|
|
10.05.2019 20:17 | Hannu Peltola | ||
| TEP-60 -vetureita valmistui Kolomnalta 1241 kappaletta vuosina 1966-87. | ||||
|
|
10.05.2019 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on perinteinen TEP-70, joita näki vielä muutama vuosi sitten Vainikkalassakin. Olisikohan kuvan yksilö jokin protoversio, tässä ajovalot ja punavalot poikkeavat normaaleista. | ||||
|
|
10.05.2019 20:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Omasta lapsuudestani ja nuoruudestani Helsingissä on myös kulunut vuosia, nelisenkymmentä minullakin. Mutta enpä omien lapsuudenkokemuksieni mukaan voisi 1800-luvun näkymiä tunnistaakaan. Täytyy tukeutua ajan kuviin ja karttoihin: - Mutta ensin tuo P Halonen. Pitäisi kai varmuuden vuoksi tosiaan muuttaa nimeksi P. Halonen. Mutta en toistaiseksi ole löytänyt muita tuona ajankohtana maalanneita P. Halosia kuin Pekka Halosen. - 'Hotelli Torni' on palotorni, Helsingin kahdesta palotornista toinen, se joka nykyisin tunnetaan paloaseman tornina. - Savupiipun vierellä oleva pitkä rakennus taitaa olla hotelli Villensaunan rakennuskompleksi (Wilhelmsbad). Ja savupiippukin taitaa kuulua siihen maisemaan: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002zvw - Horisontissa vasemmalla taitaa häämöttää observatorio. Noihin aikoihin se olisi hyvin näkynyt kaupungin yli. Impressionismia Halonen todellakin tapaili 1900-luvun alkupuolella. Niin väittää ainakin Wikipedia. Mutta se varsinainen kummastuksenaihe on tuo silta ja sen kummalliset kaiteet. |
||||
|
|
10.05.2019 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Veturimallin sarjatuotanto alkoi Novotsherkasskissa 1947 ja valmistus jatkui vuoteen 1958. Onhan tämä ollut varsin eksoottisen vanhanaikainen tuote 1950-luvun lopulla, perustekniikka on kuitenkin jo 1920-luvulta! Näitä valmistui 1543 kappaletta ja 22 muutosta VL22-sarjasta. Näistä peräti 860 oli vielä kirjoilla vuonna 1990! Tehoa on puskenut 2400 kW huipputehona. Maksiminopeus on ollut 80 km/h. Näillä on ilmeisesti ollut lempinimenä Mustang amerikkalaisia esi-isiä muistuttamassa. | ||||
|
|
10.05.2019 20:06 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on kotoisin Novotsherkasskista, kuten kotoisat sutemmekin. VL60K-vetureita valmistettiin vuosina 1962-1968 (prototyypit 1962-1963 ja sarjaveturit 1965-1968). K-yläindeksi on merkkinä siitä, että tässä veturissa on puolijohdetasasuuntaajat (kremnievij = pii) elohopeatasasuuntaajien tilalla. Tehoa tästä on puskenut uutena 4650 kW (ilmeisesti huipputeho). VL60K-vetureita rakennettiin 2612 kappaletta. Vuonna 1990 näitä oli vielä rivissä 917 kappaletta ja 559 kaksoisveturia 2VL60K. | ||||
|
|
10.05.2019 19:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on AS1A -moottoriresiina. Moskovan rautateiden museoidusta sisaryksilöstä löytyi seuraavat tiedot: "Moscow Railway gasoline railmotor AS1A-1412 looks like a branch-line railbus, but it is actually a "service railmotor" (служебная автомотриса) designed to carry up to twenty-four workers, inspectors, or emergency responders. AS1A-1412 was built by the Velikiye Luki Locomotive Repair Works for the Soviet Railways in 1972, restored at Kaluga in 2004, and put on display at the Rizhskiy Terminal's Moscow Railway Museum wearing red-and-yellow engineering livery." | ||||
|
|
10.05.2019 19:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on aito DA, josta tämä TE-1 on kopio: https://vaunut.org/kuva/70691?paik=pietari&maa=191 | ||||
|
|
10.05.2019 19:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Ga-vaunuja sisustettiin vuonna 1917 matkustajunien lihankuljetusvaunuiksi. Vaunujen kylkiin maalattiin merkinnät '8000 kg' ja 'Liha-Kött'. Vaunujen ei kerrota olleen valkoisia. Erityisiä lihankuljetusvaunuja - niitä valkeita? - oli ainakin jo vuonna 1919. Ne eivät olleet jäähdytysvaunuja. | ||||
|
|
10.05.2019 19:26 | Ilkka Hovi | ||
| Jos ajatellaan vaunujen mallia, eikö ensimmäiset SVR:n lihankuljetusvaunut olleet muutettu Ga vaunuista. Uudemmat muutettiin Gg vaunuista ? | ||||
|
|
10.05.2019 18:37 | Erkki Nuutio | ||
| Rohkaisin itseni kirjoittamaan, koska helsinkiläisajoistani on jo 40 vuotta. Voin katuvana sitten puolustella harhojani tällä ja vanhuuteen liittyvillä valitettavan yleisillä syillä. Onko taiteilija varmasti SE Halonen, vai Muu? Miksikö höpisen? Kun on osattu laittaa hotelli Torni paikalleen puoli vuosisataa etukäteen. Tuomiokirkko se ei voi olla, kun paikka ja muoto on väärä. Ja korkea savupiippu, joka nokeaa Kaisaniemeä. Voisi olla veturitallin piippu, mutta silloin se on radan väärällä puolella. Sama pätee poikittain piipun tienoilla olevaan punatiiliseen ensimmäiseen veturitalliin. Enempää en uskalla höpistä. (Tampereen suunnalla leijuu alituinen Pitkäniemen uhka.) Taulun impressionistinen vaikutelma ja siihen sukeltanut B1-järjestelyjuna kelpaa kyllä minulle. Ja pidän kovasti seinälläni olevasta Favénin Ryti-muotoluvasta, vaikka jäljennös se kaiketi onkin. |
||||
|
|
10.05.2019 18:30 | Petri Sallinen | ||
| Eli mikä oli lihankuljetusvaunujen littera ennen kuin ne muutettiin Gli-litteraan? Se ei tässä sessiossa ratkennut. Muuta hyödyllistä dataa sen sijaan löytyi. | ||||
|
Kuvasarja: Tashkentin rautatiemuseo |
10.05.2019 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! Usean veturin ikkunat oli peitetty jollain valkoisella. Oliko ikkunoiden päälle istutettu (vaneri)levy vai oliko ikkunat jostain syystä maalattu valkoisiksi? Veturikommenteissa viittasin muutamaan kertaan Regus Patoffiin. Tämähän on vanha neuvostoliittolainen vitsi: Kysymys Neuvostosaavutusten museossa: "Kuka on Neuvostoliiton kuuluisin keksijä?" Museon intendentti: "Se on tietysti Regus Patoff, jonka nimi löytyy lähes jokaisesta museossa esillä olevasta tuotteesta." Museon intendentti ei uskaltanut tunnustaa, että esillä olevissa huolella kopioiduissa esineissä ei lue Regus Patoff vaan Reg. U.S. Pat.Off.! |
||||
|
|
10.05.2019 17:33 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ei ole ei PoRhalla JKV:tä tekarissa eikä kyllä muussakaan kalustossa. | ||||
|
|
10.05.2019 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Omalle pienoisrautatielleni on tällä hetkellä varattu 3 kuvan kaltaista veturia. SS-veturit pohjautuivat GE:n Great Northernille vuonna 1927 toimittamiin Y-1 -sarjan vetureihin. GN:llä vetureissa oli juoksupyörät eli akselijärjestys oli 1-C-C-1 ja GN:n veturit olivat yli tuplasti SS:ää ja VL-19:ta painavampia: 112 tonnia vs. 235 tonnia. | ||||
|
|
10.05.2019 16:54 | Niila Heikkilä | ||
| https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/a1c628aa-f9fc-4bd5-8867-2f62a4d3cd05 Yllättävä kansalaismielipide siltakyselyyn. Ehkä avaukset ovat haitanneet niin merkittävästi Savonlinnalaisten arkea että ne halutaan lopettaa pysyvästi kokonaan. | ||||
|
|
10.05.2019 16:29 | Hannu Peltola | ||
| Syyttävä sormi tästäkin veturista osoittaa jälleen Amerikkaan: USA toimitti Venäjän ensimmäiset sähköveturit Suramskyi-solan liikenteeseen (8 kappaletta vuonna 1932). Näiden SS-sarjaan litteroitujen vetureiden (Suramskyi Soviet) jälkeen Regus Patoff teki niistä metrimitoilla olevat kopiot, jolloin syntyi SSm-sarja (m yläindeksinä). SSm:n jatkokehitelmänä syntyivät VL-19, VL-22 ja kuvan VL-22M. VL tulee (tietysti) Leninistä ja 19 merkitsi akselipainoa. Tämän akselipaino on ilmeisesti 22 tonnia? | ||||
|
|
10.05.2019 16:13 | Hannu Peltola | ||
| ... ja nosturin hytin joku on nykertänyt kasaan "ihan ite"! | ||||
|
|
10.05.2019 16:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on vuorostaan saksalainen panos Neuvostoliiton rautatieliikenteen kehittämiseen: sotasaaliiksi saatu Br52, joka on saanut paikallisesti TE-litteran (T = Trofenij, sotasaalis). | ||||
|
|
10.05.2019 16:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Sitähän tuo jo edellä kertomani uutinen ja kiertokirje juuri kertovat: valkeaksi maalattujen lihankuljetusvaunujen löytämiseksi vaunut litteroidaan uudestaan ja saavat punaisen diagonaaliviivan. Ts. vaunut olivat jo olemassa. Mutta mitä ne olivat ne valkeaksi maalatut lihankuljetusvaunut (ennen Gli-litteraa)? Ja milloin ne tulivat? |
||||
|
|
10.05.2019 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, tässä on jälleen aito amerikanherkku Regus Patoffin käsittelyn jälkeen! Kuvassa on metrimitoilla tehty venäläiskopio Lend-lease -toimituksiin sisältyneistä DA-vetureista (A pitäisi olla yläindeksi). DA tunnettiin Yhdysvalloissa RSD-1 -veturina ja niitä oli käytössä mm. Iranissa. Tämän kuvan kommenteissa on lisäkeskustelua DA:sta: https://vaunut.org/kuva/131211?s=1 | ||||
|
|
10.05.2019 16:00 | Jarmo Ranta | ||
| Onkos tämä juuri se vaihde, jossa selvittiin säikähdyksellä maaliskuussa 2015? | ||||
|
|
10.05.2019 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Aahh, vasemmalla on neuvostoliittolaisen luottokeksijän Regus Patoffin keksimä DIFCO Dump Car. Imperialistinen länsi varasti tämänkin hienon keksinnön ja omi kunnian itselleen... :-) | ||||
|
|
10.05.2019 15:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vanhoja kunnon käsin käännettäviä vaihteita tähystäessä vaihteen asentoa voi päätellä peräti neljän eri seikan perusteella: 1) vaihteen vastapainon sijainnista suhteessa opast… (https://vaunut.org/kuva/35127) höö, korjaan a s e t t i m e e n (Raudat ovat siihen suuntaan, kummalla puolella vaihteen asetinta »limppu» on.), 2) vaihteen vastapainon väreistä (Valkoinen väri on ylempänä, kun vaihde on suoralle; punainen ylempänä, kun »käyrälle». [Aukiajettavan vaihteen limppu on keltainen.]) 3) vaihteen opastimena käytettävästä lyhdystä tai levystä, 4) kielistä itsestään. Sen lisäksi, ettei keltavalkoisten levyjen erottuminen erityisesti suurpainenatriumlampuin kellertäviksi väritettyjen ratapihojemme lumihankien joukosta ainakaan omasta mielestäni ole yhtä selkeää kuin perinteisten mustavalkonuoli- ja pallokuvioisten levyjen ‒ puhumattakaan pimeän aikaan valaistujen, tunnelmallisten vaihdelyhtyjen ‒, on tähystäjänä toimivan kuljettajan tai kipparin epävarmaa olettaa, etteikö putkensa nokassa nököttävä levy tai lyhty ‒ oli se sitten perinteinen mustavalkoinen tai tällainen uudempi värillinen ‒ olisi saattanut syystä tai toisesta tölväistyä osoittamaan väärin. |
||||
|
|
10.05.2019 15:42 | Hannu Peltola | ||
| Ei ole, tämä kuvan veturi on tsekkiläinen kopio Kch-4. | ||||
|
|
10.05.2019 15:35 | Petri Sallinen | ||
| Veikkaukseni on, että lihankuljetukseen tarkoitettuihin vaunuihin yksinkertaisesti ryhdyttiin jälkikäteen maalaamaan punainen lävistäjäviiva erottelua helpottamaan. Tästä on olemassa määräys Rh 22/1922. Määräyksen teksti kuuluu: "Valkeiksi maalattujen lihankuljetusvaunujen sivuoviin ja päätyseiniin maalataan 150 mm leveät punaiset lävistäjäviivat." Samassa määräyksessä maidonkuljettamista varten tarkoitetut vaunut erotettiin sinisellä lävistäjäviivalla: "Säännölliseen maidonkuljetukseen käytetyt ja sitä varten erityisesti sisustetut G-vaunut on maalattava valkoisiksi ja on niiden oviin ja päätyihin maalattava siniset lävistäjäviivat ja litteramerkin kohdalle kirjaimet Gma". |
||||
|
|
10.05.2019 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Sillasta ei liene varhaisempaa kuvaa? Voisiko olla, että maalauksessa sillassa on väliaikaiset kaiteet? Voihan olla, että lopullisia kaiteita jouduttiin odottamaan. Vai olisiko Halonen kenties maalannut taulun valmiiksi puutteellisen luonnoksen perusteella? |
||||
|
|
10.05.2019 13:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Gli-vaunut ilmestyivät vaunuluetteloihin (tietenkin) vuonna 1921. Vuoden lopussa vaunuja oli 15. Jo seuraavana vuonna niitä oli 20. Saman verran niitä oli aina vuoteen 1931 saakka, jonka jälkeen alkoi väheneminen. Vuonna 1959 vaunuja oli jäljellä enää 1. Se on viimeinen vuosi, jolta minulla on tietoja. Vuonna 1968 Gli-litteraisia lihakoukuilla varustettuja vaunuja oli 72 kpl numerosarjassa 35001-35100. Kyseessä lie eri vaunumalli? Mutta mitä olivat 'valkoiseksi maalatut lihankuljetusvaunut', joiden etsiskely ilman Gli-litteraa ja punaista diagonaaliraitaa oli turhan vaikeaa, kun ne helposti sekoitettiin lämmin- ja jäähdytysvaunuihin? - Ne eivät siis olleet lämmin- ja jäähdytysvaunuja, vaan 'valkoiseksi maalattuja lihankuljetusvaunuja'. Mutta mitä ne olivat? En ole löytänyt niistä mitään mainintaa. Tosin mínulla ei ole esim. vuoden 1920 kiertokirjeitä, joissa niistä saattaa olla maininta. |
||||
|
|
10.05.2019 13:56 | Petri Soronen | ||
| Sotakorvaustuote? https://vaunut.org/kuva/77906?t=Sotakorvaus | ||||
|
|
10.05.2019 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaihteen asento on selkeästi merkitty sitä osoittavalla opasteella, esimerkkinä tämä vaihteenasetin Douglasissa: https://vaunut.org/kuva/128927?s=1 Suomessa on joillain alueilla varsinainen turvallisuushysteria, mutta vaihteenasettimet tai -opasteet eivät nähtävästi kuulu tämän turvallisuusajattelun piiriin... | ||||
|
|
10.05.2019 11:48 | Petri Sallinen | ||
| Maaseudun Tulevaisuus käsitteli rautateitse tapahtuvan lihankuljetuksen ongelmaa 9.12.1919. Juttu liittyy rautatietariffeja koskevaan uudistukseen. Jutussa todetaan, että "ikävänä epäkohtana rautateillämme on se, että meillä ei ole riittävästi erikoisia lihankuljetusvaunuja. Aikaisemmin niitä ei ollut ensinkään, joten saattoi tapahtua niin, että lihakollit jouduttiin työntämään vaunuihin, joissa oli sitä ennen kuljetettu kalkkia tai hiiltä eikä tarpeellista puhdistusta oltu suoritettu". Lehti jatkaa: "Helsinki ja Turku-Helsinki -[välillä] ei ole vielä lihavaunuja. Jäähdytysvaunuja meillä ei ole ensinkään lihankuljetusta varten". Kansalliskirjaston digipalvelusta löytyy "jäähdytysvaunu"-hakusanalla aika paljon maatalousalan lehtien juttuja, jotka käsittelevät rautateillä tapahtuvia kylmäkuljetuksia 1900-luvun alussa. Ilmeisesti voi oli sen verran arvokasta kamaa, että kylmäkuljetuksissa keskityttiin pitkälti voin kuljetukseen. Toisaalta teuraseläimiä voitiin kuljettaa elävinä lähemmäs lopullista kulutuspaikkaa, jossa ne vasta teurastettiin. |
||||
|
|
10.05.2019 11:01 | Tommi K Hakala | ||
| Lakalaivaan tämän päivän Aamulehdessä povattiin Tampereen omaa "pasilaa", eli kakkosasemaa. | ||||
|
|
10.05.2019 10:37 | Jukka Viitala | ||
| Koko ruljanssin valmistuttua VR päättää varmaan siirtää aseman Viinikkaan, mikä olisi pitänyt tehdä ajat sitten ja lopettaa kouvolamaiset kulkusuunnan vaihdot Oriveden suuntaan. | ||||
|
|
10.05.2019 10:35 | Heikki Jalonen | ||
| Vielä hieman tuosta rautatievaunujen jäähdytys/viilennys-kysymyksestä: muutamien hakujen perusteella löytyy (muista lähteistä varmistamaton) tieto, jonka mukaan Carl von Linde (-n yhtiö Linde Eismachinen) kehitti juniin sopivan koneellisen jäähdytysjärjestelmän jo vuonna 1901. Ja juuri nimenomaan Venäjällä käytettäväksi. Mutta, Siperian radan tarpeisiin ja kokonaisina junayksikköinä toimivaan liikennöintiin, lähinnä kaupallisesti tärkeän voin kuljetukseen. Sellainen kokojuna tuskin on Suomen suunnalla koskaan liikkunut, eikä siitä varmaan yksittäisiä vaunuja ole tänne Suomen radoille tipahdellut. Sen perusteella voidaan varmuudella lähteä siitä, että tuo kuvan vaunu on jäälohkareilla viilennetty. Tätä oletusta tukee myös vaunun silmiinpistävä korkeus: välikatto-systeemin aiheuttama (hankala) vaatimus. Toisin kuin amerikkalaisissa (jo tuolloin pitkälti vakiintuneissa) reefereissä, joissa jäätänkit olivat vaunun päissä. Mutta, ne olivatkin pitkiä telivaunuja joissa tankeista huolimatta jäi tilaa myös kuormalle. Toisin kuin lyhyessä kaksiakselisessa vaunussa olisi tilanne ollut. Gabariittinsa vuoksi tuo vaunu on varmasti tuottanut liikenteen hoidossa harmaita hiuksia niille, joiden on pitänyt sitä reitittää. Linden järjestelmästä ei tähän istuntoon löytynyt tarkempaa kuvausta. Se on kuitenkin varmasti perustunut junakohtaiseen jäähdytyskoneikkovaunuun, josta jäähdytysteho on siirretty kylmän kiertonesteen (suolaliuos) välityksellä varsinaisiin kylmäkuljetusvaunuihin; tällöin ei vaadita hermeettistä vaunujen välistä jäähdykkeen liitäntää eivätkä kiertoliuoksen vähäiset vuodot haittaa toimintaa, kytkennät hoituvat höyryletkujen tyylisellä tekniikalla. Koneikkovaunussa on todennäköisesti ollut kattila ja höyrykone hoitajineen (ja useampine apulaisineen koska Venäjä...) kehittämässä tarvittavaa tehoa - polttomoottori olisi ollut vuonna 1901 epätodennäköinen valinta. Varsinkin rautatiellä ja erikoisesti Venäjällä. Järjestelmän oli joka tapauksessa oltava veturista riippumaton, junahan saattoi olla välillä veturittomana pidempäänkin paikallaan. Ja tarjosipa se samalla katkottoman teenkeiton... Vastaava keskusjäähdytteinen järjestelmä säilyi käytössä pitkään neuvostokaudella, ilmeisesti 1970-luvulle saakka. |
||||
|
|
10.05.2019 10:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Tekstin lukemisessa tieliikennemerkkkeihin valittiin tutkimuksen perusteella valko-sininen. | ||||
|
|
10.05.2019 09:57 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Ei taida PoRha:n Tka7:ssa olla JKV:tä. | ||||
|
|
10.05.2019 09:49 | Timo Arolainen | ||
| Eipä ole vieläkään onneksi poistettu. | ||||
|
|
10.05.2019 09:26 | Petri Sallinen | ||
| Mustan kirjan painoksessa vuodelta 1926 vaunu on listattu erillisenä muista Gli-sarjan vaunuista. Vaunusta julkaistu kuvalaattapiirustus vastaa muilta osin valokuvan vaunua paitsi, että siinä on toisessa päässä avosilta. Vaunun numeroiksi on listattu 31616 ja 31620. Vaunukorttitiedon perusteella vaunu 31616 oli jarruton — se voisi olla kuvassa näkyvä vaunu. Jarruttomissa vaunuissahan ei ollut avosiltaa. Vaunussa 31620 taas kerrotaan olleen kierrejarru, jolloin vaunussa oli kuvalaattapiirustuksen mukainen avosilta. Myöhemmässä päiväämättömässä Mustan kirjan sivussa numero 31620 on vedetty kynällä ylitse, mutta merkinnän yhteydessä ei ole vuosilukumainintaa. Vuonna 1926 Gli-sarjan vaunut oli vaunuluettelotiedon mukaan sijoitettu sarjaan 31601-31700. Vaunujen lukumääräksi ilmoitettiin tuolloin 20 kappaletta. Vaunulista ei kuitenkaan erottele venäläisperäisiä vaunuja. Minulla on katkeamaton vaunuluetteloiden sarja vuosilta 1926-38. Listojen perusteella Gli-vaunuja oli 20 kappaletta aina vuoteen 1932 asti, jolloin niiden määräksi ilmoitettiin 18 kappaletta. Vuonna 1935 Gli-vaunuja oli 17 kappaletta, seuraavana vuonna 16 kappaletta. Vuosina 1937 ja 1938 listaukset ilmoittavat vaunuja olleen 15 kappaletta. Näiltä vuosilta minulla ei ole vaunujen numerokohtaista tietoa. |
||||
|
|
10.05.2019 05:33 | Topi Lajunen | ||
| Eri mieltä. Valkoisen ja keltaisen värin eron havaitsee kauempaa kuin entiset mustavalkoiset kuviot. | ||||
|
|
10.05.2019 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, Dr13 2349:ssä on toimiva JKV. Tietääkseni muusta museokalustosta ei laitetta löydy, paitsi muutamalle operaattorille siirtyneille Tka7:ä: PMR Tka7 172, PoRha Tka7 231, ehkäpä (?) myös HVM Tka7 218. | ||||
|
|
09.05.2019 22:54 | Ilkka Hovi | ||
| Näinhän se oli. Kiva kommentti Heikki Jaloselta. | ||||
|
|
09.05.2019 22:18 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno vanha kuva, melkein kuulee kärpästen surinan... Vaunussa on kattosilta ja varmaankin myös tikkaat toisessa päässä. Katolla näyttäisi olevan myös jonkinlaiset luukut molemmissa päissä. Ne viittaisivat vahvasti jäälohkoilla järjestettyyn viilennykseen. Systeemiin kuuluu kaukalomainen peltinen välikatto, jonka päälle jäälohkot lämpimänä aikana levitellään. Sulamisvesi valuu kouruihin ja edelleen poistoputkien kautta alas, paikkaan josta veden tulo voidaan nähdä helposti; veden loppuminen ilmaisee jäätäydennyksen tarpeen. Mitään sen hienompia koneellisia jäähdytyksiä ei tuohon maailman aikaan liikkuviin yksiköihin oikein voitukaan rakentaa, 1900-luvun alun jäähdytyslaitteet olivat suuria ja raskaita, sellaista tonniskaalan valurautateknologiaa vauhtipyörineen ja remmeineen. Riittävän kaliiperin voimakonekin piti olla. Eivätkä ne kestäneet tärinöitä tai törmäilyjä kovinkaan hyvin. Pienikin putkirikko vapautti ammoniakkia, rikkidioksidia tai metyleenikloridia; name your poison. Laivoissa niitä toki käytettiin, mutta siellä ne menivät konehuoneen muun raudan rinnalla. Yksinkertaisemman teknologian huolto eli jään kaupallinen välitys ja myynti olivat Suomessakin melko laajaa liiketoimintaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikana, kaupunkioloissa. Maaseudulla jäät hankittiin tietysti omatoimisesti, monilla pientiloilla se oli vielä 1960-luvulla jokatalvinen arkinen työtoimi. |
||||
|
Kuvasarja: Valtterin paluu huollosta |
09.05.2019 21:43 | Petri Nummijoki | ||
| Tekee. Tällä pitkään valmistellulla museoajolla https://www.vaunut.org/kuva/121781 toinen junaa vetäneistä Tk3-vetureista vikaantui, joka olisi eittämättä ollut katastrofi tapahtuman onnistumisen kannalta mutta onneksi 2349:n sisarveturi 2343 oli perässä varmistamassa kulkua ja työnsi junan perille aikataulun mukaisesti. | ||||
|
|
09.05.2019 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen huisin mielenkiintoinen vanha kuva hyvillä kommenteilla! Gli on tuttu vaunu Keräsen Tapsan piirustuksista, mutta tämä oli aivan uutta tietoa minulle, että venäläisiä vaunuja litteroitiin samoille litteroille. | ||||
|
|
09.05.2019 20:06 | Markku Liira | ||
| Löytyykö tuo 'Liikkuvan kaluston tunteminen' vuodelta 1941 jostain netistä? Ja onko siitä muitakin vuosikertoja olemassa? | ||||
|
|
09.05.2019 18:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan tunnuksiin olisi hyvä lisätä 'Tavaravaunu', littera 'Gli'. | ||||
|
|
09.05.2019 15:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu voi todella olla vanha venäläinen lihankuljetusvaunu, joka on saanut suomalaistunnukset. Näin kertoo Kauppalehti 1.11.1921: "Lihankuljetusvaunut. Koska valkoisiksi maalattujen lihankuljetusvaunujen etsiskely ratapihoilla on huomattu perin hankalaksi, nämä vaunut kun helposti sekoitetaan lämmin- ja jäähdytysvaunuihin, varustetaan lihankuljetusvaunujen sivuovet ja päätyseinät leveillä punaisilla lävistäjäviivoilla. Vaunujen merkiksi tulee Gli. Suomessa olevat entiset venäläiset lihankuljetusvaunut maalataan valkeiksi ja merkitään samoin sekä numeroidaan samaan tapaan." Asiasta ilmoitettiin Rautatiehallituksen kiertokirjeessä N:o 45/2978, 5.10.1921. Tuossa ensiksi mainittujen suomalaisten lihankuljetusvaunujen numerot olivat 31601-31614. Venäläisten vaunujen numerot alkoivat numerosta 31615. 'Liikkuvan kaluston tunteminen' vuodelta 1941 kertoo, että Gli-vaunuissa ei ollut lämmitys- tai jäähdytyslaitteita. |
||||
|
|
09.05.2019 14:09 | Ilkka Hovi | ||
| Luulen vaan en tiedä, kyseessä olisi entinen Venäläinen jäähdytysvaunu. Joku tänne jääneistä vaunuista oli Siperian rautatien lihavaunu, joka oli Venäjän Armeijan käytössä. Luulen että noita oli jokunen kappale jäänyt Suomeen. | ||||
|
|
09.05.2019 12:37 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva lättähatuista | ||||
|
|
09.05.2019 12:14 | Kari Suominen | ||
| Tämän aihepiirin harrastajien mahdollisuus liikennetapahtumien reaaliaikaiseen seurantaan nykyisellään on asia, josta ei voinut edes uneksia liittyessäni mukaan toimintaan 1990-luvun alussa. Tällä laiturilla kinofilmikameran kanssa käyskennellessä ei mieleen juolahtanut, että 30 vuotta myöhemmin samalla laiturilla Timo katsoo matkapuhelimellaan syykoodin, miksi ohittava juna kulkee hitaassa ja välittää aktiivisena viestijänä saadun tiedon sosiaalisessa mediassa. | ||||
|
Kuvasarja: Valtterin paluu huollosta |
09.05.2019 08:12 | Kari Jokinen | ||
| Koskahan lähtee sinne mihin kuuluu ... pelkkä rahan syöjä jolla ei tee mitään! | ||||
|
|
09.05.2019 07:29 | Nico Hyvärinen | ||
| Tässä kuvassa on tunnelmaa! Kiva kuva! | ||||