Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.04.2019 12:16 Teemu Saukkonen  
  Onko tuo GM kuva varmasti tästä samasta paikasta?
kuva 12.04.2019 12:06 Teemu Saukkonen  
  Eturivissä näyttäisi olevan D-mallin Opel Rekord, siinä on voinut olla automaattilaatikko.
kuva 12.04.2019 11:52 Timo Salo  
  Ompa karua kertomaa...
Hyvälaatuisia filmejä näyttävät olevan, kiva niitä on eläkepäivinä katsella. Ja siellä loppusijoituspaikassa sitten varmaan nähdään... :-)
kuva 12.04.2019 11:23 Erkki Nuutio  
  Tänne rajaamassasi kuvassa: https://vaunut.org/kuva/129196?u=287&kv2=1878&paik=Helsinki sitä ei vielä ole.
kuva 12.04.2019 11:15 Erkki Nuutio  
  EDM on siis Amazon ja 1965 kelpaa. Jos olisi ollut 1969, niin luultavasti olisin pistehitsaillut takalasin aukon ympäriinsä. Aukon kiertävä kromilista peittää pistehitsit. Samoin pistehitsailin tuulilasin aukon. Aikaa oli 4 minuuttia (142-linjallakin olin, siellä 1 min 50 s.). Karkeasti kolmannes työntekijöistä oli suomalaisia.
Meidän maahantulomme (jota säestivät ruotsalaislehtien kirkuvat En finne igen -otsikot) oli TOTAALISESTI (=100%) muuta kuin nykyinen hallitsematon haitta-maahantulo:

1/ Tulimme kutsuttuina - noin 250.000 ahkeraa suomalaista, joista suurimman osan Suomi menetti pysyvästi. Minä toki kesätyöntekijänä palasin. Göteborgista tuli Sodankylän suurin kylä - noin esimerkiksi. Sotiemme jälkiseuraus oli, että maaseutumme muuttui pikavauhtia useimmille (kuten asutustilallisille) elinkelvottomaksi 1950-1970 vaiheilla. Muutakin työttömyyttä oli. Oli lähdettävä työn perään.
Vastaavasti sota-aikana olivat Ruotsin yritykset rikastuneet ja vahvistuneet. Tämän jälkivaikutuksena oli valtava puute työvoimasta. Esimerkiksi Volvo Torslandassa kesti usein aamuisin pitkään saada linja liikkeelle, vaikka koko työnjohto oli linjalla työntekijöinä. Itse ruotsalaiset halusivat mieluummin olla hirvimetsällä. Oli pakko saada suomalaisia pelastamaan tilanne.

2/ Kun saavuimme, olimme jo seuraavana aamuna töissä - minäkin 2 tunnin "koulutuksen" jälkeen pistehitsaamassa.
Yksi suomalainen vastasi kolmea jugoslaavia tai muita, joiden ajattelutapa oli erilainen kuin meillä (ja pysyy erilaisena). Työ oli raskasta - pistehitsatessakin hiki valui puroina, etenkin ennen kuin oppi rytmin: parisataakiloinen hitsauspihti oli kannatuksessa - sitä käänneltiin ja työnneltiin sivusuunnassa koneen paukuttaessa pisteitä. Aika ei edes riittänyt kartanovaunu-Amazoneille. Onneksi niitä tuli aika harvaan. Pakkoruotsille ei ollut käyttöä.

3/ Alkoholi oli ongelma erittäin harvalle. Ruotsin sosiaalipalvelu näille oli selväpiirteinen: annettiin lauttalippu Turkuun. Se samalla hoiti "käännytyksen" , jota nykyisin uusavuttomat puolueet eivät osaa tehdä edes rikollisille.
Majoitus oli parakkeihin samaan aikaan kun toisiaan puukottelevat jugoslaavit (serbit vs. kroaatit) asutettiin kivitaloihin.

Muuttaneetkin tietysti hyötyivät taloudellisesti, mutta menettivät yhteisönsä ja maansa. Ruotsi hyötyi ylivoimaisesti eniten ja pysyvästi. Suomi oli se menettäjä. Suomen menetys oli pysyvä ja korvaamaton useimpia muuttaneita koskien. Niin hyviä ja ahkeria ei tule tilalle, ainakaan useita.
Ruotsin kollektiivinen muisti tapahtumista rajoittuu esimerkiksi Tage Erlanderin (=skogsfinn) 875-sivuisissa muistelmissa yhteen lauseeseen. Useita lauseita on kyllä Kekkosen ja muiden poliitikkojemme ryyppäilystä (aivan aiheellisia moitteita).
Eiköhän Tageakin ole lapsena pilkattu suomalaisuudesta, siitä muistamattomuus.
kuva 12.04.2019 10:31 Teppo Niemi  
  Joka siis on yhtä kuin litroja....
kuva 12.04.2019 09:36 Juhana Konttinen  
  Kuusi konetta keulilla on jo aika harvinainen saalis. Mahtava joukkio!
kuva 12.04.2019 09:34 [Tunnus poistettu]  
  Kuukauden kuva!
kuva 12.04.2019 09:32 Erkki Nuutio  
  Oikein pirteän havainnollinen sivuutuskuva. Ylikulkusilta on mahdollistanut mainion kuvaussuunnan ja aluillaan oleva jääkausi siistin lumikuorrutuksen.
kuva 12.04.2019 08:58  
  Erikoisesti ilmoitettu tuo säiliöiden tilavuus, kuutiodesimetreinä.
kuva 12.04.2019 08:49 Ilari Eskelinen  
  Onpa hieno kuva.
kuva 12.04.2019 08:13 Esko Maasalo  
  Nykyään ovat tosiaan AUTOT - TEITÄ VARTEN.
kuva 12.04.2019 07:52 Juhana Nordlund  
  Poliittinen juttu. Tuon ajan (läntisessä) maailmassa siirryttiin joukkoliikenteestä autoiluun ja julkisten käyttäjiksi jäivät pääosin enää nk. pakkokäyttäjät - ajokortittomat, vähävaraiset, sairaat jne. Pakkokäyttäjille sai kelvata sauhuava ja haiseva dieselbussi.

Samaa kehitystä tuolloin noudatettiin Pohjoismaissa hyvinkin laajasti. Ruotsin alun perin yli 10 raitiojärjestelmästä säästyivät vain Göteborg, Norrköping ja Tukholma (vain parin esikaupunkisyöttöratikan osalta toki). Pohjolassa suunnilleen samoihin aikoihin Turun kanssa raitioliikenne päättyi Malmössä ja Kööpenhaminassa. 1970-luvun lakkautukset perustuivat 1960-luvulla tehtyihin selvityksiin ja päätöksiin. Länsimaisille johdinautoille kävin hyvin suureksi osaksi yhtä köpelösti.

Nyt elämme erilaista aikaa. Ilmastonmuutos ja paikalliset saasteet otetaan vakavasti. Joskus aiheesta aletaan ehkä hössöttää liiaksikin. Väki toisaalta keskittyy taajamiin ja liikenne lisääntyy kaupunkikeskuksissa. Alkaa löytyä luonnollista kysyntää raideliikenteelle. Kestävää on muokata yhdyskuntaa maankäyttöratkaisuilla niin, että raideliikenteen käyttö on houkuttelevaa ja toisaalta taloudellisestikin kestävää. Todennäköisesti Turussakin tehdään vielä monta raitsikkamatkaa.
kuva 12.04.2019 07:39 Juhana Nordlund  
  Noiden mustien kilpien kanssa muuten kannattaa olla varovainen, niitähän nk. kierrätettiin. Mutta Petrin kertoma on ilman muuta totta. Mutta toisaalta kuvan http://dy.fi/kst oikeanpuolista bussia voisi luulla 1960-luvun bussiksi, mutta sitä se ei ole. Siinä tunnus EDE-52 on uusiokäytössä. EDE-52 (TuKL 52) oli vuodelta 1972, jolloin kyllä alettiin jakaa jo valkoisiakin (valkopohjaisia) kilpiä.
kuva 12.04.2019 07:31 Kurt Ristniemi  
  Kyllä tuo ihmettelemäni 'haravarakennelma' traverssirata on. Siinä on vain yhden vaunun mittainen siirtolava, jolla vaunu voidaan siirtää raiteelta toiselle. Ilmeisesti vaunut on jouduttu siirtämään käsivoimin.
Löytyisiköhän mistään valokuvaa, jossa tuo näkyy...
kuva 12.04.2019 07:30 Juhana Nordlund  
  Sen lisäksi kadun asvaltilla näkyy raiteen paikka tummempana kohtana.
kuva 12.04.2019 06:54 Jukka Voudinmäki  
  GM:n katukuvassa haaleankeltaisen talon seinässä näkyy olevan jokin teemaan liittyvä (muisto)laatta.

https://goo.gl/maps/3ztifU2uiax
kuva 12.04.2019 06:41 Harri Junttila  
  Tulee mieleen oma kerta kun näin 6x Dv12 tavarajunassa. https://vaunut.org/kuva/76124
kuva 12.04.2019 06:38 Juhana Nordlund  
  Automalliin en osaa sanoa muuta kuin että Jussin mainitsemaan Dodge Dart 1965:tä se muistuttaa todella paljon.

Raitiovaunusta osaan sanoa vähän enemmän. Valmet RM2 -vaunu nro 48 oli se yksilö, jolla aikanaan vedettiin TuKL:n ainoaa teliperävaunua. Teliperävaunu oli muotoilultaan samanhenkinen kuin nämä suippopäiset VTS-vaunut. Teliperävaunun aikakausi jäi lyhyeksi, 1958 - 68. Aktiivikäyttö saattoi päättyä jo 1967 ykköslinjan siirryttyä kumipyörille.

Vaunussa 48 oli takana Scharfenberg-kytkin takana teliperävaunun vetämistä varten, muissa VTS:issä ei sitä ollut. Toisaalta tuona aikana 48 ei voinut vetää mitään muuta perävaunua kuin tuota omavalmisteista teliperävaunua. Viimeistään vuonna 1968 48:aan asennettiin Schakun tilalle tavallinen Albert-kytkin, jotta kaksiakselisen perävaunun vetäminen oli jälleen mahdollista. Nummenmäessä otetuissa kuvissa (1972) näkyy hyvin perinteisempi kytkin - https://vaunut.org/kuva/132103 esimerkkinä.

Turun telijunasta on netissä ainakin kuva https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/tkl48141-1.jpg .
kuva 12.04.2019 01:57 Perttu Karttunen  
  Nyt on copypaste toiminut mainiosti niiden kahden kolmen veturin nipun järjestyksessä. Vielä kun viimeinen veturi olisi pitkä nokka eteenpäin niin voisi jo luulla näkevänsä kahtena.
kuva 12.04.2019 01:27 Jimi Lappalainen  
  Kuvia tämän 550:n hytistä sisältä: https://flic.kr/s/aHsmbuWkwc
kuva 12.04.2019 00:58 Esa J. Rintamäki  
  2523 oli minun työpuhelinnumeroni alumiinitehtaalla.
kuva 12.04.2019 00:39 Harri Pesonen  
  Toiselle movelle kävi aikoinaan huonosti....https://vaunut.org/kuva/19349?t=yl%25C3%25A4mylly polttelivat sen pillillä palasiksi....
kuva 12.04.2019 00:36 Harri Pesonen  
  -86 on jo vaihdettu vdo mittari valmetin mittarin tilalle..... Sso merkkivalon teksti uupuu lampun alta.
kuva 12.04.2019 00:33 Harri Pesonen  
  jokunen litra öljyä mahtunut säiliöihin.....
kuva 12.04.2019 00:30 Harri Pesonen  
  2539 tallentunut viekin videolle.....https://www.youtube.com/watch?v=BOZghOa7-oU
kuva 12.04.2019 00:14 Jimi Lappalainen  
  Perttu :) Miten on?
kuva 12.04.2019 00:13 Jimi Lappalainen  
  Onkohan tämä Siilinjärvi–Uusikaupunki-juna?
kuva 12.04.2019 00:09 Jimi Lappalainen  
  Voi herranjestas!
kuva 11.04.2019 23:57 Heikki Piirainen  
  Kyllä vain: ”Käytettyään hallitusmuodon 27 §:n mukaista oikeuttaan hajottaa eduskunta määräsi Tasavallan presidentti 29 päivänä lokakuuta 1971 antamallaan avoimella kirjeellä ja käskyllä toimitettaviksi uudet vaalit. Ennakkoäänestys alkoi joulukuun 13 päivänä ja päättyi joulukuun 29 päivänä 1971. Vaalit toimitettiin kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69) 46 §:n 2 momentin mukaan 2 ja 3 päivänä tammikuuta 1972.”
Ehdokas 52 näyttäisi olleen Kansallisen Kokoomuksen Juha Vikatmaa. Patsastelu ei mennyt hukkaan, sillä hän sai Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä 14 115 ääntä ja tuli valituksi eduskuntaan. Kansanedustajuus tosin päättyi itsemurhaan jo 2. joulukuuta 1974.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104347/xevaa_197200_1973_dig.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Vikatmaa
kuva 11.04.2019 23:45 Petri P. Pentikäinen  
  Samaten rekisteritunnus EDM on vuodelta l965.
kuva 11.04.2019 23:15 Ari-Pekka Lanne  
  Kaikki tapahtuu syystä. Niin sanotaan. Ajattele, jos veturin lamppu ei olisikaan kärvähtänyt. Silloin emme näkisi, kuinka kuvassa esiintyvä radio-ohjatun veturin kuljettaja on tempaistu osaksi suurta kaanonia. Joskus suuretkin asiat ovat pienestä kiinni.
kuva 11.04.2019 23:02 Jimi Lappalainen  
  Todella upea kuva!
kuva 11.04.2019 22:07 Juha Autio  
  No mutta kertokaa, miksi raitiotieliikenne Turusta lopetettiin.
kuva 11.04.2019 20:42 Pasi Seppälä  
  Sen verran on valoa vielä, että junarunko ja veturit hahmottuvat hämärästä huolimatta. Päättyvän päivän ja alkavan illan sininen hetki on käsillä. Hienoa tunnelmointia vuoden pimeimmältä ajanjaksolta.
kuva 11.04.2019 20:40 Jussi Laukkanen  
  Kuvassa on liike-epäterävyyttä, mutta rohkenen laittaa omana veikkauksena, että siinä olisi Dodge Dart 1965.
kuva 11.04.2019 20:26 Kari Jokinen  
  Olihan pulinat kaiken kaikkiaan!
kuva 11.04.2019 20:11 Heikki Jalonen  
  Aikaikkunaan takareunaa: vaunun 3 takana ajelee vaalea Peugeot 204, malli tuli markkinoille 1965. Kuvan muut autot ovat varhaisempia.
kuva 11.04.2019 19:52 Ari-Pekka Lanne  
  Se on juuri näin!
kuva 11.04.2019 19:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva(sarja)! »Erilaisia tapoja tyyrätä Dv:tä, joko näin ...tai näin»: https://www.vaunut.org/kuva/20613
kuva 11.04.2019 19:35 Esa J. Rintamäki  
  Lieneekö vaalivuosi, kun ehdokas 52 patsastelee mainospylväässä?
kuva 11.04.2019 19:33 Jouni Halinen  
  Kerro Timo Mammalle seuraavaa. Kaivettu lähinnä Wikistä. Jako meni aikoinaan niin, että A-mielisairaaloissa hoidettiin vastasairastuneet ja B-mielisairaaloissa pitkäaikaispotilaat. C:n vetäisin kyllä ns. omasta hatusta, ajattelin että jospa se olisi meikäläisen loppusijoituspaikka. Järjestelmä purettiin 60-luvulta alkaen. 1960-luvun lopussa Suomessa oli maailman toiseksi eniten mielisairaala-paikkoja suhteutettuna väestön lukumäärään, noin 20 000 potilaspaikkaa. Nykyjään jako menee näin: Psykiatrinen sairaala on jaettu lasten-, nuoriso-, aikuis- ja vanhuspsykiatrian osastoihin sekä nuorten ja aikuisten päihdepsykiatrian osastoihin.

Vielä 1700-luvulla mielisairaat eristettiin muun muassa spitaalisten kanssa. Seilin saaressa Turun saaristossa oli 1600-luvulla perustettu leprasiirtola, jonne potilaat joutuivat tuomaan mukanaan ruumisarkun tai puutavaraa arkun rakentamista varten, sillä sieltä ei ollut paluuta. Vuonna 1755 saarelle avattu mielisairaala jatkoi toimintaansa vuoteen 1962.

Jatkosotavuonna 1942 Nikkilän sairaalan potilaista kuoli joka neljäs eli 247 ihmistä nälkään ja kulkutauteihin. Potilaille syötettiin talven ajan usein vain harmaata jauhovelliä muutamien lantunpalojen kera. Yhteensä vuosina 1940−1945 Nikkilässä kuoli 739 Vuodeosastoilla levisivät vatsataudit,flunssakuume, tuberkuloosi sekä lavantauti.
.https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykiatrinen_sairaala

Kammionkadulla (nykyinen Sibeliuksenkatu) Taka-Töölössa sijaitsi aikoinaan Kammion mielisairaala. Sairaalassa oli hoidettavana eri aikoina monia tunnettuja henkilöitä, kuten Larin-Kyösti, Uuno Kailas, Maria Åkerblom ja F. E. Sillanpää. Aikasen kamalan hirvittävän kammottavaa eikö olekkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kammion_sairaala

Tuberkuloosi oli tosiaan tappava tauti johon vielä 1930-luvulla kuoli vuosittain lähes 10 000 suomalaista. Joten liikuvalle kuvauskalustolle oli todellista tarvetta, ja sitten oli vielä laaja sairaalaverkosto joka oli vain tubipotilaiden käytössä, tartuntariski oli siihen suurimpana tekijänä. Vuonna 2008 Suomessa todettiin enää 343 tautitapausta, ja nekin pystyttiin suureltaosin parantamaan, vain vanhat ja heikot ovat vaaravyöhykkeellä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuberkuloosi

Nyt kyllä meni tosi pahasti kansanterveys valistuksen puolelle, mutta menköön. Kiitos Timo, että Elonet kattaus mielytti sinua. Tämän takia näitä teen, että niistä on jotain iloa muillekkin.

Tästä pääset katsomaan kaikki 704 Finlandia-katsausta https://www.elonet.fi/fi/haku#/finlandia-katsaus

Tässä on enemmänkin juttua klinikka-autoista (niin kuin niitä kutsuttiin), ketä nyt kiinnostaa. Ihan mukiinmenevä juttu runsain kuvin. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78435/autoklinikka_ebook.pdf?sequence=1
kuva 11.04.2019 18:52 Juhana Nordlund  
  Hieno tilannekuva. Suippopäiset Valmetit ovat saaneet vaikutteita Sveitsistä. Baselissa on vielä tälläkin vuosikymmenellä ajettu samanhenkisellä kalustolla http://dy.fi/i1w (kuva vuodelta 2009).
kuva 11.04.2019 18:45 Juhana Nordlund  
  Tässä vaiheessa raitiolinjan 3 myötäpäivään kulkeva puolikas tosiaan oli korvattu bussilla, pysyvästi. Kuvassa Leyland Panther Turun Autokori Oy:n korittamana. Aika pian kuvan ottamisen jälkeen TuKL:lle tuli 21 kpl Scania BR110-autoja, joilla korvattiin sitten linjan 2 raitiovaunut ja syksyllä samana vuonna kolmosen vastapäiväänkin kulkenut raitsikka. Tässä tarkoitettuja Scanioita seisoi poistoa odottamassa keväällä 1989 http://dy.fi/ijz .
kuva 11.04.2019 18:32 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva, jossa on aika lailla ikään kuin tuttua. Kuvassa http://dy.fi/iy8 (hankin ne aikanaan SRS:n huutokaupasta, jossa oli mm. EPön toimittamaa materiaalia) näkyy jopa samoja henkilöitä.
kuva 11.04.2019 18:26 Juhana Nordlund  
  Vaunu 31 on tässä kolmiovinen. Vaunu on ollut jossain isommassa remontissa siinä vaiheessa, kun päätös raitioteiden alasajosta on tehty. Vasemman puolen etuovet on ehditty poistaa, mutta takaovet jäivät paikoilleen, joskin kiinnilukituiksi. Toinen vastaavanlainen vaunu oli 32. Lisäksi neljä vaunua pysyivät neliovisina käyttönsä loppuun asti (16, 22, 30 ja 33).
kuva 11.04.2019 18:07 Hannu Peltola  
  Ja aika, jolloin AMC Ramblereita vielä saattoi nähdä arkiliikenteessä...
Kuvasarja:
Santiago de Chilen rautatiemuseo
 
11.04.2019 18:00 Hannu Peltola  
  Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, eteläamerikkalaisten junien kuvia tulee muuten katsottua hyvin harvakseltaan!
kuva 11.04.2019 17:59 Joni Lahti  
  Aika, jolloin karvalakit olivat vielä kunniassa ja Klubi piristi.
kuva 11.04.2019 15:58 Pasi Seppälä  
  Hienoa, että skannauksen tuloksia päätyy tänne nähtäville. Mukavaa aikamatkailua 80-luvulle mainioiden kuvien johdattamana.
kuva 11.04.2019 14:50 Pentti Köylijärvi  
  Lisäksi on hyvä myös muistaa maankohoama, joka jo itsessään on Helsingin niemeä aika merkittävästi muokannut ja kasvattanut. Uudenmaan rannikolla se on noin 40 cm/100 vuotta. Siis tuolta 1650 -luvulta noin puolitoista metriä ja yli 60 cm siitä, kun rautatie Helsinkiin tuli. Toki täyttäminen on lisännyt maa-alaa ja muokannut rantaviiva
a vielä enemmän.