Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.04.2019 08:17 Mikko Heino  
  Lukeeko tuossa jotta Rikkihappo Oy? Tietääkö joku kyseisestä firmasta?
kuva 15.04.2019 02:02 Tuukka Ryyppö  
  Se nykyään East Side Gallerynä toimiva muuri oli tietynlainen propagandateos. Taksien reitti lentokentältä keskustaan kulki sen viertä, joten se oli tehty näyttämään mahdollsimman viattomalta. Sisäistä muuria (2,5-metrinen) ei ollut lainkaan, vaan oli vain tuo 3,8-metrinen ulkoinen muuri. Ja sen takana sitten riittävästi tilaa, että sinne mahtui vähän ylimääräisiä rajavartijoita ampumaan, jos tarve tuli. Siinä sitten taksikuljettaja kertoi, kuinka tämä "antifasistinen suojamuuri" suojaa viatonta Saksaa fasistisen USA:n hyökkäykseltä miehittämiensä Berliinin länsiosien kautta.
kuva 14.04.2019 22:31 Uwe Geuder  
  Kartoista luottaisin esim. Berliinin kaupungin verkkokarttaan https://www.berlin.de/mauer/verlauf/uebersichtskarte/ (voi vaihtaa kokoruututilaan ja zoomata)

On kolme rajalinjaa

* Oranssi on poliittinen raja, siihen asti pakolaisia tulitettiin
* Punainen on ulkoinen muuri. Usein se oli erittäin lähellä poliittista rajaa (siinä tapauksessa oranssi ei näy erikseen kartasta), mutta joskus kauempana esim. joen toisella puolella.
* Sininen on sisäinen muuri. Siihen asti DDR:iläiset saivat liikkua.

Sinisen ja punaisen välillä olevaa aluetta tunnetaan kuolemankaistana. Punaisen ja oranssin välillä olevaa aluetta on kutsuttu joskus ei-kenenkään-maaksi. Joissakin paikassa länsiberliiniläiset käyttivät sitä hyvin vapaasti esim. uimarantana. Se oli kuitenkin hengenvaarallinen alue etenkin pakolaisille, länsiberliiniläisille siinä tapauksessa kun olisi tarvittu pelastuslaitoksen apua.

Itse asiassa Oberbaumbrücken tällä puolella ei ollutkaan varsinainen ulkoinen muuri. Sen sijaan oli metalliritilä keskellä jokea jos muistan oikein. Varsinainen muuri itärannalla oli sillan takana, se on se nykyinen East Side Gallery.

Kartasta näen rautatieaiheisen erikoisuuden. Bornholmer Straßen lähellä on kokonainen rautatielinja idän alueella mutta muurin ulkopuolella. Ilmeisesti siellä kulkivat S-Bahn-linjat Gesundbrunnen – Frohnau ja Heiligensee, siis länsiverkon linjat.
kuva 14.04.2019 21:02 Esa J. Rintamäki  
  Ei ollutkaan, vaan vaunu oli hyvin suojattu, sille oli rakennettu raiteen eteläpuolelle suojaseinä ja katos, joka ulottui raiteen yläpuolelle. Ehkäpä siksi ettei aurinko kauheasti räkittäisi, ja kloori laajentuessaan vuotaisi maisemaan.
kuva 14.04.2019 20:41 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Milloin lie Hinthaaran laituri on poistettu asemarakennuksen edestä?
kuva 14.04.2019 20:16 Kari Haapakangas  
  Piti ihan kuuklettaa lempinimen taustaa. Kyllähän tässäkin kuvassa tuo ristikuvioheijastuma näkyy :)
kuva 14.04.2019 20:06 Tuukka Ryyppö  
  "Skytrain". Ajat näemmä muuttuilevat. Silloin haluttiin brändätä lentokone niin, että sille saatiin junan imago. Nykyään tehdään vähän samaa: Itävallan rautateiden hienoin junatyyppi on nimeltään RailJet.
kuva 14.04.2019 19:32 Tommi K Hakala  
  Oliko se kosken yläpuolella?
Kuvasarja:
Turistikuvia keväisestä Berliinistä
 
14.04.2019 19:18 Hannu Peltola  
  Upeita kuvia hienosta rautatiekaupungista! Berliinissä on paljon katsottavaa myös rautateiden osalta ja tietysti myös mainio tekniikan museo.
kuva 14.04.2019 19:15 Hannu Peltola  
  Hienosti Skytrain on melkein kuin laskuun valmistautumassa! Berliinin tekniikan museo on hieno paikka ja siellä saa helposti kulumaan useamman tunnin. Minusta erityisen hieno oli Berliini-teemainen suuri H0-pienoisrautatie.
Kuvasarja:
Keväinen kuvaussafari Etelä-Karjalaan 5.4.2019
 
14.04.2019 19:06 Hannu Peltola  
  Nyt myös tästä kuvasarjasta on video Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=S6T3mLbsC90
kuva 14.04.2019 19:04 Esa J. Rintamäki  
  C-47 oli tuttu kone myös Suomessa. Aerolla ja Kar-Airilla oli yhteensä yhdeksän C-47:ää, kolme C-53:a ja kaksi DC-3:a. Lisäksi Aero hankki 4 C-47:ää varaosiksi.

Kun Berliinin ilmasiltaa aloitettiin, käytettävissä oli USAF:n 102 C-47:ää ja kaksi C-54 Skymasteria, sekä joitakin RAF:n koneita. Ilmasillan aikana Skytrainit korvattiin Skymastereilla (eli DC-4:n kuljetuskoneversiolla). Myös konemäärä kasvoi operaation edetessä.

Vitsi: ilmasillasta käytettiin nimitystä "LeMay Coal & Feed Delivery Service", kenr.majuri Curtis LeMayn mukaan.
kuva 14.04.2019 18:59 Timo Salo  
  Ensilentoni T:re Härmälä-H:ki Malmi tapahtui tuollaisella, hieno kokemus! KARAIR oli luotettava yhtiö!
kuva 14.04.2019 18:49 Joni Lahti  
  Joo, kauan sitten. En muista enää muita mittoja, mutta julman korkealla olimme.
kuva 14.04.2019 18:47 Timo Salo  
  Ja tässä Pitäjänmäkeläinen...
kuva 14.04.2019 18:41 Timo Salo  
  Jaaha, Joni on päässyt piipahtamaan ko. tornissa! Olisko tuo "pullistuma" sit n. 200m???
kuva 14.04.2019 18:35 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, C-47 ja myöskin C-53:ssa oli ikkunat "auki". Ulospäin näkyvä ero DC-3:een oli kuormausovessa. Kuvan koneessa kuormausovea ei näy, kun se on poispäin olevalla puolella. Moottoreissakin tapahtui "lievää" kehitystä, C-47A:ssa oli moottoreina Pratt & Whitney R-1830-90C, teho 1200 hv moottoria kohti.
kuva 14.04.2019 18:32 Joni Lahti  
  Länsiberliiniläiset antoivat tornille pilkkanimen ”Rache des Papstes” (paavin kosto). Pytingin koko korkeus on 368,03 m. On sieltä todella hienot näkymät ja kauas näkyy.
kuva 14.04.2019 18:14 Timo Salo  
  Onko C-47:ssa ikkunat "auki", DC-3 taitaa olla kyseessä...
kuva 14.04.2019 18:07 Esa J. Rintamäki  
  On se kyllä C-47 Skytrain. Dakota on englantilaisten antama nimi. Pikkukuvasta katsoen pikaisesti luulin Curtiss C-46 Commandoksi, jota myös käytettiin Berliinin ilmasillassa.

Berliiniläiset kutsuivat näitä koneita nimellä "Rosinenbomber" eli suomeksi rusinapommittajaksi.
kuva 14.04.2019 17:59 Timo Salo  
  Tässä kuvassa kuiteski upea laite!
kuva 14.04.2019 17:58 Timo Salo  
  Sekavaa, kuin Tampereen talous!
kuva 14.04.2019 17:57 Timo Salo  
  On se RUMA tuo hotelli torni, jotenkin niinkuin pinnoitus olisi jäänyt pois.
kuva 14.04.2019 17:56 Timo Salo  
  Kai ne "syventää" samalla aukkoa? Iskemän jälkiä ennen yläpiena täys.
kuva 14.04.2019 17:54 Timo Salo  
  TV/radiotorni... huikean korkea pytinki. Oliko peräti 300m+???
kuva 14.04.2019 17:52 Timo Salo  
  Dakota pistetty roikkumaan Berliinin ilmasillan muistoksi, upea kone ja runko "ikuinen"!!! Ei "nitkahtele" lennettäessä...
kuva 14.04.2019 17:38 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin se lättä vaan istuu maisemaan!
kuva 14.04.2019 17:35 Paul T. J. Koskinen  
  Niimpä,,ei ole ihan täyspäistä jättää rautaa taivasalle. Kyllä luonto hoitaa malmin takaisin maahan..ptj.
kuva 14.04.2019 17:35 Esa J. Rintamäki  
  Tommi, vielä yksi knoppikysymys: mitä muuta erikoista sillä GAS:n kloorivaunuraiteella oli? Laitappas muistaen...
kuva 14.04.2019 16:48 Tommi K Hakala  
  Jimi: Harmillista, että Volvon historiasivuston muutoksen yhteydessä katosivat metsäkoneiden tiedot
kuva 14.04.2019 16:31 Perttu Karttunen  
  No myönnetään että on tällä tietty juttu miksi on suosikkiveturi. Veti mm. ensimmäistä henkilöjunaa jossa istuin ihan puhtaasti harrastusmatkalla.
kuva 14.04.2019 15:39 Tommi K Hakala  
  Oot Esa todennäköisesti oikeassa, itsellä hataria muistikuvia Movesta kurkittuna....Löytyisköhän mistään Serlachiuksen arkistosta yleensäkin tehtaan raidekaavioita eri vuosilta, olisi mielenkiintoista nähdä miten raideverkko muuttui vuosien saatossa...
kuva 14.04.2019 14:53 Tuukka Ryyppö  
  Berliinissä turistiopas esitti väitteen, että joessa olisi ollut myös ketjuja ja koukkuja uivien hukuttamiseksi. Väitti kyllä paljon sellaista, mikä ei ihan täsmälleen pidä paikkaansa, joten en mene tuonkaan tiedon oikeellisuudesta takuuseen...
kuva 14.04.2019 14:48 Tuukka Ryyppö  
  Hyvin uskottavaa. Eli olisivat sitten ykköslinjan vuoro numero 6, kolmoslinjan vuoro numero seitsemän, jne. Toimii, jos linjan ajamiseen todella riittää alle kymmenen junaa. Mikä kyllä kuulostaisi vähän yllättävältä, kun etenkin U3:lla on aika paljon pituutta. Eli oikeastaan kallistuisin muulle kannalle...
kuva 14.04.2019 14:21 Uwe Geuder  
  Silta oli vaurioitunut ja sodan jälkeen korjattu ilman koristeita. Vuodesta 1961 -1972 silta oli suljettu kokonaan (poikkeuksena 2 viikkoa, jolloin länsiberliiniläiset saivat vierailla idässä ja joillekin poliittisille vangeille, joka Länsi oli ostanut vapaaksi). Vuodesta 1972 - 1989 sillalla oli rajanylityspaikka vain länsiberliiniläisille jalankulkijoille (teoriassa myös DDR:iläisille, mutta valtaosa ei tietysti koskaan saanut maastalähtöviisumia)

Tuntuu olevan vaikea löytää sen ajan kuvia.
https://www.bz-berlin.de/data/uploads/2014/11/oberbaumbruecke-2_1414957368-768x432.jpg (itä on kuvassa alhaalla)
Sanoisin, että raiteilla näkyy muureja. Tuossa tarkempi kuva https://de.wikipedia.org/wiki/Oberbaumbr%C3%BCcke#/media/File:U1_Oberbaumbr%C3%BCcke_19900613.jpg josta voi arvata, ettei kiskoliikennettä ollut.

1995 silta sai koristeitaan ja U-Bahn-linjansa takaisin.

Paikka on siinä mielessä erikoinen, että vyöhykeraja oli läntinen rantalinja. Koko joki siis idän aluetta. Paitsi itse sillalla muuri sijaitsi kuitenkin itäisellä rannalla. Olisi ollut liian haastavaa rakentaa sen vain veden puolelta. Se johtui siihen, että länsipuolelta on voitu pudottaa jokeen, mutta ei kumpikaan pelastuslaitos on tullut avuksi. Länsipuoli pelkäsi tulla ammutuksi rajanloukkaajina, jos he olisivat menneet itäpuolelle. Ja itäpuoli pelkäsi, ettei pelastustyöntekijät olisi enää palanneet, kun he olivat kerran muurin toisella puolella. Ainakin 5 lasta oli hukkunut ennen kuin 1976 saatiin erikoisjärjestely, että lännen pelastuslaitos sai pelastaa hukkuvia.
Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
14.04.2019 13:55 Mikko Herpman  
  Todennäköisesti 190 on kunnossa. Tosin sehän on ollut seisomassa pitkään, joten oli ehkäpä vähän arvelua, että mahtaisiko pitkä ajo heti seisomaan jälkeen tuoda yllätyksiä. Museon 198:n kanssa oli loppuun hapertuneita hihnoja ja muuta pientä huollon tarvetta. Toki myös kardaanien paikalleen laitto kylmässä/lumessa ei ole erityisen hauskaa ja toimenpide vaatii toisen akselin keventämistä tunkilla, jotta saa pyöräytettyä laipat kohdalleen.
Kuvasarja:
Ruska-ajan itäliikennettä
 
14.04.2019 13:52 Hannu Peltola  
  Latasin tähän vanhaan kuvasarjaan liittyvän videon Youtubeen: https://www.youtube.com/watch?v=1ZICSzl4uZ4
kuva 14.04.2019 13:44 Esa J. Rintamäki  
  Miten kattokaaret? What's the situation?
kuva 14.04.2019 13:03 Tuomas Pätäri  
  Joo se Mapsin "Berliner Brücken" toimi vain linkkinä saman nimiselle sivustolle, jossa on kasattu berliiniläisiä siltoja. Ajauiduin sinne itse etsiessäni sillalle nimeä. Nyt näyttää ettei Google Maps laita kyseistä tagia siihen kohtaan enää. Mutta kiitti nimestä, päivitän sen kuvatekstiin.
kuva 14.04.2019 12:56 Tuomas Pätäri  
  Noissahan muuten on nuo jotkut nipsuilla kiinnitettävät kaksiosaiset numerosarjat tuulilasin yläosassa. Niiden numerot vaikuttivat linjatunnuksen kryptauksen suhteen niin käsittämättömältä etten ajatellut niiden liittyvät asiaan, mutta nyt kun listasin tällä radalla kuvaamieni junien numerot (1-6, 3-7, 3-3, 1-2 ja 1-4) niin onhan niissä kaikissa ensimmäisenä 1 tai 3, joten liittyisivätkö ne sittenkin asiaan?
kuva 14.04.2019 12:47 Tuomas Pätäri  
  Kuvatekstissä tavoittelin rajasillalla juurikin Jounin mainitsemaa merkitystä. Printtikartasta, missä raja on tarkasti piirretty, se meni tässä kohta keskellä jokea, sillan läpi ja heti sen jälkeen koukkasi kulkemaan itäpuolen rantaa pitkin, missä pitkä pätkä muuria jäljellä onkin. Toisaalta parissa nettikartassa rajan tarkat piirteet on hieman eri tavalla piirretty ja useimmissa niin ylimalkaisesti, ettei tarkkaa kulkua hahmota (esim. koko joen paksuisella viivalla). Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että raja on leikannut sillan kohtisuoraan jossain kuvan esittämällä alueella.
kuva 14.04.2019 12:25 Kurt Ristniemi  
  Kysymys on nyt ilmeisesti ensimmäisen erän vaunuista T 1101-1109. Ne muunnettiin kahden eri valmistajan vaunuista, ja olivat käytettävissä olevien tietojen mukaan ulkoisesti samanlaiset (mitat, ikkunoiden sijoitus ym.) kuin ainakin toisen valmistajan vaunut. Lähteet puhuvat nimenomaan muuntamisesta, eivät vanhoille alustoille rakentamisesta.

Toki myös muunnostyöhön on tarvittu piirustukset. Varsinkin tämän ensimmäisen erän osalta, jossa sisustus muutettiin kokonaan toisenlaiseksi. Myöhemmissä T-vaunuissa oli tavanomainen penkkijärjestys.

Mustan kirjan mukaan myös (alunperin) 3-akselisessa vaunussa T 1129 oli samanlainen penkkijärjestys kuin ensimmäisen erän vaunuissa 1101-1109. Tämä viittaisi siihen, että vaunu muunnettiin joko samaan aikaan kuin ensimmäinen erä, tai pian sen jälkeen, ennen seuraavaa erää. Outo T-sarjan loppupään numero voisi selittyä esim. uudelleennumeroinnilla.

Ensimmäisen erän uudelleenrakentamisen määrä varmaankin täsmentyisi vertaamalla uudelleenrakentamisen piirustuksia ja ohjeistuksia em. alkuperäisten vaunujen kuvaan. Arvokasta lisätietoa olisivat myös piirustusten ja ohjeistusten otsikkotiedot (mitä vaunuja ne koskevat) ja päiväys.
kuva 14.04.2019 09:18 Erkki Nuutio  
  Etkö jatkanut vähän länteen Heerstrassen asemalle. Sehän on vartin kävelymatkan päässä Messestä, siitä jossa viime syyskuussa oli se valtava rautatienäyttely ammattilaisille ja helppohintainen yleisöpäiväkin on lopuksi.
Aina Berliiniin tultuani jätän matkamökkini 200...300 metrin päähän Heerstrassen asemasta jonkun puistokadun reunaan. Parkkimaksujahan ei Berliinissä pääsääntöisesti ole - Berlin ist fuer Alle, nicht nuer fuer Gruene.
Laitan diesellieden ja vedenkeittimen päälle ja otan jääkaapista raikkaan oluen. Polttokenno-sähkölaitokseni varmistaa sähkön riittävyyden. Sitten vessan ja virkistävän suihkun jälkeen valikoitsen vaatekaapista edustavan kaupunkiloma-vaatekerran. Kävelen Heerstrassen asemalle ja ostan automaatista päivälipun 7 Eurolla. Sitten vaan menoksi.
Ei ehkä tarvitsisi mainita, mutta polttokennon ponnistuksin kylmennetty olut on virkistää kovasti paluun jälkeen, ennen suihkuttelua ja yölepoon asettumista..
kuva 14.04.2019 09:11 Petri Sallinen  
  OK. Jos alkuperäisen vaunun kori puretaan ja alustalle rakennetaan kokonaan uusi kori, niin onhan se tietty vanhan vaunun modaamista, vaikka näin rakennettua vaunua ei enää alkuperäiseksi tunnistakaan. Tästä löytyvät piirustukset ja ohjeistukset uudelleen rakentamisesta.
kuva 14.04.2019 08:48 Jari Välimaa  
  Kun asemakeskuksen rakentaminen aikanaan pääsee käyntiin, niin rautatieaseman ratikkapysäkki tulee siirtymään tunneliin. Tarkoitus olisi saada nousut suoraan ratikkapysäkiltä junien asematasolle.
kuva 14.04.2019 08:46 Erkki Nuutio  
  Länsisaksalainen ei tainnut saada tulla Itä-Saksaan Berliinissä muualta kuin junalla (S-Bahn, U-Bahnista en tiedä) Friedrichstrassen kautta. Suomalaisena pääsin tietysti taksilla mm. Checkpoint Charlien kautta. 1982 tuli juuri siellä armoton pieni hätä - ja olihan siinä Charlien parakissa pelastuslaitos pienille ja suurille hädille.
kuva 14.04.2019 07:12 Kurt Ristniemi  
  Mihin lähteisiin perustuu tieto, että 2-akselsia vaunuja rakennettiin alunalkaen T-sarjaan?

Omien lähteideni mukaan vaunut 1101-1109 muunnettiin II lk vaunuista, vaunut 1110-1116 muunnettiin III lk vaunuista, vaunut 1117-1125 muunnettiin III lk vaunuista ja vaunut 1126-1130 muunnettiin sekalaisesta joukosta vaunuja.
kuva 14.04.2019 02:29 Harri Pesonen  
  Enne kun tehtailla oli omat puheliverkot.. Nykyään ole enään missään kaikki puhelimet on nakattu SER-romuun..
kuva 14.04.2019 02:15 Harri Pesonen  
  olikos tuo vaunuöljy pelkästään vaunun akselien voiteluun. Silinteriöljyn käyttöhän oli höyrykoneen voitelussa koneöljy on varmaan ollut yleisvoitelu öljyä joka paikkaan...Kuvassa taitaa olla lämmitysputkisto tuossa edessä ja takana vanhan aikainen ripapatteri.
kuva 14.04.2019 02:11 Harri Pesonen  
  Koppiin mentiin etukautta ei sivuilta tuntui joskus penskana hassulle että siitä mennään. Mutta se johtui kuormaajan rakenteesta.
Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
14.04.2019 02:08 Harri Pesonen  
  Mikäs tuossa 190 tekarissa että ei ominvoimin ajettu määränpäähän ??