Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.11.2024 17:27 | Tor Lillqvist | ||
| Nuo on kyllä legendaarisia vehkeitä. Joitain suhteellisen vanhan oloisia on vielä ihan ei-museo-liikenteessäkin, Tšekissä ja Slovakiassa. | ||||
|
02.11.2024 17:14 | Teemu Halttunen | ||
| 2-junaa ilmaisimen toimintaan liittyen. Löysin Karvosen monisteista esimerkkikytkennän, jonka perusteella 2-junaa ilmaisin sammuu silloin kun toinen juna on ylittänyt tasoristeyksen ja sen junan osalta laitos lakkaa varoittamasta, eli uskoisin että alkujaan toiminta on ollut tällainen. Uskoisin että uudemmissa laitoksissa tuota kytkentää on muutettu siten, että 2-junaa ilmaisin sammuu vasta kun laitos lopettaa kokonaan hälyttämisen. | ||||
|
02.11.2024 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Luulin pikkukuvasta "tulkinneeni" nämä samanlaisiksi, kuin tanskalaisten yksityisratojen Lynettet. |
||||
|
02.11.2024 16:45 | Antti Grönroos | ||
| Oikean puoleisen rakennuksen vasemmalla puolella näkyy valovaroituslaitos ja sen kohdalla oleva tie päättyy tuohon rakennukseen. En ole tuollaista ennen nähnyt. | ||||
|
02.11.2024 16:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Todellinen liikennepaikkaväli on vuonna 1995 ollut Kalkku (uusi) – Lielahti. - - - Kalkku (vanha) viittaa vuonna 1984 lakkautettuun henkilöliikenteen seisakkeeseen, ja Tesoman seisakkeesta ei ollut vielä tietoakaan vuonna 1995. | ||||
|
02.11.2024 16:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Junan nopeuskartasta ( https://juliadata.fi/timetables?s=1983&d=21.10.2023&speed=1 ) päätellen tämä Amurin pysähdys oli vain tyyliä "juoksu laiturille, kuva, juoksu takaisin junaan" :) | ||||
|
02.11.2024 16:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo 2553, tai vähintääkin sen jäähdytin pitäisi säästää romutukselta vain tuon maalausvirheen takia, on niin pöljän näköinen :) | ||||
|
02.11.2024 16:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) | ||||
|
02.11.2024 16:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Täytyisiköhän tätä vaunua hieman entrata? | ||||
|
02.11.2024 15:40 | Petri Nummijoki | ||
| Virkamiesten pukeutumista on kommentoitu täällä ajoittain, kuten https://vaunut.org/kuva/20057 mutta tässä taitaa olla vapaavalintaisimpia, mitä sivustolta löytyy. | ||||
|
02.11.2024 15:37 | Tor Lillqvist | ||
| Miten onnistuit kuvaamaan ilman että yhtään matkustajaa näkyy? Oliko meitä tässä vaiheessa jo hoputettu sisälle, tai ei vielä päästetty ulos? | ||||
|
02.11.2024 15:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen itse käynyt kaivoksessa v 2000 tai 1999 ja mennyt funikulaarilla alas mutta en osannut kuvitella että niitä kiskoja pitkin vedettiin raskasta kalustoa kanssa. | ||||
|
02.11.2024 15:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli mitä mieltä tahansa VSOE:sta niin hyvä että tälle sivustolle on saatu kuva siitä. Tehdään silllä kanssa junaristeilyjä muihinkin kohteisiin kuin Italiaan tai Välimerelle, on se käynyt Skandinaviassakin ja joku kerta 1990-luvulla se kävi Japanissa asti Siperian rataa pitkin. |
||||
|
02.11.2024 14:59 | Tor Lillqvist | ||
| Hups, korjaan. | ||||
|
|
02.11.2024 14:55 | Lasse Holopainen | ||
| Hetkonen, CEhit? | ||||
|
|
02.11.2024 14:45 | Jorma Rauhala | ||
| Raideleveys oli 1524 mm. Tätä vinokuiluhissiä eli funikulaaria käytettiin henkilökuljetuksiin maanpäältä Kaivostuvalta 110-tasolle. Suurinpiirtein 12 henkeä mahtui neljälle puupenkille istumaan radan vaunuun. Ja koska raideleveys oli tuo, ja 110-tason rataverkko oli myös sama, niin kaluston siirto on tapahtunut samaa "luiskaa" käyttäen ja jollain eri vaijerilla tietysti avustaen. Funikulaarin oma vaijeri on tietysti mitoitettu vain sille kalustolle. Maan alla oli käytössä Move3-vetureita ja kivivaunuja, ja itse kalkkikivi nostettiin maan päälle toisin menetelmin kuin funikulaarin kautta. Siihen oli omat kuljetuskuilut käytössä enkä ole niihin lainkaan perehtynyt. Tällaisia Moveja siellä alhaalla oli: https://vaunut.org/kuvat/?paik=Tytyri&tag0=19%7CMove3%7C |
||||
|
|
02.11.2024 14:16 | Tor Lillqvist | ||
| Kökkö konsepti mielestäni tuo VSOE. Monet epäilämättä matkustavat lentäen junan lähtöasemalle (tai pääteasemalta kotiin, tai sekä että) leikkiäkseen jotain 20-luku-roolipeliä. En laske tällaista oikeaksi matkustajajunaksi... Rasittaa aina kun jossain lehdessä hehkutetaan tällaista. Väärä tapa tehdä junalla matkustamisesta suositumpaa. "Eihän me nyt millään junalla mennä Italiaan ellei se ole se Idän Pikajuna." Sensijaan pitäisi saada ihmisiä ymmärtämään ihan tavallisten junien käyttökelpoisuutta pitkillekin matkoille. Anteeksi urputus. Kuva ja teksti sinänsä mainiot, ja koko sarja. |
||||
|
02.11.2024 13:48 | Lasse Holopainen | ||
| Ainakin Wikipedian mukaan Voivoi olisi myös Dv15 lempinimi, tosin ei ensisijainen. Kai ne käyttää samantyyppisistä vehkeistä samoja lempinimiä. | ||||
|
|
02.11.2024 12:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko funikulaarin raideleveys todella 1524 mm? Ja vedettiinkö sillä vaijerilla siis dieselvetureita ja kalkkivaunuja kaivoksesta ylös ja alas? | ||||
|
|
02.11.2024 12:11 | Petri Nummijoki | ||
| Dv15 on varmastikin kunnon veturi mutta se ei kai ollut varsinainen Voivoi vaan Vv13, joka esiintyy myös Move 51- ja Tve3- tunnuksilla https://vaunut.org/kuva/133496. | ||||
|
Kuvasarja: Tytyrin kalkkikaivos |
02.11.2024 11:50 | Jukka Viitala | ||
| Förbyn kaivoksessa oli myös vinokuiluhissi, jota käytettiin myös aktiivisesti kiven nostoon, eli nostokippa kulki miehistövaunun perässä. Vaunun asettuminen paikalleen kesti tovin sen pomppiessa 500 m pitkän vaijerin jatkona ala-asemalla, heikkopäisimpiä hirvitti, että tuonko kyytiin? Kaivoshissejä ajettiin henkilökuljetuksessa yleensä puolinopeudella, nopeimmissa G-voimat olisivat olleet ihmisille liikaa. | ||||
|
|
02.11.2024 11:44 | Lasse Holopainen | ||
| Jos katsotte eilisen päivän dataa, niin taas kävi sama homma. PYO274 myöhässä 201 minuuttia. Sr2 hajonnut Riihimäen ja Hyvinkään välillä. Ja ei muuta kuin Siperian Susi keulille ja sitten mentiin, myöhässä tosin. Se Voivoi on muuten myös kunnon vehje (Dv15). Niillä pääsee. |
||||
|
|
02.11.2024 09:21 | Noah Nieminen | ||
| Voivoi, tässäkin Sr2 on väsähtänyt. Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Tytyrin kalkkikaivos |
02.11.2024 05:33 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän mun muistikuvat olivat ihan oikeita, netistä poimittua: ”Kone testasi maailman korkeimpaan rakennukseen, Jeddah Toweriin, toimitettavat hissit Tytyrin kalkkikaivoksen kuiluissa. Maailman syvimmässä testauskeskuksessa on 11 hissikuilua, joista pisimmän nostokorkeus on 305 metriä”. https://www.kone.fi/referenssit-ja-tarinat/artikkelit/syvasukellus-tulevaisuuteen.aspx Aikamoinen mökki on kyseesä hissejäkin on 59 joista osa 2 kerroksisia, huippu menee yli kilometriin. Valmista vaan ei meinaa tulla, välillä pidettiin 5 vuoden paussikin Ja hissit toimittaa tosiaan Kone. Voi kuitenkin olla että mikään yksittäinen hissi ei kulje koko matkaa, vaan hissejä on monenlaisia "pikahissi " nopea, pysähtyy isommilla "liikeennepaikoilla". "paikallishissi" hitaampi, pysähtyy kaikilla "liikennepaikoilla" Ja myös sheikeillä (prinssi) on tietenkin omat hissinsä, ja heitähän siellä tunnetusti riittää. https://en.wikipedia.org/wiki/Jeddah_Tower |
||||
|
Kuvasarja: Tytyrin kalkkikaivos |
02.11.2024 01:02 | Jouni Halinen | ||
| Jorma: Onko se koneen hissi ihan uusinta mallia, Konehan käsittääkseni testaa ja myös esittelee asiakkailleen uusia hissi-innovaatioita Tytyrin kaivoksessa. Olin siinä käsityksessä että näiden hissien kulkumatkat ovat paljonkin yli 100 metriä. mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole?. Kävin itse kaivoksessa vuonna 1989 ja silloin juurikin kuljettiin tuolla vinokuljettimella. Ja yhdessä helvetin isossa luolassa musiikki tosiaan pauhasi aikamoisella volyymilla. Ja taisi siinä olla valoesityskin mukana, joka oli mahdollisesti Aira Samulinen ex-äijän Ekku Peltomäen tekosia. | ||||
|
01.11.2024 20:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauskasti muuten tummassa penkereessä suorakulmainen reikä :) | ||||
|
01.11.2024 18:55 | Tommi Koskinen | ||
| Oikeastaan ei, kun viitenä päivänä viikossa Porissa yöpyy kolme IC-runkoa. Mutta vuorokautta aiemmin on näemmä ollut neljä runkoa samaan aikaan, se on harvinaisempaa. | ||||
|
01.11.2024 16:50 | Jimi Lappalainen | ||
| 57 vuotta sitten. | ||||
|
01.11.2024 16:47 | Panu Breilin | ||
| Vuonislahti toimii nykyisin pelkkänä välisuojastuspaikkana eli junakohtauksia ei voi järjestää. Junakohtauksia varten sivuraiteelle pitäisi mm. asentaa sähkövaihteet ja arvatenkin myös vaihtaa sivuraiteen kiskotus raskaammaksi, koska nykyiset kiskot ovat vain 30-kiloiset. Kulunvalvonta on Nurmekseen asti mutta ei siitä pohjoiseen. Jos kulunvalvontaa ei olisi niin radalla ei saisi olla vakinaista henkilöliikennettä. |
||||
|
|
01.11.2024 16:08 | Veeti Pietilä | ||
| Tasan 67 vuotta sitten (pikaisella laskulla) | ||||
|
|
01.11.2024 16:01 | Veeti Pietilä | ||
| Kolme Edoa. Varmaan aika harvinainen näky Porissa. | ||||
|
01.11.2024 15:30 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/92728 yhteydessä kävi ilmi, että ensimmäistä Vv15-tilausta tehtäessä ei ollut vielä varmuutta koko sarjan osalta, päädytäänkö vaihteistossa Voithin vai SRM:n malliin. Koska siis alkupään Vv15-veturitkin on tilattu mahdollisina Vr11-vetureina niin kumma, jos niille ei sama lempinimi kelpaisi. | ||||
|
01.11.2024 15:16 | Jouni Halinen | ||
| ”Voin paljastaa Jouni Haliselle, että eräässä yhdistyksessä hänen vorgissa olevia kommenttejaan haukutaan ja moni yhdistyksen jäsen oli sitä mieltä että hänellä on niin paljon sivuraiteille meneviä kommentteja vorgissa, että parasta olisi Jounin poistuvan vorgista”. Tämä alkoi selviämään, eli ”Jäljet johtavat sylttytehtaalle”. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15592.0 |
||||
|
|
01.11.2024 13:53 | Lasse Holopainen | ||
| No siinä on samanlainen mekaaninen tanko-voimansiirto (mikä lie virallisesti nimeltään). Eli sen perusteella on, varsinkin jos mietitään miltä se kuulostaa. Eräs runoilija hahmotteli kerran hyvän onomatopoeettisen kuvauksen höyryveturien äänestä, joissa siis on samanlainen voimansiirto pyörille. Sen mukaan niistä kuuluu: Matkan tekkoo matkan tekkoo matkan tekkoo..., sitten luullakseni höyrysoundi muuttaa sen tällaiseksi: Housut puttoo housut puttoo housut puttoo... | ||||
|
01.11.2024 13:09 | Jimi Lappalainen | ||
| 15 vuotta sitten :) | ||||
|
|
01.11.2024 11:34 | Veeti Saukkonen | ||
| onko muka Dv11 vemppu? Olen luullut että vain Dv15 ja Dv16 on... mutta voi olla että olen väärässä. | ||||
|
01.11.2024 10:50 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Eli F-vaunun edessä olevat matkustajavaunut jäivät Riihimäelle ainakin joinain kausina. Ilmeisesti sama veturi jatkoi kuitenkin Toijalaan ainakin pääsääntöisesti? | ||||
|
Kuvasarja: Lieksan ja Nurmeksen sahatavarajuna 7.10.2024 |
01.11.2024 10:46 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Hieno kuvasarja! On ko. alueiden liikennöinti muuttunut siitä kun itse olen viimeksi nähnyt näitä junia. Ennen oli merkattuna kulkuun joka arkipäivä, mutta taisi olla päivästä ja tarpeesta riippuen, millä liikennepaikoilla käytiin, vähintään kyllä Lieksaan asti taidettiin ajaa. Nykyään taitaa olla tuo liikenne pari kertaa viikossa ma ja to sekä höljäkän käynti erikseen omalla junalla muina päivinä. Aiemmin junapari 4713/4718 teki toisinaan vaihtotöitä myös Uimaharjussa, mutta sekin tehostettu omilla suorilla junilla. | ||||
|
|
01.11.2024 09:59 | Eljas Pölhö | ||
| Ne kerrat kuin minä näin junaa H 231 Ri-Tl, se kulki Hr1/Tr1+F+2 Ei+Po. Mutta H 213:een lisättiin aina/yleensä Järvenpäässä 1-2 kiito-/kappaletavaravaunua (Gb, Gbk). | ||||
|
|
01.11.2024 09:00 | Petri Nummijoki | ||
| Olikos niin, että pyhäinpäivän 1967 ruuhkaliikenteessä ajettiin viimeinen tiedossa oleva höyryvetoinen lisäpikajunavuoro Helsingin ja Tampereen välillä eli samalla viikolla, jolloin tämä kuva on otettu? | ||||
|
|
01.11.2024 08:42 | Petri Nummijoki | ||
| Menikö tämä kokonaisena Toijalaan asti vai nostettiinko Riihimäellä junan keulasta muutama vaunu pois? | ||||
|
01.11.2024 02:05 | Timo Järvi | ||
| Nyt on hieno kuva. Hienosti sopii lättä suomalaiseen maisemaan :) | ||||
|
31.10.2024 23:30 | Lasse Holopainen | ||
| Ei ole tällä kertaa Pub Resiina (Rbkt), vaan ihan stadilaisittain Pub Spårá. | ||||
|
31.10.2024 22:04 | Lari Åhman | ||
| Ylä-Karjalan junissa on pientä piristävää sekalaisuutta. Harmi vain kun Pankakosken liikenne on kuoleutunut olemattomiin. Parhaimmillaan voisi olla pressu- ja G-vaunuja, Höljäkän vaunuja ja näitä avokkaissa kuljetettavia nippuja - nykyisellään hakettakin. Tähän kun lisätään Joensuusta vielä Onttolan pytyt niin aletaan olla kokoonpanon suhteen oikeilla jäljillä. Hieno kuvasarja ruskaisesta Karjalasta ja vanhat punanuttuiset koneet vielä oikeissa töissä - 2624 erityisesti on mieleenpainunut veturi harrastukseni alkumetreiltä ollen edelleen yhtä ryhdikkään näköinen. | ||||
|
31.10.2024 21:45 | Stefan Baumeister | ||
| Se on kyllä totta :-) | ||||
|
31.10.2024 21:45 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Timo! | ||||
|
|
31.10.2024 20:33 | Timo Haapanen | ||
| Erityisen hieno kuva! | ||||
|
31.10.2024 20:31 | Rasmus Viirre | ||
| Eivätkös kiskobussit ole menneet aina Iisalmesta Pieksämäelle MV junina? Ouluun harvemmin ellei ole sorvattavaa. | ||||
|
|
31.10.2024 19:55 | Antti Laajalahti | ||
| Minkälainen mahtaa vaunujen huoltokuvio olla ajatuksena. Aikaisemmin kun Ilm-Yv välin henkilöjunat ajettiin veturivetoisena oli junassa kaksi vaunua, toisessa konduktööriosasto. En tiedä vaunujen litteroita, se varsinainen matkustajavaunu tuli Iisalmeen joka päivä Helsingistä P75:ssä, kävi ilta ja aamureissun Ylivieskassa ja lähti P76:ssa Helsinkiin joka päivä. Konduktööriosastollinen vaunu lähti kerran viikossa Helsinkiin huoltoon P76:ssa ja samana päivänä tuli huollettu vaunu P75:ssä. Huollot siis hoiti Helsinki. | ||||
|
|
31.10.2024 18:53 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitokset kehuista ja veturin numerosta. | ||||
|
|
31.10.2024 18:49 | Timo Salo | ||
| Hämäräkuvissa on taikaa, kun ne oikein otetaan! Hieno... | ||||