Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
14.04.2019 02:08 Harri Pesonen  
  Mikäs tuossa 190 tekarissa että ei ominvoimin ajettu määränpäähän ??
kuva 14.04.2019 01:56 Tuukka Ryyppö  
  Ei kulkenut itäpuolelle kiskoliikennettä, koska itäpuolella olisi ollut vain yksi asema. Rajan yli kulki vain sellainen paikalliskiskoliikenne, joka muodosti järkeviä yhteyksiä Länsi-Berliinistä muualle Länsi-Berliiniin. Kyseessä oli siis vain kauttakulkuliikenne, johon kuitenkin saattoi sisältyä junanvaihto Friedrichstraßen asemalla. Silloin ei tarvinnut mennä passintarkastuksen kautta, vaan vaihto tapahtui aseman kansainvälisellä alueella, jonne ei ollut idästä pääsyä muuten kuin passintarkastuksen kautta "maasta poistumalla". Friedrichstraßen asemalla oli myös pieniä tax-free-kioskeja, joista sai törkyhalpaa tupakkaa. Friedrichstraßella oli kyllä mahdollisuus myös poistua asemalta rajatarkastuksen kautta Itä-Saksaan. Varsinaisesti kansainvälistä metroliikenteestä tuli kuitenkin vasta hieman muurin murtumisen jälkeen: U6:n ja U8:n Itä-Berliinin alla sijaitsevat asemat otettiin uudelleen käyttöön niin, että niillä oli vajaan vuoden ajan passintarkastukset, kunnes Länsi-Saksa sitten nielaisi Itä-Saksan, eikä passintarkastuksille enää ollut tarvetta.
kuva 14.04.2019 00:19 Jouni Hytönen  
  Eikös tämä ollut rajasilta siinäkin merkityksessä, että joen oikealla rannalla oli heti Berliinin muuri ja vasen ranta kuului tässä Länsi-Berliiniin? En kyllä ulkoa muista, pääsikö kiskoliikenne tätä siltaa pitkin läpi itäpuolelle. Tekisi mieli veikata, että ei päässyt. Kävin tällä alueella itsekin juuri elokuussa.
kuva 13.04.2019 23:52 Tuukka Ryyppö  
  Rajasilta siis tarkoittaa, että jokea myöten kulkiessaan sillan alitettuaan saapui vielä ennen vuotta 1920 Berliiniin. Tai sieltä pois. Vuoden 1920 pakkoliitosta edeltäneet rajat on helppo löytää metrokartalta etsimällä asemia, joiden nimi loppuu "Tor", eli "portti". Niissä kohdissa oli joskus kaukaisessa menneisyydessä tullauspisteet eri kaupunkien suuntiin vievillä teillä. Frankfurtista päin tultiin Frankfurtin portin kautta Berliiniin, tuotavista tavaroista samalla tullit maksaen. Hallesches Torille tultiin tietysti Hallen kaupungin suunnasta ja Potsdamista sitten Potsdamer Torille. Jne.
kuva 13.04.2019 23:47 Tuukka Ryyppö  
  Aika erikoista, ettei linjakilpeä näy, etenkin kun tuo juna on menossa siihen suuntaan, jossa linjanumeron tietäminen on tarpeen.
kuva 13.04.2019 23:35 Tuukka Ryyppö  
  Sillan nimi on Ringbahnbrücke Oberspree: https://de.wikipedia.org/wiki/Ringbahnbr%C3%BCcke_Oberspree (tällaisissa asioissa Google Maps sisältää usein valheellista tietoa)
kuva 13.04.2019 23:32 Tuukka Ryyppö  
  Juu, tuossa kulkee vierekkäin kaksi raidetta S-Bahnia ja kaksi raidetta kaukoliikenne- ja tavarajunaraiteita. Tässä kohti toki, kun Treptower Parkin asemalla on neljä raidetta, on lyhyellä matkalla raiteita 4+2, eikä 2+2.
kuva 13.04.2019 23:31 Niila Heikkilä  
  Ilmeisesti alun alkujaan aseman raitiotiepysäkki piti tulla asematunneliin, josta pääsisi kätevästi suoraan asemalaitureille. Asematunnelin ratasillan tuleva remontti siirsi pysäkit Hämeenkadun alkupäähän. Onko se pysyvä järjestely, vai siirtyykö pysäkki vielä joskus tulevaisuudessa tähän?
kuva 13.04.2019 23:03 Tuukka Ryyppö  
  Kuten väristä näkee, tämä ei ole matkustajakäytössä oleva juna lainkaan. Kuukkeli osasi kertoa, että tämä 4010/4011 on nykyään sarjamerkinnältään SX08 ja se on virtakiskonvoitelujuna. Eli rasvaa ilmeisesti tuon kapeaprofiiliverkon virtakiskoa – mitä muutakaan tuollainen sana voisi tarkoittaa? Olisiko tarpeen siksi, että toisin kuin leveäprofiiliverkolla sekä esim. Helsingissä, virtakiskon yllä ei ole muovista suojusta?
kuva 13.04.2019 23:02 Pauli Kyllönen  
  Berliner Brücken Google Mapsin mukaan eli suomeksi Berliinin sillat.
kuva 13.04.2019 22:23 Miika Rosendahl  
  Helsingissä näytössä kai lukisi ’Ei matkustajille’. Siirtoajosta tai huoltoajosta on kyse.
Upeita kuvia Berliinin keväästä! Näitä on ilo katsella :0)
kuva 13.04.2019 21:28 Jorma Toivonen  
  Pitäessään paikkansa kuvatekstissä mainitut P 63:n, P 51:n ja P 61:n tarkat saapumisajat rajaavat kuvanottoajaksi lauantaiaamun 21.2.–25.4.1987 (+ 24.12.1987) tai 27.2.–30.4.1988 (+ 24.12.1988). P 85 Kouvolasta saapui Rovaniemelle ao. jaksoina lauantaisin tietyin juhlapyhäpoikkeuksin.
SKS
kuva 13.04.2019 21:01 Ari-Pekka Lanne  
  Veturikahvit → ratapihakuset.
kuva 13.04.2019 19:59 Ari-Pekka Lanne  
  Minun silmiini nämä näyttävät kummallisilta aina vaan. Kuitenkin Pohjanlahden vastarannalla tällainen näkyy nököttävän jokaisen itseään kunnioittavan pientilan navetannurkalla. Vastaavat siellä täkäläisiä eteenpäinkulkevia Valmetteja ja Massareita.
kuva 13.04.2019 19:16 Petri P. Pentikäinen  
  Lapsuudessa nämä "takaperin" ajavat kauhakuormaajat herättivät kovasti ihmetystä, vähän kuin jotkut arvelivat Deeverin kulkevan peruuttamalla, jos mentiin lyhyt nokka edellä.
kuva 13.04.2019 19:15 Esa J. Rintamäki  
  Miten minä muistan sen kloorivaunuraiteen olleen läpiajettava? Toisin sanoen vaihde kummassakin päässä sekä poliisit. Lyhyt se raide kumminkin oli, yksinäinen vaunu mahtui sille. Näin muistan minä nähneeni, kun 1980-luvun alussa, tekun kesinä, vein trukilla pumppuja massakoeasemalle ja ajoin tuon raiteen ohi.
kuva 13.04.2019 19:08 Juuso Hyvärinen  
  Mikko, näin kyydissä tulleet kertoivat tehdyn. Ettei tarvinnut pysähtyä vähän väliä käymään ulkona lämmittelemässä.
kuva 13.04.2019 18:50 Tommi K Hakala  
  Mietin vaan sillä, että oliko näille kaksiakselisille kloorivaunuille muita tehtaita, joihin kulkivat. Näitä kun moni epäili, ettei ole ollut edes olemassa ja Mäntässä en muita nähnyt. Rauhalan Jorma voisi tietää, oliko Mäntän purkupaikalla jokin erilaisuus. Sen muistan tehtaan sisällä salaa veturin matkassa kulkeneena, että näille oli oma lyhyt pistoraide.
kuva 13.04.2019 17:49 Esa J. Rintamäki  
  Eikä paluuta vanhaan käytäntöön taida ollakaan: yksityisautoilu oli ollut paikallista luonteeltaan ja joukkoliikenne näytteli pääosaa. Eikös tämä rataosa rakennettukin työllisyysnäkökohtien mukaan? Lue: kunhan rataa jotenkin pykätään, pääsee hevosenkuljettajat ja lapioon nojailijat ym. hommiin.

Tämä arvio siksi, kun rataosan valmistumiseen meni vuosia (vai oliko syynä hankala maasto Hpk puoleisella osuudella?).

Toivon joka tapuksessa, että tämän rataosan arvo vielä huomataan, ja pannaan kunnostustyöt käyntiin. Luulisi sujuvan pienehköllä vaivalla?
kuva 13.04.2019 16:28 Raimo Harju  
  Samaa mieltä minäkin, ei yksityisautoilua voi, eikä pidäkkään muuttaa joukkoliikenteeksi, varsinkaan kun sitä joukkoliikennettä ei ole joka paikassa juuri nimeksikään. Olen aina ollut sitä mieltä, että raskas liikenne kuuluu raiteille, mikäli raiteet on olemassa. Jos tämäkin rataosuus olis liikennöitäväs kunnos, vois siinä tavarajunien lisäksi olla jokunen henkilöjunavuorokin Pori-Parkano, Pori-Haapamäki, tai jopa Pori-Jyväskylä. No nämähän olivat joskus olemassa, mutta sitten autoistuminen ja jotkut muut seikat saivat tämän rataosuuden näyttämään kannattamattomalta ja turhalta ja näinollen sen annettiin rauhassa rapistua.
kuva 13.04.2019 15:26 Petri Sallinen  
  En tiedä modattiinko T-sarjan vaunuja kolmannen luokan vaunuista, mutta ainakin niitä modattiin vanhoista toisen luokan vaunuista. Litteramuutoksista löytyy dataa keskushallinon käskykirjeistä. Myös vuoden 1912 historiikki mainitsee muutetun 10 kappaletta toisen luokan vaunua työläisvaunuiksi.

Kaksiakselisia vaunuja myös rakennettiin alunalkaen T-sarjaan, kuten numerosarja 1101-1129, joiden korit ovat todella matalat: kiskonharjalta katolle mittaa kertyy vain 3450 mm. Tämä sarja on tosin helppo erottaa muista: sivuseinissä pitkä rivi hyvin pieniä neliön mallisia ikkunoita lähellä katonrajaa.
Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
13.04.2019 14:47 Mikko Nyman  
  Näitä tällaisia pakettitarjouksia vastaavista tuotteista ei kaiketi ole hetkeen ollut VR-Yhtymä Oy:n tuoterepussa.

Olen ymmärtänyt niin, että VR-Yhtymä Oy päinvastoin tarjoaa 230.000 EUR sille taholle, joka yrittää ostaa yhtiöltä mitään kuulakärkikynää järeämpää kertaalleen käytettyä esinettä.
kuva 13.04.2019 14:35 Mikko Herpman  
  Mutta taisi kuitenkin tulla lämmityspuhaltimelle sähköä etummaisesta koneesta ettei tarvinut palella kopissa...
kuva 13.04.2019 14:18 Kurt Ristniemi  
  Se etsimäni kartta, jossa Djurgårdenin laituri on merkittynä, löytyi lopultakin uudelleen: Wagner & Debes, Leipzig: Helsinki, 1914.

Asialla ei tosin enää ole mitään merkitystä laiturin sijoittamisen kannalta, paikkahan on täysin selvillä. Mutta pitäähän tuollaiset rästit hoitaa (tie up loose ends).
Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
13.04.2019 14:11 Juhani Pirttilahti  
  Tämä yksilö oli parin muun ohella tarjolla HKL:lle pakettitarjouksella ota kaksi maksa 230 000 €.
kuva 13.04.2019 12:09 Tero Korkeakoski  
  Äetsän kaikki kloorivaunut kulkivat luonnollisesti Tampereen kautta.
kuva 13.04.2019 12:07 Riku Outinen  
  Keljonlahden juna?
kuva 13.04.2019 12:04 Tero Korkeakoski  
  Ei, koska vaunusto näyttää olevan polttoainevaunuja. Jyväskylässä taisi olla noihin aikoihin vielä polttoainevarasto.
kuva 13.04.2019 10:40 Petri Sallinen  
  Vuoden 1968 vaunulistassa kaksiakselisia Sfc-vaunuja oli 14 kappaletta.
kuva 13.04.2019 10:26 Teemu Saukkonen  
  Mikähän tuon ruksin merkitys lienee?
kuva 13.04.2019 10:23 Teemu Saukkonen  
  Ei yksityisautoilua voi muuttaa pelkästään joukkoliikenteeksi, ellei neukkulaa palauteta. Jospa ne tuhannet slickseillä rajoitinta vasten liukastelevat EST, PL, LT, yms. kilpiset rekat saataisiin ensin juniin. (jos kaikissa edes on rajoitintakaan)
kuva 13.04.2019 09:20 Raimo Harju  
  Oliskohan tälläkin rataosuudella Pori-Haapamäki vielä joskus käyttöä, kunhan yksityisautoilu on veroilla ja maksuilla ja ilmastonmuutosvouhotuksella saatu lopullisesti tyrehtymään.
kuva 13.04.2019 08:10 Juhana Nordlund  
  Voi kai se koko hyttikin olla ihan muusta veturista. Juuri tuon tyyppiset yksityiskohdat yleensä sen paljastavat.
kuva 13.04.2019 07:50 Markku Knuutti  
  Ja tikkaat ? , joita ei normisti 27 - sarjassa oo , vai onko koko kabiini toisesta sarjasta ?
Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
13.04.2019 00:55 Jimi Lappalainen  
  Tämäkin sieltä Pelkolan romujonosta pelastettu.
kuva 13.04.2019 00:02 Timo Humalisto  
  Vuonna 1976 pelattiin Helsingissä 1.6. Suomi-Ruotsi -jalkapallo-ottelu, joka kuului PM-turnaukseen. Tulos 0-2.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_otteluista#1970%E2%80%931979
Kuvasarja:
Tka7 nro 190
 
12.04.2019 23:22 Kusti Kinnunen  
  Mahtavaa, että 190 hankittiin museolle :)
kuva 12.04.2019 21:11 Kurt Ristniemi  
  Erilaiset ajat, erilaiset tavat. Aivan normaalia herrasväen pukeutumista.
Historiaa ei koskaan pidä tarkastella nykyisten arvojen ja tapojen kautta.
kuva 12.04.2019 20:58 Tauno Hermola  
  Onkohan tuo nyt kuitenkaan aikakauden tyypillistä pukeutumista; naisten maata laahaavat hameetkin vaikuttavat melko epäkäytännöllisiltä. Olisikohan tuo porukka tulossa jostain erityisestä tilaisuudesta?
kuva 12.04.2019 20:54  
  Mahtava kuva! Kuvaajakin ehti turvaan ajoissa ...
kuva 12.04.2019 19:51 Esa J. Rintamäki  
  Olkihatut näyttävät olleen miehillä ja naisilla muotia. Se oli hyvä keksintö, raaka-ainetta riitti maatalous-Suomessa, helppo valmistaa , eikä tullut kalliiksi ostaakaan...
kuva 12.04.2019 18:52 Esa J. Rintamäki  
  Uudesta aikakaudesta kertonee myös noin 1990 lanseerattu ExpressBus linja-autopuolella...
kuva 12.04.2019 18:39 Timo Salminen  
  Vai pitäisikö siinä vaiheessa puhua jonkinlaisesta Express-aikakauden uudesta vaiheesta? Tuon Expressin takiahan uusien toisen luokan vaunujen sarjamerkinnäksikin annettiin kaikesta aiemmasta logiikasta poiketen Ex. Oikealla olevassa 1. luokan vaunussa muuten näkyy se, miten sarjamerkinnät Cx ja Ex merkittiin isolla ja vauhdikkaalla kursiivilla vaununkylkeen. Mainos se on pienikin mainos.
kuva 12.04.2019 17:40 Juhani Pirttilahti  
  Haapamäen tallin vesitornin alta vanhasta öljyvarastosta löytyy myös kaksi samanlaista säiliötä.
kuva 12.04.2019 16:12 Jari Kuusinen  
  Keitele-museon pitäisi ehdottomasti maalata omansa lättähatun väreihin! :)
kuva 12.04.2019 15:07 Topi Lajunen  
  Juhanin vastausta täydentäen: osasyy on myös siinä, että laituriraiteen suurin sallittu nopeus olisi 200 km/h, ja paikalla on 220 km/h rajoitus suorilla raiteilla.
kuva 12.04.2019 13:48 Jari Kuusinen  
  No ei! :)
Tässä tämä paikka 10/2011: https://goo.gl/maps/MLcjGsy26HG2 - huomaa sähkötolpat!
kuva 12.04.2019 13:23 Petri Sallinen  
  Vesitornia ei välttämättä ollut lainkaan — tosin tältä osin en ole perehtynyt Helsingin talliin. 1800-luvulla rakennettin paljon veturitalleja, joissa vesisäiliöt olivat tallin sisällä, kattorakenteiden alla. Tästä esimerkkinä mm. Hyvinkään veturitalli. Vasta Oulun radan rakentamisen yhteydessä yleistyi veturitallityyppi, jossa vesisäiliöitä ei enää sijoitettu tallin sisälle, vaan erilliseen vesitorniin.
Kuvasarja:
Suursäiliövaunuja
 
12.04.2019 13:21 Kari Suominen  
  Kommenteissa yllä kysyttyä H0 -mittakaavan malliasiaa löytyy lyhyesti täältä http://bot.fi/2zcb
kuva 12.04.2019 13:09 Esa J. Rintamäki  
  Paljon avarampi näkymä oli Helsingissä ennen katosta. ..
kuva 12.04.2019 12:16 Teemu Saukkonen  
  Onko tuo GM kuva varmasti tästä samasta paikasta?