Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.10. 20:59	Hannu Peltola
		Kohti uusia kuvia ja keskusteluja...
	23.10. 20:53	Juho Rintala
		Viimeiset veturit on 2833 ja 2836. Hyvä kuva muuten, itse kuvasin Pieksämäellä Partaharjuntien tasoristeyksellä.
	23.10. 20:30	Tuomas Pätäri
		Keskustelut aina joskus lähtevät lapasesta, joten vielä kolme mainintaa 1. Itse olen tiedeorientoitunut ja pidän äärimmäisen todennäköisenä sitä, että ihmisellä on erittäin merkittävä osuus ilmastonmuutokseen, 2. Pidän ihmistä (ihmiskuntaa) niin fiksuna, että se tulee tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riittävän mittaluokan toimia vasta siinä vaiheessa, kun on äärimmäinen pakko (lattialankut palavat jalkojen alla). Sen näkee sitten, ken elää, onko siitä enää paluuta, 3. Monien muiden kommentoijien tavoin olen mtös sitä mieltä, että vaihde oli todella väärin asetettu ja lennätti liiankin kauas sivuraiteelle. Jos mode haluaa siivota keskustelun, en pistä ollenkaan pahakseni myöskään omien ajatusteni katoamisen mustaan aukkoon.
	23.10. 19:54	Esa J. Rintamäki
		Herra Tuomas, mieluumminkin niin, että jokaisella on oma prosenttiosuutensa olla "EI-VÄÄRÄSSÄ". Olen aina jotenkin tähän ikään asti uskonut (tai ehdollistanut itseni) siihen, että jokaisella ihmisellä on oma valonsa (käsityksensä lähtökohtana), väristä tai suuruusluokasta huolimatta. Sitten, kun KAIKKI nämä valot tuodaan yhteen, niin tuloksena on TOSI ISO valo tai valaistuminen. Jos siihen osattaisiin vaan suhtautua fiksusti...? Se vaan, että maailma on siitä paska paikka, että on ihmisiä, joiden mielestä sinun valosi on täysin väärä ja se pitää sammuttaa. Siis pelkkään arvovaltaspedeilyä! Näin syntyivät kyyneleet: - rasismit, luokkavihat sekä pelkuruudesta lähteneet luulottelut (väestön vaihtoineen sun muine älyttömyyksineen). Kuitenkin, mitä ilmastoon tai sen vaihteluihin tulee, niin koko juttu on niin iso kokonaisuus, että tarvittaisiin aivan helvetin isot serverit koko jutun perkaamiseen. Ei taitaisi YK:n yleiskokoustelut riittää? Toisin sanoen: siihen vaikuttaa muutkin "valinnat" kuin pelkästään kivi- tai ruskohiilen poltto tai saunanlämmitys koivuhaloilla. Esimerkiksi itse olen jo vuosikymmeniä pitänyt McDonaldsia pysyvässä boikotissa. Syynä on se, että ahneuden riivaamien osakkeenomistajien vaatimuksesta Mäkkärin pihvikarjat kasvatetaan suurimmaksi osaksi etelä-Amerikassa, Amazonasin alueella. Eli juuri siellä maapallon keuhkoiksi nimetyllä alueella viidakot hakataan nautojen laidunalueiksi. Tunnetusti kasvillisuus hengittää hiilidioksidia sisään ja happea ulos. Näille paikallisille naudanlihan vuokraviljelijöille maksetaan törkeän kehnoa pilipalipalkkaa. Vastustelijat ammutaan armotta hengiltä ja nimenomaan rangaistukseksi omistajaluokan uhmaamisesta ja loukkaamisesta. Aikomuksestakin rangaistaan sangen ankarasti, asialle pannaan liian usein puolisotilaallisia tappojengejä. Amerikkalaisesta unelmasta propagoidaan ahkerasti, mutta sen varjopuolet unohdetaan mainostoimistojen kampanjoilla: - AIKA ON RAHAA, SYÖ ÄKKIÄ SE PIKARUOKASI! Just Mäkkärillä. Toisin sanoen, meillä ei enää ole kovinkaan paljon vaihtoehtoja valintojen tekemiseen. Tätä tarkoitin taannoin herra Erkille kommentissa "rahaa ei voi syödä". Siinä vaiheessa kun kaikki on turmeltu, ei merkitse enää mitään se, kuka on oikeassa ja kuka ei. Prosenttiluvuilla mitattunakaan... Herra Erkki, 1950- ja 1960-luvun taitteessa General Motorsin moottoripuolen insinöörikunta alkoi tutkia mahdollisuutta kehittää pienikulutuksista ja silti tehokasta autonmoottoria, edelleen bensiinikäyttöisenä. Kun öljyteollisuuden isot kihot kuulivat asiasta, niin he mielensä pahoittaneina kuvittelivat voittoprosenttiensa kutistuvan aivan "anhittomiin". Lobbaamisten ja suoranaisten uhkailujen seurauksena moinen moottorikehittely lopetettiin ja vähän äkkiä sittenkin.
	23.10. 19:54	Petri Nummijoki
		Maapallo on kai miljardeja vuosia vanha ja teollista aikakautta on eletty tästä ajasta reilut 200 vuotta, joten tuskin ihmisen rooli historiallisesti on maapallon ilmastonmuutoksiin merkittävä. Sitten tietysti jos katsoo, että oikea ilmasto maapallolle on sellainen, joka vallitsi omassa lapsuudessa ja sellaisena sen täytyy pysyä jatkossakin niin ihmisen rooli voi olla oikein merkittävä.
	23.10. 19:39	Linus Mansner
		itsekin kuvasin tässä kesällä. Oli hyvä paikka kuvata ja meni paljon mielenkiintoisia runkoja ohi kokoajan
	23.10. 19:36	Tuomas Pätäri
		Mainitaan vielä että kommenttini ei ollut lainkaan sinulle, tai oikeastaan tälle ketjullekaan osoitettu. Myönnän auliisti tehneeni jopa niin vakavan rikkeen, etten lukenut edes läheskään koko keskustelua johon osallistuin. Mutta anyway, näytät olevan juuri se kuuluisa poikkeus, joka vahvistaa säännön (_kaikki_ keskustelijat ovat väärässä!)
	23.10. 19:25	Tuomas Pätäri
		Kuvasta oikealla on toinen viuhka, jossa raiteella 004 on lastauslaituri ja raiteita 002 ja 003 käytettäneen vaunujen säilytykseen. Äärimmäinen raide 001 on ohitusta varten, kun tälle viuhkalle tuodaan sitä kautta vaunuja tai jos mennään raakapuualueelle, joka on paljon kauempana. Mielenkiintoinen pieni ratapiha on kuvasta vasemmalla, jossa on pari lyhyttä pistoraidetta 252-254 ja vetoraiteen pituuskin on sellainen, ettei suuria vaunuryhmiä sinne kerralla saa. Lappeenrannan karttapalvelun ilmakuvasta näyttäisi että siellä on muutamia pönttövaunuja. Enpä muista ikinä rekisteröineeni, että Lauritsalan junassa olisin pönttöjä nähnyt.
	23.10. 19:24	Kimmo T. Lumirae
		Niin, kirjoitin kyllä että "onko se vähintäänkin pääosin ihmisen toiminnan tulosta. 99,9% tarkastelluista tutkimuksista myöntää ihmisen toiminnan vaikutuksen." Eli kysymys kuului: onko ilmastonmuutos pääosin ihmisen toiminnan tulosta? Eikä että: onko ihminen aiheuttanut koko ilmastonmuutoksen? Pääosin ja 100% ovat aika tavalla eri käsitteitä.
	23.10. 19:12	Tuomas Pätäri
		Enpä malta olla hiljaa, kun kerrankin pääsen avautumaan miten minua häiritsee, että keskustelun eri osapuolien mielestä ilmastonmuutoksessa ihmisen vaikutus siihen on aina nolla tai sata prosenttia. Kun ainoa täysin varma asia on nimenomaan se, että ilmastonmuutoksessa ihmisen vaikutus ei ole nolla tai sata prosenttia. Se on jotain siltä väliltä. Kaikki keskustelijat ovat siis väärässä! Jos ihmisen vaikutus olisi nolla prosenttia, se vaatisi jotain yliluonnollista fysiikkaa, jossa ihminen ei vuorovaikuta ilmakehän kanssa. Todellisuudessa ihminen on alkanut vaikuttamaan ilmastoon, kun Aatami päästi ensimmäisen pierunsa. Jos ihmisen vaikutus olisi sata prosenttia, se vaatisi yliluonnollisen epätodennäköiset olosuhteet, jossa ilman ihmisen vaikutusta ilmasto pysyisi staattisena. Muuttujia ja vaikutttavia tekijöitä on niin paljon, että on käytännössä mahdottomuus, että jatkuvat muutokset niissä aivan tarkoin kumoaisivat toisensa. Ei siis nolla tai sata prosenttia. Se on jotain siltä väliltä. Kaikki keskustelijat ovat siis väärässä! :)
	23.10. 19:00	Tuomas Pätäri
		Kolminveto on sen verran harvinaista nykyään, että hyvä että joskus jossain sitäkin vielä näkee.
Kuvasarja: Radanvarren ruska jäi vuonna 2025 niukaksi	23.10. 18:59	Tuomas Pätäri
		Syystä tai toisesta, tai varmaan monestakin, vaihtelee aina vuosittain. Myös oma silmä sanoisi, että tänä vuonna oli vähemmän näyttävä. Hyvin on kuitenkin näiltä kuvauspaikoilta jonkin verran syysvärejä löytynyt.
	23.10. 18:50	Oula Vattulainen
		Kiitos, onneksi palasi.
	23.10. 16:40	Ari Virtanen
		Juurikin näin Antti. Ja jotenkin myös surullista, että kun nuoret vaativat rauhanomaisella mielenosoituksella tiukempia ilmastotoimia ja vastustavat ylikulutusta, se saa aikaan jopa suunnatonta raivoa varsinkin keski-ikäisissä miehissä, ja suunnilleen mikä tahansa väkivalta hyväksytään elokapinan taltuttamiseksi. Kun Mannerheimintien tukkii lauma rokotekriittisiä foliohattuja jotka vaativat halpaa menovettä, ei juurikaan kuule edes kiukuttelua haitasta työssä käyville autoilijoille, pelastusajoneuvoista puhumattakaan. Ja sanottaakoon vielä varuiksi, että eduskuntatalon sotkeminen on minunkin mielestäni kyllä todella tyhmää. Mutta nyt ollaan menty ihan tarpeeksi sivuraiteille, joten omalta osaltani keskustelu asiasta täällä riittää.
	23.10. 16:38	Markku Naskali
		Tarkoitin kotipaikkakuntani tilannetta enkä kuvan, vaan eihän tuollakaan erityisen värikkäältä näytä.
	23.10. 15:52	Juho Rintala
		Hieno kuva, onneksi tänä kaunotar palasi ajoon.
	23.10. 15:40	Antti Tapani Häkkinen
		Jotenkin surullista, että vielä tänäkin päivänä joutuu käymään keskustelua siitä, että johtuuko ilmastonmuutos ihmisestä, nyt kun se on tiedetty jo viimeiset 40 vuotta. Ja sellainen välihuomio, että se, onko ilmastonmuutos totta vai ei ja johtuuko se ihmisestä vai ei, ei ole poliittinen kysymys. Ihmisestä johtuva ilmastonmuutos on ihan luonnontieteellä todistettava tosiasia, ei mikään mielipidekysymys. Poliittisia kysymyksiä ovat se, että pysäytetäänkö ilmastonmuutos vai annetaanko sen tuhota maailma sellaisena kuin me sen tunnemme ja jos se yritetään pysäyttää, niin millä keinoin.
	23.10. 14:49	Kimmo T. Lumirae
		Joonas, ole ystävällinen ja laita linkkiä näihin miljoonaan tutkimukseen. Minä laitoin, omassa kommentissani. Kiitos etukäteen.
	23.10. 14:29	Markku Naskali
		En tiedä mitä mieltä biologit ovat, mutta kyllä pakkasella varmaan on vaikutus väriin. Näillä seuduin oli todella valjua. Vahterankin lehdet vain kalpean keltaisia. Syyskuun viimeinen yö oli ensimmäinen hallayö ja sitten taas pitkään plussalla.
	23.10. 11:32	Petri Nummijoki
		"Öljy loppuu noin vuoteen 2000 mennessä" oli aikoinaan fakta, joka oli painettu koulukirjoihinkin. Jos kokee lapsena tulleensa jo kertaalleen vedätetyksi vastaavan tyyppisessä asiassa niin mielestäni on vain ymmärrettävää, ettei aikuisena jaksa enää innostua. Toisaalta energian säästön, kierrätyksen tai luonnon puhtaudesta huolehtimisen luulisi olevan taloudellisesti, terveydellisesti tai yleisen viihtyvyyden kannalta tavoiteltavia asioita riippumatta siitä, mitä ajattelee ilmastonmuutoksesta. Ilmeisesti arjen järkevillä ratkaisuilla ei kuitenkaan ole samanlaista huomioarvoa, kuin maailmanlopun ennustuksilla.
	23.10. 09:11	Esa J. Rintamäki
		Båtvikin kana 795 olisi lähinnä, mitä joutilaana seisoviin kankiin tilee...?
	23.10. 09:09	Esa J. Rintamäki
		Pikkukuvasta haksahdin ihmettelemään, että onko tanskalaiset saaneet Lynettensä myytyä tänne? Tietääkseni Lynettejä pistettiin hernekeittopeltipurkkiaihioiksi...
	23.10. 06:52	Veeti Pietilä
		Kiitos, Jyrki!
	23.10. 01:04	John Lindroth
		Paikkukuva,täyttä asiaa! Paikku toimitti tulevan tehtävänsä kunniakkaasti!
	23.10. 00:56	Joonas Kauppinen
		Niin 88 125 tutkimusta väittää että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja miljoona muuta tutkimusta väittää että ihmisen vaikutus ilmastoon on vain 3%. Ota sitten tästä selvää. :( Onneksi seuraan aktiivisesti ulkomaalaisia medioita enkä ole pelkästään Suomen medioiden vaikutuksen alaisuudessa.
	23.10. 00:13	John Lindroth
		Tämä lienee kuulunut Mälaren järven vesistöön jonne pääsee Danviken sulun ja kanavan kautta joka vihittiin lopullisesti käyttöön 1930 Blecktornskajen lienee kuulunut alueeseen Hammarvikshamnen.
	22.10. 23:44	Niklas Rinta-Kanto
		luulin jo, että tämä veturi olisi jo ainakin jonkin sortin hylkyletkassa, kun oli aika pitkän tovin ilma ajoja, sentään tuli takaisin ajoon :)
	22.10. 23:15	Esa J. Rintamäki
		Itse asiassa pitäisin tätä keskustelua tarpeellisena. Mikäli tulevaisuudessa saisimmekin kokea "harjoitushelvetti"-luokan hellepäiviä, niin eiköhän museoliikennetoimijoille myönnettäne oikeus käyttää virkapuvun sijasta turvaliivinkeltaista viikunanlehteä, johon olisi merkitty yhdistyksen tunnus, hah hah! Linnanjuhlia varten sitten olisi sama homma, paitsi että juhlapukuna olisikin raparperinlehti! Olisi helppo kiinnittää Suomen leijonan kunniamerkkejä vaikka kuinka paljon, hah hah! Eikä ramahtelisi vilustajainen harteilla enää.
	22.10. 22:46	Esa J. Rintamäki
		Eikä vain Pohjanmaan radalla, herra Kari, vaan myös muillakin rataosilla, joissa käytettiin Oulun rautatien asematalojen piirustuksia. Nimttäin Savon radalla, Karjalan radalla ja myös Porin radalla. Yleisin oli Oulun rautatien pysäkki, jollainen on myös tässä kuvassa. Vekkulia sinänsä sekin, kun näitä asemia laajennettiin liikenteen runsastumisen myötä, niin Bruno Granholm nimenomaan säilytti tyylilliset yksityiskohdat laajennustyöpiirustuksissaan. Oulun rautatien pysäkki kun alkujaan oli Knut Nylanderin suunnittelema. Esim. Harju oli tästä loistava esimerkki, kun se laajentui suunnilleen kaksinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna.
	22.10. 22:40	Kimmo T. Lumirae
		Ilmastonmuutoskommentit voisi ylläpito poistaa. Kohdistin joskus ylläpidolle valituksen silkasta poliittisesta valehtelusta, joka ei aihepiiriltään sekään kuulunut rautatieharrastukseen, mutta se ei johtanut kommenttien poistoon. Tämä on silti väärä ryhmä näille aihepiireille.
	22.10. 22:32	Anton Kahila
		Kiskonaluslevy kuolleen miehen kytkintä varten - ei tarvi koko ajan jalkaa pitää nappulan päällä. Kyrössä käyneellä Loimaan Tka3: sessa oli samanlainen patentti. Tyhjensikö jarrujohdon vai täyttikö itsetoimijarrun?
	22.10. 22:02	Juho Rintala
		Tämä on erittäin hieno kuva.
	22.10. 21:59	Aarni Lilja
		Hieno kuva Niklas.
	22.10. 21:51	Hannu Peltola
		Kuva on tosiaan mielenkiintoinen ja sen yksityiskohtia jää tutkimaan! Ruotsissa oli (ainakin) neljä merkittävää kivihiilen tuontisatamaa: Värtan, Blecktornskajen Södermalmilla ( https://vaunut.org/kuva/150838?s=1 ), Gävle ja Göteborg. Värtan oli ilmeisesti lähinnä SJ:n vetureiden, hiilivoimalaitoksen ja Hjorthagenin kaasulaitoksen tarpeisiin, Gävle erityisesti Domnarvetin tarpeisiin ja Blecktornskajen ja Göteborg hoitivat itäisen ja läntisen Ruotsin muut asiakkaat. Pienempiä hiilisatamia oli ympäri maata. Tultaessa 1960-luvulle SJ:n aktiiviset höyryveturit alkoivat olla todella vähälukuisia, käytössä oli lähinnä N-sarjan raskaita vaihtovetureita ( https://vaunut.org/kuva/172583?t=N-sarja ) ja näiden hiilihuolto hoitui jo varmasti muiden kuin Värtanin kautta. Värtanilla oli merkittävää hiilentuontia vielä 1970-luvulla, mutta paikaksi oli vaihtunut Norra kajen kuvan laiturin pohjoispuolella.
	22.10. 21:47	Jyrki Talvi
		Komea kuva.
	22.10. 20:14	Petri Nummijoki
		Itse kuva on erittäin mielenkiintoinen. Silja aloitti liikennöinnin Värtanilta 1960-luvun puolivälissä, joten ilmeisesti hiililiikenne tänne ehtyi viimeistään 60-luvun alkuvuosina. Olisiko höyryvetureiden hiilitarve loppunut Ruotsissa isommassa mittakaavassa niihin aikoihin ja sen jälkeen poltettu lähinnä vanhoja varastoja?
	22.10. 20:05	Raimo Harju
		Hannu, jospa vaihde oli väärin asetettu ja johti sivuraiteelle.
	22.10. 18:57	Juho Rintala
		Onko ollut tuolla päivystäjänä?
	22.10. 17:10	Hannu Peltola
		Minusta on hämmästyttävää, että rautatieharrastusfoorumilla oleva kuva johtaa ilmastomuutosväittelyyn. Mieluummin harrastaisin rautateitä niihin keskittyvällä sivustolla ja jättäisin poliittiset väittelyt ja ilmastonmuutoskeskustelun omille niille sopiville sivustoille/tapahtumiin.
	22.10. 16:23	Rasmus Viirre
		Nämä ovat nyt kyllä hienoja kun uudelleen maalattu Kokkolassa. Kaukana perällä lienee yhä lisää Sundströmmin vaunuja, eri mallia?
	22.10. 16:09	Kimmo T. Lumirae
		Tämä ei mielestäni ole oikea foorumi käsitellä ilmastonmuutosta totta vai tarua -kannalta, mutta koska ylläpito sallii näköjään keskustelun, upotan mielelläni sukkani soppaan. Tuskin kenelläkään keskustelijoista on pääsyä loputtoman kerätyn ilmastodatan mereen, ja mahdollisuutta suodattaa sieltä haluamansa seikat ja faktat. Niinpä tässä joutuu katsomaan melko isoa kuvaa. Siihen ei kuulu jonkun kreikkalaisen kaverin tiktokvideo, jossa hän kertoo saaneensa selville, että ilmastonmuutosta ei ole. Yksi, kaksi, viisi tai tuhat tutkimusta ei riitä kumoamaan sitä, että ilmaston lämpeneminen on fakta, vaikka ne tutkimukset olisivatkin yliopistotason tutkimuksia ja vertaisarvioituja. Tieteelle kun on ominaista, että valtavirrasta poikkeavat käsitykset kuunnellaan ja tutkitaan, ja ne saattavat tuoda esiin seikkoja, joita ei ole aiemmin huomioitu. Yleensä ne vahvistavat valtavirtaa, ja hyvin harvoin mikään kreikkalainen tiktok aiheuttaa koko tiedemaailman pään kääntymisen "voi hitto kun me ei huomattu tuota!" Cornellin yliopisto kävi vuonna 2021 läpi 88 125 tutkimusta, joissa ei kyseenalaisteta sitä, onko ilmastonmuutos faktaa, vaan se, että onko se vähintäänkin pääosin ihmisen toiminnan tulosta. 99,9% tarkastelluista tutkimuksista myöntää ihmisen toiminnan vaikutuksen. Mutta katsotaanpa tuota määrää: yli 88 000 yliopistotason vertaisarvioitua tutkimusta. Näitä on ollut siis tekemässä ehkä puoli miljoonaa, ehkä miljoona ilmastotieteilijää, jotka ovat ehkä 5-10 vuotta opiskelleet yliopistossa ja osa heistä omannee 10-30 vuoden kokemuksen alalta. Ja tästä, tieteeseen nojautuvasta porukasta noin 0,01 % eli noin 100 tutkimusta on sitä mieltä, että muutos ei johdu ihmisen vaikutuksesta. Hyvä, tässä on kuultu vastaväittäjiäkin ja heidän perustelujaan. Mutta siis noin 88 000 tutkimusta on tullut siihen tulokseen, että kiistämätön ilmaston lämpeneminen on ihmisen toiminnan tulosta. Tähän on aika paha mennä väittämään, että "no nuo eivät tiedä mitään". Ja että Huttusen Jaska varastoltakin sanoi, että koskaan ei ole Nääräjärvellä ollut näin kylmiä talvia kuin nyt eikä mitään ilmastonmuutosta ole edes olemassa. Tai se kreikkalainen tiktok -video. Nämä tekijät saattavat siis alallaan olla ihan oikeassakin. Mutta ratkaiseeko Huttusen Jaskan tai kreikkalaiset tiktok-videon tekijän väite sen, että ilmastonmuutosta ei olekaan oikeasti olemassa, vai saattavatko nämä 88 000 tutkimusta tehneet yliopistotason ilmastotieteilijät olla oikeassa? Tieteessähän ei ole yhtä ja ainoaa oikeata totuutta, mitä ei voitaisi kyseenalaistaa; pappisseminaarit ovat erikseen. Mutta ratkaiseeko se tiktokvideo tämän väittelyn, ja aletaanko siirtyä takaisin bensakoneisiin ja kivihiileen? https://phys.org/news/2021-10-humans-climate.html https://tekniikanmaailma.fi/yli-999-prosenttia-vertaisarvioiduista-tutkimuksista-yhta-mielta-ilmastonmuutos-johtuu-paaosin-ihmisen-vaikutuksesta/
	22.10. 14:51	Rainer Silfverberg
		Olisiko ollut niin että veturi on kuljetusta varten työnnetty jonkun lavetin päälle omilla pyörillään ja siksi irroitettu kanget, ja unohdettu?
	22.10. 14:31	Jouni Halinen
		Aira Samulinin kotimuseossa Hyrsylän mutkassa olevan Vr1 höyryveturin kunnostus toimenpiteet museotasoon kesällä 2026, ja ratkaisua veturista puuttuviin kytkintankoihin (menikö oikein?). Laitoin keskustelun puolelle muutama vuosi sitten kyselyn, että löytyikö esim. Jokioisilta apuja arvioimaan Aira Samulinin Haapamäeltä aikoinaan ostaman höyryveturin kunnostustarpeen ja tekemään ao. työstä tarjouksen. Nyt paikan nykyinen vetäjä (Airan pojan tytär Kiti S) on saanut sovittua ko. työn suoritettavaksi ensi kesänä. En oikein ymmärrä, että miksi veturi on ylipäätään myyty Airalle ilman ao. kytkintankoja, kertomatta asiasta hänelle mitään (näin olen asian itse ymmärtänyt). Niiden puute näkyy yllä olevassa kuvassa. Veturi näyttää suoraan sanottuna aika rivolta ilman niitä. Tässä kuvassa taas näkyy millaiset kytkintangot ovat kyseessä. https://vaunut.org/kuva/176899?tag0=0%7CVr1%7C Eli kysymys kuuluu nyt, että pystyykö Haapamäki toimittamaan ko. tangot (onko vastaava veturi esim. romuletkassa) Hyrsylän mutkaan vai miten asian saisi parhain päin ratkaistua?. Ratkaisu ehdotuksen asiaan voi laittaa kommenttina tähän kuvaan tai soittamalla Kitille suoraan, numeron näkee H-mutkan nettisivuilta. Paikan status muuttui vähän aikaa sitten museoksi ja siellä käy vuosittain paljon ihmisiä, joten monet silmäparit veturia tutkailevat.
	22.10. 14:28	Jari Välimaa
		Ilmastonmuutos on totisinta totta , ollaan jo 2 astetta lähestymässä planeetan keskilämmöstä jota ei siis voi katsoa ikkunasta. Tietellistä tietoa tarjoaa esim . https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 13:45	Rainer Silfverberg
		Vikingin Tallinnan laivat eivät lähde ja saavu samaan aikaan kun Tukholman laiva. Eli Katajanokan maaliikenne on ollut vielä jotenkin hallittavissa. Tallink Siljan ja Vikingin Tukholman laivat ajavat peräkanaa n 15 minuutin erolla saapumisessa ja lähdössä. Vikingille tulee ongelma koska kesäisin sen Tukholman laiva on tehnyt edestakaisen matkan Tallinnaan, ja siten voinut nostaa käyttöastetta. Jos Tallinnaan pääsee jatkossa vain Jätkäsaaresta niin se lopettaa sen käytännön ellei Tukholman laiva siirry kanssa sinne. Se olisi tietysti yksi ratkaisu. Sitä ihmettelen miksi monet satamat panostaa terminaaleihin ja purkaa vanhoja ja rakentaa koko ajan uusia. Eihän laivamatkalle lähdetä siksi että vietetään terminaaleissa tunteja. Sitä ei voi verrata lentoliikenteeseen jossa koneenvaihtajille on oltava asianmukaiset odotustilat. Maaliikenneyhteyksien sujuvuus laivaterminaaleihin on mielestäni tärkeämpää.
	22.10. 13:36	Ida Puolakanaho
		Ei ole sen värimaaliman voittanutta mitä oli silloin sr1:set ihan ensimmäisenä se väritys takasin ja vähän äkkiä!
	22.10. 13:32	Ida Puolakanaho
		Tämä valkovihriä värimaailma ei vaan istu silmään ei sitten millään kyllä on ikävä punavalko aikaa. Karsiaa kahteltavvaa tämmönen!
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 13:19	Simo Virtanen
		Eikö Vikingin Tallinnan laiva siirry pois Katajanokalta? Näin olen ymmärtänyt, että kaikki Tallinnan liikenne kulkee Jätkäsaaren kautta. Tallinnaan on päivittäin useampia lähtöjä eli kokonaisuudessaan matkustajamäärät Katajanokalla vähenevät.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 12:14	Rainer Silfverberg
		Katajanokka on liikennesumppu jo nyt ja kahdesta isosta laivasta samaan aikaan purkautuvat autot ruuhkauttavat keskustan entisestään. Kulkusillat eivät hirveän paljon auta jos raitiovaunuun ei mahdu matkustajat. Jätkäsaaresta rakennetaan tunneli rekoille ja autoille mutta Helsingin keskusta halutaan sumputtaa vielä pahemmin. Silloin kun on ollut myrsky niin Serenade ei pääse Kustaanmiekasta läpi vaan jää ulkopuolelle tuntikausiksi. Jätkäsaareen pääsisi mutta periaatteen vuoksi ei haluta mennä.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 11:58	Simo Virtanen
		Kyllä Katajanokalla laituria riittää Tukholman laivojen seisottamiseen, kunhan kulkusillat on rakennettu. Käsittääkseni Helsingin satamalla on suuret suunnitelmat siihen ennen kuin Olympiaterminaali suljetaan. Kustaanmiekka on pelkkä keppihevonen. Laivat kyllä ajavat siitä läpi, vaikka grynderit himoitsevat laitureita rakentamiseen.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 11:47	Rainer Silfverberg
		Itse en kannata että pitkän matkan yöjunat tulisivat Värtaniin vaan nopeat päiväjunat Göteborgiin ja Malmöön. Raide on valmiina, puttuu vain junat. Mooottorivaunukalustolla jolla on ohjaamo kummasakin päässä olisi helppo hoitaa liikenne Värtanilta päärautatieasemalle. Tallink tuskin palauttaa toisen laivavuoron Turun ja Tukholman välille ellei jotain dramaattista tapahdu. Se tässä on ongelma junayhteyksien suhteen koska nykyinen "Plastic Princess" kulkee hyvin epäsäännöllisesti, lähtö ja saapumisaika vaihtelee päivästä toiseen ja joinakin talvina se ei ole kulkenut ollenkaan Tukholmaan vaan ainoastaan Kapellskäriin josta ei ole minkäänlaista toimivaa yhteyttä Tukholmaan julkisilla, kuten ei ole Finnlinesinkaan laivoilta. Jotain toivoa olisi jos Serenade -luokan laivat Helsingin ja Tukholman välillä lopettaisivat ja se voi tapahtua 2030 kun Helsinkgin kaupunki häätäää design-museon rakentamisen takia laivat pois Olympiaterminaalista. Tulee tappelu Viikkarin kanssa kuka saa käyttää Katajanokkaa ja mihin aikaan. Varustamot ovat hyvin vanhollisia ja eivät yleensä suostu kaupunkien sanelemiin vaatimuksiin ja jo viime kesänä käytiin kiivasta keskustelua siitä mitä tapahtuu jos laivaliikenne Helsingin Eteläsatamasta loppuu tai supistetaan. Järkevin lähtöpaikka tuon kokoisille laivoille olisi Jätkäsaari koska ei tarvitse ajaa ahtaan Kustaamiekan salmen läpi mutta siihen eivät varustamot suostu.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset