2062-85986 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.02. 02:10 John Lindroth  
  Tuo junapalvelu Britanniassa tuntuu asiakaslähtöiseltä!
kuva 08.02. 01:37 Juhani Pirttilahti  
  Ja olen samoin tehnyt Britanniassa strategisia tunnin junamatkoja vain saadakseni ruokaa. :-)
kuva 08.02. 01:29 Juhani Pirttilahti  
  Viski oli skotlantilaista Johnnie Walkeria. Matkoilta muistuu mieleen lähinnä se, että mikään listoilla ollut ei maksanut ylimääräistä. Kaikkea oli ja jos jokin sattui matkalla kärrystä loppumaan niin sitä etsittiin junan keittiöstä lisää. Eräällä Invernessin matkalla junan kokki kantoi vaunuihin lisää absolut vodkaa 5 cl minipulloissa sen loputtua kärrystä.
kuva 07.02. 23:10 Uwe Geuder  
  Tuo nykyinen rekisteröinti ei ole vielä 10 vuotta vanha (Directive (EU) 2016/797). VR:n vetureista vain Sr3 ja Dr19 näyttävät olla rekisteröityjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei muuta kalustoa saisi käyttää. Yleisesti on käytössä hyvin pitkiä siirtymäaikoja ja kun ne umpeutuvat niitä useimmiten vielä pidennetään. En tiedä mitään konkreetista, mutta olisin erittäin varovainen päätellä, ettei esim. Dv12 saisi käydä Haaparannassa
kuva 07.02. 22:39 Rainer Silfverberg  
  Myöhemmin 1970-luvulla tuli niitä bongattua kun ne ajoi yksin ilman vaunuja Koneistolle takuuhuoltoon.
kuva 07.02. 21:53 Esa J. Rintamäki  
  Tottapa kyllä, herra Erkki.

On tosin muistettava, kuinka reaalisosialismi tuotiin Puna-armeijan pistimien kärjissa Mitteldeutschlandin asukkaiden nieltäväksi.

Toisin sanoen EI MITENKÄÄN TAVALLISELLA ÄÄNESTYSKÄYTÄNNÖLLÄ! Kun se aina-niin-maan-perusteellisen-karismaattinen Walter Ulbricht (livekalan puheäänellään) halusi kalifiksi Himmler-kalifin paikalle.

Selvennykseksi: länsiliittoutuneiden miehittämä alue: =>> Saksan liittotasavalta, ryssän (Talliinin Joopin kyynisellä johdolla) miehittämä (eikun anteeksi: - tuota - niinku "vapauttama" alue =>> Saksan demokraattinen tasavalta eli juuri "Mitteldeutschland".

Itäinen alue (Ostdeutschland) joka myös niinikään "vapautettiin" (kaikki ne Breslaut, Schweidnitzit, Posenit, Kolbergit, Swinemundet, Danzigit, Preussisch Eylaut, Deutsch Eylaut, Brombergit, Königsbergit, Stutthofit, Allensteinit, Marienburgit sun muut Pillupönenit ja Stallupönenit) annettiin Puolalle ja osa historiallista itä-Preussia ryssälle. Noin vain, voisi tulkita...?

Kyynistäkö, kieltämättä, mutta mikäli kyyninen "Aaron Hirsch" (kenraali Franz Halderin käyttämä nimitys Adolf Hitleristä) olisikin kainalontuulettajakavereineen ollut pois kuvioista, niin mitäpä sitten olisi tapahtunut?

Muistaa pitää myös tosiseikka, että neuvostovenäläinen reaalisosialismi EI OLLUT lähelläkään Marxin tyylipuhdasta kommunismia, uskokaa tai älkää.

Mitä entisen DDR:n kohteluun Saksojen yhdistämisen yhteydessä tulee, niin eräänä näkemyksenä:

Mitäpä luulette, miten te kanssavorgilaiseni suhtautuisitte, jos Suomi ja Ruotsi yhdistyisivät ja Suomesta lakkautettaisiin KAIKKI televisio- ja radiokanavat, kaikki instituutiot, sadattuhannet ihmiset jäisivät (jätettäisiin) työttömiksi ja korvattaisiin ruotsalaisilla työntekijöillä ja sitä kaikkea kutsuttaisiin yhdistymiseksi?

Niin DDR:lle käytännössä tapahtui.

Ei ihme, että nykyisten kainalontuulettajien "kopio-SA" eikun AfD voimistuu, vittuuntumisen pääkanavana.
kuva 07.02. 21:43 Teppo Niemi  
  Muistaakseni olen itsekin kuvannut vastaavan koeajojunan Kerassa matkalla Helsingin suuntaan.
kuva 07.02. 21:15 Eljas Pölhö  
  24-26/6 ovat havainnot todella satunnaisia eikä 2208 junassa H16 esiinny eikä 2208 muitakaan ajoja lähipäivinä eli veturikierronkaan perusteella ei voi lähteä veikkaamaan. H16 oli kyllä noihin aikoihin Hr12-vetoinen.
kuva 07.02. 21:02 Petri Nummijoki  
  Varmaan koeajojakin on tehty mutta liittyisivätkö Sr1-vetureiden useimmat 70-luvun aikana tapahtuneet vierailut Rantaradalla huoltokäynteihin Koneisto Oy:llä Masalassa: https://vaunut.org/kuva/61361?
kuva 07.02. 19:44 Antti Laajalahti  
  Ja alla vielä alkuperäiset pyörät.
kuva 07.02. 19:28 Jimi Lappalainen  
  Kaksivärinen asema 20 vuotta sitten :) Koko kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?u=14&kd=7.2.2005
kuva 07.02. 19:22 Heikki Jalonen  
  Naapurikuvassa (https://vaunut.org/kuva/173011?s=1) näkyy hönkähöyryä imurin poistoputken seudulla; veturi on siis lämpimänä.

Veturin ruuvikytkimen aisat "harottavat". Itse ruuvikytkin on aikojen saatossa vaihdettu, varmaan monestikin, tietenkin tavalliseen UIC-malliin (UIC-520), jolla vetokoukun niskan paksuus olisi 55 mm. Mutta tuon Leenan vetokoukku on vanhempaa ja ohuempaa mallia. Varmasti kylläkin koneen vetokykyyn ja painoon nähden aivan rittävää lujuutta.
kuva 07.02. 19:01 Rainer Silfverberg  
  Minä kuukausina ajettiin esisarjan Sr1:sillä koeajoja rantaradalla? Muistan nähneeni ensimmäisen kerran joskus lokakuussa 1973 Kauniaisissa kun "tuntematon tummanpunainen veturi " vanhoilla puuvaunuilla ohitti Kauniaisen.
kuva 07.02. 18:21 Petri Nummijoki  
  On tullut kommentoitua samaa asiaa useaan kertaan aikaisemminkin mutta kun tämän maalauksen ihailijoita tuntuu riittävän niin minkäs sille. Kun tämä maalaustapa ja seuraava versio eli leveä keltainen päätyraita olivat molemmat arkipäivää rinnakkain niin kyllä ainakin omaan silmääni leveä keltaraitainen oli selvästi pirteämmän oloinen https://vaunut.org/kuva/26253. Rohkenen epäillä, että harva oikeasti olisi tyytyväinen, jos kaikki Sr1-veturit olisi menty maalaamaan tällä tyylillä ja myös pitäydytty tässä maalauksessa näihin päiviin asti.
kuva 07.02. 17:43 Hannu Peltola  
  Esa, Sr3:sta löytyisi jo valmiina maalauskaavio Pullahurun väreissä: https://vaunut.org/kuva/141338
kuva 07.02. 17:35 Petri Nummijoki  
  Hr1-vetureiden säännölliseen käyttöön Savon radalla pitää tarkentaa, että ajettiinhan Pasilan Hr1-vetureilla mm. P95/H95/H96/P96 Haapamäen ja Pieksämäen välillä ainakin vuosina 1960-1961 ja vetureita ilmeisesti vaihdettiin toisinaan Kouvolan kauttakin ainakin Savon radan kiitotavarajunassa TK1076. 1011 on siis lähes varmasti käynyt Pieksämäellä jo ennen vuotta 1962 ja todennäköisesti ajanut Savon radallakin Kouvolan ja Pieksämäen väliä. Mutta sellaisesta ei kai ole havaintoja, että Pasilan Hr1 olisi käynyt Kuopiossa asti, ennen kuin raskaan sarjan höyryvetureiden korjaukset siirrettiin Hyvinkään konepajalta Kuopioon?
kuva 07.02. 16:55 Teemu Saukkonen  
  Yksi kyllä todellakin pitäisi säästää tässä hienoimmassa alkuperäisessä kaaviossa.
kuva 07.02. 16:35 Jari Välimaa  
  Onhan Suomessa pieni 1435mm rataverkko Torniossa,jossa tuo vaunu voi käydä Ruotsista Suomessa ja palata vielä takaisin. Luvan Suomeen on myöntänyt ERA.

Paras mitä löysin oli kiinalainen tavaravaunu jolla oli liikennöinti oikeus Suomeen 1435mm rataverkkoon muttei Ruotsiin.
kuva 07.02. 16:18 Tero Korkeakoski  
  Eli tommonen millä ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa.
kuva 07.02. 16:01 Juha Kutvonen  
  Tässä ollaan aivan Sr1:en alkutaipaleella. Veturi oli tullut Vainikkalaan 13.9.1973 ja koeajojen jälkeen otettu käyttöön 14.1.1974. Sähkörataa oli tuolloin riittänyt Helsingistä Riihimäelle, jonne kahdella ensimmäisellä veturilla (3001 käyttöönotto 3.12.1973) vedettiin puurunkoisia paikallisjunia. Sähköistys Riihimäeltä Toijalaan valmistui pian tämän kuvan oton jälkeen 25.2. ja sähkövetureiden käyttö laajeni sinne 4.3. alkaen.

Sr1 3001 ja 3002 kiersivät Hki-Tl-Hki -välillä aluksi seuraavasti: T 1037 Hki 23:55 - Tl 2:50, P 64 Tl 6:42 - Hki 9:00, P 41 Hki 15:10 - Tl 17:16, T 3014 Tl 18:25 - Hki 21:10. Veturit 3003 ja 3004 tulivat liikenteeseen 13.3., 3006 25.3. ja esisarjan viimeisenä 3005 3.5.1974.
kuva 07.02. 15:44 Rasmus Viirre  
  Aikamoinen näköharha :0
kuva 07.02. 14:33 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kuva ja Katajanokalla vaihtoveturi!Lisäksi kaikenlaista muuta kivaa!
kuva 07.02. 14:11 Heikki Jalonen  
  Juuri noin. 1950-luvun valuuttasäännöstelyn kaudella tuontitavaroiden, kuten autojen tai traktoreiden osalta sana "valinta" pitää käsitää hieman varauksella.

Varsinkin (ennen vuotta 1960) nimenomaan tuontilisenssit ja ostajan asema jakelujonossa (pärstäkerroin, sukunimi, hehtaarit ja manttaalit, jäsenkirja tai sen puute tai väärä väri, tarkoituksenmukainen sukulaisuus tai oikeat suhteet) määrittelivät traktorin hankintaa oleellisesti. Paljon oleellisemmin kuin koneen tekniset ominaisuudet, sopivuus työtehtävään tai kestävyys, huollon toimivuus tai varaosien saatavuus. Kyseessä olivat tosiaan myyjän markkinat, myynnin ollessa enemmänkin jonon hallintaa ja tavaran jakelua.

Peltotöissähän Harmikki osoitti kelpoisuutensa käyttövoimasta riippumatta, sen suosio ei ollut pelkkää mainoskikkailua. Mutta kun sen toimivuus ja ominaisuudet perustuivat keveän koneen nostolaitekiinnitteisten työlaitteiden käyttöön, se ei ollut puhtaana vetokoneena elementissään. Tehon puute sinänsä ei kaiketi olisi ollut rajoite itse kaivutyössä, Jussin mekaanisen kaivukoneiston tehontarve ei ollut erikoisen suuri, mutta koneen siirtäminen vaati veturilta painoa, tehoa ja pitoa.

Kesko sai Nuffieldin maahantuonnin alulle (parilla petroolikoneisella M4-mallilla) vuonna 1952. Kysyntää oli, mutta tarjonta kasvoi aika hitaasti, Suomen Pankin Valuuttaventtiili oli aika pienellä. Fordsonin menestystä auttoivat puolestaan Ford-yhtymän suorat luotot maahantuonnin rahoituksessa. Molemmat merkit saivat suurta etua edullisesta punnan kurssista ja puntavarannon hyvästä kehityksestä. Tämä etu koski tietysti myös Fergusonia ja muita brittimerkkejä.
kuva 07.02. 12:56 Petri Nummijoki  
  Vaikka Mörkö-Majurin teho oli vain 28-29 hv petroolikäyttöisenä niin siinä oli toisaalta hidaskäyntinen moottori sekä kunnolla painoa, jotka tekivät traktorista tehoonsa nähden sitkeän. Nuffield esiintyi pitkään useammin mainoksissa, kuin todellisessa työssä, koska niille alettiin myöntää tuontilisenssejä kunnolla vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen koko 50-luvun alkupuolen tuonti oli vain reilut 200 traktoria. Harmaasta Fergusonista tosiaan Pikku-Jussin käyttelyyn tuskin oli. Harmaasta Fergusonista on vielä huomattava, että niitä tuotiin dieselmoottorilla varustettuna merkittäviä määriä samoin vasta 1955 lähtien luultavasti siksi, että dieselmalli oli hinnaltaan huomattavasti bensiini- ja petrooliversioita kalliimpi. Sitä ennen Fergusonin valinta täytyi tehdä (sikäli kuin täydellisillä myyjän markkinoilla valinnan mahdollisuuksia oli), joko pienitehoisen petroolimoottorin tai käyttökustannuksiltaan kalliin bensiinimoottorin välillä.
kuva 07.02. 12:37 Jari Välimaa  
  Slovakiassa Tatravagonka https://tatravagonka.sk/wagons/tagnpps-95-m%c2%b3/?lang=en valmistettu https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-262-0001-2-001-001
kuva 07.02. 12:23 Tero Korkeakoski  
  Mitä vaunusarjaa on Tagnpps?
kuva 07.02. 12:13 Petri Nummijoki  
  Se ei sitten valitettavasti tuo ratkaisua. Entä löytyykö veturia 2208 junasta H16, jos oletetaan kuvan https://vaunut.org/kuva/173002 olevan samalla kertaa otettu?
kuva 07.02. 11:35 Eljas Pölhö  
  P37 havaintomerkintöjä ei ole 25/6-65, mutta lähipäivät ovat:
23/6 = 1951
27/6 = 1953
28/6 = 1615
29/6 = 1950
30/6 = 1953
2/7 = 1954+1950
kuva 07.02. 11:09 Erkki Nuutio  
  DDR Staseineen oli diktatuuri, jossa ihmiset tekivät ahkeraa ja tuloksellisesta työtä. Volksarmee ja Stasi nielivät kuitenkin paljon voimavaroja, joita olisi tarvittu muihin yhteiskunnan tehtäviin.
DDR:ssa sosialismi toimi silti jotenkuten esimerkiksi Neukkulaan verrattuna. Ahkerien ihmisten töiden tulokset eivät riittäneet teollisuuden pitämiseen kilpailijamaiden tasalla mm. koska Neukkula ryösti päältä ja lisäksi esti itsenäisen teollisen strategian. Toteutunut strategia oli vain palvella Neukkulaa.
DDR jäi teollisten mahdollisuuksien kannalta liian pieneksi verrattuna kolmisen kertaa väkirikkaampaan ja länsitalouden lihottamaan BRD:hen.

DDR oli yksi apu omankin maamme teollisuudelle 50...80 -luvuilla. Se osti runsaasti Suomen teollisuustuotteita ja myi edullisesti mm. kemian teollisuuden tuotteita. Se osti runsaasti mm. Valmet -metsäkoneita ja vastineeksi ostimme sieltä näihin hammaspyöriä, usein laadukkaampia kuin kotimaan toimittajilta. Laatuasenne siellä oli oikea - ei ollut häritseviä taistolaisia. Insinöörikunnan ammattipätevyys oli huippuluokkaa ja työväen taidot ja ahkeruus oli moitteeton.
BRD:n toimittajat olivat ylimielisiä pienien vuotuistarpeittemme edessä. Toisin oli DDR:ssä. Muistivat ja kunnioittivat aiempia aseveljiään.

Myönteinen muisto jäi Wildausta (entinen Schwartzkoppfin veturitehdas, silloin Euroopan suurin takomo) sekä Pritzwalkista (hammaspyötätehdas).
Pritzwalkista on kaapissani muistokin; Urkorn - Der Echte Doppelkorn aus Nordhausen - seit 1506.
Sain sen susitettuani näiden tekemän hammaspyöräerän. Priima korvaustoimitus tuli ilman mutinoita. Sutta syntyy joskus osaavillekin
Toisena muistona kaapissani on edullisella markkojen vaihtokurssilla ostamani upea hiottu lasikulho maineikkaalta VEB Vereinigte Lausisitzeriltä. Väitetään että teknisesti etevimmät saksalaiset ovat olleet sakseja. Täytyy myöntää että esimerkiksi baijerilaisetkin ovat myös hyvin osaavia.
kuva 07.02. 11:00 Esa J. Rintamäki  
  Tällaisen tutisevan äijänkäppyrän ehdotus: yksi jäljellä oleva "Sähköryssä" tuohon maalauskaavioon...?

Jos menee ryssimiseksi, niin sitten vaikka yksi zibale Sr3:a Huru-12:n väriseksi. Tai mieluumminkin Pullahurun väriseksi.

Ja eikun kilpailu pystyyn Apu-lehdessä: se joka bongaa ja valokuvaa Pullahuru-Sr3:n, niin sille yksi ilmainen toppakaffi pullan kera LaRavinteli-vaunussa.

Kunnes kaikki satamiljoonaa Pullahurulla pullansa tienanneet on päästetty koteihinsa propagoimaan suupielet pullan sokerissa: - junassa on hauska matkustaa...?
kuva 07.02. 10:51 Esa J. Rintamäki  
  No kyllähän se vanha DDR oli paljonkin iloisempi kuin nykyinen "talousosaajien" ja muidenkin neropurrien matalaksi simputtama Suomemme.
kuva 07.02. 10:49 Esa J. Rintamäki  
  Eikös sinne lättäkin aikoinaan mennyt?

Svea-mamman rälsbussit nyt ainakin...?
kuva 07.02. 10:19 Jari Välimaa  
  Suomesta voi Haaparantaan mennä tyyppi hyväksynnan kautta Ttk2, Dr19, Habin ja Tagnpps
kuva 07.02. 10:11 Jari Välimaa  
  Siis eurooppalaiset... On olemassa eurooppa+suomi...

löysin eratv:stä advanced haulla 2 (Sweden+FI) https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Search

https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-262-0001-2-001-001

https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/11-082-0004-7-001-001
kuva 07.02. 09:55 Jorma Rauhala  
  Mitkä ruotsalaiset vetokalusto- ja vaunusarjat saavat sitten puolestaan liikennöidä Haaparannalta Tornioon?
Ja onko nyt sitten niin että Suomesta saa liikennöidä tätä sähkörataa vain tuolla yhdellä dieselveturisarjalla ja yhdellä tavaravaunulla?
kuva 07.02. 09:37 Erkki Nuutio  
  Komea kuva! Hv-veturit säteilevät tyylikkyyttä.
kuva 07.02. 08:41 Jari Välimaa  
  Ilmeisesti ERA:n määräykset ovat muuttuneet jolloin tyyppihyväksynnässä oleva määrite 3.0 Area Of Use: Finland tarkoittaa vain Suomen valtion alueita. Tämän vuoksi tuoksi määritelmäksi on Dr19:lle on muutettu FI(Finland)+FI(Tornio),SE(Haparanda).

muilla vetureille ei ole vastaavaa vaan kohdassa 3 tulee FI(Finland)
kuva 07.02. 08:01 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Petri jälleen kuvan ajoituksesta, muutan kuvausvuodeksi 1962. Kaimalla on ollut tässä selvästi käytössä 6*6 -kamera.
kuva 07.02. 07:59 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Petri ajoituksesta, muutin vuodeksi nyt 1964.
kuva 07.02. 04:31 Kari Haapakangas  
  Mikähän siinä on, että Hiacen kohdalla rupeaa aina mielessä soimaan Jope Ruonansuun kappale:"Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen, pieneen Hiaceen..."
kuva 07.02. 00:58 Uwe Geuder  
  Voitko selittää? Leveäraide Haaparantaan on ollut "aina". Haluatko sanoa, ettei siihen sopiva veturi ei ollut vuosiin? Dr19 ei ole vielä kovin kauan, en tiedä mikä tuohon pätkän "sopiva" sarja olisi poistunut viime vuosina.
kuva 07.02. 00:55 Lasse Holopainen  
  Köf, madallus hoidettu asjallisesti. Rälläkällä jouset poikki ja suora putki paikalle. Pro-röökisuu-amis -tyylillä madallettu, köf köf, jou jou! Ainoa vaan ettei se ole BMW. (Mitäköhän mä nyt rupeen sekoomaan tähän aikaan yöstä? Aamulla pitäs lähtee Hiacella ajamaan. Ja BMW:hen ei sitten kosketa, siitä tulee muuten ruoste mukaan.)
kuva 07.02. 00:40 Lasse Holopainen  
  No mutta vanha kunnon kunnonvanha asjanmukaisuuslieriö. Tuota ei enää muuten n e ä .
kuva 07.02. 00:38 Lasse Holopainen  
  Edelleenkin: Hiacen asjallisuus.
kuva 06.02. 23:47 Uwe Geuder  
  Että DDR:ä luonnehditaan iloiseksi voitaneen pitää vähintäänkin luovaksi kuvaukseksi. Varmaan ovat pelkästä ilosta ampuneet ne, jotka eivät enää halunneet olla iloisia. Mutta takaisin asiaan...

V60 on alussa todellakin rakennettu Babelsbergissä. Mutta sen jälkeen tuotanto on siirretty enimmäkseen Henningsdorfiin. Babelsbergissa valmistui lopussa ”vain” 188 kpl., Hennigsdorfissa 2068 kpl. Näin ainakin Wikipedia kertoo.
kuva 06.02. 23:32 John Lindroth  
  Jorma! Oikein Hyvä,olen itsekin aikanaan kuullut tuon teorian !
kuva 06.02. 23:11 Heikki Jalonen  
  Totta, kyllä tuo Pikku-Jussi meni takavetoisellakin, ainakin upottamattomalla kovalla alustalla. Mitä pehmeämpää oli alla, sen vaikeammaksi elämä meni. Nimestään huolimatta kun Pikku-Jussikin painoi noin 5 tonnia ja pääosa sen painosta lepäsi kapeilla (7.50") paripyörillä jotka kyllä upottavan kohdan taatulla varmuudella löysivät.

Tuota kuosia oleva Pikku-Jussi (néé Åkerman 200D) tuli Eklöfin tuotantoon 1949 alkaen. Silloin varmasti Mörkö-Majuri (Fordson Major E27N) oli Suomen oloissa lähes ainoa valinta voimakoneeksi, jokusen harvan Volvon ja muutaman muun kalliin rahan harvinaisuuden ohella. Harmikki-Fergu tai muut sen kokoluokan Suomessakin jo yleistyneet koneet olivat pahasti alimittaisia. Eivätkähän sen Mörönkään voimat Jussin liikutteluun liialliset olleet (petroolina 28...35 hv ja harvinaisena Perkins-dieselinä 45 hv). Mutta tuskinpa Jussien kanta Mörön valtakauden aikana ehti nousta muutamaa kymmentä suuremmaksi, joten pidän kyllä Mörkö-vetoista Pikku-Jussia melko harvinaisena tapauksena.

Vuodesta 1952 eteenpäin tuli sitten saataville uusi Major (Fordson Major E1A, alkuaikoinaan noin 40 hv) ja valtasi markkinan, varsinkin urakoinnissa ja vastaavassa. Vain Nuffield oli samalla viivalla (vuodesta 1950 lähtien eli Perkins-dieselin tultua). Molempia käytettiin kaivurin vetäjinä - jos kyllä kaiken muuhunkin mahdolliseen. Ja myös mahdottomaan.

Stuart Gibbardin kirjassa "Roadless" mainitaan Manuelien (Power- ja Super-Major-pohjaisten, tuotannon aloitusvuosi 1957) kokonaisvalmistusmääräksi 2947 kpl. Olen kuullut arvion, että niitä tuotiin Suomeen noin 1600 kpl, siis selvästi yli puolet kokonaistuotannosta. Luku on uskomaton, ei ihme että Roadless-tehtaalla Englannissa ihmettelivät "mihin ne niitä upottavat...?" No, melkoinen osa sai vedettäväkseen Pikku-Jussin, jokunen ehkä Temmeksen. Loput sitten keulaansa ARAn puskulevyn tai etukuormaajan eli akselintuhoojan.

Eklöf lopetti Pikku-Jussin tuotannon noin vuonna 1959, kokonaisvalmistusmäärän ollessa noin 500 konetta.

Naapuriimme rakennettiin uusi omakotitalo vuonna 1963. Pohjakuopan (täyden talon kellari) kaivun aloitti tuollainen Pikku-Jussi, voimakoneena perus-takaveto-Major. Kaivun teki loppuun Lokomo Teräsmies 22. Jussi kun sortui kuoppaansa Majori mukanaan eivätkä sen vedot kuopan märässä savessa ekipaasia liikkumaan saaneet. Apuun hätyytetty Lokomolainen sai kyllä Jussin ja Majorin lopulta ylös. Siinä savotassa meillä Artturin pikkupojilla oli kaikenlaista katsottavaa...
kuva 06.02. 23:10 Jorma Toivonen  
  Olisikohan tila "puupalkille", jolla voitiin tarvittaessa työnnellä vaunuja esim. "viereisellä raiteella"?
kuva 06.02. 23:07 Jorma Toivonen  
  1950-luvun puolivälissä oli pikkupojalla onnen päivät, kun saattoi seurata "Jussin" kaiveluita kadun toisella puolen, voimanlähteenä sininen traktori (= majuri). Eräänä aamuna "Jussi" olikin työntuohussa kellahtanut kyljelleen - lisää tutkaltavaa koko päivälle.
kuva 06.02. 22:46 John Lindroth  
  Kuka tietää mikä tuo puskinpalkissa vetokoukun oikealla puolella oleva neliö on? Jouduin tietenkin sen laittamaan rakentamaani tuon veturin , nykyisin Leena veturin HO mallin puskinpalkkiin!
kuva 06.02. 22:38 Petri Nummijoki  
  Vk4 on näissä kuvissa ilmeisesti vielä lämpimänä, jolloin kuva voitanee ajoittaa kesään 1962. Vk4 jäi kai elokuussa 1962 pois liikenteestä ja toisaalta 1011 oli Kouvolan varikon veturi kesäkuusta 1962 lähtien, joten vasta sen jälkeen 1011 lienee ollut säännöllisessä käytössä Savon radalla. 1011 on tässä varmaankin veturin 1020 tai 1021 korvaajana, jotka olivat Kouvola-Kuopio-pikajunien vakivetureita tuohon aikaan.
<<   >>