Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 13:19	Simo Virtanen
		Eikö Vikingin Tallinnan laiva siirry pois Katajanokalta? Näin olen ymmärtänyt, että kaikki Tallinnan liikenne kulkee Jätkäsaaren kautta. Tallinnaan on päivittäin useampia lähtöjä eli kokonaisuudessaan matkustajamäärät Katajanokalla vähenevät.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 12:14	Rainer Silfverberg
		Katajanokka on liikennesumppu jo nyt ja kahdesta isosta laivasta samaan aikaan purkautuvat autot ruuhkauttavat keskustan entisestään. Kulkusillat eivät hirveän paljon auta jos raitiovaunuun ei mahdu matkustajat. Jätkäsaaresta rakennetaan tunneli rekoille ja autoille mutta Helsingin keskusta halutaan sumputtaa vielä pahemmin. Silloin kun on ollut myrsky niin Serenade ei pääse Kustaanmiekasta läpi vaan jää ulkopuolelle tuntikausiksi. Jätkäsaareen pääsisi mutta periaatteen vuoksi ei haluta mennä.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 11:58	Simo Virtanen
		Kyllä Katajanokalla laituria riittää Tukholman laivojen seisottamiseen, kunhan kulkusillat on rakennettu. Käsittääkseni Helsingin satamalla on suuret suunnitelmat siihen ennen kuin Olympiaterminaali suljetaan. Kustaanmiekka on pelkkä keppihevonen. Laivat kyllä ajavat siitä läpi, vaikka grynderit himoitsevat laitureita rakentamiseen.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 11:47	Rainer Silfverberg
		Itse en kannata että pitkän matkan yöjunat tulisivat Värtaniin vaan nopeat päiväjunat Göteborgiin ja Malmöön. Raide on valmiina, puttuu vain junat. Mooottorivaunukalustolla jolla on ohjaamo kummasakin päässä olisi helppo hoitaa liikenne Värtanilta päärautatieasemalle. Tallink tuskin palauttaa toisen laivavuoron Turun ja Tukholman välille ellei jotain dramaattista tapahdu. Se tässä on ongelma junayhteyksien suhteen koska nykyinen "Plastic Princess" kulkee hyvin epäsäännöllisesti, lähtö ja saapumisaika vaihtelee päivästä toiseen ja joinakin talvina se ei ole kulkenut ollenkaan Tukholmaan vaan ainoastaan Kapellskäriin josta ei ole minkäänlaista toimivaa yhteyttä Tukholmaan julkisilla, kuten ei ole Finnlinesinkaan laivoilta. Jotain toivoa olisi jos Serenade -luokan laivat Helsingin ja Tukholman välillä lopettaisivat ja se voi tapahtua 2030 kun Helsinkgin kaupunki häätäää design-museon rakentamisen takia laivat pois Olympiaterminaalista. Tulee tappelu Viikkarin kanssa kuka saa käyttää Katajanokkaa ja mihin aikaan. Varustamot ovat hyvin vanhollisia ja eivät yleensä suostu kaupunkien sanelemiin vaatimuksiin ja jo viime kesänä käytiin kiivasta keskustelua siitä mitä tapahtuu jos laivaliikenne Helsingin Eteläsatamasta loppuu tai supistetaan. Järkevin lähtöpaikka tuon kokoisille laivoille olisi Jätkäsaari koska ei tarvitse ajaa ahtaan Kustaamiekan salmen läpi mutta siihen eivät varustamot suostu.
	22.10. 10:50	Kari Haapakangas
		Ympäristöviestinnän suurin ongelma -imho- on siinä, että siinä soivat oikeastaan vain tuomion pasuunat: edelleen olemme matkalla kohden katastrofia eikä mikään ole oikeastaan parantunut. Oikeasti kuitenkin Suomessa -ja maailmallakin- on edistytty valtavasti vaikkapa 60-lukuun verrattuna. Ilma on puhtaampaa, vedet ovat puhtaampia, suojelussa on saavutettu suuria onnistumisia (petolinnut, hylkeet, jopa suurpedot) ja suojelualueiden määrä on moninkertaistunut. Jopa niitä vihoviimeisiä hakkaamattomia ikimetsiä tuntuu löytyvän joka vuosi yhä uusia ja uusia. Mutta ei menestystarinoista kerrota. Tärkeämpää on vain huutaa sitä "sutta" (sic!) yhä uudelleen ja uudelleen. Selvisimme happosateista, ympäristömyrkyistä ja otsonikadosta, joten emmeköhän selviä vielä ilmaston lämpenemisestäkin.
	22.10. 10:42	Kari Haapakangas
		Asema-ajasta muistuttavat oikeastaan vain nuo neliöpanelit ikkunoiden alla, tyypillinen piirre Pohjanmaan radan asemarakennuksissa
	22.10. 10:32	Jimi Lappalainen
		Kyllä, kyllä. https://vaunut.org/kuva/75856
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 09:47	Simo Virtanen
		Puheet yöjunayhteyksistä Värtanilta Keski-Eurooppaan ovat pitkälti haihattelua. Pieni joukko ihmisiä olisi valmis matkustamaan Saksaan kahta yötä mennen tullen. Niin pieni, että bisnestä siitä ei kyllä ole tulossa. Pääseehän Saksaan laivallakin nopeammin. Jossain kaukaisuudessa voi Baltian läpi kulkeva yöjuna tulla kyseeseen, mutta siinäkin volyymit olisivat todella pienet lentoliikenteeseen verrattuna. Ruotsista kulkee yöjunia Saksaan kyllä, mutta eipä niitäkään ylistettäessä koskaan kerrota volyymeistä. Paljonko on petipaikkoja vuorokaudessa verrattuna lentoliikenteen volyymeihin Ruotsista Keski-Eurooppaan? En tiedä lukuja, mutta aivan varmasti täysin mitätön on makuuvaunujen osuus.
	22.10. 09:41	Erkki Nuutio
		Menemättä näillä palstoilla syvemmin ilmastonmuutosoletuksiin ja -syihin, mieleen palaa 60-luvun loppupuoli, jolloin Tamperellakin oli pitkään lämpöä -30 astetta ja ennätys oli -37 astetta. Puolen kilsan välein piti mennä kerrostalon rappuun lämmittelemään. Onneksi kangasalalainen työkaveri otti rättärinsä kyytiin Tampereelta perille Valmetin moottorilaboratorioon, ettei tarvinnut kävellä Siurosta Linnavuoreen. Se oli kuitenkin aikaa, jolloin maamme oli alkanut massiivisesti vähentää päästöjä ilmaan ja puhdisti saastuneet järvet. Ei tullut paskakikkare enää suuhun Pyynikin tai Härmälän rannassa. Myöhemmin alettiin poliittisesti tarpeellisena pitää valehtelua ilmastoasioissa. Tästä johtunutta hölynpölyä olivat "tieteelliset" tulokset maapallon lämpenemisestä teollistuneen ajan alusta lähtien tuleville vuosikymmenille asti sadasosa-asteen tarkkuudella !! Arvostelukykyiset ihmiset näkivät heti näiden virheet/valheellisuuden jo siitä, että ennen 60-lukua oli vuosikymmenet toimineita täsmällisiä mittauspisteitä korkeintaan sata koko maapallolla. Suomessakin oli vain yksi 1910 lähtien jatkuvasti toiminut mittauspiste. Lämpösaarekeilmiö (kaupunkilämpö) on korruptoinut lähes kaikki mittauspisteiden tuloskäyrät (kuten ns. "Kaisaniemen" tulokset). Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, ja mielipiteellä voi olla arvoa, jos se perustuu uskottavaan tietoon sekä monipuoliseen ja kriittiseen täydentävään kokemukseen. Tutkimustuloksia EI SAA uskoa kritiikittä, koska tieteen VÄLTTÄMÄTÖN ehto on kriittisyys sekä valmius päätelmien tarkistamiseen uudempien arvokkaiden havaintojen ilmaantuessa. Historiallisesti tieteellisistä tuloksista voi todeta, että hyvin usein on ainoa (ensimmäinen) erilaiseen tulokseen päätynyt tieteilijä (tai jopa asiantunteva maallikko) ollut oikeassa ja tieteilijöiden enemmistö (lauma, pelurit) on ollut väärässä. Esimerkkinä vaikka Galileo.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 09:38	Simo Virtanen
		Näin maakrapuna on vaikea arvioida mikä on rahtiliikenteen ja matkustajaliikenteen välinen suhde aluksen tuotossa. Ilmeisen hyvin rahtiliikenne vetää, koska Finnlines hankki kaksi uutta entistä isompaa alusta. Toisaalta niissäkin ryhdyttiin panostamaan matkustajiin aivan eri tavalla kuin ennen, joten ilmeisesti matkustajaliikennekin on tuottavaa. Kaikella on kuitenkin rajansa ja ilmeisesti markkina on sellainen, ettei Tallinkin kannata täysillä panostaa Turkuun. Tavaraa ei kuljeteta määräänsä enempää. Merkittävä osa meidän päivittäistavaroista kuitenkin rahdataan tänne rekoilla Jönköpingin seudun jättimäisistä jakeluskeskuksista ja sitä liikennettä tuskin koskaan raiteille nostetaan. Helsinki - Tukholma -reitin alukset vanhenevat käsiin. Promenade-alukset ovat vuosilta 1990 ja 1991 eli kepeät 35 vuotta jo takana. Ovat toki ikäistään tuoreemman oloisia, mutta esimerkiksi hyttien osalta matkustavaisten halut ja tarpeet ovat kehittyneet. Eikä Viking Line -alukset paljoa tuoreempia ole.
	22.10. 09:04	Esa J. Rintamäki
		Herra Kaima, hyvin havaittu. Kuva on jokseenkin rakeinen, joten brittihoppa-Zephyrin takavalojen tienoon kromikylläisyyden määrää on siitä vaikea nähdä. Kuitenkin, sen muotokieli on vm. 1956 - 62 Ford Consul - Zephyr - Zodiac Mk 2 - malliperheen mukaista. Netissä näkyy kyllä kuvia ja esitteitäkin on nähtävissä, kaikkine ajan kuvaan kuuluvine ylisanoineen - eiku - ööö, anteeksi, liioitteluineen. Onkohan nuo "rynnäkköpäärynät" Saab 95 (vasen) ja Saab 92 (kuvassa Zephyrin ja "pyörillä kulkevan kaasukammion" - eiku - ööö tuota - "kansanvaunun", ruotsiksi: "Folka") välissä...? Duetteissa ja muissakin kupla-Volvoissa oli muuten vekkuli ja havainnollinen nopeusmittarin näyttämätoteutus. Taisi olla vielä "Mattssonneissakin" (lue: Amazon).
	22.10. 07:30	Jari Välimaa
		näin Helsingistä Tampereelle muuttanut raitiovaunun kuljettaja kertoo "Raitiovaununkuljettajan täytyy olla työssään koko ajan tarkkana. Aivan erityistä huomiota vaatii ison vaunun ajaminen silloin, kun muilla liikkujilla pääsee valppaus syystä tai toisesta herpaantumaan. Laura Savela on ajanut työkseen raitiovaunua yli 15 vuotta, ensin Helsingissä ja vuoden 2024 helmikuusta lähtien Tampereella. Vuosien kokemus on vahvistanut, että ennakoiva ajo on on todella tärkeää." https://ratikka-aika.fi/artikkelit/liikenneturvallisuus-on-kuljettajan-ykkosjuttu
	22.10. 02:40	Esa J. Rintamäki
		Sekin pointti lienee ajateltavissa, että vaikka ilmaston lämpiämispuheet eivät kovin perusteltuja olisikaan, niin olisi kyllä aika noloa joutua yllätetyksi housut nilkoissa. "Ku ne oli vaan sitä wokea ja pullasuttuituhippejä, joka siitä aina lujaa vaahtosivat!" Eihän se vara enää kaatunutta venettä kaada...?
	22.10. 01:50	Timo Humalisto
		Luulen, että muinainen kivihiililämmitys ei aiheuttanut lämpiämistä, koska ilmaan joutunut hiili (noki) ja rikkidioksidi tulivat sateen mukana maahan, mistä tietysti aiheutui muita haittoja. En ota kantaa, johtuuko lämpeneminen auringon vai ihmisten toiminnoista mutta havainnot tukevat sitä, että maapallo on keskimäärin lämmennyt. Ovatko mittarit oikein kalibroitu, mittauspaikat realistisia, mittaustulokset väärennetty tai muita selityksiä, mutta havainnot ja sään ääri-ilmiöt ovat Suomessakin muuttuneet. Joka tapauksessa jotain on tehtävä eli ainakin vaikutuksilta suojauduttava. Ehkä iso raha, joka meidän pieinirahaisten rahat imuroi, on haistanut uuden ansaintamahdollisuuden.
	22.10. 00:22	Esa J. Rintamäki
		Taitaa olla kalkkikiveä lastina...?
	22.10. 00:04	Rasmus Viirre
		Ensimmäisen vuoden aikana näiden koeajot näkyivät usein kulkevan jäljessä mm. veturivikojen takia, mutta nyt ns. lastentaudit (mitä oli odotettavissakin) alkavat olemaan selätetty käsitykseni mukaan. Ihan hyvin ovat hoitaneet työnsä mitä itse katsastanut, ja syrjäyttivätpä nämä vasta suosikki veturimallinikin (Dr16). Mikäli koneet on tehty laadulla, en usko että nämä ihan piakkoin vielä alkavat oikeasti tyhjää potkimaan. Automatiikkaa kuohuva järjestelmä, oikeanlainen kunnossapito ja 2020-luvun jälki (moottorit, jäähdyttimet, muut kulutusosat yms.)
	21.10. 23:24	John Lindroth
		Harvinaista kapsukuva materiaalia!
	21.10. 23:10	John Lindroth
		Komea maisemallinen kuva.
	21.10. 23:04	Hannu Peltola
		Upea paikka ja hyvä kuva!
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	21.10. 22:11	Rainer Silfverberg
		Matkustaminen ilmeisesti väheni koronan takia ja Venäjän sota lopetti venäläisten matkustamisen Pohjoismaihin joten pohjois-Itämeren laivareiteillä ei tarvita enempää laivoja kuin nyt on. Tallink Siljan vanhat purkit eivät pysty kilpailemaan Viikkarin ja Finnlinesin uudempien kanssa ja he haluavat pitää kynsin hampain kiinni "Promenade" -laivoista pääkaupunkilinjalla. Ne eivät myöskään sovellu Turun linjalle koska ovat liian hitaita ja kömpelöitä (kokeiltu on joskus 1990-luvulla).
	21.10. 22:11	Petri Nummijoki
		Satunnaisia höyrytavarajunia vetureiden siirtojen yhteydessä meni kai 1970-luvun puolellakin mutta jos tarkoitetaan edes jotenkin säännölliseksi katsottavaa käyttöä tyyliin "pari höyrytavarajunaa kuukaudessa" niin taitaa asia Tampere-Haapamäki-radan osalta olla suurin piirtein Esan kertomalla tavalla. Tampere-Haapamäki lukeutuu niihin rataosiin, joissa tavaraliikennekin siirrettiin dieselvetureille jo varhain. Vuoden 1962 tilastossakin on esim. Orivesi-Haapamäki-välillä (72 km) höyryvetoisia tavarajunia merkitty enää 16000 junakilometriä (eikä lainkaan kiitotavarajunia) ja paluusuunnassa tavarajunia 18000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 1000 junakilometriä. Nämä vastaisivat suunnilleen 4-5 höyryvetoista tavarajunaa viikossa suuntaansa, jos määrä jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden ja junat olisivat läpi kulkevia. Dieselvetureille oli merkitty Orivesi-Haapamäki-välille tavarajunia 175000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 43000 junakilometriä sekä paluusuunnassa tavarajunia 189000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 21000 junakilometriä. Todetaan väärinkäsitysten välttämiseksi vielä, että Haapamäen ja Seinäjoen välillä höyryvetureiden käyttö oli tavarajunissa vilkkaampaa, vaikka sielläkin selvä enemmistö tavarajunista siirtyi dieselvetureille jo 60-luvun alussa.
	21.10. 22:07	Antti Ojala
		- Hieno kuva, muuten.
	21.10. 21:59	Heikki Jalonen
		Tämän Värtanin pienen asemarakennuksen kuvan yhteyteen sopisi mainita myös pari sanaa sen arkkitehdista, Adolf Wilhelm Edelsvärdistä (1824...1919). Toimessaan ensiksi Valtion Rautateiden pääarkkitehtina (vuodesta 1855 lähtien) ja sittemmin rautateiden arkkitehtikonttorin johtajana hänen voisi täydellä syyllä sanoa olevan ehdottomasti tärkein vaikuttaja mitä ruotsalaiseen rautateiden rakennuskulttuuriin tulee. Tuon Värtanin pienen aseman lisäksi hän suunnitteli monia keskeisiä suurhankkeita, kuten Tukholman, Göteborgin ja Malmön edelleenkin liikennettä palvelevat keskusasemat. Pääsuunnittelijan asemassa hän myös keskeisin osin määritteli lukuisten uusien rautatietyömaiden rakennuskannan tyyppipiirustuksia ja rautatiemiljöiden kaavoituksia ja ympäristörakentamista. Suurissa projekteissa oli tietysti mukana myös muita suunnittelijoita ja toimiston väkeä. Toimiston johtajana hän ei varmaankaan ihan jokaisen ikkunan muotoa enää itse piirtänyt, vaan määritteli yleislinjat. Mutta ilman hänen hyväksyntäänsä ei suunnitelma varmasti toteutunut. Toimiston johtajana hänen aikansa luultavasti kului enemmänkin näkemyksiensä puolustamisessa ja tavoittelemiensa rakennusbudjettien läpiajamisessa rautatiehallituksessa ja muiden korkeampien instanssien kokouksissa. Ruotsalaisen Wiki-artikkelin ( https://sv.wikipedia.org/wiki/Adolf_W._Edelsv%C3%A4rd ) mukaan se tuottikin näkyvää ja laajaa tulosta. Hänen nimissään valmistui yhteensä 5725 erilaista rakennusta valtion ratojen yhteyteen. Näistä 297 oli varsinaisia asemataloja. Melkoinen lukumäärä. Liekö edes neuvostoliittolainen betoninmonistaja kyennyt samaan?
	21.10. 20:53	Juho Rintala
		Saa nähdä millon ensimmäinen tätä sarjaa kärähtää...
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	21.10. 20:48	Simo Virtanen
		Tuo on mielenkiintoinen ajatus, etteikö Turku-Tukholma -reitti kannattaisi. Kuitenkin kilpailjat ajavat uusimmilla aluksillaan juuri tätä reittiä, olkoonkin Finnlinesin Kapelskär - Naantali, mutta kuitenkin. Helsinki - Tukholma laivat seisovat päivittäin tuntitolkulla satamissa ja laivan kassakoneet viettävät samalla hiljaiseloa. Turunreitillä kassat laulavat koko ajan.
	21.10. 20:42	Arttu Kokkonen
		Toteutuisi jos pysyisi läjässä.
	21.10. 20:14	Roope Prusila
		Turvallinen liikenne on yhteispeliä. Sunnuntaina katselin Niemen Kartanon pysäkillä kun vanhempi henkilö lähti ylittämään rataa pysäkiltä siitä vaunun edestä, välimatka vaunuun muutaman kymmenen metriä. Ratikka lähti hitaasti liikkeelle ja kuski soitti kokoajan kelloa ihan kuin se olisi saanut vanhukseen enemmän liikettä. Mielestäni kuljettaja olisi voinut käyttää päätään ja antaa toisen ylittää radan rauhassa.
	21.10. 19:55	Juha Toivonen
		Ei pitäne paikkaansa? Kyllä höyryllä ajettiin Tampereelta pohjoiseen via Haapamäki, vielä 1970-luvullakin. Oheisessa kuvassa matkaa höyryvetoinen 1077 vetämä tavarajuna Hirsilässä. https://vaunut.org/kuva/136693?kv=1972&kv2=1972&tag0=0%7CTr1%7C On pakostakin tullut Tampereelta, ja kuvausvuosi on 1972.
	21.10. 19:52	Esa J. Rintamäki
		Herra Juha, kaikki riippuu "täy - ,täyrellisesti eshitetyis - tä kyshymyk - sishtä" sanoi Paavo Hakala elokuvassa "Pohjanmaa". Jotkut tahallaan kysyvät vääriäkin kysymyksiä, odottaen (lue: edellyttäen) "oikeita" vastauksia. Semminkin, jos kysyy porukalta, jonka mielestä nykyisen korkean elintason perusteita sopisi välillä epäillä. Tämä näyttää olevan monellekin ylipääsemätön rasti.
	21.10. 19:39	Esa J. Rintamäki
		Komea on Pellavatehtaan Jumbo! Tv1 939 odotti riisuttuna kohtalonsa täyttymistä Leppäveden sivuraiteella muiden Jumbojen mukana romujonossa syys - lokakuun vaihteessa 1978. Eräs Vilppulalainen vek muisteli aikoinaan, että viimeisiä höyryvetoisia tavarajunia olisi näkynyt Vilppulan kautta kulkevina vuonna yhdeksäntoistasataakuusikymmentä ja kahdeksan (= 1968), Ristoilla ajettuna.
	21.10. 19:35	Juha Toivonen
		Tampereen seudulla höyryveturivetoiset junat olivat kuvanottohetkellä kaikonneet voimakkaasti. Haapamäen kautta kierrätettiin höyryvetoisina (yleensä Tr1) vielä joitakin tavarajunia. En milloinkaan "nassikkana" onnistunut näkemään Tampereella höyryvetoista junaa.... se vähän hiertää.
	21.10. 19:28	Juha Toivonen
		Jopa on varsinainen sekaveto. Ovatko kaikki koneet todellakin töissä, vai onko kyseessä deeverinipun siirto jonnekin?
	21.10. 19:26	Esa J. Rintamäki
		Aivan, herra Tapsa. Jäykistyssikit postivaunun ulkokatossa erottuvat selvästi. Vanhemman sarjat vaunuissa oli sileät katot. Asiasta kukkaruukkuun: - tämän kuvan kommenteissa aprikoitiin Fo - ja Fot - vaunujen esiintymistiheyttä. Omat rikkani rokassa seuraavaksi: 14.5.1985 kävin Ilmalan varikolla, uteliaisuuskäynnillä: Tulokset havainnoista: pitkät rivit puuvaunuja: sarjaa A: 100, 94, 19, 91, 99. Sarjaa Em: 2761, 2754, 2185, 2181, 2182, 2767, 2183, 2186. Sarjaa Eikd: 22348. Sarjaa Ei: 22233, 22797, 22793, EFi 22400. Kysyin poistoon menevistä: ne ovat nämä: EFi 22396, Ei 22759, 22605, 22630, 22622, 22640, 22632, 22601, 22602, 22753, 22779, 22615. Fo 22531 (j. 61/62), 22545 (j. 62/61), 22542 (j. 10/9), 22549, 22548 (j. 63/64) 22536 (j. 71/72), 22541 (j. 72/71) ja 22547 (j. 63/64). Po9823, 9822, 9927 (kulj,vaunu), 9811 ja 9826. Olin myös aikoinaan merkinnyt muistiin valmistusajankohtia uusista VEB Waggonbau Passlingenin (lue Psl knp) valmistamista teräsvaunuista. Nämä oli kehystettynä merkitty vaunujen sivuseinien alaosaan, lähelle päätyä. Samaan tapaan ja paikkaan oli merkitty täyskorjausajankohdat. Siten Fot - sarja: 23901 = 10.84 23902 = 9.84 23903 = 12.84 23904 ei nähty, 23905 = 11.84 23906 ei nähty 23907 = 11.84 23908 ei nähty 23909 = 12.84 23910 = 1.85 23911 = 1.85 23912 = 2.85.
	21.10. 19:10	Juha Toivonen
		n. pari vuotta taaksepäin, eräs valtamedian edustaja kyseli suorassa TV-haastattelussa muutamalta keloapinalaiselta, perusteluja heidän osallistumisestaan Mannerheimintien katkaisseeseen mielenosoitukseen. Miksi ja millä argumenteilla? Vastauksena noilta ressukoilta tuli aivan täyttä diiba-daapaa, eli he eivät edes tienneet miksi- ja minkä vuoksi he osoittivat mieltään. Lopputulemaksi jäi vahvasti, kuinka oli kivaa katkaista Mannerheimintien kaikki liikenne (joukkoliikenne mukaan lukien), ja päästä telkkariin! Kaipa siinä joku yhteisöllisyyskin nousee pintaan, kun saa sabotoida kaikkea muiden mukana.
	21.10. 19:04	Esa J. Rintamäki
		Herra Raimo, pienillä mailla, kuten vaikkapa just meillä, on mahdollisuus kuitenkin tehdä erilaisia valintoja. Niillä on vaikutuksensa isompiinkin maihin, eikö totta?
	21.10. 19:02	Juha Toivonen
		...ja tuo väritys...Aargh! Mutta joo...eipä ole muotoilukaan kovin kaunis. Paperilla tuon veturityypin arvot näyttävät hyvältä. Liekö jopa toteutuneet käytännössä?
	21.10. 18:56	Juha Toivonen
		Tv2/K4 on ollut erittäin tasapainoisen oloinen veturityyppi. Harmi sinänsä, ettei näitä tilattu huomattavasti suurempia määriä Yhdysvalloista, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. "Kertakäyttöveturiksi" luonnehdittu Wilson, suoritti myyjän asettaman maksimaalisen 20 vuotisen elinajanodotteensa tuplana, eli yli 40 vuotta noilla paukutettiin menestyksekkäästi menemään. Jumbon ohella oli erittäin merkittävä veturisarja 1920-luvulta, aina 1960 luvulle.
	21.10. 18:42	Juho Rintala
		Kyllä tämä kokovihreä väritys ottaa silmään.
	21.10. 18:39	Pasi Seppälä
		Vahva syksyn huurteinen tunnelma kuvassa. On kyllä nätti kuva.
	21.10. 17:29	Raimo Harju
		Herrat Ari ja Esa, Suomi on pieni maa ja pieni kansa, meidän elokapinoimmillamme ei ole muuta vaikutusta kuin se että vaikeutamme ja häiritsemme omaa elämäämme.
	21.10. 17:24	Esa J. Rintamäki
		No 3005 hylättiin joulukuussa 1970. Herra Tapsa, mikä tuon CEi:n numero on? Kuvasta ei näy onko CEi tavallinen vaiko mulatti. 2-luokkamerkin alapuolella näyttäisi olevan maalattuna teksti: "hylätty - (vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa). Yksistään 1965 - 66 hylättiin CEi-vaunuista nrot: 2531, 2634, 2536, 2540, 2452, 2543 (meni Vammalaan, Kiskokabinetille), 2547, 2559, 2560, 2584, 2586, 2587, 2588, 2591 ja 2597. Kaksi viimeistä mulatteja. Virkatarvevaunuiksi (tietenkin kaupallisesta liikenteestä jo hylätyt) meni 1965 - 66 tienoilla nrot: 2532, 2544, 2549, 2557, 2558, 2564, 2568, 2592, 2593, 2596, 2597, 2599, 2603 (-> A 22), 2604, 2605 ja 2606. Nrot 2592 -> on mulatteja.
	21.10. 17:21	Petri Sallinen
		Kasvihuonekaasuilmiö on jo yli sata vuotta vanha teoria. Vuonna 1903 Nobel-palkinnon kemian alalta saanut ruotsalainen tiedemies Svante Arrhenius tutki hiilidioksidin ja vesihöyryn lämpösäteilyominaisuuksia ja havaitsi, että lämpimien kausien vaihtelu riippuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista. Hän julkaisi teoriansa kasvihuonekaasuilmiöstä vuonna 1896. Joseph Fourier oli tosin tehnyt samanlaisia havaintoja jo vuonna 1827. Amerikkalainen Popular Mechanics -lehti julkaisi vuonna 1912 jutun Arrheniuksen teoriasta. ”Maailman uunit polttavat nyt noin kaksi miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Tämän seuraukset voivat olla tuntuvat muutamassa vuosisadassa”, Arrhenius totesi tuolloin. Arrhenius laski, että maapallon lämpötila nousee 5-6 astetta, mikäli ilmakehän hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu. Laskelma oli tuolloin yläkanttiin. Nykyisillä menetelmillä tarkkuus on parantunut, jolloin keskilämpötilan nousuksi on laskettu 1,5—4,5 astetta. Kiistaa on aiheuttanut myös se, onko ilmaston lämpeneminen ihmisen työtä vai ei. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun polttelun sanotaan tuottavan sen verran erilaista jälkeä ilmakehään kuin luonnollisten kasvihuonekaasujen synnyn, joten polttamisesta eli ihmisten toimista aiheutuva ilmaston lämpeneminen voidaan erottaa kokonaisuudesta. Sekin voidaan jäljittää ainakin hehtaarille, kuinka paljon ihmiskunta on hyödyntänyt fossiilisia polttoaineita teollisena aikana. Lontoon savusumun yksi syy oli kivihiilen polttaminen huonolla hyötysuhteella kiinteistöjen keskuslämmityskattiloissa ja kotien uuneissa. Tämä aiheutti aikoinaan valtavan määrä keuhkosairauksia, mutta myös happosateita. Nykyisin on esitetty myös sellaisia arvioita, että kiukaat ja huonosti puuta polttavat tulisijat saattavat aiheuttaa alueellisesti merkittävän määrän pienhiukkaspäästöjä, joilla on yhteys keuhkosairauksiin. Tampereella ainakin energiantuotannossa on tapahtunut todellinen murros: ennen 80-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto perustuu nyt uusiutuvan energian käyttöön. Uusiutuvaan energiaan perustuvan teollisuustoiminnan kilpailukyky on nykyisin selvästi parempi kuin fossiilitalouteen perustuvan — eikä tarvitse enää tukeutua idästä tuotavaan fossiilienergiaan.
	21.10. 16:57	Esa J. Rintamäki
		Mielestäni Elokapinan tekee kiusalliseksi se, etteivät sen kannattajat enää ota todesta "vaurastumis-evankeliumin" (lue: uusliberalismin) oikeellisuutta, jota eri "vaurastumisylipapit" ovat yrittäneet pakkosyöttää sitä meille kurkuistamme väkisin alas. Elokapina muistuttaa meitä siitä, että edessä on päivä, jolloin joudumme toteamaan olevamme umpikujassa. Herra Erkille: Kun viimeinenkin puu on kaadettu, kun viimeinenkin eläin on tapettu sukupuuttoon, kun viimeinenkin joki on myrkytetty, niin vasta silloin valkoinen mies tajuaa: - rahaa ei voi syödä.
	21.10. 16:49	Ida Puolakanaho
		Totta muuten!
	21.10. 16:48	Rasmus Viirre
		Palikka se on, mutta minua häiritsee eniten tuo ovi-ikkunan vihreä kehys. Olisi mieluummin musta kuten muiden ikkunoiden kehykset! Osuu silmään erikoisen pahasti.
	21.10. 16:44	Esa J. Rintamäki
		Herrat Jimi, Kari ja Eljas: - Ruukin vanhaa asemataloa on käytetty/käytetään paikallisena Lars Leevi Lestadiuksen uskonkäsityksenharrastajien "Rauhanyhdistys"-kokoontumistilana
	21.10. 16:28	Juho Rintala
		Legopalikka joo.
	21.10. 15:49	Juha Kutvonen
		Rakennus toimi pitkään Svenska Järnvägsklubbenin (SJK) kerhotilana.
	21.10. 15:27	Tapio Keränen
		Viimeistä edellisenä vaununa teräskorinen postivaunu Pot, uusinta tyyppiä.
	21.10. 15:22	Julius Ylitalo
		Raasepori on muistaakseni Dragsvik-Karjaa välillä
	21.10. 14:33	Kari Roininen
		Oisko tämä kevytversio Tte:stä?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset