluku 1972 ei oikein täsmää? Kolmannesta siivestä luovuttiin 1969. | ||||
![]() |
10.11.2024 07:51 | Veeti Pietilä | ||
Kolme ERd:tä samassa junassa | ||||
![]() |
10.11.2024 00:51 | Uwe Geuder | ||
Ei liene mikä tahansa reissumies, mutta vaatetuksen perusteella kyse on vaelluskisällistä. Saksassa vähintään 3 vuoden ja yhden päivän pitkä kisällivaellus oli keskiajasta lähtien pakollinen edellytys käsityöläisten mestarikokeelle. Kisällit vaelsivat kaupungista toiseen ja työskentelivät aina vähän aikaa paikallisella mestarilla. Idea oli ihan sama kuin nykyisin Erasmus-oppilasvaihdossa, oppii uutta mitä kotona ei olisi ikinä oppinut. Jonkun verran perinne elää vielä Saksassa, vaikka pakollinen se ei enää ollut pitkään aikaan. Itse näin vaelluskisällin viime kerran Lissabonissa vuonna 2020. https://de.wikipedia.org/wiki/Wanderjahre https://en.wikipedia.org/wiki/Journeyman_years Myös Suomesta löytyy lähteitä: https://www.finna.fi/Record/arto.013112373 |
||||
![]() |
10.11.2024 00:50 | Tor Lillqvist | ||
Sain korvanappiini tiedon että vaikka Praha–Hamburg(–Flensburg,Kiel?) -rungot korvataankin ComfortJet-rungoilla niin niihin kuuluvia ravintolavaunuja (bistro-tyylisiä, yksinkertaisempia kuin tämä) ei vielä ole valmiina käyttöön (eikä ohjausvaunuja), vaan niissäkin rungoissa tulee kulkemaan näitä vanhempia ravintolavaunuja elokuuhun asti. Tilanne voi toki muuttua. | ||||
![]() |
09.11.2024 20:34 | Reijo Salminen | ||
Pitäsköhän soittaa sinne kansanrarioon että missä ne lottomiljoonat oikein luuraa. | ||||
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11.2024 20:09 | Jarno Piltti | ||
Eräistä työjunahavainnoista ja raideosuuksien varautumisista päätellen Loviisan rataa kuitenkin ylläpidetään koko ajan. | ||||
![]() |
09.11.2024 20:06 | Jarno Piltti | ||
Jos tää olis Koe-eläinpuisto niin Gösta sanois niin mitä että? |