Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.02. 01:23	Esa J. Rintamäki
		Tuo kuvan motti voi ollakin Dm2, mutta yllätys yllätys, se onkin entinen Dm2. Todellisuudessa se onkin moottorivaunuopetusvaunu A 18. Meinaten, puskinlyhdyt on veks!
	06.02. 01:12	Esa J. Rintamäki
		Sekoitanpa vähän itsekin: - itse epäilen Huru 2208:n olevan vaihtotöissä. Ei loppuopasteita nähtävillä, rautavaltion ukkeli viimeisen vaunun rapulla siten, että siviili ei saisi moista roikkumista harrastaa. Vaihdonkielto-opastimet sallimassa vaihtotyöt. Niiden "siivet" olisivat rapsakasti kieltoasennossa, jos tuo junanpätkä olisi linjalta tulossa. Junassa vanha, 1920-luvun tasakatto-Fo postivaunun perässä. Ihan kuin postivaunun telit olisivat mallia A7, joten sekin olisi ei-nyt-niin-kovin-eilisen-teeren vaunu... Siis tämä yhtenä arveluna!
	06.02. 00:33	Uwe Geuder
		Esan mainitsema osoite on muuttunut: Uusi osoite lienee: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/ BB-9004 käytti kyllä kahta virroitinta, mutta ei minunkaan ymmärtääkseni samanaikaisesti, niin kuin Petri oli jo kirjoittanut. Toinen nostettiin vasta kun toinen oli sulanut. Minä kuulin ihan eri sanoja kuin Petri. Johtuukohan se jommankumman ranskantaidoista vai onko se sittenkin eri elokuva? En usko, että siihen aikaan on tehty enemmän kuin yksi. Minä kuulin "On signale au periscope que le panto d'arrière est fondu. On remonte l'autre" ("Periskoopista ilmoitetaan, että takimmainen virroitin on sulanut. Nostetaan toinen" (16:35) Etummainen siis käytössä ennätyksen ja hidastamisen aikana.
	06.02. 00:24	Heikki Jalonen
		Kuvassa näkyvä (vanhoille rakennuksille perin vaarallinen?) kaivinkone on porvoolainen Pikku-Jussi, Eklöfin valmiste. Missä lienee sen voimakone, siis traktori - usein Fordson Major Manuel... Saman koneen (useamman lapiollisen vetoinen) kauha näkyy sarjan toisessa kuvassa. Kone sinänsä on jopa epäilyttävän siisti, jopa kaikki lasit ehjiä--- Yleisesti vaikuttaa siltä, että tämän (-kin) purkutyön urakoitsija (tai monikossa) ei kovinkaan vahvoilla konevoimilla työhönsä ryhtynyt - arvokasta ja niin kovin rakasta rahaa vaativista investoimisesta puhumattakaan. Purkutyö halpa työ, vähempikin kelpaa... Lievätkö enimmäkseen olleet niitä Kyläsaaren tai Huopalahden sivukujien yritttäjävelhoja? Niitä, joiden hanskamiehiä Marraskuun Liike aikanaan edes yritti nostaa ihmisten joukkoon?
	06.02. 00:14	John Lindroth
		Komea kuva ja näitä elämyksiä lisää!
	05.02. 23:59	Heikki Jalonen
		Kuvassa mahdollisesti kaasugeneraattorin (rautavalimon kupoliuunin lämmityskaasun kehittimen) maalliset jäännökset.
	05.02. 23:42	Uwe Geuder
		Johnin mainitsema veturi https://vaunut.org/kuva/164277
	05.02. 23:39	Uwe Geuder
		https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_V_60 Jos saksa ei suju, voi vaihtaa myös (paljon lyhyemmälle) englanninkieliselle versiolle. Erikoisuutena voi mainita, että 14 kpl. on muutettu 1520 mm leveäraiteelle Mukranin satamaa varten. Voisi siis järjestää ajon Suomessa kunhan kulunvalvonta-asiaa saisi hoidettu :) 2016 oli vielä 3 konetta käytössä. Hieman epäilen, onko enää yhtään, mutta tietoa ei ole. 2256 kpl. rakennettu, se tekee sen yhdeksi eniten rakennetuista eurooppalaisista normaaliraidevetureista.
	05.02. 23:37	John Lindroth
		Upeata nostalgian taltiointia kuvaajalta!
	05.02. 23:34	John Lindroth
		Ranskan SNCF maailmanennätysveturissa CC 7100 oli kolmiakseliset telit.Ennätys vuodelta 1955 oli 331km/h.
	05.02. 23:30	Jorma Rauhala
		Tuolta kaimalle tietoa, 200 km/t toimii, ei ole suuri ongelma. https://www.softronic.ro/products-hyperion
	05.02. 23:19	Jorma Toivonen
		Veturissa 3-akselinen teli ja sn 200km/h? Vai onko telirakenne jotenkin erilainen? Joskus ammoin joku taisi mainita, ettei 3-akselinen teli sovellu sn 200 km/h nopeuksiin.
	05.02. 22:55	Petri Nummijoki
		Espoon tunneli otettiin käyttöön maaliskuussa 1966 eli sen jälkeen on kaksoisraide avattu. 1965 luulisi maastossa näkyvän jo paremmin merkkejä tulevasta mutta ehkä vuodelta 1964 tämä voisi olla. Isäni oli lokakuussa 1964 töissä Kauklahdessa ja siellä aloitettiin tuolloin ratapihan muutostyöt. Tästä päätellen kesällä 1964 on Espoon ja Kauklahden välillä ollut vielä koskemattomiakin osuuksia. Aikaisin mahdollinen kuvausvuosi on tietysti 1963, kun veturi on tuolta vuodelta mutta P31:n ravintolavaunu olisi varmaan R eikä Rk, jos kuva olisi vuotta 1964 vanhempi.
	05.02. 22:26	Hannu Peltola
		Tämä kuva oli samassa sarjassa Sr12- ja konepajarakennusten purkukuvien kanssa, joten voisi olla otettu samana päivänä. Muutin nyt kuvauspäivämääräksi juhannuksen 1965.
	05.02. 22:24	Petri Nummijoki
		Junassa H16 olisi vielä 1965 pitänyt olla myös ensimmäinen luokka eli peruskokoonpano varmaan Po + Fo + CEi + 2*Ei. Mutta olisiko tämäkin juhannuksena kuvattu sarjan muiden kuvien tapaan https://vaunut.org/kuva/172999, jolloin ehkä henkilöjunassa olisi supistettu kokoonpano, kun kaukojuniin tarvittiin lisävaunuja?
	05.02. 22:12	Hannu Peltola
		Tässä verrokkikuvassa vuodelta 1965 on sama Marlboro-mainos https://vaunut.org/kuva/38732 Muutin nyt kuvauspäivämääräksi juhannuksen 1965, kyseessä oli kuitenkin liputuspäivä.
	05.02. 21:59	Petri Nummijoki
		Juhannus 1965 voisi olla hyvä arvaus siksikin, että vasemmalla oleva P37 vaikuttaa yllättävän pitkältä. Rantaradan normaalit Hr11- ja Dm4-vetoiset junat olivat noin 4-vaunuisia.
	05.02. 21:57	Eljas Pölhö
		Sr12 2702 saapui uutena Pasilaan 23.6.1965, joten sitä varhaisempi kuva ei voi olla.
	05.02. 21:56	Eljas Pölhö
		Sr12 2702 saapui uutena Pasilaan 23.6.1965, joten sitä varhaisempi kuva ei voi olla.
	05.02. 21:56	Eljas Pölhö
		Sr12 2702 saapui uutena Pasilaan 23.6.1965, joten sitä varhaisempi kuva ei voi olla. Junasta P11 ei ole havaintoa 22-26.6.1965. Sitä ennen havainnot ovat Sv12 2543 (lähti pois Pasilasta 24.6.1965) ja 2544 (lähti pois Pasilasta 6.8.1965). Ensimmäinen havainto 2702:sta junassa P11 on 27.6.1965.
	05.02. 21:53	Hannu Peltola
		Kiitos tiedosta Petri! Verrokkikuvan lyhtytolpassa roikkuu sama Marlboro-mainos kuin tässä kuvassa. Tämä voisi siis olla vuodelta 1965. Juhannus 1965 olisi ensimmäinen sopiva liputuspäivä, jolloin veturi olisi ollut peräti yhden päivän käytössä!
	05.02. 21:50	Petri Nummijoki
		Tuolta löytyikin https://vaunut.org/kuva/38732, että 2701 ja 2702 olisi otettu käyttöön 23.6.1965.
	05.02. 21:46	Petri Nummijoki
		Vanhalla ratapihalla oli osa raiteista merkitty kirjaintunnuksilla eli luultavasti olivat jotain 1a, 1b ja 1c. Mutta Kaisaniemessä taisi olla tuohon aikaan joku säilytysraidekin eli on voinut olla myös täysin eri numerosarjasta. Esim. aseman sisäpihalla ollut vetureiden ympäriajoraide paikallisjunaraiteiden (5 ja 6) välissä oli numeroltaan 26.
	05.02. 21:36	Hannu Peltola
		Kuvassa Espoon ja Kauklahden välillä ei ole vielä tuplaraiteita eikä kuvassa vielä näy mittavia rakennustöitäkään. Valmistuiko kaksoisraide tälle välille 1965?
	05.02. 21:31	Petri Nummijoki
		Tosin P31:ssä pitäisi periaatteessa olla vielä postivaunu keulassa https://vaunut.org/kuva/38733 mutta ehkä kuvauspäivä on sunnuntai eikä postivaunu ollut kulussa?
	05.02. 21:27	Hannu Peltola
		Oliko tuo raide 1960-luvulla raide 2? Mitkä olivat silloin aseman päädyssä olevien kolmen tumppiraiteen numerot?
	05.02. 21:25	Petri Nummijoki
		Junien numeroista oli jo kommenttia kuvassa https://vaunut.org/kuva/172999. Tähän voisi todeta, että Turun juna olisi raiteella 2 tuon ajan numeroita käytettäessä. Toki silloinen raide 2 on suunnilleen samalla paikalla, kuin nykyinen raide 4.
	05.02. 21:24	Hannu Peltola
		Kiitoksia junien tunnistamisesta! Kuvauspäivä on arvaus, tämä oli samassa erässä purettavien konepajarakennusten kanssa ja niiden osalta päättelimme kuvauspäiväksi 4.6.1965.
	05.02. 21:20	Petri Nummijoki
		Porkkana on varmaankin klo. 18:00 lähtenyt yhdistetty MK55 Vaasaan ja MK93 Jyväskylään. Sr12-vetoinen juna olisi P11 Imatralle ja vasemmalla on P37 Turkuun. Mutta onkohan kuvauspäivä (tätä kirjoitettaessa 4.6.1965) oikein, kun eikös ensimmäiset kaksi Sr12-veturia luovutettu ajoon vasta juhannuksen aikoihin 1965? Sitä ennen P11/12 Imatralle ja P43/44 Poriin ajettiin kesäaikataulukauden 1965 alusta Sv12-vetureilla (eli 2500-sarjan Dv12), joita oli kesällä 1965 Helsingissä lainassa muutama.
	05.02. 21:14	Petri Nummijoki
		Varmaankin P31 Turun satamaan, jos ensimmäiset vaunut ovat Fo, Cit, Rk ja Eit.
	05.02. 21:10	Petri Nummijoki
		Varmaankin H16 Kouvolasta. Siinä on ollut Po + Fo keulassa https://vaunut.org/kuva/58835. Tosin Hr12-vetureilla ajettiin illalla tyypillisesti myös yksi Riihimäki-Helsinki-paikallisjuna (H220 tai H222), jossa palautettiin klo. 16:00 aikoihin lähteneen ruuhkapaikallisjunan veturi takaisin Helsinkiin, jotta se ehtisi vielä iltajunaan. Jos sarjan muita kuvia on kuitenkin otettu samana päivänä klo. 18:00 aikoihin niin tämä tukee oletusta junasta H16, jonka tuloaika Helsinkiin oli klo. 17:56.
Kuvasarja: Hannu Luukanteleen upeita kuvia 1960-luvulta	05.02. 21:05	Erkki Nuutio
		Hieno kulttuuripläjäys! Ehkä Helsingin suunnalla joku haluaa hakea toimenkuvat näille rakennuksille, eli mikä aikanaan oli kunkin tehtävä. Lähtökohtia tälle etsiskelylle voivat olla pohjapiirrokset VR-historiikeissa: VR 1912/37 II s. 535 ja VR 1862/1912 II s. 506 sekä lähisivut. Lisäksi täällä Vorgissa on yleisvalokuvia Helsingin konepajan alueesta rakennusten ulkonäkövertailua varten. Esimerkiksi tämä: https://vaunut.org/kuva/145991?kv=1936&kv2=1940&paik=Helsinki+asema
	05.02. 20:59	Hannu Peltola
		Totta, niin se kyllä onkin!
	05.02. 20:51	Rainer Silfverberg
		Ensimmäisen vaunu taitaa olla Po.
	05.02. 20:49	Rainer Silfverberg
		Tämä on itäsaksalainen vemppu. Länsisaksalaisessa on 3 akselia.
	05.02. 20:46	Erkki Nuutio
		Saksan Vemppu. Se lienee ollut esikuva Suomenkin Vempulle (Vr11). Valuuttapuutteen vuoksi suomalaiskomponentit määräytyivät sen perusteella miller saatiin lisenssivalmistusoikeudet. SRM:n vaihteistolle saatiin, vaikkakaan Tampella ei lopulta alkanut niitä valmistaa. Oletan että tässä Saksan Vempussa on MAN -moottori ja Voith -vaihteisto.
	05.02. 19:27	Kimmo Säteri
		Jaahas, onko siinä DB:n ex.614-sarjalainen saanut uuden elämän "etelässä"?
	05.02. 19:15	Jimi Lappalainen
		Kylki on kuin Tukholman C20-junista, junan nimeä myöten...
	05.02. 19:14	Jimi Lappalainen
		IC4 se siinä :)
	05.02. 19:13	Jimi Lappalainen
		Tätähän on harrastettu ennenkin: https://vaunut.org/kuva/76350 + https://vaunut.org/kuva/82631
	05.02. 19:09	Eljas Pölhö
		Romanian rautatiet CFR järjesti sähkövetureiden koeajot 1963. Niihin otti osaa vetureita Tsekkoslovakiasta, DDR:stä, Ranskasta ja Ruotsista. Koeajojen perusteella ensimmäinen tilaus (10 veturia ja 20 veturiin sähkötekninen puoli) annettiin ASEA:n ja Swedloc'in muodostamalle yhtymälle. Mekaaniset osat 20 veturiin valmistettiin Romaniassa. Tilattu veturityyppi oli jatkokehitelmä ja suurennettu painos SJ:n Rb1-sarjasta. Vetureiden pyörästö oli Co'Co', vetopyörän ø 1250 mm, teho 5400 kW, paino 120 t ja nopeus 120 km/h (yksi 160 km/h). Romaniassa 9 veturia sai tunnuksen 060EA ja yksi tunnuksen 060EB (160 km/h). Ruotsissa valmistettujen vetureiden valmistustiedot: 060EA 001 - 004 =1965: Falun 880-883, Motala 1197-1200, Nohab 2617-2620, ASEA 1576-1579 060EA 005 - 009 =1966: Falun 884-888, Motala 1201-1205, Nohab 2621-2625, ASEA 1580-1584 060EB 001 = 1967: Falun 889, Motala 1206, Nohab 2626, ASEA 1585 Pienoismallit eivät ole minun alaani, mutta voisin kuvitella mallin olevan lahja ruotsalaisilta valmistajilta. Tai sitten se voi liittyä 1930-luvun Predeal-Pass (Brașov-Ploiești) sähköistyssuunnitelman tarjouksiin.
	05.02. 18:46	Rainer Silfverberg
		Mikä mittakaava tällä mallilla on, suurin piirtein? Voisiko olla joku puistorautatien veturi?
	05.02. 18:16	Markku Naskali
		Komeat korsteenit koneissa! Etenkin tässä lähimmässä.
	05.02. 17:39	Hannu Peltola
		Mielenkiintoinen pienoismalli! Ihan selvä ruotsalainen D tuo on, mutta esimerkiksi ruotsalaissähköveturien raamattu Ellok vid Sveriges järnvägar ei listaa D-vetureita koskaan viedyksi Romaniaan. Wikipedian tietojen mukaan CFR teki useita päätöksiä rautateiden sähköistyksestä, viimeisimmän vuonna 1942. Sota ja kommunismin aika kuitenkin hidastivat toteutusta ja varsinaiset sähköistystyöt alkoivat 1959 ja ensimmäinen sähköistetty linja avattiin vasta 1965.
	05.02. 14:09	Hannu Peltola
		Esalta oli aivan huima tietopläjäys BR39:stä, kiitoksia! Huomaan, että vanhat Fleischmannin luettelot ovat vaikuttaneet minulla vahvasti mielikuviin saksalaisista vetureista. Fleischmannin valikoimissa oli P8 / BR38 useana eri versiona, kuten myös DB:n BR23. Nämä olivat lapsena minusta tosi upeita vetureita, ehkä sen takia, että ne olivat näyttävästi esillä Fleischmannin kuvastossa ja niistä oli olemassa upeat pienoismallit. BR39 jäi huomattavasti vieraammaksi, koska siitä ei ollut 1980-luvulla Fleischmannilla mallia.
	05.02. 12:46	Rainer Silfverberg
		Näin on!
	05.02. 09:57	Rasmus Viirre
		kummajainen
	05.02. 09:11	Jouni Hytönen
		En minäkään osaa pitää tätä mitenkään epätyydyttävän näköisenä. Suoria linjoja ja juurikin höyryveturin näköinen, ei ole mitään itänaapurissa tyypillisiä kolhuja ja vinkuroita osia ympäri veturia.
	04.02. 23:37	Esa J. Rintamäki
		Muistaakseni ilmanvastus alkaa olla merkittävän suuri nopeudella 100 km tunnissa ja siitä ylöspäin. Ainakaan henkilökohtaisesti en usko ainakaan Kisko-Kallen tarvitsevan virtaviivaista koria... BR 39: suurin sallittu ajonopeus oli 110 km/t. BR 38:lla tasan 100 km tunnissa. Molemmat aikanaan varsin käypäisiä pikajunissakin käytettäväksi. Entä DR:n modernisoimalla BR 22:lla? Samoin sn 110. Uskoakseni veturinsuunnittelussa EI TARVITSE ottaa huomioon virtaavan ilman ja veturin kyljen rajapinnan välistä kitkaa? Tämä erityisesti pienoismallien rakentajille tiedoksi... heko heko!
	04.02. 19:52	Leevi Halonen
		Jimi on oikeassa!
	04.02. 18:16	Jimi Lappalainen
		Ei ne alun perinkään olleet mustia, vaan juuri tuollaisia hopeanharmaita - siis nimenomaan vain tässä 3221:ssä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset