|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
14.04.2019 02:08 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs tuossa 190 tekarissa että ei ominvoimin ajettu määränpäähän ?? | ||||
|
|
14.04.2019 01:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kulkenut itäpuolelle kiskoliikennettä, koska itäpuolella olisi ollut vain yksi asema. Rajan yli kulki vain sellainen paikalliskiskoliikenne, joka muodosti järkeviä yhteyksiä Länsi-Berliinistä muualle Länsi-Berliiniin. Kyseessä oli siis vain kauttakulkuliikenne, johon kuitenkin saattoi sisältyä junanvaihto Friedrichstraßen asemalla. Silloin ei tarvinnut mennä passintarkastuksen kautta, vaan vaihto tapahtui aseman kansainvälisellä alueella, jonne ei ollut idästä pääsyä muuten kuin passintarkastuksen kautta "maasta poistumalla". Friedrichstraßen asemalla oli myös pieniä tax-free-kioskeja, joista sai törkyhalpaa tupakkaa. Friedrichstraßella oli kyllä mahdollisuus myös poistua asemalta rajatarkastuksen kautta Itä-Saksaan. Varsinaisesti kansainvälistä metroliikenteestä tuli kuitenkin vasta hieman muurin murtumisen jälkeen: U6:n ja U8:n Itä-Berliinin alla sijaitsevat asemat otettiin uudelleen käyttöön niin, että niillä oli vajaan vuoden ajan passintarkastukset, kunnes Länsi-Saksa sitten nielaisi Itä-Saksan, eikä passintarkastuksille enää ollut tarvetta. | ||||
|
|
14.04.2019 00:19 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä ollut rajasilta siinäkin merkityksessä, että joen oikealla rannalla oli heti Berliinin muuri ja vasen ranta kuului tässä Länsi-Berliiniin? En kyllä ulkoa muista, pääsikö kiskoliikenne tätä siltaa pitkin läpi itäpuolelle. Tekisi mieli veikata, että ei päässyt. Kävin tällä alueella itsekin juuri elokuussa. | ||||
|
|
13.04.2019 23:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rajasilta siis tarkoittaa, että jokea myöten kulkiessaan sillan alitettuaan saapui vielä ennen vuotta 1920 Berliiniin. Tai sieltä pois. Vuoden 1920 pakkoliitosta edeltäneet rajat on helppo löytää metrokartalta etsimällä asemia, joiden nimi loppuu "Tor", eli "portti". Niissä kohdissa oli joskus kaukaisessa menneisyydessä tullauspisteet eri kaupunkien suuntiin vievillä teillä. Frankfurtista päin tultiin Frankfurtin portin kautta Berliiniin, tuotavista tavaroista samalla tullit maksaen. Hallesches Torille tultiin tietysti Hallen kaupungin suunnasta ja Potsdamista sitten Potsdamer Torille. Jne. | ||||
|
|
13.04.2019 23:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika erikoista, ettei linjakilpeä näy, etenkin kun tuo juna on menossa siihen suuntaan, jossa linjanumeron tietäminen on tarpeen. | ||||
|
|
13.04.2019 23:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sillan nimi on Ringbahnbrücke Oberspree: https://de.wikipedia.org/wiki/Ringbahnbr%C3%BCcke_Oberspree (tällaisissa asioissa Google Maps sisältää usein valheellista tietoa) | ||||
|
|
13.04.2019 23:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juu, tuossa kulkee vierekkäin kaksi raidetta S-Bahnia ja kaksi raidetta kaukoliikenne- ja tavarajunaraiteita. Tässä kohti toki, kun Treptower Parkin asemalla on neljä raidetta, on lyhyellä matkalla raiteita 4+2, eikä 2+2. | ||||
|
|
13.04.2019 23:31 | Niila Heikkilä | ||
| Ilmeisesti alun alkujaan aseman raitiotiepysäkki piti tulla asematunneliin, josta pääsisi kätevästi suoraan asemalaitureille. Asematunnelin ratasillan tuleva remontti siirsi pysäkit Hämeenkadun alkupäähän. Onko se pysyvä järjestely, vai siirtyykö pysäkki vielä joskus tulevaisuudessa tähän? | ||||
|
|
13.04.2019 23:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuten väristä näkee, tämä ei ole matkustajakäytössä oleva juna lainkaan. Kuukkeli osasi kertoa, että tämä 4010/4011 on nykyään sarjamerkinnältään SX08 ja se on virtakiskonvoitelujuna. Eli rasvaa ilmeisesti tuon kapeaprofiiliverkon virtakiskoa – mitä muutakaan tuollainen sana voisi tarkoittaa? Olisiko tarpeen siksi, että toisin kuin leveäprofiiliverkolla sekä esim. Helsingissä, virtakiskon yllä ei ole muovista suojusta? | ||||
|
|
13.04.2019 23:02 | Pauli Kyllönen | ||
| Berliner Brücken Google Mapsin mukaan eli suomeksi Berliinin sillat. | ||||
|
|
13.04.2019 22:23 | Miika Rosendahl | ||
| Helsingissä näytössä kai lukisi ’Ei matkustajille’. Siirtoajosta tai huoltoajosta on kyse. Upeita kuvia Berliinin keväästä! Näitä on ilo katsella :0) |
||||
|
|
13.04.2019 21:28 | Jorma Toivonen | ||
| Pitäessään paikkansa kuvatekstissä mainitut P 63:n, P 51:n ja P 61:n tarkat saapumisajat rajaavat kuvanottoajaksi lauantaiaamun 21.2.–25.4.1987 (+ 24.12.1987) tai 27.2.–30.4.1988 (+ 24.12.1988). P 85 Kouvolasta saapui Rovaniemelle ao. jaksoina lauantaisin tietyin juhlapyhäpoikkeuksin. SKS |
||||
|
|
13.04.2019 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturikahvit → ratapihakuset. | ||||
|
|
13.04.2019 19:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minun silmiini nämä näyttävät kummallisilta aina vaan. Kuitenkin Pohjanlahden vastarannalla tällainen näkyy nököttävän jokaisen itseään kunnioittavan pientilan navetannurkalla. Vastaavat siellä täkäläisiä eteenpäinkulkevia Valmetteja ja Massareita. | ||||
|
|
13.04.2019 19:16 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Lapsuudessa nämä "takaperin" ajavat kauhakuormaajat herättivät kovasti ihmetystä, vähän kuin jotkut arvelivat Deeverin kulkevan peruuttamalla, jos mentiin lyhyt nokka edellä. | ||||
|
|
13.04.2019 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistan sen kloorivaunuraiteen olleen läpiajettava? Toisin sanoen vaihde kummassakin päässä sekä poliisit. Lyhyt se raide kumminkin oli, yksinäinen vaunu mahtui sille. Näin muistan minä nähneeni, kun 1980-luvun alussa, tekun kesinä, vein trukilla pumppuja massakoeasemalle ja ajoin tuon raiteen ohi. | ||||
|
|
13.04.2019 19:08 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mikko, näin kyydissä tulleet kertoivat tehdyn. Ettei tarvinnut pysähtyä vähän väliä käymään ulkona lämmittelemässä. | ||||
|
|
13.04.2019 18:50 | Tommi K Hakala | ||
| Mietin vaan sillä, että oliko näille kaksiakselisille kloorivaunuille muita tehtaita, joihin kulkivat. Näitä kun moni epäili, ettei ole ollut edes olemassa ja Mäntässä en muita nähnyt. Rauhalan Jorma voisi tietää, oliko Mäntän purkupaikalla jokin erilaisuus. Sen muistan tehtaan sisällä salaa veturin matkassa kulkeneena, että näille oli oma lyhyt pistoraide. | ||||
|
|
13.04.2019 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä paluuta vanhaan käytäntöön taida ollakaan: yksityisautoilu oli ollut paikallista luonteeltaan ja joukkoliikenne näytteli pääosaa. Eikös tämä rataosa rakennettukin työllisyysnäkökohtien mukaan? Lue: kunhan rataa jotenkin pykätään, pääsee hevosenkuljettajat ja lapioon nojailijat ym. hommiin. Tämä arvio siksi, kun rataosan valmistumiseen meni vuosia (vai oliko syynä hankala maasto Hpk puoleisella osuudella?). Toivon joka tapuksessa, että tämän rataosan arvo vielä huomataan, ja pannaan kunnostustyöt käyntiin. Luulisi sujuvan pienehköllä vaivalla? |
||||
|
|
13.04.2019 16:28 | Raimo Harju | ||
| Samaa mieltä minäkin, ei yksityisautoilua voi, eikä pidäkkään muuttaa joukkoliikenteeksi, varsinkaan kun sitä joukkoliikennettä ei ole joka paikassa juuri nimeksikään. Olen aina ollut sitä mieltä, että raskas liikenne kuuluu raiteille, mikäli raiteet on olemassa. Jos tämäkin rataosuus olis liikennöitäväs kunnos, vois siinä tavarajunien lisäksi olla jokunen henkilöjunavuorokin Pori-Parkano, Pori-Haapamäki, tai jopa Pori-Jyväskylä. No nämähän olivat joskus olemassa, mutta sitten autoistuminen ja jotkut muut seikat saivat tämän rataosuuden näyttämään kannattamattomalta ja turhalta ja näinollen sen annettiin rauhassa rapistua. | ||||
|
|
13.04.2019 15:26 | Petri Sallinen | ||
| En tiedä modattiinko T-sarjan vaunuja kolmannen luokan vaunuista, mutta ainakin niitä modattiin vanhoista toisen luokan vaunuista. Litteramuutoksista löytyy dataa keskushallinon käskykirjeistä. Myös vuoden 1912 historiikki mainitsee muutetun 10 kappaletta toisen luokan vaunua työläisvaunuiksi. Kaksiakselisia vaunuja myös rakennettiin alunalkaen T-sarjaan, kuten numerosarja 1101-1129, joiden korit ovat todella matalat: kiskonharjalta katolle mittaa kertyy vain 3450 mm. Tämä sarja on tosin helppo erottaa muista: sivuseinissä pitkä rivi hyvin pieniä neliön mallisia ikkunoita lähellä katonrajaa. |
||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
13.04.2019 14:47 | Mikko Nyman | ||
| Näitä tällaisia pakettitarjouksia vastaavista tuotteista ei kaiketi ole hetkeen ollut VR-Yhtymä Oy:n tuoterepussa. Olen ymmärtänyt niin, että VR-Yhtymä Oy päinvastoin tarjoaa 230.000 EUR sille taholle, joka yrittää ostaa yhtiöltä mitään kuulakärkikynää järeämpää kertaalleen käytettyä esinettä. |
||||
|
|
13.04.2019 14:35 | Mikko Herpman | ||
| Mutta taisi kuitenkin tulla lämmityspuhaltimelle sähköä etummaisesta koneesta ettei tarvinut palella kopissa... | ||||
|
|
13.04.2019 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Se etsimäni kartta, jossa Djurgårdenin laituri on merkittynä, löytyi lopultakin uudelleen: Wagner & Debes, Leipzig: Helsinki, 1914. Asialla ei tosin enää ole mitään merkitystä laiturin sijoittamisen kannalta, paikkahan on täysin selvillä. Mutta pitäähän tuollaiset rästit hoitaa (tie up loose ends). |
||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
13.04.2019 14:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä yksilö oli parin muun ohella tarjolla HKL:lle pakettitarjouksella ota kaksi maksa 230 000 €. | ||||
|
|
13.04.2019 12:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Äetsän kaikki kloorivaunut kulkivat luonnollisesti Tampereen kautta. | ||||
|
|
13.04.2019 12:07 | Riku Outinen | ||
| Keljonlahden juna? | ||||
|
|
13.04.2019 12:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei, koska vaunusto näyttää olevan polttoainevaunuja. Jyväskylässä taisi olla noihin aikoihin vielä polttoainevarasto. | ||||
|
|
13.04.2019 10:40 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1968 vaunulistassa kaksiakselisia Sfc-vaunuja oli 14 kappaletta. | ||||
|
|
13.04.2019 10:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikähän tuon ruksin merkitys lienee? | ||||
|
|
13.04.2019 10:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei yksityisautoilua voi muuttaa pelkästään joukkoliikenteeksi, ellei neukkulaa palauteta. Jospa ne tuhannet slickseillä rajoitinta vasten liukastelevat EST, PL, LT, yms. kilpiset rekat saataisiin ensin juniin. (jos kaikissa edes on rajoitintakaan) | ||||
|
|
13.04.2019 09:20 | Raimo Harju | ||
| Oliskohan tälläkin rataosuudella Pori-Haapamäki vielä joskus käyttöä, kunhan yksityisautoilu on veroilla ja maksuilla ja ilmastonmuutosvouhotuksella saatu lopullisesti tyrehtymään. | ||||
|
|
13.04.2019 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Voi kai se koko hyttikin olla ihan muusta veturista. Juuri tuon tyyppiset yksityiskohdat yleensä sen paljastavat. | ||||
|
|
13.04.2019 07:50 | Markku Knuutti | ||
| Ja tikkaat ? , joita ei normisti 27 - sarjassa oo , vai onko koko kabiini toisesta sarjasta ? | ||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
13.04.2019 00:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämäkin sieltä Pelkolan romujonosta pelastettu. | ||||
|
|
13.04.2019 00:02 | Timo Humalisto | ||
| Vuonna 1976 pelattiin Helsingissä 1.6. Suomi-Ruotsi -jalkapallo-ottelu, joka kuului PM-turnaukseen. Tulos 0-2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_otteluista#1970%E2%80%931979 |
||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
12.04.2019 23:22 | Kusti Kinnunen | ||
| Mahtavaa, että 190 hankittiin museolle :) | ||||
|
|
12.04.2019 21:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Erilaiset ajat, erilaiset tavat. Aivan normaalia herrasväen pukeutumista. Historiaa ei koskaan pidä tarkastella nykyisten arvojen ja tapojen kautta. |
||||
|
|
12.04.2019 20:58 | Tauno Hermola | ||
| Onkohan tuo nyt kuitenkaan aikakauden tyypillistä pukeutumista; naisten maata laahaavat hameetkin vaikuttavat melko epäkäytännöllisiltä. Olisikohan tuo porukka tulossa jostain erityisestä tilaisuudesta? | ||||
|
|
12.04.2019 20:54 | |||
| Mahtava kuva! Kuvaajakin ehti turvaan ajoissa ... | ||||
|
|
12.04.2019 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olkihatut näyttävät olleen miehillä ja naisilla muotia. Se oli hyvä keksintö, raaka-ainetta riitti maatalous-Suomessa, helppo valmistaa , eikä tullut kalliiksi ostaakaan... | ||||
|
|
12.04.2019 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudesta aikakaudesta kertonee myös noin 1990 lanseerattu ExpressBus linja-autopuolella... | ||||
|
|
12.04.2019 18:39 | Timo Salminen | ||
| Vai pitäisikö siinä vaiheessa puhua jonkinlaisesta Express-aikakauden uudesta vaiheesta? Tuon Expressin takiahan uusien toisen luokan vaunujen sarjamerkinnäksikin annettiin kaikesta aiemmasta logiikasta poiketen Ex. Oikealla olevassa 1. luokan vaunussa muuten näkyy se, miten sarjamerkinnät Cx ja Ex merkittiin isolla ja vauhdikkaalla kursiivilla vaununkylkeen. Mainos se on pienikin mainos. | ||||
|
|
12.04.2019 17:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Haapamäen tallin vesitornin alta vanhasta öljyvarastosta löytyy myös kaksi samanlaista säiliötä. | ||||
|
|
12.04.2019 16:12 | Jari Kuusinen | ||
| Keitele-museon pitäisi ehdottomasti maalata omansa lättähatun väreihin! :) | ||||
|
|
12.04.2019 15:07 | Topi Lajunen | ||
| Juhanin vastausta täydentäen: osasyy on myös siinä, että laituriraiteen suurin sallittu nopeus olisi 200 km/h, ja paikalla on 220 km/h rajoitus suorilla raiteilla. | ||||
|
|
12.04.2019 13:48 | Jari Kuusinen | ||
| No ei! :) Tässä tämä paikka 10/2011: https://goo.gl/maps/MLcjGsy26HG2 - huomaa sähkötolpat! |
||||
|
|
12.04.2019 13:23 | Petri Sallinen | ||
| Vesitornia ei välttämättä ollut lainkaan — tosin tältä osin en ole perehtynyt Helsingin talliin. 1800-luvulla rakennettin paljon veturitalleja, joissa vesisäiliöt olivat tallin sisällä, kattorakenteiden alla. Tästä esimerkkinä mm. Hyvinkään veturitalli. Vasta Oulun radan rakentamisen yhteydessä yleistyi veturitallityyppi, jossa vesisäiliöitä ei enää sijoitettu tallin sisälle, vaan erilliseen vesitorniin. | ||||
|
Kuvasarja: Suursäiliövaunuja |
12.04.2019 13:21 | Kari Suominen | ||
| Kommenteissa yllä kysyttyä H0 -mittakaavan malliasiaa löytyy lyhyesti täältä http://bot.fi/2zcb | ||||
|
|
12.04.2019 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljon avarampi näkymä oli Helsingissä ennen katosta. .. | ||||
|
|
12.04.2019 12:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuo GM kuva varmasti tästä samasta paikasta? | ||||