![]() |
15.06. 14:16 | Petri Nummijoki | ||
Itse haen tässä lähinnä sitä, että ajoneuvon hyvyys on voimakkaasti aikakauteen sidoksissa oleva ominaisuus. Esim. Saab 96 saattoi tuntua suorituskykyiseltä ja lujalta autolta silloin, kun säännöstelytalouden ajan kokemukset eivät olleet vielä täysin unohtuneet, vaikka oikeasti se ei liene kovinkaan laadukas (ainakaan Suomessa valmistettujen osalta) niiden näkökulmasta, jotka ovat tottuneet 1980-luvun tai sitä uudemman ajan autoihin. | ||||
![]() |
15.06. 13:16 | Ilari Inkiläinen | ||
Tattis :) | ||||
![]() |
15.06. 12:36 | Antti Ojala | ||
Älkää suotta morkatko liikaa itäautoja. Läntiset autonvalmistajat suoltavat edelleen vanhojen tilalle uutta huonompaa. Minulla on monia vaiheikkaita muistoja Peugeot 607-autosta mittarina. Jouduin toimittamaan kumijalan virkaani tällaisella työkalulla vuoden päivät, eikä meillä kulunut viikkoa ilman vikaa. Johtosarja oli autoon sopimaton, poimittu edellisen naamankorotuksen, muutaman sentin lyhyemmästä mallista. Varsin tavanomaisesti työviikko päättyi siihen, että auto vietiin käryävänä autosähköinsinöörin vastaanotolle. Ilman taitavaa korjaushenkilöä, Pösöö olisi luullakseni palanut kymmenesti Porooksi. Myöhemmin kys. liikkeen myyntimatruuna myönsikin, että kyllä nämä ovat ihan kelvollisia yksityiskäyttöön, mutta ammattikäyttöön hän ei enää aio edustustaan suositella. | ||||
![]() |
15.06. 10:56 | Petri Nummijoki | ||
Ko. Wartburg 311:ssä kerrottiin olleen lukuisia vikoja. Toki virtaongelmat olivat eräs tyypillisimmistä. Virtapuoli vaati korjaustoimenpiteitä noin 100 km:n välein ja autossa kulkikin aina varaosavarasto mukana. Kerran auto sammui tietyömaan yksikaistaiselle osuudelle, joten koko liikenne oli poikki sen aikaa, mitä Wartburgin korjaus kesti. Mutta jo heti ensimmäisellä matkallaan autoliikkeestä kotipihaan putosi Warburgista apukuskin puolelta ikkuna oven sisään, joten ko. auto ei palvellut päivääkää ongelmitta. Seuraavaksi siitä hajosi äänimerkki. Auton vakiovarustukseen kuului radio mutta sieltä ei koskaan saatu kuulumaan pihahdustakaan. Toisaalta radio ei vaikuttanut auton varsinaiseen käyttöön, joten oli tässä mielessä kuitenkin auton paras osa. Kerran autosta katosivat valot juuri, kun oltiin piemeän aikaan laskeutumassa alamäen alla olevalle jokisillalle. Sillan yli tähtääminen jouduttiin tekemään sitten sokkona. Toisaalta toimiessaankin valojen suuntaus oli sellainen, että vastaantulijat räpsyttelivät usein valojaan, kun luulivat Wartburgilla ajettavan kaukovaloilla, vaikka oikeasti ne olivat lähivalot. Toisinaan Wartburgissa ei toiminut pakki ja joskus taas vaihde 1 pysyi päällä vain muutaman sekunnin. Vaihteella 2 auto ei jaksanut lähteä liikkeelle tasaisellakaan, joten lähtö tapahtui silloin niin, että vaihteella 1 auto piti yrittää saada nytkähtämään sen verran, että vaihde 2 ehdittiin saada päälle ennen vauhdin loppumista. Tällöin piti olla tarkkana, ettei autoa pysäytä mihinkään sellaiseen paikkaan, jossa ylämäkeen jouduttaisiin lähtemään ilman vauhdinottoa. Toisaalta jyrkkää mäkeä auto ei välttämättä jaksanut nousta kuorman kanssa edes silloin, vaikka vaihde 1 oli toiminnassa. Joskus esiintyi sitäkin, että matkustajia piti pyytää kävelemään mäen päälle, koska pelkän kuljettajan paino oli maksimi, mitä auto jaksoi mäestä nostaa. Kolmen vuoden taistelun jälkeen Wartburgia lähdettiin vaihtamaan Volvo Amazoniin, kun länsiautojen tuonti oli vapautunut. Vaihdokkia ei kuitenkaan saatu vietyä perille liikkeeseen asti, koska matkalla siitä rikkoutui yksi sivuikkuna sekä kaksi rengasta ja mukana oli vain yksi vararengas. Wartburg täytyi jättää tien varteen ja mennä loppumatka autoliikkeeseen taksilla. |
||||
![]() |
15.06. 10:09 | Samu Saikkonen | ||
Isovaarini omisti ainakin kaksi nappisilmä-Lada 1200:a. Ensimmäisestä lähti rengas keskellä Helsingin ja Espoon välistä isoa tietä, mutta kotiin asti rullaili nätisti. Vaihdekeppi kun lähti irti, vaihteet vaihdettiin jakoavaimella. Toisesta taas leipoi moottori kiinni. Mummoni taas oli S.Kirovin metsäakatemian opiskelukavereidensa kanssa matkalla Krimin seudulla Lada 1200:lla, joka toimi kyllä hyvin matkan Leningradista Krimille, mutta yöpaikalla siitä vietiin kaikenlaista hyödyllistä, mm. tuulilasinpyyhkimet. Eräs venäläinen oli tästä varoittanut, mutta eipä otettu neuvosta vaaria. Lisäksi isovaarini omisti muitakin itäautoja, kuten Wartburg 311-kombin, samanlainen mikä oli Stasi-Saksan Volkspolizeilla, jolla matkailivat Suomessa ja muualla Euroopassa. Jos muistan oikein, Wartburg hajosi sitten Itä-Euroopan matkan jälkeen Italiaan, josta palasivat jollain pienellä Fiatilla. Siihen pakkautui ainakin jonkinkokoinen kööri matkatavaroineen, ei muuta kuin vaihde silmään ja kohti Suomea. |
||||
![]() |
15.06. 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Petri, uumoilisin "Warppurisi" vikaantumistiheyden johtuneen sen kovin eksoottisesta virranjakajasysteemistä? Kolmet katkojankärjet oli isojen poikien kertoman mukaan täysi kauhistus, ja kun tuli mahdollisuus vaihtaa se kärjettömään, niin jo alkoi kiitos ja ylistys soida Warre 353:ien ratin ja selkänojan välistä. Se vanha värkki aiheutti yli koko laajan Suomenmaamme sen, että perkeleet ja saatanat leikkivät ilmassa keskenään niin tiheässä, että ei edes lentokoulujen Cessnatkaan tahtoneet sekaan mahtua. Mitä Saab 96:een tulee, itselläni on lämpimät muistot tuttavaperheen upouudesta tummansinisestä kaksitahti-96:sta. Ajankohta lienee ollut siinä 1964 - 1965 tienoilla. Aivan mahtava "prötkötes", uuden auton tuoksu ja kaikki. Systerini vaan ei omaa ruskeaa 96-kajakkikaksikkoaan pahemmin kiitellyt: se molopää joka sen hänelle myi, meni salaamaan halkeaman alun moottorissa. Työmatkaa noin 60 km, ja "munankuoreen kätketty Taunus" toppasi siten, että se oli kerralla K A P U T T ! Jaappanian poikien autoista: kahden Honda Civicin (3-d vm. '82 ja Wagon vm. 83) perusteella tiedän nyt, miten Hondan autotehtaassa tuonaikaiset autot maalattiin: [esimerkkinä ovet] maalataan ovipellin toinen puoli. Annetaan maalin kuivua. Käännetään oven toinen puoli näkösälle ja maalataan taas. Sitten, kun maali on kuivunut, otetaan pelti välistä pois. En saata kylliksi kiitellä vm. '90 Tojotan Lite-Ace-pakua. Vaivaton värkki, hlinnasta alkaen. Sopi mainiosti omaan käyttööni, siirtolapuutarhamökkitavarat ja 54-kiloinen berninpaimenkoira kuljetettavana joka viikonloppu. Ainoa mitä kaipasin, oli vakionopeudensäädin, jota Biltema ei tarviketavarana enää pitänyt kaupan vuoden 1989 jälkeen. Niin ja "Ryssäshvili"-Lada 2104, mutta se on jo toinen juttu. Tuo Ryssäshvili-nimi on lähtöisin lokakuun vallankumousta ahkerasti juhlineelta työkaverilta, joka rinta rottingilla aina silloin lauleskeli Stolishnaja-barytonillaan: - "Gruusiannaa, Leninin poika, joka tulee Dzugashvilin (= Stalinin) nimeen". |
||||
![]() |
14.06. 23:29 | John Lindroth | ||
Komeasti onnistunut kuva! | ||||
![]() |
14.06. 22:43 | Ilari Inkiläinen | ||
Kiitos teille kommenteista, olin myös positiivisesti yllättynyt kun tuli turvateipitön Deeveri. Kuvausolosuhteet olivat toki hieman hankalat, vastavalo on aika raju tässäkin kuvassa. Toisaalta se voi myös sopia tähän kuvaan. Lisäksi rajasin kuvan mielestäni alhaalta hieman liian tiukasti jo kuvausvaiheessa, mutta näillä mennään. | ||||
![]() |
14.06. 22:30 | Lari Åhman | ||
Komea dieselikatkuinen kuva, tällaiset ulkokaarreotokset ovat aina omaan mieleeni. Turvateipitön veturi vieläpä - lisäksi valonheittimen väsähtänyt olemus näyttää kuin Deeveri katsoisi kuvaajaa kulmaansa kurtistaen. | ||||
![]() |
14.06. 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
Nämä uudenmalliset Deeverin päätysiltojen kaiteet ja rappuset otettiin käyttöön milleniumilla radio-ohjauksen myötä: https://vaunut.org/kuva/13182 . RO-rappuset ovatkin olleet radio-ohjausdeeverin näkyvin tuntomerkki. Kaidekonstruktiosta kuultiin myös kritiikkiä ( https://vaunut.org/kuva/66102 ), mutta kyllähän näillä uusilla portailla on vaihtotyöhenkilöstön aiempia harjateräsritilöitä ( https://vaunut.org/kuva/59495 , https://vaunut.org/kuva/7400 ) mukavampi matkustaa ( https://vaunut.org/kuva/76579 ), saati radio-ohjauskuljettajan portailla matkustaessaan käyttää käkätintä molemmilla käsillään: https://vaunut.org/kuva/153702. Itse muistan silloin tuoreeltaan jopa nykyistäkin nuorempana kamerakaulaisena harrastajana mielessäni mananneeni sitä, mitä nämä tekivät Dv12:n ikiaikaiselle ilmeelle, mutta niin vain kaikkeen on täytynyt tottua. | ||||
![]() |
14.06. 21:59 | Noah Nieminen | ||
Hieno kuvakulma muuten! Ja mahtavaa punakermaa! | ||||
![]() |
14.06. 20:02 | Erkki Nuutio | ||
Nyt tämä hyvin kunnostettu juna on vara-Nurmen seisakkeella Panssarimuseon harjun laella onnistuneessa, takaa suojaavassa ja kehystävässä katoksessaan. Seisakelaiturilla on hyvät kulkuportaat vierailijoita varten. Kunnioitettu edeltänyt presidenttimme vihki eilen junan uuteen palvelustehtäväänsä. Konekiväärivaunussa sopivasti puolihämärässä näytetään isolla videoruudulla junan vaiheita 1918 ja 1939-1944 selkeiden valokuvien ja filmien avulla. Suosittelen käyntiä Parolannummella. Museosivuilla on myös tiedot erityisohjelmapäivistä. Autolla liikkuvalle voin suositella ajoa museolta varuskunnan sivuitse Parolannummentietä Hämeenlinnan suuntaan oikealla avautuvan kentän ohi, parin-kolmen kilometrin päähän ja kääntymistä viitasta "Parolan leijona" parisataa metriä parkkialuelle. Läheisyydessä on tällöin Parolan leijona komealla jalustallaan https://www.hamewiki.fi/Parolan_leijona . Kunnioitettu keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri II suuntasi sinne vuonna 1863 Hämeenlinnan rautatiematkaltaan. Niin teki myös senaattori J.V.Snellman, joka matkusti tietääkseni ikiensimmäisellä yöjunalla Hämeenlinnaan. Jouni Sillanmäen Panssarijunia Suomessa - suomalaisia panssarijunissa -kirjan uudistettu painos tuli myyntiin eilen. Minulla ei sitä vielä ole. En tiedä onko panssarijuniemme veturit täsmennettu siinä. Lokomo teki 1106:n vuonna 1943, joten ajallisesti se kyllä edustaa Jatkosotaa. Tuskin se kuitenkaan oli panssarijunaa vetämässä. Taisivat usein olla G11-Sk3 Mummoja. Todettakoon vielä, että museon panssarijunan vihkinyt kunnioitettu edeltänyt presidenttimme ei ollut se presidentti, joka hävitytti maamiinamme ja romututti puolustusvoimiemme kokonaisen T72-panssariprikaatin panssarivaunukaluston. Noin sadalle näin romutetetulle T72-taistelupanssarivaunulle olisi ollut tarpeellista tehtävää Ukrainassa. |
||||
![]() |
14.06. 19:23 | Petri Nummijoki | ||
Meilläkin oli lapsuudessani kotimainen 96. Kertaakaan se ei jättänyt tien päälle mutta erilaisia pienempiä vikoja oli usein, öljyä ja jäähdytysnestettä täytyi lisätä huoltojen välilläkin ja lopuksi auto osoittautui suojauksista huolimatta herkäksi ruostumiselle, joka varmaan oli pääsyy merkistä luopumiseen. Isä piti autoa kuitenkin melko hyvänä niin kauan, kuin muut kokemukset olivat kertyneet vanhempiensa kolmesta Volvosta sekä länsiautojen tuontisäännöstelyn aikaisesta Wartburg 311:stä. Volvot olivat kyllä parempia kuin 96 mutta myös hinnakkaampia. Wartburgissa puolestaan vikatiheys oli 96:een verrattunakin 100-kertainen. 80-luvun japanilaiset selvisivät sittemmin määräaikaishuollosta toiseen pääsääntöisesti ilman ylimääräisiä korjaamokäyntejä, nestepinnat pysyivät ylhäällä koko huoltovälin ajan, polttoaineen kulutus oli selvästi vähäisempää eikä talvikäytön kanssakaan ollut ongelmia. Sen jälkeen ei tuntunut enää niinkään uskottavalta, että vain Pohjoismaissa osattaisiin tehdä autoja Pohjolan oloihin. |
||||
![]() |
14.06. 15:03 | Teemu Saukkonen | ||
Vaunu oli tämä 99% varmasti: https://vaunut.org/kuva/173359 | ||||
![]() |
14.06. 14:40 | Asmo Rasinen | ||
Voi tuo olla Sps. Olen nähnyt omin silmin jopa sinisiä ruskeapohjaisia Sps-vaunuja. | ||||
![]() |
14.06. 11:06 | Teemu Saukkonen | ||
Vuonoksesta Mussaloon. | ||||
![]() |
14.06. 11:05 | Teemu Saukkonen | ||
Missähän kohtaa lienee, maisema on muuttunut 20 vuodessa enkä tunnista paikkaa... | ||||
![]() |
14.06. 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
Aika jännä kuva! Mistä ja mihin nuo kontit ovat menossa? | ||||
![]() |
14.06. 00:57 | Juhani Pirttilahti | ||
Näitä tuotteita on laivattu Rauman kautta King's Lynniin, Isoon-Britanniaan. Metsä Woodilla on siellä toimipiste. | ||||
![]() |
14.06. 00:34 | John Lindroth | ||
Onnistunut maisemallinen kuva! | ||||
![]() |
13.06. 21:46 | Eljas Pölhö | ||
Toka autoni oli -68 Saab 96 (Ruotsissa tehty). Sillä kiersin ympäri Suomea yli 400 tiilitehtaalla ja turvesuolla 1971 gradua varten. Ei kertaakaan mitään ongelmaa. Seuraava auto oli Uudenkaupugin veronanvihreä 96, ei muuta kuin pelkkiä ongelmia. Onneksi sain pian vaihdettua päikseen -65 Jaguariin, jonka jälkeen korjaamolaskut ei enää yllättäneet (tiesi missä summissa liikuttiin). Niin se tämäkin kuva herätti automuistot henkiin. Työelämässäni Ruotsin rautatiealan historiikkejä tehdessä oli aina ehdottoman tärkeää, että asemilla tai tasoristeyksillä näkyi autoja, joita lukijat voivat muistella... | ||||
![]() |
13.06. 20:51 | Jyrki Talvi | ||
1978 SAAB 96 taattua kotimaista laatua vahvat pellit joustopuskurit, meillä oli 6 Kpl kyseistä autoa vanha mies luotti merkkiin. | ||||
![]() |
13.06. 17:54 | Veeti Pietilä | ||
Nykyään tämä olisi numeron mukaan Fenniarailin juna | ||||
![]() |
13.06. 17:07 | Pertti Miettinen | ||
Nokialla on ollut junanlähetys- ja vaihdonkielto-opastin. Siuro , Karkku , Vammala on saaneet junanlähetysopastimet. | ||||
![]() |
13.06. 16:48 | Pertti Miettinen | ||
26.2.1973 on ollut varmistuslukkolaitokset : Epilässä, Kalkussa , Suoniemessä , Kiikassa , Kauvatsalla , Risteellä , Kokemäellä , Nakkilassa , Ulvilassa , Ulasoorissa , Pihlavassa ja Kaanaassa. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset on olleet : Lielahdessa , Kyttälässä , Harjavallassa. Releasetinlaitteet on ollut : Nokialla , Siurossa , Karkussa , Vammalassa , Äetsässä , Peipohjassa ja Mäntyluodossa. Tämä lista lisätty FB:n rautatieharrastus ryhmään. |
||||
![]() |
13.06. 10:46 | Asmo Rasinen | ||
Ei, ihan tuommoinen 8-vaunuinen nysä oli. | ||||
![]() |
13.06. 10:01 | Samu Saikkonen | ||
Kiitokset Jarno ja Pasi. | ||||
![]() |
13.06. 08:44 | Pasi Seppälä | ||
Kehumisen arvoinen kuva. Iltatunnelma ja sommittelu ovat kohdallaan. | ||||
![]() |
13.06. 08:41 | Pasi Seppälä | ||
Tyylikäs otos, jossa vain uudet merkit ja keltaiset liivit paljastavat aikakauden. Muuten varsin vahvasti 70-80-luvun kuva. | ||||
![]() |
13.06. 06:49 | Jari Välimaa | ||
Taitaa olla varauduttu jommankumman vaunu tyypin pidentämiseen 10 metrillä ? | ||||
![]() |
13.06. 06:37 | Jarno Piltti | ||
Hieno kuva. Siinäpä on suomalais-ruotsalaista teollisuusyhteistyötä. | ||||
![]() |
13.06. 03:09 | John Lindroth | ||
Onnistunut Pekkakuva! | ||||
![]() |
12.06. 21:34 | Noah Nieminen | ||
2501 on Kokkolassa, ainakin 8.6.2025 on ollut. | ||||
![]() |
12.06. 18:47 | Linus Mansner | ||
Kiitos Juho! | ||||
![]() |
12.06. 18:36 | Juha Pokki | ||
Kuvan kivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ecology_Stone |
||||
![]() |
12.06. 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jari: - tyyppimuutoksista puheen ollen, joskus voi jopa suhteessa pienenkin asian muuttaminen (tai vaikkapa pois jättäminen) "oikeuttaa" tyyppimuutokseen. Tämän kaltaisella muutoksella on oma (joskus isokin) merkitys huollon ja/tai käytön suhteen. Eikä vanhemman tyypin huolto-ohjeita voi aina käyttääkään. Tietokonepuolelta tällainen on tuttua kauraa (muinaisaikaisesta 8086:sta alkaen Pentiumeihin saakka). |
||||
![]() |
12.06. 16:58 | Jussi Pajunen | ||
Hienosti sommiteltu kuva. Tykkään. | ||||
![]() |
12.06. 15:56 | Rainer Silfverberg | ||
Tuossa kohtaa ei ole mitän kalliota ollut. | ||||
![]() |
12.06. 14:02 | Veikko Hattunen | ||
Sellaiset viisitoista vuotta myöhemmin voin vahvistaa että kyllä alkoivat mutta ehkä ei ihan kohta alottanut. | ||||
![]() |
12.06. 13:43 | Kari Haapakangas | ||
Onkos tuon murikan tarkoitus kuvata kallion korkeutta ennen rakennus- ja louhintatöitä? | ||||
![]() |
12.06. 12:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Täysin puhdas Gbln-vaunu (ilman konepajakäyntiä) on varmasti lottovoittoon verrattava harvinaisuus. | ||||
![]() |
12.06. 12:05 | Erkki Nuutio | ||
Antilta tarkka havainto etutaka-alueen valkeudesta, joka korostaa voimaa uhkuvaa veturia. Valkean alueen suora alaraja taitaa viitata retusointiin. Mitä tulee kelvottoman Lenovo + W11 -mikroni tehoälyyn, se päätti hajottaa emolevynsä 27.5. Siitä johtui 16 päivän pakkoloma netistä. Kirjoittelin kommenttiani siksi vasta edellisiltana, mutta tekoäly oli laittanut jossakin välissä mikron yllättäen "lentokonetilaan". Tämän seurauksena puolentoista tunnin ajan kirjoittamani kommentti tuhoutui lähettämisyrityksen yhteydessä (apua jouduin hakemaan DNA:n järjestään päteviltä henkilöiltä). Nettipakkoloman aikana työtehoni tekemässäni kehitystyössä oli yli kaksinkertainen kun surkea mikro ei sitä haitannut. Tulosta tuli ! Päätin siksi rajoittaa Lenovo + W11 - taistelun minimiin. Netistä pois siirtämäni yli kymmenvuotias Acer Aspire + W7 (jolla mm. mitoitan kehitettävän tuotteen hammaspyörät) toimii ihanteellisesti, luotettavasti ja käyttömukavasti. Lenovo + W11 on sensijaan kelvoton. Vaan mistäpä voisi ostaa uuden kunnollisen, kun vain paskaa on myynnissä? Luulen että Lenovo + W11 :n ADHD-häiriintyneisyys johtuu syystä jonka vuoksi Nokian kännykkävalmistus tuhoutui "lippulaiva" -N8:n myötä (ja Ollilan vuoksi). Tässä kännykässä oli hyvä kamera, mutta puhelimeksi se ei soveltunut: otti sähköiskuja etänäkin korvalehdestä ja siirsi pohelimen odotustilaa. Odotustilasta pääsi pois vain uudelleenkäynnistyksen kautta. En kokeillut olisiko korvalehden maadottaminen maadotusrannekkeen kaltaisella auttanut. Tuhotessaan suursarja-elektroniikkatuotannon maastamme hävitti Ollila arviolta 50.000 Nokian + alihankkijoiden työpaikkaa, ja tuhosi maamme maksutaseen. Siitä maamme ei ole toipunut. |
||||
![]() |
12.06. 11:42 | Leevi Heino | ||
Joo, nuo näyttävät todella vanhoilta, jos vertaa muuhun kalustoon | ||||
![]() |
12.06. 11:41 | Leevi Heino | ||
Perusparannuksen jäljiltä asemat olivat (vielä) siistejä, eikä sotkuja ollut. Voin kuvitella, että on ollut ennen vähän ahdasta kun junia tuli todella usein. | ||||
![]() |
12.06. 10:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
Sääarkistojen mukaan tienoilla ei ollut perjantaina 16/12-2016 kuin pikkupakkasta. On siellä silti voitu joutua herkistelemään vuotavia kuormajarruja. Jollei jopa hakattu liki suojan puolelta pakastuessa pyöränkehille jäätyneitä tönkkiä. Olisiko ehkä sen takia saattanut kestää jarrujen koettelussa? Mistä näistä kaikista tietää. Kakkosnelonen tyhjä pankkopötkö on kyllä kova jarruvarjo yhdelle Deeverille. Lähdön myöhästymisen kiinni ajaminen on sellaisella kokoonpanolla helposti tekemätön paikka. Toki riippuen kuinka jyrkäksi aikataulu on piirretty. Juliaan on merkkailtu toiseksi myöhästymissyyksi: »Rata: Radan kunnossapito- ja rakennustyöt». Olisiko VET 11793:n ja T 55308:n väliin jäänyt puolen tunnin rako Khi-Jns -välillä hyödynnetty esim. ylikäytävien laippaurien harjailuun? Katselin ja kuuntelin linkkien takaa löytyvältä Saukkosen videolta junan menemistä. Hiukan ennen junan kiihdytysvaiheen alkamista kuuluu jarrutuksen ääntä. Jospa lähtölupa Kontiolahdesta on saatu ratatyön jälkeen siksi viime hetkellä, että on täytynyt jo suorastaan harkita hiljentämistä ekseliä lähestyessä? Aivan kuin Mapsin ilmakuvassa erottuisivat jotkut baliisit suunnilleen kohdassa, jonka jälkeen veturinkuljettaja jälleen aloittaa kiihdytyksen. Olisiko JKV saattanut toeta siinä valvontanopeudestaan? Yhtä kaikki, kuvaajan kohdalla 16. ajoporras oli selkeästi jo törkättynä joikkarista. Sen kuuloisesti Tampella-MGO möyrysi ja puhalsi sakeaa usvaa korsteenista. Veturin pyörät olisivat kirskunasta päätellen halunneet väkisin jyristellä ympäri, mihin vastalääkkeeksi tarjotusta hiekoituksesta kuului omaa naksutteluaan. Mutta hienoja kuvia ja videoita tämä ja Saukkosen! |
||||
![]() |
12.06. 10:52 | Ilmari Tommola | ||
Pohjois-Haaga onkin seuraavana kuvauslistallani. Se menee Kannelmäen ja Malminkartanon kanssa remonttiin kesällä 2026, jolloin liikenne Huopalahden ja Myyrmäen välillä katkeaa. | ||||
![]() |
12.06. 09:51 | Juho Rintala | ||
Hauska kuva, näkyy uutta ja vanhaa! Hienosti myös kuvattu | ||||
![]() |
12.06. 09:16 | Veeti Saukkonen | ||
Kiitos! Itsekkin huomasin tämän karun totuuden! | ||||
![]() |
12.06. 09:03 | Veeti Saukkonen | ||
Tuttu kuvaspaikka | ||||
![]() |
12.06. 08:25 | Jari Välimaa | ||
Mikähän tämän tyyppimuutoksen takana on ? kun näillä pikaratikoilla on tarkoitus liikennöidä myös kantakaupungin rataverkolla. | ||||
![]() |
12.06. 08:19 | Jarno Piltti | ||
Kiitos! Kuva on https://vaunut.org/kuva/144903 otettu radan toiselta puolelta missä kallio on ehkä korkeampi, valinnan varaa siis on. |