|
|
11.04.2019 14:50 | Pentti Köylijärvi | ||
| Lisäksi on hyvä myös muistaa maankohoama, joka jo itsessään on Helsingin niemeä aika merkittävästi muokannut ja kasvattanut. Uudenmaan rannikolla se on noin 40 cm/100 vuotta. Siis tuolta 1650 -luvulta noin puolitoista metriä ja yli 60 cm siitä, kun rautatie Helsinkiin tuli. Toki täyttäminen on lisännyt maa-alaa ja muokannut rantaviiva a vielä enemmän. |
||||
|
|
11.04.2019 12:45 | Timo Salo | ||
| On se mukava istua valmiiseen pöytään ja tarkoitan tuota elonettiä. Eipä ollut hajuakaan tuostakaan sivustosta! Jouni: Mamma kysyy mikä on C-luokan hoitola? (alan eläköitynyt ammattilainen) |
||||
|
|
11.04.2019 11:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Jansonska odlingar olivat Fredriksbergin laiturista etelään (kaakkoon), Sörnäisten radan kahta puolta. Johanssonin huvilat 1 ja 2 olivat Fredriksbergin laiturista pohjoiseen (koilliseen), radan ja teiden risteyksessä. Ne näkyvät mm. vuosien 1910, 1911, 1913, 1914, 1915 ja 1916 kartoissa. Vuoden 1909 kartassa rakennukset ovat ilman nimiä. |
||||
|
|
11.04.2019 11:13 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko kyseessä Johanssonin huviloiden sijasta Janssonin viljelykset (Janssons odlingar). Ne alkoivat esimerkiksi Sörnäisten radan kohdalla ehkä kilometrin päästä pääradan risteyksestä. Niistäkin kertoo väitöskirja, mutta silti erinomaisen kiinnostava Heikki Wariksen Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Kirjasta on uusi valokuvitettu painos (Into 2016, 671 s.) Kirjaan on jäljennetty tonttikartta vuodelta 1869 Pitkästäsillasta pohjoiseen Koskelan korkeudelle (pääradan itäpuoli). Jansson oli kaupunginvanhimpiin kuulunut varakas teurastaja, joka oli saanut suhmuroitua alueen vuokrattomasti 50 vuodeksi, 1886 asti. Ja teki hyvää tiliä vuokraamalla aluetta viljelijöille. |
||||
|
|
11.04.2019 10:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Kontiolahdessahan oli oikea vikasuma, kun T4075 ja T4730 vikaantuivat. Kolmesti luulin tapahtuneen tasoristeyskolarin kun nämä kaikki sattuivat tasoristeyksen kohdalla. | ||||
|
|
11.04.2019 09:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Fredriksbergin laituri avattiin liikenteelle vuonna 1876. Armeijan ampumarataa alueelle alettiin edes pohtia vasta vuonna 1880. En ole vielä saanut selville, mihin käyttöön Fredriksbergin laituri alunperin oli tarkoitettu. Alue oli harvaanasuttua. Kohdalla oli vain Fredriksbergin tilan rakennukset. Hieman pohjoisempana Johanssonin huvilat. En tosin tiedä, milloin Johansson paikalle ilmaantui. |
||||
|
|
11.04.2019 09:14 | |||
| Veturien maalaukset tuo mieleen vaunujen grafittitöherrykset. | ||||
|
|
11.04.2019 09:13 | Esko Maasalo | ||
| Samalta paikalta 50 vuotta sitten näytti tältä https://vaunut.org/kuva/58262?u=1716&paik=Tampere Kohta ei tässä sitten ole luonnonvaloakaan tarjolla ? |
||||
|
|
11.04.2019 09:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Hakasalmen huvila (Hagasund) jää piirretyn alueen ulkopuolelle. Oikeassa ylänurkassa oleva kallio on kuitenkin huvilan tontilla. | ||||
|
|
11.04.2019 08:37 | Jouni Halinen | ||
| Tästä noin vuoden 1650 "asemakaavakartasta" näkee tilanteen aikaisen orginaalina, senhän jälkeen alkoi Kluuvinlahden Käyttö/täyttö ensialkuun/ensisijaisesti kaatopaikkana. https://vaunut.org/kuva/51424?u=1809 Arvioinko väärin, eikö tässä pitäisi olla ”kartalla” ns. (Aurora) Karramzin huvila?, se kun aikoinaan rakennettiin kauaksi kaupungin keskustasta Turkuun vievän tien varrelle nätille rantatontille. http://hakasalmenhuvila.fi/auroran-huvila/ Samoiten rakennettiin ns. Ruttopuisto/hautausmaa kauaksi kaupungin keskustasta, mutta kuitenkin Turkuun vievän maantien varrelle. Sinne on ihan oikeasti haudattu leijonanosa sen aikaisista Stadilaisista, jotka todellakin kuolivat ruttoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto |
||||
|
|
11.04.2019 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kuvassa - jossa kuvatiedoista poiketen ei ole asemarakennusta, vaan konepaja ja veturitalli, ja jonka kuvaajasta ei ole tietoa - raiteisto ja laiturit eivät enää vastaa kuvasarjan 'SVR:n alkuajoilta' ( https://vaunut.org/sarja/4462 ) 1870-luvun raidekaavioita, eivätkä vielä VR-historiikin 1862-1912 II kuvan 42 raidekaaviota vuodelta 1909. Kuva on otettu (myöhemmin rakennetun) hallintorakennuksen eteläpuoliskon korkeudelta. Taustalla oikeassa reunassa häämöttävä kupolikattoinen rakennus on Kaisaniemen keilarata. Olisi hyvä, jos kuvien lisääjät korjaisivat kuvien virheelliset ja/tai puutteelliset tiedot, kun lisää tai oikeaa tietoa kerrotaan. |
||||
|
|
11.04.2019 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään voisin heittää kuvausvuodeksi 1967, tai sitten 1966. Kakkosella lienee käytetty molempina kesinä kaksiakselisia vaunuja, vaikka sen pääkalusto 1967 ykkösen muututtua bussiksi kakkosella oli Valmet RM2. Vuodenaika ei ihmisten vaatetuksesta päätellen ole aivan keskikesä, mutta talvikautta ei varmaankaan tuossa eletä. Kaukana näkyy Valmet-vaunukin, mutta tästä ei voi päätellä, millä linjalla se on. Tuossa kohtaa Eerikinkatua menivät kaikki raitiolinjat. Kolmonen kääntyi Humalistonkadulle. |
||||
|
|
11.04.2019 08:05 | Juhana Nordlund | ||
| Muutamat yksityiskohdat viittaavat 1960-luvulle, ei aivan lopulle, mutta luultavasti vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle kuitenkin. Useiden autojen kilvissä on kolme kirjainta, vuosikymmenen alku sulkeutuu pois. Olettaen, että nämä kolme nyt ladattua kuvaa ovat samalta kuvausreissulta, vaunun 24 esiintyminen sulkee vuosikymmenen lopun pois, ja kaiken sen jälkeisen ajan. Turkua hyvin tuntevat saattavat rakennuksista päätellä, mitä aikaa eletään (tai mitä missään tapauksessa ei). Automallit rajaavat myös aika lailla ajankohtaa (esim. iso takaikkuna Kupla-VW:ssä jne.). | ||||
|
|
11.04.2019 06:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan, Töölönlahtea on on tämän kartan jälkeen täytetty vielä varsin reippaasti. Kaikki tässä Töölönlahtena näkyvä on nykyisin kuivaa maata. Töölönlahden eteläinen osa, eli Kuuvinlahti ulottui alunperin Esplanadien eteläpuolelle asti. Matalana ja ajanoloon haisevana plutakkona. Sitä täytettiin vuosien mittaan niin kaupungin kuin rautateidenkin käyttöön. Esim. Rautatientori on kokonaan täyttömaalla. |
||||
|
|
11.04.2019 06:23 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunu 24 on SRS:n tietokantojen mukaan poistettu vuonna 1967, joten kuva ei ole 1970-luvulta eikä edes vuosilta 1968 - 69. Tästä huolimatta vaunun kori on säästynyt ja sitä on käytetty kioskina vielä viime vuonnakin. Pari muutakin samaan aikaan ladattua kuvaa taitavat olla myös 1960-luvulta. |
||||
|
|
11.04.2019 06:13 | Juhana Nordlund | ||
| Veturia 2724 "modattiin" kuvassa https://vaunut.org/kuva/21605 ilmenevien tapahtumien seurauksena. 2724:ssä on noiden vauriokorjausten jälkeen ollut pieni pakoputkien suojapelti. | ||||
|
|
11.04.2019 05:55 | Markku Knuutti | ||
| Eroja löytyy , kumpaa on modattu ? | ||||
|
|
11.04.2019 04:08 | Jouni Halinen | ||
| Timo tästä löydät kaikki rautatieaiheiset jutut Elonetissä, olen listannut ne jutun alkamiskohdan kera, ja siellä on tosiaan paljon muutakin mielenkiintoista, ”vastaus no 7” https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8644.0 Maassa oli aikoinaan kattava verkosto ”Tubisairaaloita” se on aikoinaan ihan hengenpäälle käyvä sairaus. Itse asensin vielä vuonna 1976 Ranskalaisen koulun seinään 3 vaihe pistorasian (koko päivän keikka) Laivurinkadulle 14 bussilinjan päättärin kohdalle. Siinä pihalla kävi sitten piipahtamassa pienoisröntgen bussi. Eli silloin kalusto liikkui ihan Helsingissäkin. Samoin vielä 70-luvulla maassa oli kattava verkosto ”A/B/C” luokan mielisairaaloita, ja kaikki täynnä ”hulluja”. Nykyjään 70% ”hulluista” pysyy lääkityksellä jotenkuten kondiksesssa, ainakaan ulkopuolisille ei heistä ole vaaraa, 15% heiluu sekopäisenä kadulla ja 15% on enenmän ja vähemmän sairaalahoidossa koko loppuelämänsä. |
||||
|
|
11.04.2019 01:35 | Kari Suominen | ||
| Sommittelu kohdallaan hienossa kuvassa. Jouduitko pitkäänkin venymään paikalla odotellessasi noston alkamista ja etenemistä hetkeen, jolloin aloitit kuvaamisen? | ||||
|
|
11.04.2019 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Isot plussat!!! Roopelle ja Teemulle ( https://vaunut.org/kuva/132079 ) ja melkein myös Pertulle ( https://vaunut.org/kuva/132073 ) dokumentoistanne - VR:llä ei päivisin todellakaan "tanssita ruusuila". Myös ed. sun. (07.04.2019) näytti H429:llä ( Tpe- Sk )( https://juliadata.fi/timetables?s=429&d=7.4.2019 ) olleen pienoisia ongelmia alkumatkalla. | ||||
|
|
10.04.2019 23:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Juuri noille vaiheille ”Lilla Fredriksberg” on asettunut eri etäisyyksien perusteella arvioiden. Mutta arvioinneissa on usein osa arvausta. Edellytykset tuolla kohdalla ovat, tie tärkeimpänä. Parissa hiljan julkaistussa kartassa (kiitos niistä, Kurt!) on kohdalla suorakaide, ikään kuin rakennus. Vai tarkoitetaanko laituria. 1897 tariffikirjan mukaan auki vain kesäisin. Armeijalleko se oli tehty? https://vaunut.org/kuva/131834?tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta https://vaunut.org/kuva/131835?tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta | ||||
|
|
10.04.2019 23:29 | Tapio Nikula | ||
| Voisiko olla niin, että Töölönlahtea on tämän kuvan jälkeen täytetty roimasti. Kun ajatellaan kuvaan nykyinen postitalo, taitaa olla tuossa kaasulaitoksen kohdalla, niin kyllä tuo pengerretty raide näyttäisi olevan prikulleen vanhan satamaradan kohdalla. | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen kuvaussafari Etelä-Karjalaan 5.4.2019 |
10.04.2019 23:28 | Kari Suominen | ||
| Ei ole huono saalis, kun kuvaajalle sattuneista kommelluksista huolimatta voi erotella erikseen tällaisen valikoiman esitettäväksi. Keväistä valoa huokuvia kuvia, joita oli mukava katsella täällä Pirkanmaalla eilen vallinneessa tymässä. | ||||
|
|
10.04.2019 23:02 | Kari Suominen | ||
| 1960-luvun alkupuolella kouluilla ja suuremmilla työpaikoilla alkoi vierailla siirrettäviä laitteistoja määrävälein tapahtuneita seulontakuvauksia varten. Valtionrautateiden röntgenvaunu valmistui 1959 eli kuvauksia järjestettiin kiertävillä laitteistoilla hyvin samoihin aikoihin sekä rautatieläisille että muulle väestölle. Tämän lisäksi maa oli myöhemmässä vaiheessa jaettu tuberkuloosipiireihin niin, että kussakin niistä oli keskusparantola ja tuberkuloositoimistoja, joissa vuonna 1962 säädetyllä lailla oli jokaiselle oikeus tutkituttaa itsensä maksutta tuberkuloosin toteamiseksi. Samalla myös parantola- ja avohoito tulivat potilaille ilmaisiksi. | ||||
|
|
10.04.2019 22:33 | Mikko Ketolainen | ||
| Hyvin suurella varmuudella selluvaraston toisesta päästä näkyi illalla hiukan Gbln-vaunua. Hains-selluvaunut päässeet "loppumaan". | ||||
|
|
10.04.2019 22:16 | Tommi K Hakala | ||
| Montako kaksiakselista Sfc -vaunua on ollut? | ||||
|
|
10.04.2019 22:14 | Tommi K Hakala | ||
| Koska on Tampereella, lieneekö ollut Mäntässä käynyt vaunu? | ||||
|
|
10.04.2019 22:12 | Tommi K Hakala | ||
| Kiitoksia! Niitä Mäntässä näin ja olen nähnyt vain kolmiakselisten kuvia täällä, niitä taas en muista Mäntästä. Lieneekö siihen jonkin syy... | ||||
|
|
10.04.2019 21:53 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt on vuorostaan T3343 Julian nopeuskäyrän mukaan ottanut tehot irti Kangasvuoren kohdalla. Ratakilometrin 380 kohdalla jälleen 220 kilometriä tunnissa. Hyvä on kiihtyvyys Dv12:sta kun 15 sekuntia aiemmin nopeus oli 33 kilometriä tunnissa. | ||||
|
|
10.04.2019 21:02 | Timo Salo | ||
| Olli on osittain oikeassa, mutta kyllä 60-luvulla oli helpompi hakeutua "hoitoon", kun oli tehtaalla töissä. Ei muuta, kun kävelllä (300m) "polille" ja kertoa murheensa. Siellä oli lääkäripalvelut ja terveyshoitaja (kokopäivätoiminen). Myös vanhanaikainen röntgen löytyi!!! Terveyskeskustoiminta esim. Nokialla on tänä päivänä lähes kelvotonta: Jonota puhelimella, jonota hoitoon pääsyä, mene kuitenkin yksityiselle, kun terkkarin valmiudet ei riitä. Siurossakin oli jo 50-luvulla neuvola, ei ole enää! Myös lääkäriasema on ollut vuosikymmeniä, ei ole enää! Laboratorio oli Linnavuoressa (kylläkin aika vaatimaton), ei ole enää. Homeinen Nokian terkkari on "hajautettu hallitusti" ympäristökuntiin... :-( Viestimme mielestäni pätee yhä, ennen henkilökunnasta (juoksupojasta toimitusjohtajaan) huolehdettiin paljon paremmin, kun tänäpäivänä. Puhumattakaan noista muista eduista! Eri asia varmaan on ollut haja-asutusalueilla joskus 60-luvulla. (ajattelen lähinnä rataverkon ääripäissä asuvia "vaihdemiehiä", "ratavartijoita" yms.) |
||||
|
|
10.04.2019 20:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Saa nähdä. Tämäkin https://vaunut.org/kuva/37471 näytti aika huonolta vuonna 1985 mutta niin vain sai uuden elämän: https://vaunut.org/kuva/92255 | ||||
|
|
10.04.2019 20:35 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis postikortti kuva | ||||
|
|
10.04.2019 20:17 | Pasi Utriainen | ||
| Dr16-sarjalaiset reistailee nyt urakalla. Onko veturista 2812 havaintoa, sekin on ollut yli 2 kk pois liikenteestä. Uudet dieselveturit tulevat todella tarpeeseen Dr16-sarjan tilalle. | ||||
|
|
10.04.2019 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, OKeskiRa. Pääasia meinasi unohtua... | ||||
|
Kuvasarja: Matka-aika vertailu |
10.04.2019 19:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Väärin Jos suomalaiset asuvat kolmessa kaupungissa, niin kriisitilanteessa hyökkääjä hoitaa asian kolmella iskulla. "Kriisitilanteessa vieras valtio voisi supon mukaan hyödyntää kiinteistöjen rakennelmia esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001944998.html Maanteillä liikkuu ajotaidottomia, välinpitämättömiä, juoppoja, huumeiden vaikutuksessa olevia, sekä suuri joukko kaahaa ylinopeudella, mm. "Joka toinen bussikuski sanoo ajavansa ylinopeutta kiireen takia" (HS 9.6.2015). Rautatieliikenteeseen ei sovi mikään em. tunnusmerkeistä. Trafin selvityksen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa vuonna 2014 loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaiskustannukset yhteensä olivat 1,26 miljardia € (Trafin tutkimuksia 5 / 2016). |
||||
|
|
10.04.2019 18:58 | Erkki Nuutio | ||
| Toisaalta se saattaa olla pelkästään kiskojen varastointialue. | ||||
|
|
10.04.2019 18:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Taitaa keskustelijoilta unohtua että röntgenvaunujen ym. aikaan ei ollut valtiolla tai kunnilla tarjota vastaavaa palvelua lähimmässä terveyskeskuksessa. | ||||
|
|
10.04.2019 18:54 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereen kaupunki oli vain pieni pläntti kosken länsipuolella. Kosken itäpuolella oli Messukylän kunta. Kosken ja rautatiealueen välissä ollut alue lunastettiin siltä ja yhdistettiin kaupunkiin vuonna 1876. MUTTA itse rautatiealue kuului Messukylään vielä vuoteen 1901. Taustasyy tälle viivästykselle oli, että rautatiealue pakkolunastettiin valtiolle vuonna 1874 Hatanpään kartanolta. Kartano puolestaan oli Messukylän kunnassa. Kartanolta pakkolunastettu rautatiealue ulottui Lempäälään saakka. Kartanon laajat alueet liitettiin kaupunkiin muistaakseni vuonna 1920. Näihin alueisiin kuului tietysti myös esimerkiksi Lokomon alue. On ymmärrettävä mitä kaupunki tarkoitti ruotsalaiskurjuuden aikana. Silloin perustettiin vähäisiä kaupunkiplänttejä sopivin välimatkoin. Kaupunkien omistukseen annettiin niiden vähäinen pinta-ala. Maakauppa oli kielletty, koska sitä ei pysty verottamaan. Kauppa keskitettiin kaupunkeihin ja markkinoille, jotka nekin pidettiin pääosin kaupungeissa. Vain kaupungissa sai olla ammattikunnissaan luvan saaneita erikoisosaajia (mestareita kisälleineen). Näin saatiin nyhdettyä tarkkaan riksit kruunulle Tukholman oopperataloa ja hölmöjä sotia varten. Kaupunkien ei haluttukaan antaa kasvaa. Eivät ne voineetkaan kasvaa, koska lisäalueita ei yleensä saatu. Vähitellen ei levittäytymistä maaseudulle voitu estää - tästä esimerkkinä Messukylä ja sen Kyttälä kosken itäpuolella. Siellä sai ryypätä ja rellestää vuosikymmenien ajan, kun kaupungin puolelta ei poliisilla ollut lupaa sinne tulla. Vapautuminen tästä takapajuisuudesta tapahtui pääasiassa 1860-1880, kiitos erityisesti Aleksanteri II:n. Tampere saa kiittää keisareita aivan erityisesti. Se oli Kaskista vähäisempi, muutaman sadan asukkaan kaupunki. Mutta vapaakaupunkioikeudet vuoteen 1905 asti ja muu keisarien myötävaikutus alkoi sitä edistää. Ilman niitä se saattaisi tänäänkin olla sisämaan Kaskinen tai esimerkiksi Kangasalan kaupunginosa. |
||||
|
|
10.04.2019 18:49 | Perttu Karttunen | ||
| Jopas noilla on taas tuuria. Tänä aamuna joku yksikkö savusi Kontiolahdella matkallaan Joensuuhun. | ||||
|
|
10.04.2019 18:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kyljessä yläoikealla lukee lukee зерно, siis maissi. Varmasti muitakin viljatuotteita näillä voidaan kuljettaa. Toisen kuvan vaunussa lukeekin kyljessä "mineraalilannoitteet", eli näidenkin kuljetus onnistuu. | ||||
|
|
10.04.2019 18:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Lahden ylittävä raide on toki suunnitelma. Mutta kyllä tuo penger näkyy tuollaisea myös 1870-luvun loppupuolen kaupunkikartoissa. Niissä raide haarautuu länsipäässä neljään haaraan halkopihalle. Konepajan kääntöpöytä on kyllä piirretty täyskokoiseksi. Samanlaiseksi se on piirretty myös VR-historiikin 1862-1912 II kuviin 241, 245 ja 247. Itse ihmettelen sitä, mikä tuo konepajan nurkalla oleva haravarakennelma on. Onko se käsitettävä traverssisysteemiksi? Tai sen suunnitelmaksi? |
||||
|
|
10.04.2019 18:10 | Seppo Ramstedt | ||
| Isäni veturimiehen päiväkirjassa on ensimmäinen merkintä Sr12 veturista 28.11.1967. Silloin veturi 2731 on vienyt junan 8912 Kuohuun josta on palattu junalla 8913 veturilla 2561. Seuraava merkintä on 12.01.1968. Veturi 2724 junassa 4093 Haapamäeltä Pieksämäkeen. Sitten 05.07.1968 juna 358 veturilla 2736 Haapamäkeen ja takaisin juna 4093 veturilla 2722. Tämän jälkeen Sr12 vetureista alkaa olla useampiakin merkintöjä. Voihan toki olla, että muissa kierroissa vetureita on ollut jo aikaisemminkin mutta tässä erään veturimiehen "tarinaa". |
||||
|
|
10.04.2019 18:00 | Erkki Nuutio | ||
| Varsin tarkkaan, siististi ja ilmeisen paikkansapitävästi on raiteet piirretty, ainakin muut kuin lahden ylittävä. Mutta olikohan konepajan edustalla oleva kääntöpöytä oikea ja vain vaununkääntöpöytä. Konepajan rakennushistoria on varsin hyvin SVR 1862/1912 II:ssa. Piirtelyaikana oltiin kyllä vielä harjoittelija-asteella rautatieliikenteen tekniikassa ja taiteellinen vaikutelma oli tärkeintä. |
||||
|
|
10.04.2019 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän sama juttu Nokia Kaapelin kanssa Pikkalassa. Yhtiö lahjoitti joulukuusetkin työläisilleen. Pikkalan urheilukenttäkin on jo kasvanut umpeen... Ajan trendi on nopeat pikavoitot, myymällä pois kaikki, mikä irti lähtee... Minun mielestäni nykyisin politiikassa hallitseva uusliberalismi tuottaa kärsimyksiä köyhemmälle kansanosalle. Ei hyvä! |
||||
|
|
10.04.2019 16:39 | Timo Salo | ||
| 20 tn taistelukaasua Äetsästä... | ||||
|
|
10.04.2019 15:54 | Timo Salo | ||
| Niin ja oliko näin, että Messukylä oli eri asia kun Tampere siihen aikaan? | ||||
|
|
10.04.2019 15:49 | Timo Salo | ||
| Ilmeisesti Matti Salo on sama kaiffari, jolla oli kauppa mäellä? | ||||
|
|
10.04.2019 15:47 | Timo Salo | ||
| Siltaholvit näyttäs samalta kuin a.d. 2019. Sillat vaihtuu, holvit pysyy... | ||||
|
|
10.04.2019 15:45 | Timo Salo | ||
| Eikös tuossa kartassa pitäs olla venäjänkieliset textit tuollaisena vuonna... | ||||
|
|
10.04.2019 15:41 | Timo Salo | ||
| Tuo veturi taitaa olla visiitillä Nokialta, tuollainen ainakin ajeli silloisen paperitehtaan mäkeä ylös/alas... (60-70 luku) | ||||
|
|
10.04.2019 15:26 | Timo Salo | ||
| Niin se maailma muuttuu... Linnavuoren Valmetkin rakennutti työntekijöilleen 50-luvulla: Asunnot, elokuvateatterin, hyppyrimäen, terveydenhuollon omasta takaa, urheilumahdollisuuden, jne jne... Tänä päivänä on vain sopimus Mehiläisen kanssa, kaikki muu on myyty, tai päästetty rappiolle! Sama linja VR:llä??? Mitä sanoopi Esa? | ||||