3466-121141 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.02. 06:28 Pietu Tuovinen  
  Muita vaunuja ei rungossa ollut, vain kuorma-autoilla lastatut
kuva 13.02. 05:57 Juha Toivonen  
  Eihän tästä ole pitkääkään aikaa, kun Puolustusvoimat hankkivat "uusia" maastokuorma-autoja, eli second hand DAFeja Briteistä.
kuva 13.02. 05:55 Juha Toivonen  
  Joskus kymmeniä vuosia sitten, näitä oli käytössä IT-tykistön ampumaleirillä Lohtajalla. Pakkasta oli -32C ja Zileillä vedettiin mm vielä suurempia neukkumörköjä, eli KrAZeja liikkeelle.
kuva 13.02. 05:48 Juha Toivonen  
  Oliko tuossa sotilaskuljetuksessa muita vaunuja, kuin vain nuo ZIL maastokuorma-autot vaunuihin kuormattuna?
kuva 13.02. 05:44 Juha Toivonen  
  Hertsumalekkeri! Nuohan näyttävät ihan ZILeiltä. Jotenkin tulisi mieleen Rovajärvi ja mahdollinen tykistön ampumaleiri, tai sitten jokin muu harjoitus Lapissa.
kuva 12.02. 23:40 Hannu Peltola  
  Nämä saattavat olla matkalla myös Ukrainan taistelukentille...
kuva 12.02. 21:26 Mikko Mäntymäki  
  Zil on ainakin tuon oikeanpuoleisen vaunun kyydissä, kyseiset bensarosvot voisi laittaa naulatehtaalle ja tilata Sisulta uusia. Vanhoilla neuvostoaikaisia romuja voisi pioneeriporukka purkaa iltahuvikseen...
kuva 12.02. 20:13 VM Heinonen  
  Antti, pitääpä yrittää ottaa selvää! Ellei täällä joku nopeampi tiedä?
kuva 12.02. 19:58 Antti Laajalahti  
  Millonkahan lienee vettä tuosta viimeksi otettu?
kuva 12.02. 19:56 Markku Naskali  
  Varmaan moni, etenkin vähän iäkkäämmästä porukasta on tuon kaluston kyydissä kulkenut ja jotkut päässeet ajamaankin.
Mahtavatko olla jo menossa romutukseen vai johonkin "kriisivarastoon"?
Hyvin epätaloudellisia ja kömpelöitä, mutta saattavat sinänsä olla ihan toimintakuntoisia.
kuva 12.02. 19:52 Juha Toivonen  
  Minä puolestani ihmettelen suuresti, kuinka nykyisen-Nato tilanteen ja pohjoismaisen rataverkon suhteen, ei mitään mainittavaa ole vieläkään saatu aikaan. Haaparannan ja Tornion telienvaihdon/raideleveysmuutosten , sekä mahdollisten pohjoisten ratojen (Kolari - Narvik) - välien rakentaminen. Alkaisi jo olla pieni kiire noiden em. rataosuuksien suhteen.
kuva 12.02. 19:44 Jussi Koivukangas  
  Kyseessä Zil 131. Made in CCCP.
kuva 12.02. 19:23 Juha Toivonen  
  Suomen tulee nykyisessä maailmantilanteessa padota aukottomasti koko 1340+ km itärajansa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tehdä se täytyy kuitenkin. Tämän toteutuminen edellyttää monien miljardien eurojen välitöntä asehankintaa, sekä vastaavan suuruusluokan panostusta myös tulevaisuudessa. Lähes varmaa on, ettei nykyvenäjä lopeta aggressiivista laajentumispolitiikkaansa edes silloin, jos Ukrainan sota sattuisi päättymään venäjän kannalta suotuisaan asetelmaan. Yksi osa tätä strategiaa on hyvin toimiva huoltovarmuuslogistiikka Suomen taholta.
kuva 12.02. 19:14 Juha Toivonen  
  Edellä mainitut skenaariot pohjautuvat kaikki ns. "rauhalliseen ja vakaaseen Itämeren liikenteeseen" Se on sitä vielä toistaiseksi, mutta mitä sitten jos ja pahimmillaan, - kun tuo tilanne muuttuu dramaattisesti? Junalautoille voimme sanoa hyvästit, eikä Itämeren rekkalauttaliikenteessäkään mene yhtään sen paremmin.
kuva 12.02. 18:21 Juha Toivonen  
  Jos - ja siis: - JOS Suomi ja Suomalaiset joutuisivat mahdollisen kriisitilanteen johdosta rankan säännöstelyn alaisiksi, niin perustarvikkeidensa-, kuin myös kulutushyödykkeidensä suhteen, sekä mahdollisesti viestiyhteyksiensä rajoitusten suhteen, ei maamme kestäisi muutamaa kuukautta pidempään. "Kuri" on kadonnut Suomalaisesta sana- ja käsitevarastosta tyystin. Ja sen tulokset näkyvät kaduillamme... Se paineensietokyky ja kyky käsitellä ongelmatilanteita vakaan harkinnan myötä.
kuva 12.02. 18:08 Juha Toivonen  
  Paljon muutakin saattaa napsahtaa kiinni, kuin vain sellutehtaat. Jo pelkkä Suomen tarvitsema (ja siviileiltä voimakkain ostorajoittein tarvitsema) polttoainehuolto vaatisi useita satoja täyden painon (76 tonnia) rekkoja, tai kymmeniä säiliöjunia päivittäin. Tämän lisäksi aivan kaikki muu Suomen tarvitsema materiaalitoimitus. Varovasti veikattuna, useita kymmeniä-, ellei jopa yli 100 junaa/päivä. Vaikka sulkisimme aivan kaiken viennin, ei kuljetuskapasiteetti/logistiikkaverkoston välityskyky, tulisi alkuunkaan riittämään, nykyisellä maalogistiikkaverkostollamme. Todella mittavasta remontista em. suhteen, olisi nyt akuutti tarve.
kuva 12.02. 17:57 Rainer Silfverberg  
  Kriisitilanteessa, jos ainoa käytettävissä oleva reitti on maata pitkin pohjoisen kautta, niin sellutehtaat laitetaan kiinni jotta sellun kuljetus ei syö kapasiteettia elintärkeiltä kuljetuksilta.
kuva 12.02. 17:28 Juha Toivonen  
  Kun tuota(kin) karttaa katsoo, voi selvästi havaita, kuinka Suomi on todellisuudessa eräänlainen "saari". Ja sitä se on etenkin, jos Itämeren laivaliikenne jostakin syystä katkeaisi? Tuossa painajaismaisessa tilanteessa, kaikki Suomen tarvitseman materiaalin logistiikka, siirtyisi Pohjois-Suomen kautta suoritettavaksi maalogistiikaksi. Nykyisellä rautatie- ja maantieverkostolla tuo tulisi olemaan täysin mahdoton- ja tuhoon tuomittu tehtävä. Päivittäinen tonnimäärävaatimus, olisi todella tolkuton. Kyse on paljon muustakin, kuin vain yksittäisten rautatieoperaattoreiden toiminnasta, tai noiden intresseistä Suomessa ja Ruotsissa. Mikäli tuo kuljetushaaste joskus toteutuisi, olisimme todella hätää kärsimässä, nykyisten rautatie- ja maantieinfrojemme puitteissa.
kuva 12.02. 17:01 Teemu Saukkonen  
  Päivälleen 50 vuotta sitten oli hesarissa uutinen Hangon uudesta junalauttasatamasta, kuvan kanssa.
kuva 12.02. 16:35 Jouni Hytönen  
  Varmaankin Norrtågin visiointia siitä, että tuolla aikajänteellä Suomen puolellakin ehkä ehtii jo jotain tapahtua. Eihän ruotsalaisella yhteiskunnan hankintayhteenliittymällä varmaankaan ole intressiä järjestää liikennettä Suomen puolella.
kuva 12.02. 16:34 Erkki Nuutio  
  Todetaan vielä yksi haastava mutta ainakin teknillisesti realistinen mahdollisuus, eli junalautta Etelä-Suomesta esimerkiksi Hampurin nurkalle:
FINNJET II
Oli ilo kulkea vuonna 1978 juuri valmistuneena M.Sc:nä upouudella FINNJETILLÄ Hampurin nurkalta Helsinkiin 22 tunnissa, parhaimmillaan 30 solmun nopeudella: https://fi.wikipedia.org/wiki/GTS_Finnjet .

FINNJET II poikkeaisi edeltäjästään, mullistavasta Finnjetistä siten, että siitä tulisi yhdistetty juna/rekka/matkustajalautta.
Alakerrokseen tulisi rinnakkaiset junaraiteet. Yläpuolelle tulisivat rekat ja ylimmäksi hytit, ravintolat ja muut viihtymistilat
Mullistavaa olisivat vety/metanolikäyttöiset dieselmoottorit, maksimiteho 90 000 kW (Finnjetissä oli kaasuturbiinit, max 75000 kW) Toteutuu taloudellinen 30 solmun matkanopeus. Finnjetin ongelmaksi tulivat liialliset polttoainekulut. Nyt vety/metanoli poistaa ongelman.

Satamassa siirtyisivät valmiiksi järjestellyt junat laivaan alle puolessa tunnissa. Jokapäiväinen liikenne olisi mahdollinen matka-ajan ollessa 22 tuntia ja satama-ajan enintään 2 tuntia.

Finnjetin teki Finnlinesille Wärtsilä Helsingin telakallaan. Nykyinen Wärtsilä Waasassa on vety/metanolikäyttöisten laivadieselien huippuosaaja. Myös Helsingin telakka on tallella ja on muitakin suomalaistelakoita.
Estettä uuden, suurta arvostusta ja huomiota välittömästi herättävän FINNJET II:n valmistamiselle Suomessa ei ole.
Kuvasarja:
Jokioisten rautatien vanha vedenottopaikka
 
 12.02. 15:13 Veeti Pietilä  
  Tervetuloa (takaisin) vaunut.orgiin!
kuva 12.02. 15:13 Erkki Nuutio  
  Etelä- ja keskisuomalaisille ammatti- ja yksityisautoilla autolautalla Ruotsiin tai sen läpi kulkeville on Tukholman sumppu liikenteellisesti inhottavin ja kolariherkin osuus. Siltä välttyvät Kapellskäristä tai Uumajasta tulevatkin vain jos suunta Ruotsissa on pohjoiseen tai suoraan länteen. Valtaosa suomalaisestä tavara- ja henkilöliikenteestä joutuu kuitenkin kulkemaan nimenomaisesti Tukholman läpi.
Inhottavuudessa ja kolariherkkyydessä Tukholman sumpun kanssa kilpailee, mutta toki häviää Göteborgin läpiajo (joka on noin 50 kilometriä tiukkoja mutkia ja samanaikaisia jyrkkiä nousuja ja laskuja ja puolen kilometrin välein tulevia tulo- ja menoliittymiä).

Tukholmalla ja Göteborgilla ei ole kehä- eli ohitusteitä, eikä myöhään herännyt Ruotsi sellaisia pystykään enää järjellisillä kustannuksilla tekemään. Tukholmaan kymmenisen vuotta sitten kymmenillä miljardeilla kruunuilla tehdyt mutkailevat tunnelit ainoastaan lieventävät tieliikennekaaosta.

Tämä koskee tieliikenteen väyliä, mutta sama ongelma on sujuvien raideliikenteenkin väylien teon este tai hyvin suuri kustannuslisä niille.
Välteltiin liian pitkään reiluja koukkauksia sisämaan suuntaan, eli kunnolliset ohitustiet ja -radat ovat jääneet tekemättä.

Tämä on tilanne ja näkymä ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi tulevaisuuteen. On utopiaa, että Ruotsi tarjoaisi Suomesta tulevia ja Eurooppaan suuntaavia pikatavarajuniamme varten viivytyksettömiä raideyhteyksä.
Ruotsin monet omat raideliikennetarpeet ohittavat mennen tullen joidenkin suomalaistahojen utopistisen ehdotuksen.
kuva 12.02. 15:11 Jari Välimaa  
  Miksi sitten Jounin visiointi dokumentissä on sivulla 4 mainittu Tornio, Kemi ja Oulu reitteinä 2040 ?
kuva 12.02. 12:53 Rainer Silfverberg  
  Jos joskus hamaassa tulevaisuudessa tulisi kiinteä yhteys Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin niin se ei menisi suoraan Tukholmaan vaan tunneli nousisi maan pinnalle suurin piirtein Grisslehamnin tai Kapellskärin kohdalla ja rata vedettäisiin Uppsalaan tai Arlandan lentokentälle. Rekkaliikennekin pystyisi kiertämään Tukholman ruuhkat.
kuva 12.02. 11:33 VM Heinonen  
  Kuvan rakennus on alunperin ollut Jokioisten sahan höyläämö. Suunnilleen kuvaajan kohdalla, tai vähän hänen takanaan oli vaihde josta lähti rata joen reunaa myöten sahalle, ja toinen siirappitehtaalle ja edelleen kohti Minkiötä. Tuo rakennuksen "lippa" on ainakin 30-luvun kuvien mukaan ollut rakennuksen pituus-suunnassa paljon leveämpi.
kuva 12.02. 11:08 Erkki Nuutio  
  Havainnollinen vertailu, mutta mahdollisuutena esitetty Tukholma-Kööpenhamina 15 h+ on NON POSSUMUS..
Siis mahdottomana kumoutuva ajatus. Tukholma olisi lisäksi sumppu raideläpikulunkin kannalta.
Nykyinen ajo rekalla pääosin Kapellskärin kautta nopeutuu ehkä viisikin tuntia Fehmarnin tunnelin ansiosta ja rekan polttoainetta säästyy.
Tällöin sen vertailuajaksi tulisi noin 22 h+

Tallinnan tunneli on siis ylivoimainen henkilö- ja tavarajunien osalta. Ainoastaan se voittaa rekat ja se on ylivoimainen muihin tarkasteltuihin raideliikenteen toteutuksiin verrattuna. Sen hinnoittelua pitää toivottavasti kurissa rekkaliikenne Kapellskärin ja Fehmarnin kautta.

Nopeahkosti mahdollisista (jo ennen 2030) ratkaisuista on SIVUUTETTU toistaiseksi puuttuva junalauttayhteys Rail Balticalle.
Se on toimivampi kuin raideyhteydet merenkurkun ja perämerenkaaren kautta (joita ei ennätettäisi toteuttaa paljonkaan tätä ennen).
kuva 12.02. 09:37 Jari Välimaa  
  Itse ihmettelen kun tuota kadonnutta siltaa ja yli kulkenutta 1435 mm yhteyttä ei saada näkyviin valtion ratasysteemehin ?
kuva 12.02. 08:21 Kimmo Huhta  
  Tämän ensimmäisenä oikealle kaartavan raiteen nimenä näkyy 1960-luvun lopun ratapihakartoissa 'Tialan raide'. Mistähän nimi tulee? Vanhoja karttoja katsellen lähistöllä ei näy vastaavaa karttasanaa. Raiteen päässä oli 69-71 Koillis-Savon Kone Oy:n varastoalue, mutta mitään Tiala-nimistä yhtiötä ei ole tullut vastaan Juankosken asioita penkoessa.
kuva 12.02. 07:35 Esa J. Rintamäki  
  Arvon herrat Petri ja Jorma R.: minkähänlaiseen tekijänoikeuteen perustuu sitten Elkan ja linjuri.1g.fi:n julkaisemat linja-autoaikataulut? Nytkin on helppo kaivaa bussiharrastajasivuilta esiin erikoisyhdistelmä linja-autojen pikavuoroista ja tietenkin myös Onni Vilkkaan pikavuoroaikataulut vuodelta 1982.

Että silleen.
kuva 11.02. 21:25 Erkki Nuutio  
  Venäjän ja Ruotsin 1916-1917 suhmuroima kierros Pohjanlahden pohjan vaiheille vieläpä rikkoi Alatornion hautausmaan hautarauhaa. Kaivettiin hakuilla esiin tsuhnien luita. Ei edes viety niitä Uppsalan yliopistoon rotututkimuksia varten (vrt. Pälkäne), vaan viskottiin sivuun.
Jos kuvakaappaus ulottuisi vähän pohjoisemmaksi, näkisi kuinka tyylikkäästi rata olisi kulkenut Tornion kaupunginsaaren poikki Ruotsiin.

Rautatieasema(t) olisi saatu tyylikkäästi Tornion ja Haaparannan rajan tienoille. Ratakilometrejä suora ratalinja eteenpäin Ruotsiin olisi säästänyt yli seitsemän nykyiseen ratalinjaan verrattuna. Suuri vahinko aiheutettiin ja aiheutuu yhä Tornion ja Haaparannan kaupungeille.
Annetaanko nahjusmaisina asian olla kun suora linja voitaisiin yhä toteuttaa?!
Kuvasarja:
Repin
 
 11.02. 19:30 Antero Airola  
  Viittaukset VR:n nettisivuille kannattaa poistaa. Eivät ole toimineet pitkään aikaan.
kuva 11.02. 18:07 Antti Grönroos  
  Maisema on nykyään paljon muuttunut.
kuva 11.02. 16:14 Jari Välimaa  
  Artolle : https://sv.wikipedia.org/wiki/Norrt%C3%A5g
kuva 11.02. 16:13 Jouni Hytönen  
  Norrtåg on hankintayhteenliittymä ja sen tuotebrändi samoin kuin Tåg i Bergslagen. Molemmat kilpailuttavat oman alueellisen liikenteensä, TiB-alueen operaattori on jo VR Sverige, Norrtåg-alueen operaattorina se aloittaa tämän vuoden joulukuussa.
kuva 11.02. 15:27 Arto Papunen  
  Ehkä Jarin nyt pitäisi ensin tietää mikä Norrtåg edes on. Sillä kun VR:hän jatkossa ajaa Norrtågin junat kilpailutuksen perusteella kun nyt ne ajaa Norjan Vy.
kuva 11.02. 14:23 Jari Välimaa  
  Koskahan Norrtåg alkaa tehdä kuin VR Ruotsissa että siirtyy myös Suomen puolelle ?
kuva 11.02. 12:38 Antero Airola  
  Täsmennetäänpä hieman talven 1967-1968 liikennettä:
Tapion mainitsemien kahden päivittäisen junaparin lisäksi maanantainayönä kulki ilmeisesti varusmiesten lomia ajatellen M763 Kouvola 0.30 - Hamina 1.33
kuva 11.02. 10:29 Jouni Hytönen  
  Norrbotniabanan muuttaa isosti Pohjois-Ruotsin saavutettavuutta ja Norrtågilta löytyy kiehtovaa visiointia, kuinka paikallisliikenne voi hyödyntää uutta tilannetta: https://norrtagab.se/wp-content/uploads/2024/01/Norrtag-2040-%E2%80%93-En-tagvision.pdf
kuva 11.02. 10:17 Jari Välimaa  
  Näitä kaikkia kolmea rautatieyhteyttä rakennetaan jo tällä hetkellä Euroopassa.
kuva 11.02. 09:54 Timo Salo  
  Mainio kartta ja siitä näkee heti missä yhteyksiä olisi kehitettävä! Yritin katsoa netin kartoista tuota Uumaja-E6 väliä. Suoraan länteen mennessä se on hiukan huonossa hapessa kartan mukaan... (Ainakin Ruotsin puolella nuo tieyhteydet!) Unohtunut väylien suunnittelijoilta?

Vähän kun zoomaa, niin näkee myös tuon Pori-Parkano välin "aukkona" verkossa. EU maksumieheksi(?) radan uudelleen rakentamiseen... (Porista/Raumalta Tampereen kautta pohjoiseen menevä liikenne on toivottomassa tilanteessa, tai ainakin Lielahteen olisi saatava sellainen "kolmioraide", ettei tavarajunia tarvitse kierrättää keskustan kautta? Voimalan ja asutuksen välissä Epilän harjulla näyttäisi olevan valmis "aukko" rataa varten.)

Epilän ilmatorjunnan muistomerkin saisi samalla aktivoida uudelleen ko. käyttöön. Paljon "suojattavaa" infraa...?
kuva 11.02. 08:38 Hannu Peltola  
  A5:n äänistä pääsimme onneksi myös me harvat onnekkaat nauttimaan 31.1.! Kiitos John äänielämyksistä!
kuva 11.02. 08:16 Markus Selin  
  On se Myllykivenkujan ja Martinkyläntien risteys taustalla. Vuoden 2009 Googlen katunäkymässä näkyy pysäkin vierinen puska, joka on kasvanut puustoksi 15 vuodessa ja tämä mikä nyt onkaan näkyy sumuisesti toisella puolella. Itseasisassa se näkyy vielä 2017 katunäkymässä.
kuva 11.02. 04:12 John Lindroth  
  SJ B-Lok Arvostettava upea veturi ja myös ääniosasto tykkää!Aivan niin kuin veturin A5 nro KJ !7/SJ 1545 kohdalla viime syksynä!Tämä tarjosi seuraajilleenn erinomaiset äänielämyset viime syksynä!Ja Tätä lisää!
kuva 11.02. 03:54 John Lindroth  
  Ja Taas kertakaikkiaan upea Pekkakuva,olet tervetullut takaisin me odotamme kaikki höyryharrastajat sinua!Baby come Back we all love you!
kuva 11.02. 03:30 John Lindroth  
  Kun koko Eun sotaväelle ehkä ollaan kaatamassa määrätön summa sotarahaa ,tottakai se kohta alkaa kokeilemaan muskeleitaan ja sen pikkupoliitikot isottelamaan !Lopputulos turpiin tulee! Ja kierre jatkuu!Kun ostan Porschen (vrt joku ihmease)en osta sitä siksi etten aio testata sitä!Olisikohan EUn pitäydyttävä siinä rauhan viestissään eikä ryhtyä kumppaniksi näiden sodanlietsojien kirjavaan joukkoon!
(Make Peace Not War)."There Will Never Be Any Peace until God is seated at the conference table"The Chi Lites 1974 Brunswick Records, Mahtavaa Musaa!!!.
kuva 11.02. 03:19 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jani, nyt kun sotaväelle on kaadettu aivan helvetisti rahaa, niin pitääkö sotaväen nyt sen edestä ruveta spedeilemään?

Ihan samanlaista, kun Ameriikan täti osti minulle (ollessani 4-vuotias) aivan megalomaanisen suuren punaisen peltisen paloauton vilkkuvine valoineen ja sanoi: - Nyt leikit sillä sitten tai täti palauttaa sen Rears & Roebuckille, kun se maksoi niin monta amerikanmarkkaa!!!

Mitä sotaväkirehvasteluun tulee, niin ryssän EI TARVITSE muuta tehdä pistää koko v*tun Suomi savuavaksi kuopaksi noin kymmenellä perkeleellis-saatanallisella ydinohjuksella.

Sen jälkeen ei tsuhnat aiheuta ryssälle enää minkäänlaista vaivaa, että soromnoo.

Luulot ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa, GET OVER IT.
kuva 11.02. 02:51 Juha Toivonen  
  Huomattavasti tähdellisempää, kuin edes osittainen rataverkkomme kaventaminen 1435 mm:n, olisi alati kasvavan rataverkon korjausvelan systemaattinen pienentäminen, ja näin myös välityskyvyn parantaminen. Onko kukaan miettinyt saati laskenut, kuinka paljon siirtokuormauksia/telienvaihtoa Suomen sisäiseen liikenteeseen tulisi, mikäli esim. Pohjois-Suomen rataosuudet kavennettaisiin Eurooppalaiselle raideleveydelle? Ainoa liikenne, johon tarvitsemme Eurooppalaista raideleveyttä, on mahdollinen länsiliikenne. Kotimaan sisäisessä liikenteessä, eri raideleveyksin toteutuneesta rataverkosta olisi vain turhaa haittaa, ja huomattavia lisäkustannuksia.
kuva 10.02. 23:33 John Lindroth  
  "Kaipola Boys" Osaaks ne laulaa? Vitsit sikseen mutta kaikenlaisissa Mega projekteissa Suomi poikaa yritetään guzettaa! Kuitenkin onnea tuolle projektille!
kuva 10.02. 23:22 Jani Tuominen  
  Herra Esan sopii myös muistavan että emme enää taistele yksin jos nyt idästä satuttaisiin sellainen suurvirhe tekemäänkin että tänne jotain hyökkäysmänööveriä yrittäisivät :)
kuva 10.02. 22:37 Mikko Ketolainen  
  Raakapuun kuormauspaikat jätettävä rauhaan – Suolahdessa luvatonta liikennettä

Väylävirasto saa jatkuvasti ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta raakapuun kuormauspaikoilla eri puolilla Suomea. Rautatiealueen läpi ei saa oikaista, myös liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa.

Rautateiden varsilla sijaitsee yhteensä 70 raakapuun kuormauspaikkaa ympäri Suomen. Kuten itse rautatiellä, myös kuormausalueella on luvaton liikkuminen paitsi laissa kiellettyä myös vaarallista.

– Alueilla liikkuu raskasta kalustoa, joita ei välttämättä huomaa puukasojen takaa eivätkä kuljettajat välttämättä huomaa luvattomia kulkijoita. Yrittäjät tekevät jatkuvasti havaintoja ulkopuolisista liikkujista kuormausalueilla. Läheltä piti -tilanteita syntyy valitettavan usein ja vakavan henkilövahingon uhka on usein läsnä, muistuttaa Väyläviraston asiantuntija Kimmo Tiainen.

Yli 20 paikassa ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta

Väylävirasto on saanut havaintoja luvattomasta liikkumisesta yli 20 eri raakapuun kuormauspaikalla. Listalla ovat Akaa, Alavus, Seinäjoki, Kyrö, Jämsä, Petäjävesi, Suolahti, Lapinlahti, Salo, Pori, Parkano, Immola, Heinola, Ylämylly, Kurkimäki, Ylivieska, Saarijärvi, Kannonkoski, Pyhäsalmi, Vuokatti, Rovaniemi, Hyrynsalmi, Naarajärvi ja Pihtipudas.

– Useimmissa paikoissa kyse on erityisesti kuormauspaikan läpi oikaisemisesta, joissain taas esimerkiksi muusta luvattomasta liikenteestä kuten mopoilusta alueella. Paikoin on tehty myös ilkivaltaa. Esimerkiksi koululaiset kulkevat säännöllisesti ratapihan ja kuormausalueen läpi ainakin Petäjävedellä ja Lapinlahdella, Tiainen selvittää.

Alueiden aitaaminen ei ole kestävä ratkaisu

Esimerkiksi Petäjävedellä ja Suolahdessa radan kunnossapito on rakentanut aitaa ongelmallisimpiin paikkoihin, mutta se ei laajemmassa mittakaavassa ole kestävä ratkaisu luvattoman liikkumisen haasteisiin.

– Aidan rakentaminen on kallista, eikä alueita kuitenkaan voida sulkea kokonaan, koska niihin on päästävä niin junilla kuin kumipyörilläkin. Ihmisten on vain ymmärrettävä luvattoman liikkumisen riskit sekä heille itselleen että alueella työskenteleville, Tiainen vetoaa.

Rautatien ja raakapuun kuormausalueiden vaaroista kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa niin kouluissa kuin kotonakin. Keskusteluvinkkejä löydät Väyläviraston verkkosivuilta.
https://aksa.fi/raakapuun-kuormauspaikat-jatettava-rauhaan-suolahdessa-luvatonta-liikennetta/
<<   >>