|
|
15.04.2019 08:17 | Mikko Heino | ||
| Lukeeko tuossa jotta Rikkihappo Oy? Tietääkö joku kyseisestä firmasta? | ||||
|
|
15.04.2019 02:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se nykyään East Side Gallerynä toimiva muuri oli tietynlainen propagandateos. Taksien reitti lentokentältä keskustaan kulki sen viertä, joten se oli tehty näyttämään mahdollsimman viattomalta. Sisäistä muuria (2,5-metrinen) ei ollut lainkaan, vaan oli vain tuo 3,8-metrinen ulkoinen muuri. Ja sen takana sitten riittävästi tilaa, että sinne mahtui vähän ylimääräisiä rajavartijoita ampumaan, jos tarve tuli. Siinä sitten taksikuljettaja kertoi, kuinka tämä "antifasistinen suojamuuri" suojaa viatonta Saksaa fasistisen USA:n hyökkäykseltä miehittämiensä Berliinin länsiosien kautta. | ||||
|
|
14.04.2019 22:31 | Uwe Geuder | ||
| Kartoista luottaisin esim. Berliinin kaupungin verkkokarttaan https://www.berlin.de/mauer/verlauf/uebersichtskarte/ (voi vaihtaa kokoruututilaan ja zoomata) On kolme rajalinjaa * Oranssi on poliittinen raja, siihen asti pakolaisia tulitettiin * Punainen on ulkoinen muuri. Usein se oli erittäin lähellä poliittista rajaa (siinä tapauksessa oranssi ei näy erikseen kartasta), mutta joskus kauempana esim. joen toisella puolella. * Sininen on sisäinen muuri. Siihen asti DDR:iläiset saivat liikkua. Sinisen ja punaisen välillä olevaa aluetta tunnetaan kuolemankaistana. Punaisen ja oranssin välillä olevaa aluetta on kutsuttu joskus ei-kenenkään-maaksi. Joissakin paikassa länsiberliiniläiset käyttivät sitä hyvin vapaasti esim. uimarantana. Se oli kuitenkin hengenvaarallinen alue etenkin pakolaisille, länsiberliiniläisille siinä tapauksessa kun olisi tarvittu pelastuslaitoksen apua. Itse asiassa Oberbaumbrücken tällä puolella ei ollutkaan varsinainen ulkoinen muuri. Sen sijaan oli metalliritilä keskellä jokea jos muistan oikein. Varsinainen muuri itärannalla oli sillan takana, se on se nykyinen East Side Gallery. Kartasta näen rautatieaiheisen erikoisuuden. Bornholmer Straßen lähellä on kokonainen rautatielinja idän alueella mutta muurin ulkopuolella. Ilmeisesti siellä kulkivat S-Bahn-linjat Gesundbrunnen – Frohnau ja Heiligensee, siis länsiverkon linjat. |
||||
|
|
14.04.2019 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ollutkaan, vaan vaunu oli hyvin suojattu, sille oli rakennettu raiteen eteläpuolelle suojaseinä ja katos, joka ulottui raiteen yläpuolelle. Ehkäpä siksi ettei aurinko kauheasti räkittäisi, ja kloori laajentuessaan vuotaisi maisemaan. | ||||
|
|
14.04.2019 20:41 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Milloin lie Hinthaaran laituri on poistettu asemarakennuksen edestä? | ||||
|
|
14.04.2019 20:16 | Kari Haapakangas | ||
| Piti ihan kuuklettaa lempinimen taustaa. Kyllähän tässäkin kuvassa tuo ristikuvioheijastuma näkyy :) | ||||
|
|
14.04.2019 20:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Skytrain". Ajat näemmä muuttuilevat. Silloin haluttiin brändätä lentokone niin, että sille saatiin junan imago. Nykyään tehdään vähän samaa: Itävallan rautateiden hienoin junatyyppi on nimeltään RailJet. | ||||
|
|
14.04.2019 19:32 | Tommi K Hakala | ||
| Oliko se kosken yläpuolella? | ||||
|
Kuvasarja: Turistikuvia keväisestä Berliinistä |
14.04.2019 19:18 | Hannu Peltola | ||
| Upeita kuvia hienosta rautatiekaupungista! Berliinissä on paljon katsottavaa myös rautateiden osalta ja tietysti myös mainio tekniikan museo. | ||||
|
|
14.04.2019 19:15 | Hannu Peltola | ||
| Hienosti Skytrain on melkein kuin laskuun valmistautumassa! Berliinin tekniikan museo on hieno paikka ja siellä saa helposti kulumaan useamman tunnin. Minusta erityisen hieno oli Berliini-teemainen suuri H0-pienoisrautatie. | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen kuvaussafari Etelä-Karjalaan 5.4.2019 |
14.04.2019 19:06 | Hannu Peltola | ||
| Nyt myös tästä kuvasarjasta on video Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=S6T3mLbsC90 | ||||
|
|
14.04.2019 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| C-47 oli tuttu kone myös Suomessa. Aerolla ja Kar-Airilla oli yhteensä yhdeksän C-47:ää, kolme C-53:a ja kaksi DC-3:a. Lisäksi Aero hankki 4 C-47:ää varaosiksi. Kun Berliinin ilmasiltaa aloitettiin, käytettävissä oli USAF:n 102 C-47:ää ja kaksi C-54 Skymasteria, sekä joitakin RAF:n koneita. Ilmasillan aikana Skytrainit korvattiin Skymastereilla (eli DC-4:n kuljetuskoneversiolla). Myös konemäärä kasvoi operaation edetessä. Vitsi: ilmasillasta käytettiin nimitystä "LeMay Coal & Feed Delivery Service", kenr.majuri Curtis LeMayn mukaan. |
||||
|
|
14.04.2019 18:59 | Timo Salo | ||
| Ensilentoni T:re Härmälä-H:ki Malmi tapahtui tuollaisella, hieno kokemus! KARAIR oli luotettava yhtiö! | ||||
|
|
14.04.2019 18:49 | Joni Lahti | ||
| Joo, kauan sitten. En muista enää muita mittoja, mutta julman korkealla olimme. | ||||
|
|
14.04.2019 18:47 | Timo Salo | ||
| Ja tässä Pitäjänmäkeläinen... | ||||
|
|
14.04.2019 18:41 | Timo Salo | ||
| Jaaha, Joni on päässyt piipahtamaan ko. tornissa! Olisko tuo "pullistuma" sit n. 200m??? | ||||
|
|
14.04.2019 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, C-47 ja myöskin C-53:ssa oli ikkunat "auki". Ulospäin näkyvä ero DC-3:een oli kuormausovessa. Kuvan koneessa kuormausovea ei näy, kun se on poispäin olevalla puolella. Moottoreissakin tapahtui "lievää" kehitystä, C-47A:ssa oli moottoreina Pratt & Whitney R-1830-90C, teho 1200 hv moottoria kohti. | ||||
|
|
14.04.2019 18:32 | Joni Lahti | ||
| Länsiberliiniläiset antoivat tornille pilkkanimen ”Rache des Papstes” (paavin kosto). Pytingin koko korkeus on 368,03 m. On sieltä todella hienot näkymät ja kauas näkyy. | ||||
|
|
14.04.2019 18:14 | Timo Salo | ||
| Onko C-47:ssa ikkunat "auki", DC-3 taitaa olla kyseessä... | ||||
|
|
14.04.2019 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se kyllä C-47 Skytrain. Dakota on englantilaisten antama nimi. Pikkukuvasta katsoen pikaisesti luulin Curtiss C-46 Commandoksi, jota myös käytettiin Berliinin ilmasillassa. Berliiniläiset kutsuivat näitä koneita nimellä "Rosinenbomber" eli suomeksi rusinapommittajaksi. |
||||
|
|
14.04.2019 17:59 | Timo Salo | ||
| Tässä kuvassa kuiteski upea laite! | ||||
|
|
14.04.2019 17:58 | Timo Salo | ||
| Sekavaa, kuin Tampereen talous! | ||||
|
|
14.04.2019 17:57 | Timo Salo | ||
| On se RUMA tuo hotelli torni, jotenkin niinkuin pinnoitus olisi jäänyt pois. | ||||
|
|
14.04.2019 17:56 | Timo Salo | ||
| Kai ne "syventää" samalla aukkoa? Iskemän jälkiä ennen yläpiena täys. | ||||
|
|
14.04.2019 17:54 | Timo Salo | ||
| TV/radiotorni... huikean korkea pytinki. Oliko peräti 300m+??? | ||||
|
|
14.04.2019 17:52 | Timo Salo | ||
| Dakota pistetty roikkumaan Berliinin ilmasillan muistoksi, upea kone ja runko "ikuinen"!!! Ei "nitkahtele" lennettäessä... | ||||
|
|
14.04.2019 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin se lättä vaan istuu maisemaan! | ||||
|
|
14.04.2019 17:35 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Niimpä,,ei ole ihan täyspäistä jättää rautaa taivasalle. Kyllä luonto hoitaa malmin takaisin maahan..ptj. | ||||
|
|
14.04.2019 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi, vielä yksi knoppikysymys: mitä muuta erikoista sillä GAS:n kloorivaunuraiteella oli? Laitappas muistaen... | ||||
|
|
14.04.2019 16:48 | Tommi K Hakala | ||
| Jimi: Harmillista, että Volvon historiasivuston muutoksen yhteydessä katosivat metsäkoneiden tiedot | ||||
|
|
14.04.2019 16:31 | Perttu Karttunen | ||
| No myönnetään että on tällä tietty juttu miksi on suosikkiveturi. Veti mm. ensimmäistä henkilöjunaa jossa istuin ihan puhtaasti harrastusmatkalla. | ||||
|
|
14.04.2019 15:39 | Tommi K Hakala | ||
| Oot Esa todennäköisesti oikeassa, itsellä hataria muistikuvia Movesta kurkittuna....Löytyisköhän mistään Serlachiuksen arkistosta yleensäkin tehtaan raidekaavioita eri vuosilta, olisi mielenkiintoista nähdä miten raideverkko muuttui vuosien saatossa... | ||||
|
|
14.04.2019 14:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Berliinissä turistiopas esitti väitteen, että joessa olisi ollut myös ketjuja ja koukkuja uivien hukuttamiseksi. Väitti kyllä paljon sellaista, mikä ei ihan täsmälleen pidä paikkaansa, joten en mene tuonkaan tiedon oikeellisuudesta takuuseen... | ||||
|
|
14.04.2019 14:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin uskottavaa. Eli olisivat sitten ykköslinjan vuoro numero 6, kolmoslinjan vuoro numero seitsemän, jne. Toimii, jos linjan ajamiseen todella riittää alle kymmenen junaa. Mikä kyllä kuulostaisi vähän yllättävältä, kun etenkin U3:lla on aika paljon pituutta. Eli oikeastaan kallistuisin muulle kannalle... | ||||
|
|
14.04.2019 14:21 | Uwe Geuder | ||
| Silta oli vaurioitunut ja sodan jälkeen korjattu ilman koristeita. Vuodesta 1961 -1972 silta oli suljettu kokonaan (poikkeuksena 2 viikkoa, jolloin länsiberliiniläiset saivat vierailla idässä ja joillekin poliittisille vangeille, joka Länsi oli ostanut vapaaksi). Vuodesta 1972 - 1989 sillalla oli rajanylityspaikka vain länsiberliiniläisille jalankulkijoille (teoriassa myös DDR:iläisille, mutta valtaosa ei tietysti koskaan saanut maastalähtöviisumia) Tuntuu olevan vaikea löytää sen ajan kuvia. https://www.bz-berlin.de/data/uploads/2014/11/oberbaumbruecke-2_1414957368-768x432.jpg (itä on kuvassa alhaalla) Sanoisin, että raiteilla näkyy muureja. Tuossa tarkempi kuva https://de.wikipedia.org/wiki/Oberbaumbr%C3%BCcke#/media/File:U1_Oberbaumbr%C3%BCcke_19900613.jpg josta voi arvata, ettei kiskoliikennettä ollut. 1995 silta sai koristeitaan ja U-Bahn-linjansa takaisin. Paikka on siinä mielessä erikoinen, että vyöhykeraja oli läntinen rantalinja. Koko joki siis idän aluetta. Paitsi itse sillalla muuri sijaitsi kuitenkin itäisellä rannalla. Olisi ollut liian haastavaa rakentaa sen vain veden puolelta. Se johtui siihen, että länsipuolelta on voitu pudottaa jokeen, mutta ei kumpikaan pelastuslaitos on tullut avuksi. Länsipuoli pelkäsi tulla ammutuksi rajanloukkaajina, jos he olisivat menneet itäpuolelle. Ja itäpuoli pelkäsi, ettei pelastustyöntekijät olisi enää palanneet, kun he olivat kerran muurin toisella puolella. Ainakin 5 lasta oli hukkunut ennen kuin 1976 saatiin erikoisjärjestely, että lännen pelastuslaitos sai pelastaa hukkuvia. |
||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
14.04.2019 13:55 | Mikko Herpman | ||
| Todennäköisesti 190 on kunnossa. Tosin sehän on ollut seisomassa pitkään, joten oli ehkäpä vähän arvelua, että mahtaisiko pitkä ajo heti seisomaan jälkeen tuoda yllätyksiä. Museon 198:n kanssa oli loppuun hapertuneita hihnoja ja muuta pientä huollon tarvetta. Toki myös kardaanien paikalleen laitto kylmässä/lumessa ei ole erityisen hauskaa ja toimenpide vaatii toisen akselin keventämistä tunkilla, jotta saa pyöräytettyä laipat kohdalleen. | ||||
|
Kuvasarja: Ruska-ajan itäliikennettä |
14.04.2019 13:52 | Hannu Peltola | ||
| Latasin tähän vanhaan kuvasarjaan liittyvän videon Youtubeen: https://www.youtube.com/watch?v=1ZICSzl4uZ4 | ||||
|
|
14.04.2019 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten kattokaaret? What's the situation? | ||||
|
|
14.04.2019 13:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Joo se Mapsin "Berliner Brücken" toimi vain linkkinä saman nimiselle sivustolle, jossa on kasattu berliiniläisiä siltoja. Ajauiduin sinne itse etsiessäni sillalle nimeä. Nyt näyttää ettei Google Maps laita kyseistä tagia siihen kohtaan enää. Mutta kiitti nimestä, päivitän sen kuvatekstiin. | ||||
|
|
14.04.2019 12:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Noissahan muuten on nuo jotkut nipsuilla kiinnitettävät kaksiosaiset numerosarjat tuulilasin yläosassa. Niiden numerot vaikuttivat linjatunnuksen kryptauksen suhteen niin käsittämättömältä etten ajatellut niiden liittyvät asiaan, mutta nyt kun listasin tällä radalla kuvaamieni junien numerot (1-6, 3-7, 3-3, 1-2 ja 1-4) niin onhan niissä kaikissa ensimmäisenä 1 tai 3, joten liittyisivätkö ne sittenkin asiaan? | ||||
|
|
14.04.2019 12:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvatekstissä tavoittelin rajasillalla juurikin Jounin mainitsemaa merkitystä. Printtikartasta, missä raja on tarkasti piirretty, se meni tässä kohta keskellä jokea, sillan läpi ja heti sen jälkeen koukkasi kulkemaan itäpuolen rantaa pitkin, missä pitkä pätkä muuria jäljellä onkin. Toisaalta parissa nettikartassa rajan tarkat piirteet on hieman eri tavalla piirretty ja useimmissa niin ylimalkaisesti, ettei tarkkaa kulkua hahmota (esim. koko joen paksuisella viivalla). Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että raja on leikannut sillan kohtisuoraan jossain kuvan esittämällä alueella. | ||||
|
|
14.04.2019 12:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysymys on nyt ilmeisesti ensimmäisen erän vaunuista T 1101-1109. Ne muunnettiin kahden eri valmistajan vaunuista, ja olivat käytettävissä olevien tietojen mukaan ulkoisesti samanlaiset (mitat, ikkunoiden sijoitus ym.) kuin ainakin toisen valmistajan vaunut. Lähteet puhuvat nimenomaan muuntamisesta, eivät vanhoille alustoille rakentamisesta. Toki myös muunnostyöhön on tarvittu piirustukset. Varsinkin tämän ensimmäisen erän osalta, jossa sisustus muutettiin kokonaan toisenlaiseksi. Myöhemmissä T-vaunuissa oli tavanomainen penkkijärjestys. Mustan kirjan mukaan myös (alunperin) 3-akselisessa vaunussa T 1129 oli samanlainen penkkijärjestys kuin ensimmäisen erän vaunuissa 1101-1109. Tämä viittaisi siihen, että vaunu muunnettiin joko samaan aikaan kuin ensimmäinen erä, tai pian sen jälkeen, ennen seuraavaa erää. Outo T-sarjan loppupään numero voisi selittyä esim. uudelleennumeroinnilla. Ensimmäisen erän uudelleenrakentamisen määrä varmaankin täsmentyisi vertaamalla uudelleenrakentamisen piirustuksia ja ohjeistuksia em. alkuperäisten vaunujen kuvaan. Arvokasta lisätietoa olisivat myös piirustusten ja ohjeistusten otsikkotiedot (mitä vaunuja ne koskevat) ja päiväys. |
||||
|
|
14.04.2019 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Etkö jatkanut vähän länteen Heerstrassen asemalle. Sehän on vartin kävelymatkan päässä Messestä, siitä jossa viime syyskuussa oli se valtava rautatienäyttely ammattilaisille ja helppohintainen yleisöpäiväkin on lopuksi. Aina Berliiniin tultuani jätän matkamökkini 200...300 metrin päähän Heerstrassen asemasta jonkun puistokadun reunaan. Parkkimaksujahan ei Berliinissä pääsääntöisesti ole - Berlin ist fuer Alle, nicht nuer fuer Gruene. Laitan diesellieden ja vedenkeittimen päälle ja otan jääkaapista raikkaan oluen. Polttokenno-sähkölaitokseni varmistaa sähkön riittävyyden. Sitten vessan ja virkistävän suihkun jälkeen valikoitsen vaatekaapista edustavan kaupunkiloma-vaatekerran. Kävelen Heerstrassen asemalle ja ostan automaatista päivälipun 7 Eurolla. Sitten vaan menoksi. Ei ehkä tarvitsisi mainita, mutta polttokennon ponnistuksin kylmennetty olut on virkistää kovasti paluun jälkeen, ennen suihkuttelua ja yölepoon asettumista.. |
||||
|
|
14.04.2019 09:11 | Petri Sallinen | ||
| OK. Jos alkuperäisen vaunun kori puretaan ja alustalle rakennetaan kokonaan uusi kori, niin onhan se tietty vanhan vaunun modaamista, vaikka näin rakennettua vaunua ei enää alkuperäiseksi tunnistakaan. Tästä löytyvät piirustukset ja ohjeistukset uudelleen rakentamisesta. | ||||
|
|
14.04.2019 08:48 | Jari Välimaa | ||
| Kun asemakeskuksen rakentaminen aikanaan pääsee käyntiin, niin rautatieaseman ratikkapysäkki tulee siirtymään tunneliin. Tarkoitus olisi saada nousut suoraan ratikkapysäkiltä junien asematasolle. | ||||
|
|
14.04.2019 08:46 | Erkki Nuutio | ||
| Länsisaksalainen ei tainnut saada tulla Itä-Saksaan Berliinissä muualta kuin junalla (S-Bahn, U-Bahnista en tiedä) Friedrichstrassen kautta. Suomalaisena pääsin tietysti taksilla mm. Checkpoint Charlien kautta. 1982 tuli juuri siellä armoton pieni hätä - ja olihan siinä Charlien parakissa pelastuslaitos pienille ja suurille hädille. | ||||
|
|
14.04.2019 07:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin lähteisiin perustuu tieto, että 2-akselsia vaunuja rakennettiin alunalkaen T-sarjaan? Omien lähteideni mukaan vaunut 1101-1109 muunnettiin II lk vaunuista, vaunut 1110-1116 muunnettiin III lk vaunuista, vaunut 1117-1125 muunnettiin III lk vaunuista ja vaunut 1126-1130 muunnettiin sekalaisesta joukosta vaunuja. |
||||
|
|
14.04.2019 02:29 | Harri Pesonen | ||
| Enne kun tehtailla oli omat puheliverkot.. Nykyään ole enään missään kaikki puhelimet on nakattu SER-romuun.. | ||||
|
|
14.04.2019 02:15 | Harri Pesonen | ||
| olikos tuo vaunuöljy pelkästään vaunun akselien voiteluun. Silinteriöljyn käyttöhän oli höyrykoneen voitelussa koneöljy on varmaan ollut yleisvoitelu öljyä joka paikkaan...Kuvassa taitaa olla lämmitysputkisto tuossa edessä ja takana vanhan aikainen ripapatteri. | ||||
|
|
14.04.2019 02:11 | Harri Pesonen | ||
| Koppiin mentiin etukautta ei sivuilta tuntui joskus penskana hassulle että siitä mennään. Mutta se johtui kuormaajan rakenteesta. | ||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
14.04.2019 02:08 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs tuossa 190 tekarissa että ei ominvoimin ajettu määränpäähän ?? | ||||