|
|
06.04.2019 22:12 | Pasi Utriainen | ||
| Ilmeisesti Dr18 ei ole kovin herkkä sutimaan. Esim. Kurkimäen Dr18-vetoinen juna taapertaa hitaasti, mutta varmasti. | ||||
|
|
06.04.2019 22:08 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo kolme muuta (matalissa pylväissä olevaa) valaisinta ovat aseman vakinaista valaistusta, luultavasti kaasulampuista muutettuja hehkulamppuvaloja; kaupunkikaasua Rovaniemellä ei ollut saatavissa eikä painepullokaasua oltu vielä keksitty. Kaarilamppu on selvästi improvisoitu lisäys. Syykin on selvä: ympäri vuorokauden Pohjolan Pimeydessä (tm) tapahtuva kova tavaraliikenne ja sen vaatimat kirjanpidot, laskennat ja valvonnat. Monella miehellä, moneen kertaan, monella leimalla, moneen paperiin. Parasta venäläistä virkaperinnettä noudattaen... | ||||
|
|
06.04.2019 21:55 | Heikki Jalonen | ||
| Tehokkaimmat hiilikaarilamput (majakkavalot, merenkulun valonheittimet) olivat valovoimaltaan luokassa 10000...20000 CP eli "kynttilää". Tavallinen 7-linjan myrskylyhty (pienehkö öljylamppu) antaa vastaavaa valotehoa noin 10 kynttilän verran. Tuollainen kaarilamppu-katuvalaisin kuten tuossa kuvassa oleva kehitti valoa noin 1000...2000 kynttilää; reilut satakunta kertaa siis enemmän kuin paraskaan paineeton öljylamppu. Painelamput, sukkapolttimot ja hehkukappalepolttimot ovat oma asiansa, mutta eivät nekään yllä lähellekään kaarilampun tehoa. Pitää huomata, että CP on melko epätieteellinen valon mittayksikkö, mittaustapa on epätarkka ja kovin usein markkinavoimien palveluksessa. Suoraa muunnostietoa nykyajan yksiköillä mitatuista relevanteista Lumen-valovirroista ei liene mistään saatavissa. Jotta olisi, pitäisi tehdä melko kalliita laboratoriomittauksia todellisuutta vastaavilla lampuilla. Mutta, periaatteessa, 1 CP vastaa yhden kynttilän valovoimaa. Periaatteessa. Kuriositeettina tässä voisi mainita valokaarivalon äärimmäisen äären ja ehdottoman reunan: Flak-valonheittimen eli saksalainen ilmatorjuntavalonheitin 1930-luvun loppupuolen muutoin pimeähköiltä vuosilta. Myös Suomessa oli sellaisia käytössä. Noin 15 kW sähköteholla 150 cm valonheitin antoi noin 1 GCd (Gigacandela, siis GIGA) valovoiman. Jos sanotaan karkeasti, 1 CP vastaa 1 CD; siten tuollainen Flak vastasi mitätöntä 1 miljardia kynttilää... Ja jollei riittänyt, vaativalle käyttäjälle oli tarjolla myös 200 cm versio. Niiden elektrodit olivat volframia, hiilielektrodeilla nuo suoritusarvot olisivat olleet utopiaa. |
||||
|
|
06.04.2019 21:17 | Topi Lajunen | ||
| Ihan yleisvetureiksi hommattu. | ||||
|
|
06.04.2019 21:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi on toimitettu 25.VIII.1901 (Krauss-Maffei'n kortit). "Työmies" kirjoittaa 30.9.1901: "Sokeritehtaan rata alkaa olla suurimmaksi osaksi valmis ... ja on sitä kokeiltukin, veturilla ja yhdellä..." Pienen veturin tuonti kesti alle kuukauden! Veturi painoi 19 t, vetopyörät 750 mm , tulipinta 40,17 m², syl 300x350 mm, työpaine 12 Atm. | ||||
|
|
06.04.2019 20:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Siinä sitä ilmastonmuutosta ehkäistään kun siirrytään sähköstä dieseliin. Kumma kun tämmöinen ei ketään kiinnosta, paitsi Oulun kaupunkia sentään. | ||||
|
|
06.04.2019 19:43 | Jarno Heikkinen | ||
| Okei tervetuloa Ykspihlaja-Nokela välin junia katsomaan. Käsityksesi saattaa muuttua. | ||||
|
|
06.04.2019 19:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Ymmärtääkseni määräys tuosta sotilassisustusvaatimusten mukaisia kiinteitä sivu- ja hyllylautoja tarkoittava '36 M. 6 H.' -merkinnän alla oleva alleviivaus annettiin kesäkuussa 1901. Olisiko kuva siis loppuvuodelta 1901, vai sittekin myöhemmältä ajalta? Merkintä jai pois vuonna 1910. | ||||
|
|
06.04.2019 19:19 | Veli Koski | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
06.04.2019 19:17 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Siinä tapauksessa T2220 PMT - IKR, aikataulun mukainen ohitusaika tuolloin 10:59. | ||||
|
|
06.04.2019 19:15 | Veli Koski | ||
| Kuva on otettu 25.7.2018 klo 11.03. | ||||
|
|
06.04.2019 19:13 | Mika Hakala | ||
| Tulikin muistikatkos. Tilanteessa ei ollutkaan jaquar-tapaus, mutta vastaavasti hyvin suurta huomiota mediassa saannut toinen tapaus, Töölön pyöräilijän tahallinen yliajo. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016060221658249 |
||||
|
|
06.04.2019 19:12 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tämän vuoden kesäaikataulut eivät vielä ole tulleet, mutta jos vuodeksi vaihdetaan 2018 niin päivän huomioiden juna on joko 52222 tai 2220. Valoisuuden perusteella veikkaan jälkimmäistä. | ||||
|
|
06.04.2019 18:52 | Timo Salo | ||
| Aivan uutta tietoa, tästä "näppäinsanomat" vois maksaa rahaa... | ||||
|
|
06.04.2019 18:46 | Tapio Keränen | ||
| Harri, tarkoittanet Ankkaa? | ||||
|
|
06.04.2019 18:40 | Timo Salo | ||
| Olisko aikanaan kannattanu vaihtaa VR:n hommiin... | ||||
|
|
06.04.2019 18:31 | Timo Salo | ||
| Onko nuo SR3:set ostettu pelkästään elottoman "tavaran" kuljetukseen? | ||||
|
|
06.04.2019 17:31 | Harri Pesonen | ||
| Veturin pyyhkiä on näköjään ottanut ja repsahtanut tarviis uuven vinkkarin... | ||||
|
|
06.04.2019 17:25 | Harri Pesonen | ||
| 950 Kanahan on Jns asemalla muistomerkkinä. | ||||
|
|
06.04.2019 16:40 | John Lindroth | ||
| Veturi irroitettu ja nyt vielä kääntämään melko pienen matkan veturin takana oleva vaihde?Teoriassa näikin voisi kuvan käsikirjoitus edetä? | ||||
|
|
06.04.2019 15:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Miranol 274 "Signaalinpunainen" on tuoreena melko pirteän punainen värisävy. Se haalistuu parissa vuodessa violetinpuhuvaksi ja harmaantuu edelleen vuosien saatossa. | ||||
|
|
06.04.2019 14:13 | Seppo Rahja | ||
| Taitaa ajankohta 1949-50 olla oikeampi, koska sen jälkeen muutettiin Keski-Suomesta Pohjois-Suomeen, enkä varmaankaan sieltä olisi noin vain päässyt Turun matkalle. Kyllä kai siellä vaunussa sai liikkua, mutta asemies tuulikaapissa rauhoitti kummasti istumaan paikoillaan. Ei se vartija matkustajista välittänyt, oli omissa oloissaan. Ovi-ikkunoiden peittämisestä ei ole mitään muistikuvaa. Miesmuistista ei tuolta matkalta muuta irtoa, tämäkin ylittää melkein jo inhimillisyyden rajan… : ) |
||||
|
|
06.04.2019 11:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Väliaikaiselta näyttävän ripustetun lampun alla on kirjoituspulpetti, se näkyy kolmannessakin kuvassa. Toisen kuvan varjoista päätellen ollaan aseman pohjoispuolella. https://vaunut.org/kuva/125673?kv=1915&kv2=1917&ros=56 Laiturilla näyttää olevan kolme matalan pylvään päähän sijoitettua valaisinta. Yksi keskellä, ja molemmissa päissä raiteen puolella. | ||||
|
|
06.04.2019 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Liikennemerkissä samat värityksen aineosat (punainen ja keltainen) vaikuttavat "oikeilta". Voisi siten veturin väri olla haalistunutkin. Ei sellainen tuntematonta ole. Tosin itse olen huono arvostelemaan, sillä ammatinvalintatorvelo (vuoden 1963 vaiheilla) kyseli miten pärjään liikennevaloissa. Pärjätty on, mutta ilmeisesti näen jonkun värin vähän eri sävyisenä viralliseen totuuteen verrattuna. Värinäön pläräyskirja liioittelee tolkuttomasti vähäistäkin väriheikkoudeksi kutsuttua poikkeamaa. |
||||
|
|
06.04.2019 10:15 | Reijo Salminen | ||
| Ai sellaisesta high-tech tuotteesta on kyse. Kaikkea sitä oppii. http://electricmuseum.com/?p=518 | ||||
|
|
06.04.2019 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä pärjäsi. Rutiinia oli satojen vuosien ajalta (jollei yli tuhannen vuoden). Majapaikkoja ajurille ja hevoselle (tai poroille) oli sopivin välein. Sota-aikana näillä oli vielä aseistetut vartijat, sillä Lockstedtin lomailijat kulkivat samoja reittejä. Onnistuivat joitakin asevarastoja Muurmannin suunnalla räjäyttämäänkin. Lujaan puulaatikkoon pakattiin vain arvotavaraa (kuten aseita ja ammuksia) ja lisäksi tulivat ns. kassikuljetukset (puuvilla). Valtaosin tavara tuli merten takaa. Se purettiin Jäämeren satamissa vietäviksi rekikuljetuksin, eniten juuri lähimmän rautatien päähän Rovaniemelle. Eniten juuri talvella 1916. Muurmannin rata oli vielä keskentekoinen. Näitä kuljetuksia kuvaa http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1986/Kansa_Taisteli_04_1986.pdf (s. 4-7) . |
||||
|
|
06.04.2019 09:48 | Heikki Kannosto | ||
| Yhden kaarilampun valoteho vastannee kymmentä öljylyhtyä (en tiedä mitä sitten tehdään kun tulee se yhdestoista) ja tuolla valaisee koko laiturin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarilamppu |
||||
|
|
06.04.2019 09:39 | Mika Hakala | ||
| ...Niin ei olisi tapahtunut sitä kesän 2017 Jaquar-yliajo tilannetakaan Helsingissä. Tekijä oli ollut Konginkankaan turmabussissa, saannut päävammoja ja pirstaloitunut sisäisesti ajassaan. | ||||
|
|
06.04.2019 08:31 | Kurt Ristniemi | ||
| "Lasivitriini" on jarrukoppi, ja todellakin jarrumiehen työpaikka. Ajalta ennen läpimenevää jarrujohtoa ja paineilmajarruja. Veturista annettiin höyrypillillä jarrutusohjeet. Vuonna 1911 annettiin määräys poistaa jarrukopit katetuista tavaravaunuista. Poisto tehtiin sitä mukaa kuin vaunut joutuivat isompaan korjaukseen. |
||||
|
|
06.04.2019 06:18 | Timo Salo | ||
| Valmetin kasin ruiskupumppuko se siinä? | ||||
|
|
06.04.2019 06:12 | Timo Salo | ||
| Elämää nähneen näköinen veturi, toivottavasti ruoste ei hyppää uusiin kiiltäviin tuotteisiin! | ||||
|
|
06.04.2019 06:09 | Timo Salo | ||
| Tai värähtelyn vaimentamiseen, kuten kai nykyisissä "peltiputkissakin"... | ||||
|
|
06.04.2019 04:54 | Timo Salo | ||
| Huomattavaa noissa venäläisissä hiilivaunuissa on, että graffitit puuttuu lähes täysin. Eilen vasta näin ensimmäisen "sellaisen" ! | ||||
|
|
06.04.2019 04:49 | Timo Salo | ||
| Jos se rekkakuljetus on lopetettu, niin siinä taas mentiin metsään!!! Jos se surullisen kuuluisa Konginkankaan paperirullarekkakin olisi ollut junan kyydissä, niin... | ||||
|
|
06.04.2019 00:52 | Tauno Hermola | ||
| Tiedä sitten noista yksityisistä, jos se ei ole ollut niin virallista. Missä muuten ovat JR:n arkistot vai ovatko tallessa missään? | ||||
|
|
06.04.2019 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös konduktöörillä pitäisi olla virkalakki erottuakseen tavallisista jäppisistä? | ||||
|
|
06.04.2019 00:41 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttää todellakin kaarilampulta, ehkä Thomson-Houston-valmiste. Tarkoittaa myös sitä, että jossain on sähköä tuotava laitos. VR:n historiikkien tuntijat ehkä osaavat kertoa, oliko sellainen jo tuona aikana VR:n kirjoissa Rovaniemellä? Vai luotettiinko aina niin arveluttavaan ostosähköön? Voiman lähteestä riippumatta 110 V tasajännitteellä varmaankin toimittiin. Tuttu virtalaji muuten kiskokalustossa edelleenkin. Mitä tuohon laskuripustukseen tulee: nuo kaarilamput vaativat vähintään saman verran hoitoa ja huoltoa kuin kaasuvalot tai öljylyhdytkin. Sähköjen kytkeminen ei suinkaan välttämättä tarkoittanut valon syttymistä: usein vaadittiin "pientä herkistelyä" ja hiilestämistä. Jatkuvasta puhtaanapidosta puhumattakaan. "Flicker" oli eräs nimitys kaarilampulle. Nimi antoi myös erään synonyymin elokuvalle; monet aikojensa isojen salien projektorit toimivat kaarivalolla, kuten Matnasol-lamppua käyttävät laitteet vielä 1950-luvulla. |
||||
|
|
05.04.2019 23:25 | Hannu Peltola | ||
| Tähän oli varmaan laitettu kahden rungon vaunut. Dr18 sai tehdä töitä tässä mäessä oikein korvinkuultavasti! | ||||
|
|
05.04.2019 23:15 | Erno Palonheimo | ||
| Eikös nuo jotenkin liity tuulikuorman vähentämiseen? | ||||
|
|
05.04.2019 23:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki nuo 653 kuvaa läpi silmäiltyäni en löytänyt kuin peräti yhden muun kuvan: https://vaunut.org/kuva/13276 | ||||
|
|
05.04.2019 23:10 | Iiro Kari | ||
| Voisi olla ulkonäön perusteella myös kaarilamppu, vanhin sähkölampputyyppi, joita käytettiin majakoissa ja katuvaloissa 1900-luvun alussa ennen hehkulamppujen yleistymistä. | ||||
|
|
05.04.2019 22:59 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on kyllä upea kuva! Drone tuo kuvaukseen aivan uuden ulottuvuuden ja todella mielenkiintoisia kuvakulmia. | ||||
|
|
05.04.2019 22:52 | Markus Räsänen | ||
| Kyllä ne täydet Vop:t on liikkunut ihan hyvin yhden Dr18 voimin VNA-KUK. Tosin vaunuja ei ole täydessä junassa näin paljoa, olisiko karkea arvio jotain 15-20 vaunun luokkaa. | ||||
|
|
05.04.2019 22:05 | Timo Salo | ||
| Melkoinen CO2-jalanjälki sokerin valmistuksesta. Piippuja piisaa. Mitä nuo "jengat" tuossa piipun kyljessä mahtaa olla? Tuskin koristeita? | ||||
|
|
05.04.2019 22:01 | Timo Salo | ||
| Tuo lasivitriinikö on jonkun "jarrumiehen" työpaikka ja vielä omalla sisäänkäynnillä! :-) | ||||
|
|
05.04.2019 21:56 | Tauno Hermola | ||
| Vai olisiko ihan vaan junan konduktööri? Ei päällysvaatteita, ei mitään matkatavaroita, ei nainen oikein voi matkustajakaan olla. | ||||
|
|
05.04.2019 21:55 | Timo Salo | ||
| Minkälainen "valtionarkisto" Reinolla oikein on, kun hienoja kuvia vaan riittää... | ||||
|
|
05.04.2019 21:54 | Reijo Salminen | ||
| Näyttäisi että lampulta menee naru kahden rissan kautta, olisikohan siellä joku vastapaino päässä jota nostamalla lamppu saadaan sytytyskorkeudelle? | ||||
|
|
05.04.2019 21:52 | Timo Salo | ||
| Taisi tie loppua tuohon aikaan Kaamaseen??? Ja oliko niin, että Kilpisjärventien rakensivat sotavangit? Tuollainen hepo/reki-yhdistemäajoneuvo jänkhällä tuskin pärjäisi? | ||||
|
|
05.04.2019 21:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Molemmat ensimmäiset kuvat on siis julkaistu teollisuuskalenterissa "Suomen kauppa, meriliike, ja teollisuus".Teos on useampiosainen vuosilta 1911 - 1914. Kuvista monet ovat vanhoja, mutta nämä mahdollisesti ajankohtaisia. Juuri nyt en pysty antamaan varmaa sivua. | ||||
|
|
05.04.2019 21:46 | Timo Salo | ||
| Enpä tiedä, mutta varmaan tärkeitä herroja kaikki... Vasemmalla tolpassa ilmeisesti aseman ainoa valo? Öljysellainen? Mitenhän se "kytkettiin" päälle... | ||||