Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.12.2025 19:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Links und rechts gewechselt? | ||||
|
16.12.2025 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika eksoottinen juna! | ||||
|
16.12.2025 19:06 | Mikko Herpman | ||
| Oho, kyllä on hieno kuva! | ||||
|
16.12.2025 19:04 | Mikko Herpman | ||
| Näyttäisi pakoputken jatkeet auttaneet pitämään konetta vähän puhtaampana. Vain ratapölyä kertyy toki aina takapäähän. | ||||
|
16.12.2025 19:02 | Mikko Herpman | ||
| Kyllä on Ryskyllä heino juna perässä! | ||||
|
16.12.2025 18:45 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
16.12.2025 18:43 | Rasmus Viirre | ||
| Aina mukava kun saadaan kuvia näiltä harvoin kuvatuilta liikennepaikoilta. Ja vieläpä hyviä kuvia. Tässä erinomainen sommitelma! | ||||
|
16.12.2025 18:43 | Juho Rintala | ||
| Mikä tässä on pahasti epäonnistunutta? | ||||
|
|
16.12.2025 18:07 | Veeti Saukkonen | ||
| En halua olla mikään inhottava tyyppi mutta pitääkö kuvaa julkaista, jos se on näiän pahasti epäonnistunut? Ja kuvatekstistä voisi korjata sanan: loskaisessa. | ||||
|
16.12.2025 18:04 | Pasi Utriainen | ||
| Ensimmäisen kerran lentävä kalakukko mainitaan syksyllä 1936, kun kulkuun oli hiljattain asetettu uusia pikajunia. Puhutaan myös lentävästä tamperelaisesta, viipurilaisesta ja pohjalaisesta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2082190?page=3 Lentävä on ollut 1930-luvun muotisana, mm. vasta perustettu Liikkuva poliisi sai lempinimen "lentävät". Vuonna 1951 lentävä kalakukko oli kesäkaudella kulkenut pikajuna, joka lähti Helsingistä klo 9 ja saapui Kuopioon klo 17.34. |
||||
|
|
16.12.2025 17:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on nappiotos | ||||
|
16.12.2025 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mieluummin katselisinkin konepajamiljöötä, herra Erkki. Siellähän duunattiin osia, joita heiteltiin kokoon ensimmäisissä suomalaisvalmisteisissa vetureissa. Niin ja kovasti styylikkäitä matkustusvaunujakin ennenkuin VEB Waggonbau Passlingen eikun - ööö - Pasilan konepaja aloitti toimintansa. Kiasma - niminen pompöösiporukalle omistettu huono sateensuojaoksennus kaipaa vain ja ainoastaan "tynämenttiä" nurkkiensa alle! Purkupallolla maustettuna. Riittää hyvin, kun menevät patsastelemaan Oopperaan: 1. näytös: Figaron häät, 2. näytös: Figaron lähestymiskielto ja 3. näytös: Figaron avioero. |
||||
|
16.12.2025 16:11 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
16.12.2025 14:43 | Joonas Jokinen | ||
| Sattumakuvana pulpahti esiin. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, että dokumentoimalla kuvanottohetkellä mahdollisesti tavallista tavallisempiakin kuvia (vaikka tämä ei välttämättä sellainen ole), voidaan tarjota hyvä tietopaketti, jonka arvo tiedetään vasta tulevaisuudessa. Riihimäeltä ei liikaa ole kuvia, joista selviää selkeästi miten esim. raiteisto on muuttunut niin aseman kohdalla, kuin esim. veturitalleilla. |
||||
|
|
16.12.2025 09:53 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä ratapihakartta selvimmin näyttää VR:n Helsingin konepajan postitalon lisäämässä puristuksessa. | ||||
|
16.12.2025 00:08 | Leevi Halonen | ||
| Museo-opas puhui todellakin 10-18 sahatavarajunasta päivässä. Tämä kuulostaa hurjalta luvulta ja siksi päätin kirjoittaa tämän tänne koska toivoin että aihe herättää keskustelua, kuten se on tehnyt. Tänne on tullut paljon mielenkiintoista tietoa. Kiitos siitä. | ||||
|
15.12.2025 22:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Julian aikatauluissa oli, että Fenniarail alkaa kulkemaan Äänekoskelta Nuojuaan tunnuksella T7265. Ensimmäisen kerran perjantaina 19.12.2025 ja sen jälkeen helmikuusta 2026 lähtien ainakin maaliskuun loppuun saakka. Samoin aletaan ajamaan Äänekoskelta Oulaisiin tunnuksella T7261, ensimmäisen kerran 24.12.2025 ja sen jälkeen helmikuusta 2026 lähtien ainakin maaliskuun loppuun. Oulaisista aletaan ajamaan Äänekoskelle tunnuksella T7262, ensimmäisen kerran 25.12.2025 ja sen jälkeen sitten helmikuusta 2026 maaliskuun loppuun. Harmittavasti on näiden junien lähdöt Äänekoskelta hämärän aikaan, joten jää ainakin ArticRailin juna kuvaamatta, mutta toivottavasti ei näkemättä. | ||||
|
15.12.2025 22:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin Juliasta, että torstaina 18.12.2025 kulkee Kouvola lajittelusta Kannonkoskelle ArcticRail Oy:n juna tunnuksella T7641. Paluumatka takaisin on sitten lauantaina 20.12.2025 tunnuksella T7642. Nämä ovatkin ainakin toistaiseksi viimeiset ArticRailin käynnit pohjoisen suunnalla. Seuraavat tunnuksilla T7641 ja T7642 kulkevat junat suuntaavatkin Kouvola lajittelusta Petäjävedelle. Tosin nuokin vasta helmikuusta 2026 lähtien. | ||||
|
15.12.2025 22:18 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
15.12.2025 22:16 | Juho Rintala | ||
| No tää on tosi siisti kuva! | ||||
|
|
15.12.2025 22:01 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko lähteviin vaunukuormiin laskettu joinain vuosina soravaunut mukaan ja joinain vuosina taas ei? Tuohon aikaan oli noin 300 arkipäivää vuodessa (pois lukien sunnuntait ja juhlapyhät) eli 17770 vaunukuormaa tarkoittaisi melkein 60 vaunukuormaa arkipäivää kohden. Vaikea uskoa, että määrä olisi lähelläkään tämmöisiä lukemia ilman sorajunien mukaan laskemista. | ||||
|
|
15.12.2025 20:25 | Eljas Pölhö | ||
| Koskenkorvan liikennepaikkakortin mukaan lp:n tärkeimmät asiakkaat 1960-luvulla olivat Alko, Koskenkorvan Osuuskauppa ja Koskenkorvan Saha. Saapuvista tavaralajeista tärkeimmät olivat muovituotteet ja hiiva. Lähtevistä tärkeimmät puutavara, alkoholi ja vilja. Vuonna 1960 vaunukuormia lähti 4279 ja saapui 293. 1962, 1963 ja 1969 vaunukuormia lähti 6696, 17770 ja 10615, kun taas muina vuosina lähtevien määrä oli 250-600 välillä. Lieneekö tilastoinnissa jotain eroa eri vuosina, koska rahallinen tuloutus oli samaa tasoa koko kymmenluvun. |
||||
|
15.12.2025 19:48 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä että edes muutamia. Sen verran piristävä näky tämä on kontillisena kulkijana ollut. | ||||
|
15.12.2025 19:38 | Mikko Westman | ||
| Teitkö vai ostitko? | ||||
|
|
15.12.2025 17:37 | Jukka Voudinmäki | ||
| Olihan Koskenkorvalla saha, joka käytti rautateiden palveluja siitä päätellen, että aikakirjat tuntevat syrjäraiteen nimeltä Sahan raide. Pitää kyllä mennä ajassa taaksepäin vähintään 1960-luvulle. | ||||
|
15.12.2025 17:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Ouluunhan meni butadieeniä, mitä ei juurikaan muualta taida Suomessa saada. Toki kulkee rekalla tuokin helpommin niin ei tartte tehdä vaihtotöitä. | ||||
|
|
15.12.2025 17:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Onttolankin liikenne loppui, viimeistään kun Trustivapaa meni selvitystilaan. Vain kaasua sinne tuli muutenkin lähes koko vuoden. | ||||
|
15.12.2025 15:45 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Pyhä Nikolaus toimii myös joulupukin esikuvana. Piispa Nikolaus eli tiettävästi Myrassa nykyisen Turkin alueella 300-luvulla mutta hänen historiallisuus on tuntematon. Katolinen kirkko tuntee Pyhän Nikolauksen mm. lasten suojeluspyhimyksenä. Myös ortodoksisessa kirkossa tunnetaan Pyhä Nikolaus yhtenä kunnioitetuinpana pyhimyksenä ja hänelle pyhitettyjä tai nimitettyjä kirkko-rakennuksia on useita. Teologian opiskelijana on mielenkiintoista tutkia miten monella eri tavalla uskonnot näkyvät ja vaikuttavat yhteiskunnassa, vaikka ihmiset eivät sitä läheskään aina tunnista tai tule ajatelleeksi. Esimerkiksi uskontoja ja uskonnollista symboliikkaa käytetään paljon mm. mainonnassa, populaarikulttuurissa ja mediassa eikä sitä edes tunnista ellei ns. uskonnonlukutaitoa ole. | ||||
|
15.12.2025 14:27 | Verner Sundberg | ||
| Kiitos | ||||
|
|
15.12.2025 14:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko muuten Koskenkorvalle/lta muuta liikennettä kuin etanolivaunut. Tuliko sinne esim viljaa ikinä junalla? | ||||
|
15.12.2025 14:05 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a, toivottavasti joku maalaa Eifet 25301:n fiksumpaan ulkoasuun. | ||||
|
15.12.2025 14:02 | Rasmus Viirre | ||
| Mitähän tavaravaunuja tässä edessä on? | ||||
|
|
15.12.2025 13:42 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni kertoman mukaan Suupohjan radan tavaraliikenne oli 1960-luvun alkupuolella (1962-1964) tyypillisesti sellainen, että Seinäjoen ja Kauhajoen välillä kulki Vv15-vetoinen tavarajuna, joka teki tällä osuudella olevien liikennepaikkojen vaihtotyöt. Lisäksi Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin kulki tavarajuna, jota vedettiin Hv1-höyryveturilla (varmaan Seinäjoen ympäristössä mahdollista, että joskus oli Hv3) ja tästä junasta jätettiin Perälään Kaskisten suunnan vaunut, jotka käytiin hakemassa Kaskisten vaihtoveturilla. Kaskisissa oli 1960-luvun alkuvuosina Tk3 mutta se korvattiin noin 1964 paikkeilla Tve2:lla. Lisäksi Koskenkorvalta ajettiin sorajunia Etelä-Pohjanmaan ratatyömaille. Mm. juuri tuolle Kristiinankaupungin tavarajunan paluuvuorolle annettiin Kurikassa usein viestirenkaalla ilmoitus, että sorajuna on kuopalla, jos sitä ei näy Koskenkorvan asemalla. Tässä olikin koko normaali tavaraliikenne. Talvisin Kaskinen oli 1960-luvulla useana talvena pohjoisin auki pidetty satama, joten silloin sinne kulki lisätavarajunia. Isä ei kuitenkaan ollut talviliikenteen aikaan koskaan Suupohjan radalla junanlähetyksessä, joten ei pystynyt siitä antamaan tietoja mutta kertoi muuten nähneensä, että Seinäjoelta lähti talvella toisinaan kahden höyryveturin kaksinvedossakin tavarajunia lännen suuntaan. |
||||
|
|
15.12.2025 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Melkoinen ristiriita rautatietilastijen ja Kristiinankaupungin.merimuseon tilastojen välillä. Jopa koko rataosan kapasiteettiinkin nähden. | ||||
|
|
15.12.2025 12:38 | Eljas Pölhö | ||
| Enemmän kuin 1 tavarajuna päivässä Kristiinankaupunkiin on kyllä ollut harvinaista herkkua koskaan. Junien määrän voi halutetessaan katsoa VR:n vuositilastoista (ovat netissä). Sataman tilastosta esimerkiksi 1960 sinne saapui 675 vaunukuormaa, josta vientitavaraa 620 vaunukuormaa. Huippuvuonna 1961 saapuneita vaunukuormia oli 870, joista 790 oli vientitavaraa. kokoluokka on siis pari vaunua päivässä. Päivystysveturin satamatunnit olivat silloin keskimäärin 1 tunti päivässä. Vaihtoveturiesimerkkinä esim Kisko-Kalle Trr Lko-13, joka siirrettiin sinne Aavasaksalta 1963. | ||||
|
15.12.2025 10:46 | Mikko Herpman | ||
| Jos rauha saadaan aikaan Ukrainaan vaikkapa ensi vuonna. Veikkaan että alkaa rahti kulkea siitä aika pian. Rapua ja kemikaaleja kun ne ovat siellä sen verran edullisia että kauppa lähtee käyntiin kunhan vaan rajoitukset purkautuu. | ||||
|
15.12.2025 10:19 | Pertti Miettinen | ||
| Koskas Urjalaan on kampiasetinlaite tullut? | ||||
|
|
15.12.2025 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Reunassa on jopa vielä K60-kiskotettuja raiteita, niitä tuskin tällä liikennemäärällä enää uusitaan kelvollisiksi. | ||||
|
|
15.12.2025 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, tähän tulee 5 m väylä, mikä ei tänä päivänä ole juuri mitään. Karhusaareen on sentään ihan kelpo 12 m väylä | ||||
|
15.12.2025 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia ajatella, että syö aamupuuronsa Ruotsinlaivadeeveristä tehdyllä lusikalla...? | ||||
|
15.12.2025 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Teemu! | ||||
|
|
15.12.2025 01:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Varmasti nimenomaan 10-18 sahatavarajunaa eikä esim. sahatavaravaunua? 18 sahatavarajunaa yhdessä päivässä kuulostaa melkoisen huikealta junamäärältä, tänä päivänä yksikään Suomen satamista ei näe tuollaisia junamääriä, edes kaikki rahtityypit yhteen luettuna ja rohkenen epäillä, että Kristiinankaupungin satama olisi ikinä vastaanottanut yli kymmentä junaa päiväsä. Ja mainittakoot, että Kristiinankaupungin satama sijaitsee nykyään Karhusaaressa, joskaan ei sielläkään järin vilkasta käsittääkseni ole. |
||||
|
|
15.12.2025 01:09 | Leevi Halonen | ||
| Melkoisesti on Kristiinankaupungin satama kutistunut ja laiva liikenne kadonnut. Aikoinaan satamalaituri ulottui sillalle saakka. Sillan kohdalla oli erikseen Brittiläisten laivojen lastausalue. Siellä lastattiin sahatavaraa Britaniaan meneviin aluksiin ja alueella oli iso rillirata verkosto. Tuolloin Kristiinassa kävi päivittäin jopa 10-18 sahatavarajunaa päivässä. Vastarannalla, tuossa kerrostalojen kohdalla taas oli iso telakka-alue ja siellä oli myös laaja rillirata verkosto. Tietolähteenäni on Kristiinankaupungin merimuseo, joka on tutustumisen arvoinen museo, jos joku liikku kesäisin täällä länsirannikon Pariisissa. |
||||
|
15.12.2025 00:46 | Leevi Halonen | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
14.12.2025 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin on "Kriegslok" pysynyt alkuperäisasussaan. | ||||
|
14.12.2025 23:38 | Otto Tuomainen | ||
| Loket tarkoittaa suomeksi kyynärpäätä. Kaupungin saksankielinen nimi on Elbogen. | ||||
|
|
14.12.2025 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Piti katsoa 3 kertaa, mikä ihmeen veturi? Ai, niin, tämä ei olekaan ruotsia, vaan paikkakunta Tšekissä :) | ||||
|
|
14.12.2025 23:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Taitaa olla niin syrjäinen sijainti että joutuisi tekemään mutkan jos haluaa lastata puuta. Täältä varmaan vähenee raiteet tai ainakin vaihteet tulevaisuudessa. Onneksi ei ehditty sähköistämään. |
||||
|
14.12.2025 22:49 | Rasmus Viirre | ||
| Aivopieru. Stadler Rail on sveitsiläinen. Pahoittelut. |
||||
|
|
14.12.2025 22:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Surullisen hiljaiseksi on tämänkin radan liikenne hiipunut. Ouluun/Raaheen ei taida enää mennä säiliöitä, kun ensi viikollakin liikennettä on vain Kouvolaan ja Varkauteen. | ||||
|
|
14.12.2025 22:20 | Matti Melamies | ||
| Mitä ihmeen itävaltalaista? | ||||