![]() |
03.11.2024 16:12 | Panu Breilin | ||
Ainakaan tämän raiteen raideosuuksien varautumistiedoissa (kulkutietoviestit) ei ole merkkejä siitä, että raidetta käytettäisiin vakinaisemmin läpiajoon Kommilaan tai Kommilasta. Edellinen raidetta siihen tarkoitukseen käyttänyt lienee ollut heinäkuussa kulkenut mittausvaunu joka oli matkalla Vihtarista Kommilaan: https://juliadata.fi/timetables?s=75198&d=16.7.2024&speed=1 Suurin este raiteen käytölle taitaa olla kolmioraiteen pohjoispään vaihteen (V140) käsikäyttöisyys. |
||||
![]() |
03.11.2024 15:54 | John Lindroth | ||
On Kyllä tunnelmallinen kuva. | ||||
![]() |
03.11.2024 15:48 | Jukka Ahtiainen | ||
Kuin matkailu- tai elokuvamainos. Junan ikkunarivistö näyttäisi lainehtivan Repoveden tyynessä illassa. Hyviä matkoja 3333! https://vaunut.org/kuva/141942?tag0=2%7CSr3%7C3333 |
||||
![]() |
03.11.2024 15:43 | John Lindroth | ||
Kiva kun Jimi laittoi tuon jaalafilmin!Itse asun paikassa jonka ohi jaalareitti täältä Porvoosta stadiin kulki aikanaan! Vastapäätä meidän sen aikaista kesähuvilaa on Vessö sen yksi aikaisempi hiekkakuoppa josta jaalat haki kuormia 50-60-70-80-? luvulla. Muista laivojen liikenteen olleen jatkuvaa ja laivoja myös odotteli ankkurissa lastauspaikkaa odotellen ,laitureita oli kolme ja hiekkaa lastattiin suoraan kuorma-autoista kippaamalla tai hihnakuljettimella,kivimurskaamön ääni kuului iltamyäkään asti.Joskus hiekkaa haettiiin myös proomuilla joita veti voimakas hinaaja.Opin myös tunnistamaan erilaisten laivatyyppien äänimaailmaa ja usein tuli mentyä rannalla niiden liikennöintiä katsomaan. täällä lähellä sijaitsee myös Kråkön hiekkakuoppa jossa oli kapearaiteinen rautatie. Paikallinen eläkkeellä oleva laivuri kertoi erikoisesta elämyksestä ja ilmiöistä laivassa kun sukellusveneet suuntasivat niiden alla piilossa kohti pääkaupunkiamme! Näistä laivoista ja niiden kippareista löytyy Kuvateos vuodelta 2000 "Skutor ock Skeppare/Jarl Grönqvist" Teoksessa on saatavilla olleet kuvat ja tekniset tiedot näistä jaaloista omistajineen. Näitä laivakirjoja olen ostanut tästä läheltä kyläkaupasta (Fagersta Bybutik) linevät muutaman vuoden kuluttua harvinaisuuksia,niiden tuotto menee Alexandra aluksen ylläpitäjille! |
||||
![]() |
03.11.2024 15:15 | Ilari Inkiläinen | ||
Kiitos kehuista :) Juna seisoi Lahdessa noin tunnin, eli tässä kuva on jo pysähdyksissä. Tka7:sta tuli muutama huomioliiviasuinen henkilö kävellen laiturille. En ollut itse varautunut tämän junan kuvaamiseen ja 300 mm objektiivilla kuvaaminen pimeällä on melko hankalaa, joten jalustan virkaa sai toimittaa tässä ratapihan aidan tukitolppa. :D | ||||
![]() |
03.11.2024 15:03 | Jarno Piltti | ||
Kuolettavan tylsänä pitämieni Sp/Sps-runkojen bongaaminen sähköistyy aivan uusiin ulottuvuuksiin jos ulkoisista merkeistä näkee mistä vaunusta muutos on tehty. Tässä jos missä olisi nyt kuvasarjan paikka? Kuvia kun katsoo niin näissä aivan uusimmissa Sps-vaunuissa on todella sileät kyljet, ei jälkeäkään mistään pankoista tai muusta. | ||||
![]() |
03.11.2024 14:57 | Jarno Piltti | ||
Ohhoh, ennen kuulematon vitsi vorkissa. Ja niinkin tuore kuin neuvostoaikainen. Tai sitten muistini on vain mennyt? | ||||
![]() |
03.11.2024 14:54 | Jukka Ahtiainen | ||
Lisätty tunnisteet EFit ja 1982 | ||||
![]() |
03.11.2024 14:53 | Jarno Piltti | ||
Teka seiska vie ja yhteensä kuusi akselia teollisuuden vaihtotyövoimaa seuraa. Mutta kenelle ja mihin käyttöön? Kuva on upea. | ||||
![]() |
03.11.2024 14:50 | Pasi Seppälä | ||
Hieno on kyllä. Puut ovat varsin talvisen näköisiä vaikka maassa ei juuri lunta ole. | ||||
![]() |
03.11.2024 14:37 | Oliver Laaksonen | ||
No itse en ole ainakaan saanut selville sillä ne päivystäjät vetelevät miten sattuu tai ainakin tuntuu siltä | ||||
![]() |
03.11.2024 14:27 | Lasse Holopainen | ||
Joensuuhun? Sillä Joella on vissiin aika iso suu. Parempi näin päin, ettei Joe sitten mene T54762:n suuhun. Heko heko | ||||
![]() |
03.11.2024 14:20 | Lasse Holopainen | ||
Ensimmäisessä punaisessa veturissa ei n e ä kuskia. Ehkä Tka7 vie, muut sitten tuo. Paitsi jos juna seisoo. Mutta kuitenkin: tuomari tuo, viemäri vie. Siellä Saksassa sitten sanotaan: der Richter bringt, das Abwasserkanal nimmt. | ||||
![]() |
03.11.2024 13:41 | Timo Salo | ||
Arkiston aarteita sattumana. | ||||
![]() |
03.11.2024 13:00 | Juha-Pekka Marttila | ||
Upea kuva! Kuka tässä vie ja mitäkin.? Tka7 viejänä..? | ||||
![]() |
03.11.2024 12:59 | Mikko J. Putkonen | ||
Pikajuna samalla ratasillalla vuonna 2008: https://vaunut.org/kuva/47591 | ||||
![]() |
03.11.2024 12:33 | Jimi Lappalainen | ||
Upea kuva! :) | ||||
![]() |
03.11.2024 12:32 | Jimi Lappalainen | ||
Hetken ihmettelin, mitä tuo Dm7 tekee tunnisteissa, mutta sitten tajusin :) | ||||
![]() |
03.11.2024 12:27 | Tor Lillqvist | ||
Sama 1445mm on myös Madridin metrossa. | ||||
![]() |
03.11.2024 12:18 | Joni Lahti | ||
Milanon raitiotien raideleveys on poikkeuksellinen. Se on ns. Italian gauge eli 1445 mm. Mitta on saatu siten, että kiskojen kesikohdista mitattuna väli on 1500 mm ja näin kiskojen sisäreunojen väliksi saatiin 1445 mm. Toinen italialainen erikoisuus on ns. italian metri, joka on saatu samoin kiskojen keskikohdista mitattuna. Sisäväli on silloin 950 mm. Nämä Italian standardit ovat häviävää kulttuuria. Italian metriä on vielä ainakin Sardinian kapeilla radoilla. | ||||
![]() |
03.11.2024 11:56 | Timo Salo | ||
Vähän samanlainen slogan oli aikanaan: Öljylämmityksen kanssa et ole minkään johdon varassa...(Toki aikanaan oli HELO-merkkisiä öljyä polttavia pömpeleitä jotka eivät tarvinneet sähköä!) | ||||
![]() |
03.11.2024 11:41 | Petri Nummijoki | ||
Eikös 5 työpäivän viikkoon siirtyminen aloitettu 1966? Mutta se ei tapahtunut kertarysäyksellä vaan vaiheittain eli aluksi 5 työpäivän viikko oli vain kesäkuukausina ja sitten tätä jaksoa pidennettiin parilla kuukaudella vuosittain. Taitaa 1970 olla ensimmäinen vuosi, kun 5 työpäivän viikkoon oli päästy ympärivuotisesti. Kun tämä kuva on vuodelta 1967 ja marraskuulta niin varmastikin noudatettiin 6 työpäivän viikkoa mutta johonkin syyskuulle asti oli oltu töissä 5 työpäivän viikon mukaisesti. | ||||
![]() |
03.11.2024 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
Bcm = 2. luokan lepovaunu, pituus yli 24 m (saksalaisen litterajärjestelmän mukaan). | ||||
![]() |
03.11.2024 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Että ratiritiralla! Tulemme näkemään: - kiskoilla aina kesäkeli, kunhan talvi pääsee kunnolla vauhtiin! |
||||
![]() |
03.11.2024 10:34 | Rainer Silfverberg | ||
Jonkinlaista riitaa oli 1980-luvulle asti ainakin, jopa tihutöitä ja "terrorismia". Siihen aikaan saksan kielen asema ei ollut vielä yhtä vahva kuin nyt. | ||||
![]() |
03.11.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Mikäli muistan oikein, niin Etelä-Tirolin syntyminen italiaanoksi "aiheutui" Itävalta-Unkarin lopullisesta hajoamisesta ensimmäisen maailmansodan lopulla 1918. Halutessaan saksankieliset asukkaat saisivat kyllä poliittista riitaa aikaiseksi. Ilmeisesti siellä ovat sopeutuneet tilanteeseen. Hyvä niin. |
||||
![]() |
03.11.2024 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
Scharfenbergin koplingit kummassakin. | ||||
![]() |
03.11.2024 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Lasse, paineastioiden kanssa touhuaminen on riskialtista puuhaa. Käyttäjäkoulutuksen ja siten myös käytäntöjen pitäminen samana kautta koko maan on hyvinkin tarpeellista. Jaa että miksi? Ilmailupuolella on olemassa sanonta: "Check listien eli tarkistuslistojen joka ikinen rivi on verellä kirjoitettu". Syystäkin. |
||||
![]() |
03.11.2024 02:35 | Lasse Reunanen | ||
"Oli sopiva paikka avata hikiventtiilit." Jännä miten samasta asiasta eri aloulla puhutaa eri nimillä. Omat höyrykokemukset on laivoista ja niissä on hikihanat. Samoin monista muistakin samoista asioista puhutaan eri nimillä. Johtuneeko tuo siitä, että VR onaina ollut tarkoin ohjeistettu valtion "virasto" ohjeistettuine nimineen ja laivanvarustajina on ollut ihan maalaosisäntiä tervehöyryineen ja paikallismurteineen. | ||||
![]() |
02.11.2024 23:59 | Lasse Holopainen | ||
Sillon ennen... | ||||
![]() |
02.11.2024 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
Hiekkajaala: https://www.youtube.com/watch?v=pre21Egz1Pk + https://www.youtube.com/watch?v=jwOaaqkrHvY | ||||
![]() |
02.11.2024 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
Mielenkiintoisen näköinen kampiasetinlaite. Onko lättä pääraiteella menossa, eli ei kohtausta täällä...? |
||||
![]() |
02.11.2024 22:28 | Santeri Turunen | ||
ÖBB:n paikallisjunien väritys on kyllä aivan upea! | ||||
![]() |
02.11.2024 21:09 | John Lindroth | ||
Tyylikäs lättäkuva Tuirasta. | ||||
![]() |
02.11.2024 21:06 | Ilari Inkiläinen | ||
Kiitos, päivitän tietoihin. Itselle täysin tuntemattomia nämä punaiset. :) | ||||
![]() |
02.11.2024 21:01 | Samuel Pajunen | ||
Tka7 210 + Dv17 98 10 6003 070 + Dr35 98 10 8039 068 | ||||
![]() |
02.11.2024 20:30 | John Lindroth | ||
Tuolla oli myös satama jonne tuotiin hiekkaa hiekkalaivoilla/Jaaloilla lähinnä Porvoon saaristosta sitä kutsuttiin myös Sörnäisten hiekkasatamaksi/Partekin laituri yhtön omia laivoja olivat ainakin "Ulrika ja Ringo" .Kuva löytyy haulla" Sörnäisten hiekkasatama"/Helsinki photos fi. | ||||
![]() |
02.11.2024 20:17 | John Lindroth | ||
Tyylikäs maisemallinen kuva! | ||||
![]() |
02.11.2024 20:07 | Lasse Holopainen | ||
Toisaalta kyllähän tuossa ihan oikeanpuoleisessa vaunussa on jotain samaa täkäläisten teräsvaunujen kanssa. | ||||
![]() |
02.11.2024 20:04 | Lasse Holopainen | ||
Mukiinmenevää | ||||
![]() |
02.11.2024 18:55 | Esko Peranto | ||
Vinorata noin 240 m pitkä ja vieressä reilut 540 askelta käsittävät portaat. Ajotie maan alle valmistui 80-luvulla, siihen asti kalusto on erilaisin menetelmin alas, yleensä osina. Tornissa oleva kivihissi tuo kerralla 13 tonnia kiveä ja kivikorin alla on henkilökori. | ||||
![]() |
02.11.2024 18:41 | Jaakko Pehkonen | ||
Tässä kohtaa kaikki olivat jo ulkona ja kuvia oli otettu hyvä tovi. Sattui olemaan tuuria ajoituksessa ja kuvauskohdassapaikassa, seisoin ihan kallion reunalla. | ||||
![]() |
02.11.2024 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
Vanha silta: https://vaunut.org/kuva/151290 + https://vaunut.org/kuva/151291 | ||||
![]() |
02.11.2024 17:59 | Jimi Lappalainen | ||
Lisäksi 2525:n niin ikään pitkän pään maalaus ei ole aivan symmetrinen: https://vaunut.org/kuva/84569 | ||||
Kuvasarja: Turun–Kupittaan ratatyöt |
02.11.2024 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
Ensimmäiset säännölliset junat: https://juliadata.fi/timetables?s=941&d=15.12.2024 + https://juliadata.fi/timetables?s=948&d=15.12.2024 | ||||
![]() |
02.11.2024 17:31 | Tor Lillqvist | ||
Ihanat kunnolla avattavat ikkunat. | ||||
![]() |
02.11.2024 17:27 | Tor Lillqvist | ||
Nuo on kyllä legendaarisia vehkeitä. Joitain suhteellisen vanhan oloisia on vielä ihan ei-museo-liikenteessäkin, Tšekissä ja Slovakiassa. | ||||
![]() |
02.11.2024 17:14 | Teemu Halttunen | ||
2-junaa ilmaisimen toimintaan liittyen. Löysin Karvosen monisteista esimerkkikytkennän, jonka perusteella 2-junaa ilmaisin sammuu silloin kun toinen juna on ylittänyt tasoristeyksen ja sen junan osalta laitos lakkaa varoittamasta, eli uskoisin että alkujaan toiminta on ollut tällainen. Uskoisin että uudemmissa laitoksissa tuota kytkentää on muutettu siten, että 2-junaa ilmaisin sammuu vasta kun laitos lopettaa kokonaan hälyttämisen. | ||||
![]() |
02.11.2024 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
Mielenkiintoinen kuva! Luulin pikkukuvasta "tulkinneeni" nämä samanlaisiksi, kuin tanskalaisten yksityisratojen Lynettet. |
||||
![]() |
02.11.2024 16:45 | Antti Grönroos | ||
Oikean puoleisen rakennuksen vasemmalla puolella näkyy valovaroituslaitos ja sen kohdalla oleva tie päättyy tuohon rakennukseen. En ole tuollaista ennen nähnyt. | ||||
![]() |
02.11.2024 16:34 | Jimi Lappalainen | ||
Todellinen liikennepaikkaväli on vuonna 1995 ollut Kalkku (uusi) – Lielahti. - - - Kalkku (vanha) viittaa vuonna 1984 lakkautettuun henkilöliikenteen seisakkeeseen, ja Tesoman seisakkeesta ei ollut vielä tietoakaan vuonna 1995. |