3560-101211 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.02. 02:51 Juha Toivonen  
  Huomattavasti tähdellisempää, kuin edes osittainen rataverkkomme kaventaminen 1435 mm:n, olisi alati kasvavan rataverkon korjausvelan systemaattinen pienentäminen, ja näin myös välityskyvyn parantaminen. Onko kukaan miettinyt saati laskenut, kuinka paljon siirtokuormauksia/telienvaihtoa Suomen sisäiseen liikenteeseen tulisi, mikäli esim. Pohjois-Suomen rataosuudet kavennettaisiin Eurooppalaiselle raideleveydelle? Ainoa liikenne, johon tarvitsemme Eurooppalaista raideleveyttä, on mahdollinen länsiliikenne. Kotimaan sisäisessä liikenteessä, eri raideleveyksin toteutuneesta rataverkosta olisi vain turhaa haittaa, ja huomattavia lisäkustannuksia.
kuva 10.02. 23:33 John Lindroth  
  "Kaipola Boys" Osaaks ne laulaa? Vitsit sikseen mutta kaikenlaisissa Mega projekteissa Suomi poikaa yritetään guzettaa! Kuitenkin onnea tuolle projektille!
kuva 10.02. 23:22 Jani Tuominen  
  Herra Esan sopii myös muistavan että emme enää taistele yksin jos nyt idästä satuttaisiin sellainen suurvirhe tekemäänkin että tänne jotain hyökkäysmänööveriä yrittäisivät :)
kuva 10.02. 22:37 Mikko Ketolainen  
  Raakapuun kuormauspaikat jätettävä rauhaan – Suolahdessa luvatonta liikennettä

Väylävirasto saa jatkuvasti ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta raakapuun kuormauspaikoilla eri puolilla Suomea. Rautatiealueen läpi ei saa oikaista, myös liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa.

Rautateiden varsilla sijaitsee yhteensä 70 raakapuun kuormauspaikkaa ympäri Suomen. Kuten itse rautatiellä, myös kuormausalueella on luvaton liikkuminen paitsi laissa kiellettyä myös vaarallista.

– Alueilla liikkuu raskasta kalustoa, joita ei välttämättä huomaa puukasojen takaa eivätkä kuljettajat välttämättä huomaa luvattomia kulkijoita. Yrittäjät tekevät jatkuvasti havaintoja ulkopuolisista liikkujista kuormausalueilla. Läheltä piti -tilanteita syntyy valitettavan usein ja vakavan henkilövahingon uhka on usein läsnä, muistuttaa Väyläviraston asiantuntija Kimmo Tiainen.

Yli 20 paikassa ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta

Väylävirasto on saanut havaintoja luvattomasta liikkumisesta yli 20 eri raakapuun kuormauspaikalla. Listalla ovat Akaa, Alavus, Seinäjoki, Kyrö, Jämsä, Petäjävesi, Suolahti, Lapinlahti, Salo, Pori, Parkano, Immola, Heinola, Ylämylly, Kurkimäki, Ylivieska, Saarijärvi, Kannonkoski, Pyhäsalmi, Vuokatti, Rovaniemi, Hyrynsalmi, Naarajärvi ja Pihtipudas.

– Useimmissa paikoissa kyse on erityisesti kuormauspaikan läpi oikaisemisesta, joissain taas esimerkiksi muusta luvattomasta liikenteestä kuten mopoilusta alueella. Paikoin on tehty myös ilkivaltaa. Esimerkiksi koululaiset kulkevat säännöllisesti ratapihan ja kuormausalueen läpi ainakin Petäjävedellä ja Lapinlahdella, Tiainen selvittää.

Alueiden aitaaminen ei ole kestävä ratkaisu

Esimerkiksi Petäjävedellä ja Suolahdessa radan kunnossapito on rakentanut aitaa ongelmallisimpiin paikkoihin, mutta se ei laajemmassa mittakaavassa ole kestävä ratkaisu luvattoman liikkumisen haasteisiin.

– Aidan rakentaminen on kallista, eikä alueita kuitenkaan voida sulkea kokonaan, koska niihin on päästävä niin junilla kuin kumipyörilläkin. Ihmisten on vain ymmärrettävä luvattoman liikkumisen riskit sekä heille itselleen että alueella työskenteleville, Tiainen vetoaa.

Rautatien ja raakapuun kuormausalueiden vaaroista kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa niin kouluissa kuin kotonakin. Keskusteluvinkkejä löydät Väyläviraston verkkosivuilta.
https://aksa.fi/raakapuun-kuormauspaikat-jatettava-rauhaan-suolahdessa-luvatonta-liikennetta/
kuva 10.02. 22:30 Arto Häkkinen  
  Katoppas, siinähän nököttää mun fiatti. Kiva nähdä kuva mun uran alkuajoilta. Kesä 76 aloitin makasiinilla, -77 kävin Pieksämäellä asemamies junasuorittaja kurssin ja -82 läksin Kotkaan ratapihalla töihin.Lauantai tai sunnuntai päivä koska resiinat on lukittu toisiinsa ettei kukaan lähde niillä viikonlopun aikana omille teilleen.
kuva 10.02. 18:23 Juha Toivonen  
  Odotetaan nyt ensin mitä "Kaipola Boys" eli Freight Car Finland Oy saa aikaiseksi. Aivan turha on P-A valtion ruveta polttamaan miljardeja koko- tai edes osittaisen rataverkon raideleveyden muutokseen, jos sujuva länsiliikenne saadaan turvattua muutamalla raideleveyden muuntolaitteistolla ja muuttuvaraideleveyksisin telein. Tulee huomattavasti edullisemmaksi, kuljetuskapasiteetin kärsimättä.
kuva 10.02. 17:44 Teuvo Piirainen  
  Olisiko tällaisille screenshoteille oikeampi osoite vaikkapa keskustelualueen puolella?
kuva 10.02. 17:40 Teemu Saukkonen  
  Nyt taitaisi olla taas tarvetta tälle touhulle: https://vaunut.org/kuva/50236
kuva 10.02. 15:53 Antti Grönroos  
  Onko mahdollista antaa vinkkiä jotta tämä kuva-arvoitus saataisiin ratkaistua?
kuva 10.02. 15:12 Jari Välimaa  
  Jos huomasit tuo sisältö ei ollut minulta vaan lainaus jonka kirjotti Liikenne ja Viestintäministeriö Liikenne 12 asiakirjoissa
kuva 10.02. 14:24 Jimi Lappalainen  
  Oliko tämä vanha laituri käytössä tarkalleen uuden laiturin avauspäivään saakka, eli ilmeisesti 20.9.1998 saakka, ja sitten seuraavana päivänä otettiin käyttöön uusi laituri? Nämä tiedot pääsevät Tuurin kohdalle liikennepaikkaluetteloon.
kuva 10.02. 14:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jimi, Naantali - Tukkisaari, eikun Stockholm ja Hanko - Travemunde ja myöhemmin Turku - Travemunde.
kuva 10.02. 13:54 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jari, kommenttisi sisältää kaksiteräisen miekan: jos rata sopii ns. puolustukseen, sopii se myös hyökkäykseenkin.

Olisin huolissani, suomalaista tykinruokaa syötettäisiin tuleen amerikkalaisten talousetujen vaatimuksesta.

On tätä nähty. Taas kerran historia unohdetaan ja toistetaan menneisyyden virheitä, tekemällä omista ihmisistämme sylttyä! Ja pelkän ahneuden lietsomana.

Älkää nyt ihmeessä antako jymäyttää itseänne!
kuva 10.02. 13:49 Jimi Lappalainen  
  Ja junalauttahan on siis nimensä mukaisesti laiva-alus, jonka kannella on raiteet. https://vaunut.org/kuva/88200 + https://vaunut.org/kuva/89639 + https://vaunut.org/kuva/136528
kuva 10.02. 13:47 Jimi Lappalainen  
  Tavaravaunuja, jotka kulkivat Suomesta ulkomaille junalautan kyydissä, tai toisinpäin. Tuossa hallissa vaihdettiin vaunujen telit kulkusuunnasta riippuen joko normaaliraiteisiin ( 1 435 mm) tai leveäraiteisiin (1 524 mm). Sitä en tiedä minne vaunut menivät; varmaankin pääasiassa Saksaan?
kuva 10.02. 13:43 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuomo, niiden 95 000 kaatuneen hinnalla parani myös "Lapuan liike"- niminen törkeä mielisairaus miltei kertaheitolla.

Herra Erkki: Kannaksen möhläystä 1944 kyllä lievensi osasto Kuhlmey aika tavalla. Lahtari-Kustaan päähän ei mahtunut mikään tiedustelutieto juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäystä. Kuinka olisi voinutkaan, kun hänellä ei ollut esikuntaupseerin koulutusta ja kokemusta.

Onneksi olivat ammattinsa osanneet kentsut Airo ja Heinrichs tilanteen tasalla.

Herra Rainer, mitähän ihmeellistä siellä suurtuntureilla on muuta kuin kovaa tuulta, joka kiskoo tukankin päästä. Ja mäkäräisten suuret ilmahyökkäysoperaatiot räkkäaikana?
kuva 10.02. 13:36 Veeti Saukkonen  
  mitäs liikennettä tässä on kulkenut???
kuva 10.02. 13:31 Jimi Lappalainen  
  Kotoisammin väriä voi kutsua myös "Vorginvihreäksi" ;)
kuva 10.02. 12:58 Rainer Silfverberg  
  Rata Kolarista Tromssaan maksaisi n 3 kertaa niin paljon kuin kiistelty Länsirata. Eikä siitä olisi rauhan aikana mitään hyötyä. Ainoastaan matkailulle jos Käsivarren ja Norjan puolen suurtunturit olisivat yöjunamatkan päässä Helsingistä.
kuva 10.02. 12:34 Jari Välimaa  
  Näin LVM kirjoittaa Liikenne12 suunnitelmassa "Valtio arvioi ja selvittää raideleveyden muutosta erityisesti Pohjois-Suomessa sotilaallisen liikkuvuuden ja teollisuuden tarpeiden näkökulmasta. Valtio laatii TEN-T-asetuksen mukaiset selvitykset ja raideleveyden muutossuunnitelman."
kuva 10.02. 12:12 Tero Korkeakoski  
  Muistetaan nyt sekin että ratayhteydestä Jäämeren rantaan normaalilla raideleveydellä ei ole SUOMELLE juurikaan hyötyä. Se hyödyttää vain niitä maita missä on normaali raideleveys.
kuva 10.02. 12:00 Tuomo Kärkkäinen  
  ^^Taisi talvi- jatko- ja Lapin sodissa kaatua lähes 95000 suomalaista.
kuva 10.02. 11:58 Markku Naskali  
  Kyllä raha on sen verran kova houkutin että kauppa idän suuntaan alkaa heti kun pakotteet helpottavat. Ehkä investointeihin suhtaudutaan vähän harkitummin kuin ennen mutta kanavat Kiinankin suuntaan helpottuvat. Ja kuka sitä tietää miten pitkä etäisyys sinne Suomen rajalta joskus on...
kuva 10.02. 11:04 Erkki Nuutio  
  Aikaisemman (1950...1990) valossa esimerkiksi Italia ja Saksa eivät odota edes siihen asti, jolloin vihollisuuksien päättymiseen Venäjän ja Ukrainan välillä tähtäävä rauhansopimus tulee lopullisesti vahvistetuksi. Eräiden maiden emissaarit aloittavat kauppasopimusneuvottelut Venäjän kanssa HETI kun rauhanneuvottelut aikanaan aloitetaan - jotkut emissaareista jo tätä aikaisemmin.

Koko sen ajan kun Suomi kävi kannattavaa kauppaa Neukkulan kanssa taisteltuamme ja hoidettuamme sotakorvaukset loisteliaasti, oli etenkin Italia kateudesta vihreä neuvostokaupastamme ja yritti sitä vastustaa. Samaan aikaan Suomessakin oli tahoja, jotka olisivat halunneet lopettaa tämän kaupan, josta kuitenkin olimme maksaneet ennakkohinnan mm. 85000 sankarivainajan muodossa.
Toki neuvostokaupassakin oli vaaroja (kuten yksipuolinen siihen nojaaminen), jotka laukesivat Neukkulan ajautuessa konkurssiin.

Edellä olevasta riippumatta Suomen tietysti pitää tukea omissa ja EU:n toimissa Ukrainaa nykyisillä ja uusillakin tavoilla, kunnes Venäjä lopettaa rikollisen hyökkäyssotansa ja palaa noudattamaan sopimuksia (kuten ETYK), joihin kaikki Euroopan valtiot olivat sitoutuneet.

Raideleveysasiassa ei luultavasti silti ehdi tulla suurta ongelmaa. Kapeampi rinnakkaisrata Tornio-Raahe-Oulu on luultavasti perusteltu. Sensijaan ainakin etelämmän Suomen mahdolliset kavennukset lienevät perusteltuja vasta Tallinnan tunnelin valmistuessa.
Jos Tallinnan junalautta tulee sitä ennen, rakennettakoon syöttörata sille 1524-raiteistolta jonnekin Hyvinkään korkeudelle.

Suomen ulkoministeriön tulee lisäksi alkaa havainnoida milloin Giuliot ja Helmutit alkavat uudelleen parveilla Moskovassa päin.
Silloin tulee toimia, joko käräyttämällä nämä emissaarit tai liittymällä joukkoon.
Siihen asti pätee: Roistovaltionkaan edustajia (kuten Putinia) pidä loukata hävyttömillä (ja perättömillä) henkilökohtaisuuksilla.

Opittakoon Suomen omasta historiasta: Lehdistömme solvasi paljon Hitleriä henkilökohtaisuuksilla 30-luvun loppuvuosina.
Suuttuneena (ja tätä vihamielisyyttä syynä käyttäen) Hitler teki diilin Stalinin kanssa. Stalin kiitti hyökkäämällä kimppuumme.
Vaikka osattiin pelätä (perivihollinen), hyökkäys tuli paljolti yllätyksenä - oltiin hyväuskoisia ja ulkomaantiedustelumme epäonnistui.

Jatkosotaan mennessä Suomi oli oppinut. Maamme johto ei ollut enää hyväuskoinen.
Tiesimme pari viikkoa edeltäkäsin, että sota Saksan ja NL:n välillä alkaa koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella.
Tämän seurauksena Suomelle ei jäisi PIENINTÄKÄÄN mahdollisuutta pysyä sivussa taisteluissa. Jos sitä yrittäisimme, NL:n ja Saksan taistelu leviäisi etelämpään Suomeen, joka tuhoutuisi. Sama tapahtuisi myös Pohjois-Suomessa.
Suomalaisilta loppuisi ruoka ja aseet ja suurelta osin myös polttoaineet.
Niinpä valitsimme ainoan mahdollisuuden - tulimme loistavaksi myötäsotijaksi. Jos möhläykset Kannaksella 1944 olisi vältetty eikä USA olisi suunnattomasti tukenut vihollistamme, olisimme selvinneet vielä paremmin kuin miten selvisimme.

OPPI NUMERO 1 : Hyväuskoista hölmöyttä ei tule olla EU- eikä muussa ulkopolitikassamme. Realismia ja määrätietoisuutta sensijaan.
Tämä koskee myös mm. ilmastoasioita ja -väitteitä.
kuva 10.02. 09:33 Jorma Rauhala  
  Selvennetään vielä että julkaisun nimi on ollut eri aikoina eri ja digihakua varten vielä tässä vihjeet.

Vuosina 1891-1906 Turisti, 1907-1909 Aikataulut, 1910-1930 Turisti ja 1931-1939 Suomen kulkuneuvot.
kuva 10.02. 09:23 Petri Sallinen  
  Turistit löytyvät digitoituina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1910-1914 ja 1916-1930 (rautatie)Turisteja voi selata nettihaulla. Uudempia ei tekijänoikeudellisista syistä voi julkaista netissä, jolloin on mentävä käyttämään Kansalliskirjaston koneita.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=turisti
kuva 10.02. 09:23 Jorma Rauhala  
  Hra Esa, kaikki Suomen Turistit ja Aikataulut ja Kulkuneuvot on Kansalliskirjaston verkkosivuilta luettavissa, vuosilta 1891-1939. Samaten myös linja-autojen vastaavat Maantieturistit löytyvät talvisotaan saakka.
kuva 10.02. 09:00 Jari Välimaa  
  Rautatieyhteys normaalilla raideleveydellä Jäämeren rantaan on Suomen tärkeimpiä tavoitteita myös Puolustuksen kannalta.
kuva 10.02. 07:34 Jari Välimaa  
  Nyt on tulossa myös lakiin "Zombie-valot voivat päätyä jo seuraavaan tieliikennelakiin – sen jälkeen niitä saa käyttää ilman erillistä lupaa" https://yle.fi/a/74-20140131
kuva 10.02. 01:43 Esa J. Rintamäki  
  Taempi Fo näyttää olevan postiosastolla varustettu, siis uudempaa mallia. Helppo identifioida kolmen sadevesikourun avulla: kolme sivuovea. Molemmat koppivaunut näyttävät olevan kilvitettyjä, eli molemmille on ollut tarvista.

Fo 22520, valmistunut vuonna 1928, muutettiin vuonna 1970 virkatarvevaunuksi BG 040080. Hylätty vuonna 1989.

Junan tuloaika näyttää olevan jokseenkin reippaasti ennen puoltapäivää maanantaina. Vilkaisu vuoden 1967 turistiin, löytyykö sopivaa?

Vuonna 1967 Kotkasta tuleva P 14, tuloaika Helsinkiin klo 10.05 passaisi tämän mukaan?

Kunpa joku tietokonetaistelija asialtaasen skannerin kanssa laittaisi Turistit nettiin Vorgin liitesivustoksi, helpolla haettaviksi.

Vaikkapa edes vuodesta 1930 alkaen, aina siihen asti kun Turisteja ylipäätään painettiin (valtava urakka, kieltämättä!).
kuva 10.02. 01:26 Esa J. Rintamäki  
  Mitä verottamiseen ja veropohjaan tulee, niin lienee ilmiselvästi laskuopin mukaan selvää, että jos veropohja on, sanokaamme 2000 ihmisen varassa, niin rasitus on suurempi, kuin mitä se olisi 200 000 ihmisen varassa.

Tämän tosiasian mukaisesti työllistämispolitiikan pitää ehdottomasti olla aivan toisenlaista, kuin mitä se oikeistohallitusten aikana on ollut.
Nämä hallitukset ovat valintansa tehneet ja jälki on juuri sellaista, kuin mitä se tänä päivänä on (silkkaa kurituspolitikointia!).

Leikatuista työkkäreistä ja muista sossutuista on paha mennä ottamaan edes asialtaasia veroja. Tämä viesti ei vain näytä menevän porvaripoliitikoiden päihin, ei sitten millään.

Kauhulla odotan aikaa, jolloin yläluokka rupeaa amerikkalaisen kristillisen oikeiston tapaan mölisemään, sitä että kahdeksas käsky kieltäessään varastamisen, kieltää kaikenlaiset tulonsiirrot ja sossutuet. Näillähän otetaan rikkailta ja annetaan köyhille - eli siis varastetaan.

Ja onhan uusliberalismin Nalle-ylipappi jo julkisesti länkyttänyt verotuksen olevan haitaksi. Ei herralla näköjään muisti riitä siihen, että miksi verotusta ylipäätään on olemassa.
kuva 09.02. 22:27 Tero Korkeakoski  
  Olis kiva tietää niinkuin lukuina tämä miten paljon Suomalaiset tulevat häviämään kun Saksa, Italia ja muut keskisemmän Euroopan maat palauttavat normaalit välinsä Venäjään muutama vuosi sen jälkeen kun sota on loppu. Suomi on liian jököpäinen siihen vaikka kaikki infra olisi täällä valmiiksi.
kuva 09.02. 20:29 Teemu Sirkiä  
  Juuri näin Jimi. Tosin OSM-aineisto ei päivity mitenkään automaattisesti ja on erinäisistä syistä tällä hetkellä jo muutaman vuoden vanhaa. Ratainfra päivittyy päivittäin.
kuva 09.02. 20:04 Otto Tuomainen  
  Tämä silta on tarkoitus uusia tämän vuoden aikana ja rataosalle on tulossa useamman kuukauden liikennekatko. Ymmärtääkseni vanha silta puretaan ja tilalle rakennettava uusi silta muistuttaa näöltään vanhaa.
kuva 09.02. 16:54 Markku Naskali  
  Tästäkin kuvasta tuli mieleen että Suomelle yhteys merelle pohjoisen kautta olisi tärkeämpi kuin Norjalle tai Ruotsille joilla on avoimemmat yhteydet. Pohjoisessa on vesi avoinna, mutta Itämerellä on jäätä sun muuta liikennettä jarruttavaa ja uhka siitä että tapahtuu jotain arvaamatonta.
Tietenkin laivareitti ainakin Euroopan suuntaan pitenee mutta kai Itämeren osuus on myös kohtalaisen hidas.
Mutta jos tosiaan Liinahamari olisi pysynyt Suomella, olisi varmaan moni asia kehittynyt toisin.
kuva 09.02. 15:12 Veeti Pietilä  
  Päättelisin itsekin niin.
kuva 09.02. 14:52 Jan Jahkola  
  Vessi tr myös poistettu 2014/2015.
kuva 09.02. 13:32 Eljas Pölhö  
  EU:n piti poistaa rajojen merkitystä, mutta tässä asiassa sitä päinvastoin lisätään. Moni rataverkko jatkuu naapurin puolelle tosiasiallisesti (oli omistus kirjattu miten hyvänsä) eikä pääty valtakunnan rajaan. Raideleveyden muutos ei yleensä tapahdu juuri valtakuntien rajoilla vaan jonkun kilometrin päässä ihan kuin Haaparannassa ja Torniossa.

Onko kalustolupien kirjaamisen tulkinta samanlainen esim.
Venäjän kalusto ylittää Suomen rajan
Valkovenäjän kalusto ylittää Puolan rajan
Ukrainan kalusto ylittää Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian rajat
Moldovan kalusto ylittää Romanian rajan

Tai ihan uteliaisuudesta miten on hoidettu tapaus, jossa rata koukkaa naapurimaan puolella?
Esimerkiksi Sveitsin BLT (Baselland Transport) käy Ranskan puolella, mutta ei muutoin ole yhteydessä Ranskan rataverkkoon.
kuva 09.02. 12:00 Noah Nieminen  
  Vetureita oli kolme varmaankin siksi, että Kirkniemestä otettiin 24 vaunua lisää Hankoon.
kuva 09.02. 11:51 Juha Kutvonen  
  Juna on juurikin Pellon seisakkeella, jonka laituri ja nimikyltti näkyvät kuvassa.
kuva 09.02. 11:31 Petri Sallinen  
  Rautatiekapitalismi on kaukana Euroopan unionin rautatiekilpailumallista. Rataverkot ovat pääasiallisesti valtioiden omistuksessa. Ne ovat kuin kauppatori, joka on kaikille tomaatinmyyjille yhtäläisin ehdoin avoin markkina- tai kauppapaikka.

Rataverkon käyttöä valvoo viranomainen, jonka asema perustuu direktiiviin ja kansalliseen lainsäädäntöön. Operaattorit taas kilpailevat rataverkolla yhteneväisin ehdoin. Tämä takaa sen, että palveluita syntyy, hinnat pysyvät kurissa sekä kunnat ja aluehallinto voivat ryhtyä organisoimaan omien alueidensa lähiliikennepalveluita. Se, mitä EK dokumentissaan toistaa ei ole EK:n fantasia, vaan EU:n asettama tavoite rautatiekilpailulle ja sen avaamiselle — johon Suomella tosin on vielä matkaa ja jota Suomessa on kyetty jarruttelemaan jo pitkään erilaisin tekosyin, joista tunnetuin lienee "suomalaiset erityisolosuhteet". Hyvä, että EK on vihdoinkin älynnyt tarttua rautatiepolitiikkaan, josta se on ollut suhteellisen hiljaa kaikki nämä vuodet.
kuva 09.02. 11:26 Juha Kutvonen  
  Kaunislahden uuden laiturin nimikyltti näkyy tuossa junan takana.
kuva 09.02. 11:02 Jimi Lappalainen  
  Asiallista :)
kuva 09.02. 10:56 Jimi Lappalainen  
  Kiitos korjauksesta, Sirkiä :) OSM:sta tulee ilmeisesti vaan kaikki muu, eli talot ja tiet sun muut.
kuva 09.02. 10:52 Jimi Lappalainen  
  Vessi: https://vaunut.org/liikennepaikka/1992 - - - Vessin sekä monien muidenkin seisakkeiden lakkautuskäsky löytyy VR Käskylehden 45 / 1955 sivulta 3 (PDF-dokumentin sivu 420). https://www.doria.fi/handle/10024/171655
kuva 09.02. 10:39 Ilmari Tommola  
  Veronkorotuksiin kohdistuva viha menee hämmästyttävän usein yli – hei, Suomessa on progressiivinen verotus, eli veronkorotuksista kärsivillä on varaa kärsiä niistä! Tuntuu kuitenkin hölmöltä ajatukselta käyttää valtion budjetista 2,75 miljardia euroa olemassaolevien raiteiden kaventamiseen, kun samaan aikaan mm. terveydenhuolto, koulutus ja merkittävä osa väestöstä kurjistuu.

Ehdotuksesta paistaa myös EK:n tuttu ideologia läpi: halutaan pistää pääoma liikkeelle ja saattaa Suomi osaksi länsimaista rautatiekapitalismia. "Suomi pääsisi osalliseksi läntisen Euroopan rautatiemarkkinoista ja Suomeen saataisiin uusia rautatieoperaattoreita" kertoo elinkeinoelämän fantasioista varsin rehellisesti.
kuva 09.02. 09:30 Jari Välimaa  
  Näin Traficom kertoo rautatiekaluston luvista

"Rautatieliikenteen kalustoa saa käyttää EU:n rataverkossa vasta, kun kalustolla on markkinoillesaattamislupa tai tyyppihyväksyntä. Voit hakea lupaa tai hyväksyntää sähköisesti EU-maiden yhteisessä OSS-järjestelmässä (One Stop Shop -järjestelmä).

Hyväksynnän tai luvan voi saada tietylle kalustoyksikölle tai kalustoyksikön tyypille, jolloin kyse on tyyppihyväksynnästä. Kun kalustoyksikön tyyppi on hyväksytty, tyyppiin kuuluvalle yksittäiselle kalustoyksikölle pitää vielä hakea käyttölupa eli kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa. Hyväksyntää ja lupaa pitää hakea myös silloin, jos kalustoa muutetaan merkittävästi.

Traficomin tekemän työn hinta on sama riippumatta siitä, käsitelläänkö lupahakemus Traficomissa vai Euroopan rautatievirastossa. Euroopan rautatievirasto käsittelee hakemukset, joissa on enemmän kuin yksi käyttöalue. Usein Suomeen haettavissa luvissa on ainoastaan Suomi käyttöalueena ja näissä tapauksissa hakija voi valita toimiiko luvan myöntäjänä ERA vai Traficom."

EU:n rataverkko käsittää siis myös Suomen rataverkot

https://traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-rautatiekaluston-markkinoillesaattamislupaa-tai-tyyppihyvaksyntaa

Ohje https://www.era.europa.eu/system/files/2024-10/era1209-222%20guidelines%20for%20pa%20va%202.1%20fi_0.pdf
kuva 09.02. 08:44 Noah Nieminen  
  Kyllä taitaa riittää!
kuva 09.02. 08:18 Jari Välimaa  
  "Huomasitko? Suomi on juuri toipumassa yhtä suuresta mullistuksesta kuin 100 vuotta sitten" https://yle.fi/a/74-20140150
kuva 09.02. 07:33 Jari Välimaa  
  Väylän edellisen raideleveysraportin mukaan alustava hinta koko rataverkon muuttamiseksi olisi ollut 5,5 miljardia euroa. CEF rahoitustuki (jota nykyinen rataverkko ei saa investoihin) osuus olisi 50 % eli jäljelle jää 2,75 joka kolmen vuoden projekti aikana 916 miljoonaa /vuosi on ihan normaali valtion meno joka ei tarvitse veronkorotuksia.
kuva 09.02. 01:30 Jukka Voudinmäki  
  Entinen seisake on ollut, mutta siitä on aikaa 69 vuotta ja vähän päälle, kun se lakkautettiin.
<<   >>