Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.02. 19:29 | Antti Laajalahti | ||
| Tuon siltalaitoksen kun näkee niin tulee aina mieleen giljotiini joka saattaa katkaista junan. | ||||
|
|
14.02. 19:13 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a, tälläkin hetkellä yksi x40 seisoo Nokelan hallissa. Pintapuolin näyttäis suht valmiilta. | ||||
|
14.02. 18:30 | Eljas Pölhö | ||
| Heinä-elokuulta ei ole lainkaan havaintoja näistä junista. Oltiin kaikki maalla, kuka missäkin. | ||||
|
|
14.02. 16:37 | Petri Nummijoki | ||
| Puolan presidentti oli Suomessa valtiovierailulla kai 1-7.7.1965. Lyötyisikö siltä väliltä ajankohta, johon 2702 junassa P11, 2208 junassa H16 ja 1044 junassa H221 sopisivat? Hr11-pariveto junassa P37 ja 1954 johtoveturina täsmäisi ainakin päivään 2.7.1965. | ||||
|
|
14.02. 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Eikös perinteisesri valtion ja kuntien laitokset ja yhtiöt liputtaneet myös valtiovierailujen yhteydessä ja muiltakin toivottiin liputusta tuossa yhteydessä? | ||||
|
14.02. 16:13 | Matti Melamies | ||
| Tuossa on yksiselitteisesti Kemijoki, vaikka siinä onkin Ounaskoski. Vesivoimaloiden vuoksi myös Kemijoen pintaa on nostettu, vanhoissa kuvissa silta-arkkuja näkyy vedenpinnan yläpuolella enemmän. Ounaskoskikin on sen vuoksi menetetty, koski näkyy talvella enää vain sulana kohtana kuvassa näkyvän sillan ja sen kynttiläsillan (jonka virallinen nimi Jätkänkynttilä) välissä. | ||||
|
|
14.02. 15:47 | Rasmus Viirre | ||
| Noh se on siinä ja siinä kummasta puhutaan. Ounasjoki on sivujoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Yhtymispaikka on heti Kynttiläsillan tuolla puolen, mutta tässä siltojen täyttämässä pätkässä on Ounaskoski. Ja Ounasvaara tietysti heti tuossa toisen puolen jokea. Kemijoki voi olla virallisesti tässä, mutta kumpaakin nimeä käytetään. | ||||
|
14.02. 14:02 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa radan- ja tienoikaisuissa jätettiin yleensä vanhat penkat ja jopa sillat rauhaan, mutta joskus 1980-luvulla alkoi vimmattu ennallistamis- ja kierrätysvimma, penkoista revittiin kaikki kelvollinen ja joskus kelvotonkin uuteen rakenteeseen ja varsinkin pelloilla ei huomaa kuin ehkä kasvillisuuden väristä ilmakuvissa vanhojen penkkojen sijainnin. Hyvinä esimerkkeinä Halikon Tunnelimäen-Hajalan väli ja Haminan radan ja valtatien eritaso Inkeroisten itäpuolella. Alkuperäinen linjaus on sentään säilynyt tiepohjana. Joskus rakenteita täytetään, kuten Saimaan kanavan alkuperäinen linja Nuijamaan kirkonkylällä ja juuri ennen Saimaata. Vanhoja linnoitteita ja kaivoskuoppia on hävinnyt kaatopaikkoina tai nykyisen yliampuvan turvallisuusajattelun takia, Espoossa peitettiin vastikään muutama kaivos siitä syystä. | ||||
|
14.02. 13:57 | Timo Salo | ||
| Taattua Niilaa sattumana! Kemijärven kirkko hiukan oudommasta suunnasta kuvattuna... | ||||
|
|
14.02. 12:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Eikös juna kuitenkin ole ylittämässä Kemijokea? | ||||
|
|
14.02. 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Toisin sanoen myös 25.6.1965 on epätodennäköinen kuvauspäivä, jos https://vaunut.org/kuva/173004 on otettu samana päivänä tämän kuvan kanssa. Teoriassa sama veturi voisi ehtiä sekä junaan H209 että H221 mutta sitten paluu Riihimäeltä olisi junassa, joka ainakin suunnitelmallisesti ajettiin Lättähatulla ja muutenkin epätodennäköistä, että Helsingin ja Riihimäen väliä yritettäisiin ajaa kolmatta kertaa peräkkäin samalla höyryveturilla ilman kunnon huoltotaukoa. Olisikohan kesällä 1965 voinut olla muita liputuspäiviä, kuin edellä mainitut? | ||||
|
14.02. 07:24 | Jari Välimaa | ||
| On Sokoksen 4.krs kahvio jossa ikkunapöydät ovat aina täynnä. | ||||
|
14.02. 07:17 | Jari Välimaa | ||
| Mutta kun tuo Norrtåg näyttää laajentavan myös Norjaan. | ||||
|
14.02. 07:14 | Jari Välimaa | ||
| Näin niitä joukkoja alkaa tulemaan ja esikuntia perustetaan. Pitäisikö Lapin kehärata ulottaa Sodankylään ? https://yle.fi/a/74-20143608 | ||||
|
14.02. 07:03 | Jari Välimaa | ||
| Sen vuoksi myös yhteydet Jäämeren rantaan on mukana | ||||
|
|
14.02. 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen vahvasti eri mieltä, herra Jani. Taktisia ydinaseita on jo käytetty ympäri maailmaa sotaa "leikittäessä". Köyhdytetty uraani on aivan paskamaisen ikävää ainetta maastossa kohdattaessa. Sitä käytetään tykinammusten painon, siis läpäisykyvyn tehostamiseen. Tyypillistä ameriiKKKaa on kylvää sitä ympäri joka puolelle maailmaa, paitsi heidän omille tantereilleen. Usko tai älä. Mikä takaa sen, ettei tällaista kylvetä Suomen metsiin? Ei muuten mikään... Toisekseen: kun meidän "pojat" nyt vähän leikkivät 64 :llä ihmehornetilla tai F-35 - liidokilla, sopii muistaa parit pikku faktat: - Montako "tuolla puolen" sitten on? 2500 Mikojan-Gurevitsh- ja/tai Shenjang-hävittäjää motivoituneine pilotteineen? "Meidän poikamme ilmassa" ovat hyvin äkkiä sankarivainajina Karjalan männiköissä ja ne hienot ja kalliit "Lahme Ente" vääntyneinä ja palaneina romuina myös. Oli sitä lentelymotivaatiota lietsottu yllytyshulluille vaikka kuinka kauheasti! - Älä missään tapauksessa luota liiaksi viidenteen artiklaan. Nato-kentsujen asenteista riippuu, että viitsivätkö nämä kirjoituspöytätaistelijat ollenkaan vääntäytyä ylös virkatuoleistaan katsomaan edes ikkunasta, miltä ulkona näyttää. Kaikkein pahin sotilaallinen tyhjiö on kenraalien korvien välissä! Ja nyt kun DCA:lla on päästetty tänne purkkaa litsuttavia jenkkipojuja "puolustamaan", niin mikä takaa senkin, etteivät nämä rupea huutamaan suomalaisten liiallisista kansalaisvapauksista? Niitäkin on kovin helppoa "puolustusstrategisista" syistä ottaa pois. Vain yhdet vaalit ja sopiva vaalitulos (asiasana: "jytky"!) ja siinä se. Vielä kun jenkkimentaliteettiin oleellisesti kuuluu pelkotilojen paisuttaminen, niin sen takia ollaan tässä surkeudessa...? ("Abortintekijät ja transut jyrää meitin!") Koko kiistely muistuttaa aivan maan helvetisti pikkupoikien takapihaleikkiä: - se määrää jonka kusikaari ylettyy pisimmälle! Eikä vaadi kummoistakaan keittiöpsykologian professuuria tai edes tohtoriutta nähdä kuvion perimmäiseen sopukkaan. |
||||
|
|
14.02. 01:18 | Jani Tuominen | ||
| Herra Esa, minähän en sanonut että meidän sotaväki alkaisi spedeilemään vaan se sotaväki rajan toisella puolella - tosin se naapurin sotaväki ei ole eräässä nytkin käytävässä hyökkäyssodassa käyttänyt vielä ydinpelotettaan todellisuudessa. Pitää myös muistaa että vuoden 1945 jälkeen ei ole ydinaseita käytetty, ja lienee selvää että maailma olisi yksi iso savinen kuoppa jos siihen oikeaan ydinsotaan mentäisiin :) | ||||
|
|
13.02. 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Onko se julkinen paikka? Näyttäisi olevan Sokoksen kahvila, vaikka en ole käynyt vähintään 15 vuotta. Eikö Ravintola Pons olisi vielä parempi sijainti? Näkee molemmat linjat. Jos ylipäätään näkee kadulle, en tiedä kuinka heidän ikkunat ovat. Ja hinta lienee Sokoksessa parempi :) |
||||
|
13.02. 23:26 | Hannu Peltola | ||
| ZILit eivät ole olleet puolustusvoimilla enää käytössä noin 10 vuoteen. Markku Mäkipirtin Ulkomaiset ajoneuvot puolustusvoimissa -kirjan mukaan niitä olisi kuitenkin puolustusvoimilla varastoituna parisensataa. Veikkaan kuvan ajoneuvojen määränpääksi Ukrainaa. | ||||
|
|
13.02. 23:15 | Eljas Pölhö | ||
| Valitan, ei ole. Tr1 1044 on ollut kesäkuussa Riihimäen junissa. H221 kesäkuu 1965 (vain nämä tiedossa) 30/5 = 1004 31/5 = 1001 2/6 = 1000 3/6 = 1004 19/6 = 1004 22/6 = 1004 28/6 = 1044 ... 31/10 = 1001 1/11 = 5101x5102 Sen sijaan Tr1 1044 veti 25/6 junaa H209 (13:05 Helsingistä). |
||||
|
|
13.02. 22:58 | Petri Nummijoki | ||
| Entä löytyykö H221:n vetovoimasta noilta päiviltä havaintoa? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/173004 voisi kellonajan perusteella olla 1044:n vetämä H221 ja varmaan sekin on samalla kertaa otettu, kun on liputuspäivä. | ||||
|
13.02. 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jonkin aikaa se oli myös Suolahdessa, jossa vandaalit rikkoivat siitä lähes kaikki ikkunat. | ||||
|
|
13.02. 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | ||||
|
|
13.02. 21:21 | Jukka Viitala | ||
| Louhittiin Porvoossa Sköldvikin ratapihan lähistöllä teollista maisemaa rumentava hehtaarin kalliokumpare pois ja se oli monen sadan metrin säteellä ainoa nyppylä, mutta porareikiin tuli runsaasti vettä koko ajan n 6 m:n korkeudelle ympäröivästä maastosta, joten apulantakamat eivät tulleet kymysykseen. Dynyä ja Kemiittiä muutama tonni niin johan tokeni. Lohjan liepeillä oli kallio, jossa porarei'istä nousi 20-30 cm "tatti" vettä ja reikiin sai vain dynyä latauskepillä survomalla, tuli vähän kalliiksi. | ||||
|
13.02. 20:57 | Timo Salo | ||
| Sattumana hieno kuva mihin Jorma on saanut tungettua paljon yksityiskohtia! (It-tykistä lähtien...) | ||||
|
|
13.02. 20:53 | Timo Salo | ||
| Usvalla saa ihmeitä aikaan! Kiva katella... | ||||
|
13.02. 20:52 | Timo Salo | ||
| Viittaan kintaalla noille ruosteisille romuille, mutta kuva on tunnelmallinen, täydellinen aamuotos... | ||||
|
|
13.02. 20:17 | Rasmus Viirre | ||
| Paljon kiitoksia | ||||
|
|
13.02. 19:58 | Antti Laajalahti | ||
| Lähteet kallioisella seudulla voivat olla aika veikeitä, ne saattaa olla huomattavasti ylempänä kuin ympärillä oleva maasto. Meidän lähellä on vanha kivilouhos jossa on vettä tuhansia kuutioita. Veden pinta pysyy vakaasti liki samassa korkeudessa läpi vuoden. Korkeusero vedenpinnasta ympäröivään maastoon on jotain kymmenen metrin luokkaa. | ||||
|
|
13.02. 19:22 | Simo Virtanen | ||
| Menossa tai tulossa Rovajärveltä veikkaan. Vieläkö Zilttoneita jossakin on näin paljon palveluskäytössä? | ||||
|
13.02. 18:25 | Markku Naskali | ||
| Niinhän se on, että karkeatekoiset melko yksinkertaiset laitteet usein ovat hyvinkin kestäviä ja yleensä myös helposti korjattavia. Se on etu poikkeusolosuhteissa. | ||||
|
|
13.02. 18:21 | Juha Toivonen | ||
| Joo...mutta noissa "ladoissa" ei (onneksi) ole käsikammen reikää etupuskureissa, eli puskinpalkeissa. | ||||
|
|
13.02. 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
13.02. 17:56 | Matti Melamies | ||
| Ja ovathan Neuvostoliitossa valmistetut kiskoilla kulkevat Ladat vielä päivittäisessä käytössä Suomen rautateillä vetotehtävissä. | ||||
|
|
13.02. 16:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja lisää vain digiä sun muuta helposti rampautettavaa vikaherkkää hömppää, vaikka perusasiat ovat retuperällä. | ||||
|
|
13.02. 16:15 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa talven hämäryyttä ja usvan hämyisyyttä samassa kuvassa. On kyllä upea. | ||||
|
|
13.02. 15:12 | Noah Nieminen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
13.02. 13:11 | Jukka Viitala | ||
| Lidar peittoaa Karttapaikan rinnevarjosteen 6-0 varsinkin mäkisessä maastossa ja pienemmätkin detaljit, kuten ensimmäisen kapinan taisteluhaudat, erottuvat selvemmin. Aineisto ei ole ihan yhtä kattavaa. Museoviraston serveri tuntuu vaan välillä pahuksen hitaalta, vaikkei dataa liiku suuria määriä, esim Rantaradan linjauksen seuraaminen vaatii taidepausseja tai karttapohjan vaihtoa maastokartan puolelle. | ||||
|
|
13.02. 12:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo lidar-kuva on kyllä mielenkiintoinen, kun siinä erottuu monenlaista, mikä ei ilmakuvastakaan näy. | ||||
|
|
13.02. 10:12 | VM Heinonen | ||
| Tuo maavalli erottuu tosi selkeästi nykyäänkin siellä maastossa! Ja tuota luokkaa se korkeusero vaikutti olevan myös paikanpäällä. Mielenkiintoinen tuo kartta, empä olis osannut päätellä että se valli on sitä varten siellä. Kuvittelin joksikin tien pohjaksi mitä myöten tuotu rakennustarpeita tuonne mäelle. | ||||
|
|
13.02. 09:20 | Jukka Viitala | ||
| Lidar-kuvassa näkyy maavalli, jolla on ohjattu pintavesiä keräyskaivoon. Lähteitä tuolla kalliolla ei varmaan ole ollut. Korkeuskäyriä tulkitsemalla korkeusero vallin ja radan välillä on vain 10 m luokkaa, virtaus on varmaan ollut tuskaisen hidasta. https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=12&coord=305440.8033132838_6755458.01629542&mapLayers=235+100+default-style-Lidar&uuid=d7fdb4e4-0015-4a60-9b88-cb64b8cd2bf2&noSavedState=true&showIntro=false | ||||
|
|
13.02. 08:30 | VM Heinonen | ||
| 11 vuotta sitten ainakin Panssariprikaatissa oli vielä ZILejä käytössä. | ||||
|
|
13.02. 08:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Mitään tietoa en ole kuullut että mistä tulivat ja minne menivät. Kaverini muisteli että pioneereilla olisi vielä pari vuotta sitten ollut ZIL-131:ä erikoisajoneuvoina, voisivatko olla kenties sellaisia? | ||||
|
13.02. 08:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin tämä oikaisu on rakennettu? Neulamäen tunneli rakennettiin jo 1975, mutta entäs tämä Liukon–Korsunmäen kaarteen suoristus? Korsunmäen seisake on lakkautettu 3.6.1984 (VT 14/84), mutta ehtikö se olla myös uudelle ratalinjalla? | ||||
|
|
13.02. 07:24 | Joel Kuikka | ||
| Onko mitään tietoja, mistä sotilaskuljetus on alunperin tullut ja/tai minne se on matkalla? | ||||
|
|
13.02. 07:23 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä mutta Suomen lliityttyä Natoon on asiat muutuneet. | ||||
|
13.02. 07:21 | Jari Välimaa | ||
| Asiassa tapahtuu koko ajan vaikka julkisuuteen ei vielä tulekaan mitään. Ten-t asetuksen vaatimia selvityksiä ja raideleveyden muutossuunnitelmaa tehdään parhaillaan ja ulos tullaan joko keväällä tai kesällä. | ||||
|
13.02. 07:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Asuttiinko vain tuossa oikeanpuoleisessa osassa, vai oliko makasiinihuoneestakin tehty osa asuntoa? | ||||
|
|
13.02. 07:01 | Juha Toivonen | ||
| Näyttäisivät olevan kovakoppisia yksilöitä kaikki tyynni, eli ilmeisesti tykistön tulenjohtoon, tai ylipäätään armeijan viestitoimintaan liittyviä erikoisautoja? Ilmeisen iäkkäitä sellaisia, eli olisikohan menossa poistoon/varastointiin, tai ehkä jopa Ukrainaan? Perinteiset tykinveturi-ZILit olivat perusmallisella lavalla ja pressukapellilla varustettuja. Kumpaan suuntaan juna Oulusta lähti? | ||||
|
|
13.02. 06:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Muita vaunuja ei rungossa ollut, vain kuorma-autoilla lastatut | ||||
|
|
13.02. 05:57 | Juha Toivonen | ||
| Eihän tästä ole pitkääkään aikaa, kun Puolustusvoimat hankkivat "uusia" maastokuorma-autoja, eli second hand DAFeja Briteistä. | ||||