|
|
12.03.2019 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sirkka Valannoon mukaan Saloon rakennettiin IV luokan ravintolalla varustettu asema. Ulkoasussa on tehty pieniä muutoksia, mutta suurimmalta osalta asema on Granholmin suunnittelemassa asussa. | ||||
|
|
12.03.2019 06:48 | Jukka Voudinmäki | ||
| Olisiko näkymää hallitseva talo tuossa https://goo.gl/maps/tVPcPGQMfNF2 | ||||
|
|
12.03.2019 02:19 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi näkyy olleen täyskorjauksessa toukokuun 1930 jä päässeen pois kesäkuussa. Harmillisesti minulta puuttuu juuri vuoden 1933 kilometrikirjat, joista näkisi helposti seuraavan notkahduksen kilometreissä. Välikorjaus oli 3 vuotta (+/- 6 kk) TK:n jälkeen, joten maalis-huhtikuu 1933 sopisi hyvin kuvioon. Toinen vaihtoehto olisi katsoa Oulun varikon tai konepajan kirjoista (niitä en ole kopioinut) tai VR:n kattilarekisteristä - siinä oli 1920-luvun lopulla kattila 1029 - sen korjauspäivät, mutta kattila on saattanut vaihtua joko 1930 tai 1933. Tai mahtaisiko PoRha'lla olla Oulun veturikortteja tai muuta sopivaa tuolta ajalta? | ||||
|
|
12.03.2019 00:53 | Eljas Pölhö | ||
| O&K 11564 - 4/1928; teho 90PS (hv) | ||||
|
|
12.03.2019 00:41 | Anders Still | ||
| Mikä oli LWR10 sarja nro ? | ||||
|
|
12.03.2019 00:12 | Anders Still | ||
| Näytä olevan LR (LWR) 9 tai 11 hieno kuva Lovisa- wesijärvi aikan, ja auto tie silta Lahdessa, toinen silta lahdessa oli VR ratan silta. | ||||
|
|
11.03.2019 22:17 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kaarrekuva. Ratapenkkakin näyttää massiiviselta lumipeitteessä ja ilman minkäänlaista risukkoa. | ||||
|
|
11.03.2019 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjaanpa edellistä kommenttiani pengottuani muistiinpanojani: 2548:n aluskehys olikin valmistunut 1899. Tällöin mahdolliseksi tulee Cm-sarja numeroryhmästä 2101 - 2109. Mahdolliset numerot ovat 2103 tai 2105. 2549:n kehys oli vuodelta 1902, mikä on oikein. Kyseeseen tulee tässäkin myös Cm-sarja numeroryhmästä 2119 - 2128 ja mahdolliset numerot olisivat 2120, 2123 tai 2124. Telin malli olisi siten A3 tai A6. |
||||
|
|
11.03.2019 21:52 | Olli Aalto | ||
| Kuvissa https://vaunut.org/kuva/79214 ja https://vaunut.org/kuva/58532 näkyy hyvin, miten tämän kuvan mukainen korkea ja kapea patterikotelo puuttuu kummassakin porkkanasarjassa. | ||||
|
|
11.03.2019 21:42 | Tommi K Hakala | ||
| No hyvä että jotain selvyyttä tulee, tuosta reissusta on vain hämäriä kuvia ja seuraavat junamatkat olivat 2009, joten hieman on sinisten vaunujen aika jäänyt pimentoon. | ||||
|
|
11.03.2019 21:39 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi lienee tullut juuri edellä konepajasta täyskorjauksesta. Niin putipuhdas veturi on. Samalla on konepajassa ripustettu numerokilpi nokkaan. Mahtaako Eljas löytää ajankohtatiedon kuvan veturin täyskorjauksesta? Hieno, terävä kuva! Taustalla taitaa näkyä yksi suurvaltain sodan aikaisista tavaramakasiineista. |
||||
|
|
11.03.2019 21:39 | Olli Aalto | ||
| Oikealla ikkunan alla pilkistävä saksalaisvaunumallinen patterikotelo sekä vihertävä penkinpäällyskangas ja niskatyyny ovat yhdistelmä, joka viittaa enemmänkin siniseen vaunuun. Vihreydestä ei kuitenkaan tämän kuvan tapauksessa voi mennä takuuseen värien olemattomuuden takia. Porkkanoissa oli kanavoitu ilmalämmitys, jonka hajottimet sijaitsivat alhaalla lattiatasossa kotelon ollessa samaa korkeusluokkaa kuin IC-vaunujen sähköpatterikotelot nykyään ovat. Lisäksi niskatuki oli Dm9-kalustossa huputettu valkoisella kankaalla, mutta Dm8-kaluston toisessa luokassa esiintyi toisaalta tuollaisia sinivaunumallisia istuimia niskatyynyin. Vorgin kuvissa ne ovat kuitenkin sinisiä tai harmaita verhoukseltaan. Vihreää kangasta on varmuudella ollut ainakin CEit-sarjan 2. luokassa. Näiden kalustojen aikakautta elämässään eläneet saavat mielellään täydentää vastaustani. | ||||
|
|
11.03.2019 21:36 | Pasi Seppälä | ||
| Savon rautatie-kirja kertoo Hillosensalmen eteläpuolelle tehdyn kolmen kilometrin rataoikaisun kiskotetun vuonna 1972. Siihen sisältynevät tämä ja Kulonpalon kiertänyt linjaus. | ||||
|
|
11.03.2019 21:23 | |||
| Savon radan peruskorjaus on aloitettu 1960. Suurimmat työt on tehty Kouvola-Mikkeli ja Suonenjoki-Kuopio välillä. Työ alkoi Kouvolan suunnasta, sitä tehtiin monessa kohtaa samanaikaisesti. Mahtaisiko löytyä tarkkaa päivämäärää milloin liikenne on siirtynyt milläkin oikaisulla uudelle radalle. | ||||
|
|
11.03.2019 20:58 | Kusti Kinnunen | ||
| Hieno kuva ja tuttu Deeveri tuo 2539 ;) | ||||
|
|
11.03.2019 19:52 | Kari Roininen | ||
| Nämä penkit oli kuitenkin jotain. Kun nykyisissä istutaan kuin lentokoneessa. | ||||
|
Kuvasarja: BXT vaunun tuonti Hyvinkäälle |
11.03.2019 19:02 | Kusti Kinnunen | ||
| Upea kuvasarja! :) | ||||
|
|
11.03.2019 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| BXT 01905 oli entinen XT 01686 vuodelta 1991. Siihen saakka sen littera ja numero olivat BT 01178. Sen perusvaunu oli ollut CEm 2419 vuodelta 1920. Ensi vuonna juhlii satavuotisiaan! | ||||
|
|
11.03.2019 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n 75-vuotisjuhlateoksen sivulla 482 kerrotaan: Vanhoille, lyhemmille aluskehyksille rakennettiin pohjoisimpia ratoja varten v. 1928 kaksi DEi-vaunua (n:ot 2548 ja 2549), joissa on 16 II: n luokan ja 59 III lk:n paikkaa." 2548:sta tuli 50- ja 60-lukujen taitteessa XEi 022025 ja hylättiin 1963. 2549 muutettiin 1964 vaunuksi XEi 022030 ja se hylättiin 1991. 2548:n aluskehys oli vuodelta 1902. Sama päti vaunun 2549 aluskehykseen. |
||||
|
|
11.03.2019 17:58 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1933 aikataulun N:o 102 liitteen N:o 3 mukaan Tornioon oli sijoitettu DEi 2548 ja 2549, E 872 ja 877 sekä F 3112, 3246 ja 3392. Näistä toinen DEi+yksi F kulki junissa 642-641-644 Kaulinranta-Tornio-Kaulinranta-Tornio ja toinen pari kulki 3642-3641-630-629-643 Tornio-Haaparanta-Tornio-Kemi-Tornio-Kaulinranta. Täten parit vaihtoivat kiertoa joka päivän jälkeen. Varavaunuina oli 2 E ja 1 F. | ||||
|
|
11.03.2019 17:50 | Jimi Lappalainen | ||
| 2539 27-sarjan jäähdyttimineen. | ||||
|
|
11.03.2019 17:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu on DEi. Ilmeisestikin numerosarjasta 2548 - 2549. Sitten on lanterniinikoppi. | ||||
|
|
11.03.2019 17:18 | Pasi Utriainen | ||
| Milloinhan näitä pölähtää tänne Itä-Suomeen. Tosin Sr2-veturia ei ole vieläkään nähty Savon tavarajunissa ja eipä noilla mitään kiirettä ole, koska vanhat Sr1-, Dv12- ja Dr16 -sarjat ovat mielestäni mielenkiintoisempia. | ||||
|
|
11.03.2019 17:14 | Hannu Peltola | ||
| Numeron perusteella veturina näyttäisi olevan H6 (Hk5). | ||||
|
|
11.03.2019 16:11 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisi olla miltei skånskaan verrattavia haasteita ymmärtämisessä ainakin ensikuulemalla. | ||||
|
|
11.03.2019 11:40 | Pave Saarinen | ||
| https://vaunut.org/kuva/131579 on. | ||||
|
|
10.03.2019 23:25 | Kusti Kinnunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
10.03.2019 22:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin monessa kolmen veturin kuvassa keskimmäinen veturi on jäänyt pimentoon. Kannattaa aina panostaa sen taltioimiseen, päädyn veturit saa kuvistakin :) | ||||
|
|
10.03.2019 21:46 | Erkki Nuutio | ||
| Onko tämä sama rakennus kirjassa SVR 1862/1912 II, s. 336 ? Jos on, niin nätimpi on nyt kuin silloin. | ||||
|
|
10.03.2019 19:37 | Olli Aalto | ||
| Satunnaisarvonta. Käänetään samalla kertaa kuvateksti vielä paikalliselle kielelle: "Ska vi snack svensk hison gangon? Nu je vi i KNärpes, som ji in ienspraatji kommun fram ti januari 2016, beliäge i Österbotten å tenn svenska je majoritetsspraatje. Hison gangon ha vi shenn in halvbommsanliäggning som häitär Finnbyijin tvoå. Om tu skådar noga så kan tu sie att hison järnviegsuövägangon har tillåme tvoå ljusienhäitär." | ||||
|
|
10.03.2019 16:48 | |||
| Reilu kolme tuntia matkaan on mennyt. Yksi Viitaan Lyyran isännän kertoma juttu muistui mieleen, laitan sen vaikka ei rautatieaiheeseen kuulukkaan. Laiva ei liikennöinyt sunnuntaisin, mutta eräänä suvisunnuntaina oli Lyyrassa kesäkinkerit ja laiva toi kinkeriväkeä taloon ja oli laiturissa odottamassa tilaisuuden loppua paluukyytiä varten. Talon tuleva isäntä oli vielä poikanen ja tilaisuuteen oli tullut muitakin poikia. Aika oli käynyt pojille pitkästyttäväksi ja pojat olivat menneet laivaa katsomaan. Talon poika oli kehaissut toisille että hän sitä osaa ajaa tätä laivaa. Eräs pojista oli saanut pikakoulutuksen konemestariksi mitä hanikkaa pitää kääntää minnekkin päin, talon poika oli käynyt ruorin ääreen. Niin pojat olivat laittaneet laivan liikkeelle ja lähtivät ajelemaan Viitaan järvelle. Laivan kippari Veikko sattui olemaan ruokalevolla hytissä ja herännyt siihen että laivahan on liikkeellä. Veikko oli hiippailut katsomaan poikien touhua ja aikansa seurattuaan oli kysynyt että minnekkä myö ollaan mänössä? Pojille oli tullut hätä käteen, mutta Veikko ei ollut hankala mies ollenkaan. Oli ajettu lenkki järvellä sitten onnistunut paluu laituriin Veikon ohjeitten mukaan. Lopuksi oli tehty sopimus että jos on kyydin tarvista niin Veikko otetaan mukaan. Senverran laivahomma sivuaa rautateitäkin että konemestari oli entinen veturinkuljettaja. Kaupunkiin päin mentäessä hän oli Tikankosken alapuolella katsonut kelloaan ja jos oli oltu myöhässä niin hän oli lisännyt vauhtia kysymättä kipparilta ollenkaan. | ||||
|
|
10.03.2019 14:53 | Uwe Geuder | ||
| Ei eroakaan. Mutta raideleveys on jäänyt muuttamatta, 1000 mm. Kaikki "tavalliset" raitiovaunulinjat on muutettu 1435 mm:ksi. Muutos kesti 1982 - 2007, siis 25 vuotta. | ||||
|
|
10.03.2019 14:25 | Hannu Peltola | ||
| Matka Koukunjoen Pitkäkoskelle on Google Mapsin mukaan laiturista n. 16 km ilman välisatamapysähdysten tuomaa lisää. Kauanko on mahtanut matka Pitkäkoskelle kestää höyrylaivalla? Pari tuntia varmaan helpostikin... | ||||
|
|
10.03.2019 14:03 | |||
| Kyllä. Pitkänkosken alajuoksulla oli yöpymispaikka. Sieltä läksi aamulla kuudelta, kävi mennessä Viitaalla Lyyran rannassa ja jatkoi sitten Tikankosken ja Kilpijärven kautta Iisalmeen, iltapäivällä palasi takaisin. Oli ainut laiva joka liikennöi Iisalmen itäpuolella. Laiva ei voinut mennä Palosvirrasta alas niin siksi laituri oli tuossa Palosvirran sillan yläpuolella. Muuta laivat tulivat Poroselän puolelle varsinaiseen satamaan. | ||||
|
|
10.03.2019 13:00 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Seilasiko Ss Pitkäkoski Koukunjoen Pitkäkoskelle asti? | ||||
|
|
10.03.2019 12:23 | Olli Aalto | ||
| Kuulostaapa hyvin erikoiselta väitteeltä, jonka oikeellisuutta epäilen vahvasti. Ensinnäkin epäilyn perustana oleva asiavirhe: IC-vaunuissa on sähkökäyttöiset ulko- ja päätyovet, jotka saavat käyttövoimansa akuston 110 VDC jännitteestä. Kun viimeksi kävin Kolarissa, olivat veturit kyllä sammuksissa seisonnan ajan. Joskus poikkeustapauksissa olen kyllä kuullut toisen veturin jätetyn käyntiin vastaamaan 1500 V syötöstä päivän ajaksi. | ||||
|
|
10.03.2019 11:55 | Jaakko Pehkonen | ||
| Itse olen kuullut sellaista juttua, että veturi(t) pitää jättää käyntiin koko päiväksi jotta IC-vaunujen ovet yms. toimivat. Kolarissa ei siis ole ulkopuolista paineilmasyöttöäkään. | ||||
|
|
10.03.2019 11:00 | Juhana Nordlund | ||
| Joo, 1991 otettu kuva liikennekäytössä löytyy täältä vorgistakin. Ja vorgin kommenteista voidaan päätellä, että se hylättiin kolmen muun Alstikan kanssa samassa erässä ollen ensimmäinen nimenomaan vanhuuttaan hylätty Alstikka-erä. Linkki erääseen kuvaan ja sen kommentteihin: https://vaunut.org/kuva/6093 | ||||
|
|
10.03.2019 10:48 | Marko Anttila | ||
| Ei sen aikaisemmin kuin 1992, ole siis Dr13 2301 romutettu. Lähteenä SV2 eli Suomen veturit 2. | ||||
|
|
10.03.2019 10:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Milloin tämä ensimmäinen jo romutettiin? Kun on niin vähän kuvia. | ||||
|
|
10.03.2019 10:24 | |||
| Ss Pitkäkoski mahtaa olla laiturissa siltojen välissä. Keväällä tulvan aikaan laivan savutorvi jouduttiin kaatamaan rautatiesillan ali kuljettaessa. | ||||
|
|
10.03.2019 09:55 | Pave Saarinen | ||
| Kuvattu Hanasaaressa. Kuvassa nosturi oli silloin voimakkain satamanosturi Suomessa nostokyvyltään ja höyrykäyttöinen. Höyry lienee saatu viereisestä voimalasta. Nosturi oli sikäli kiinteä, että se oli paikalleen sidottu, ei liikkunut mihinkään. | ||||
|
|
10.03.2019 09:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Toisessa Finnan kuvassa näkyy teli hyvin. | ||||
|
|
10.03.2019 09:21 | Raimo Harju | ||
| Hieno ja hyvälaatuinen kuva, onkohan jossain lisää. | ||||
|
|
10.03.2019 02:33 | Olli Aalto | ||
| Vai että De vielä vara-varalla ja toinen Dr16 varalla. Kaikkea sitä joutuukin täällä lukemaan. Juttu on niin, että Dr16-kaksinajossa 1500 V syötetään aina johtoveturista. Jos johtoveturi vikaantuu siinä määrin ettei syöttö enää onnistu, on apuveturia mahdollista käyttää 1500 V syöttöön vain, jos molempia vetureita ajetaan erikseen ja niiden välinen moniajo-ohjaus puretaan. Koska matkalle lähtee pääsäntöisesti tasan yksi pätevä kuljettaja, ei tällainen kikkailu tule kysymykseen, vaan siinä tapauksessa De:n 1500 V kaapeli irroitetaan apuveturin pistorasiasta ja aggregaatti pöräytetään käyntiin. Kuten Petteri sanoi, on De:n tehtävä huolehtia IC-vaunujen seisontalämmityksestä ja sinisten vaunujen sähkölaitteiden virransyötöstä. Väylä ei tähänkään päivään mennessä ole hankkinut Kolariin 1500 V syöttökeskusta varten tarvittavaa keskijänniteliittymää. Siitä seuraa, että Edm-vaunujen päästöt seisontalämmityksessä ovat CEmteihin nähden moninkertaiset, joten se siitä ympäristöystävällisyydestä. |
||||
|
|
10.03.2019 00:23 | Jaakko Tuominen | ||
| Kuorman päällä seisova kaveri tasapainottaa sorkkien lyhyyttä ja mahdollisesti sivuttaista epätasapainoa. Takana olijat lisäävät painoa ohjaaville pyörille. Vastapainotrukilla pystyy nostamaa (ainkin vanhemmilla) nimelliskuormaa enemmän ottamalla pystysuunnassa väljät pois ja kallistamalla puomia taakse. HUOM. tämä ei ole sallittua ja on vaarallista. Vakuutukset purkautuvat välittömästi ja häkki heilahtaa. |
||||
|
|
09.03.2019 23:42 | Hannu Lehikoinen | ||
| Esan mainitsemassa tapauksessa nelivaihteisen vaunun yksikään vaihde-ep ei vedä eli vaihteisto jää vapaalle ja moottori huutaa ajojohdon paineen mukaisilla kierroksilla ilman kuormaa. Ensimmäisenä itseensä ottaa todennäköisesti vaihteisto, koska sen välipyörästöt pääsevät pyörimään kovilla kierroksilla minkään rajoittamatta pyörintää. Tämän ilmiön vuoksi Lätän vaihteiden purkaminen yli 32 km/h nopeudessa (nelosvaihteen tyhjäkäyntikierroslukua vastaava nopeus) on ohjekirjan mukaan kiellettyä. Viitosvaihteiden käytöstäpoiston yhteydessä vaihdevivun rakennetta muutettiin niin, että se palautuu takaisin neloselle jos sen siirtää neloselta 'nopeammin'-asentoon. |
||||
|
|
09.03.2019 23:32 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos! Siksipä se tuli tänne laitettua. (pakkasta oli yli -25astetta) | ||||
|
|
09.03.2019 23:30 | Eljas Pölhö | ||
| Iisalmella oli aikoinaan "Myllyraide", jonka liikennetarkoituksesta sanottiin "Olvi Oy:tä ja Osl Koljonvirtaa varten". | ||||
|
|
09.03.2019 23:10 | Mikko Herpman | ||
| Luuniemeen meni aikanaan raide, mahtoiko myös mennä Olvin tehtaallekin tuolloin? | ||||
|
|
09.03.2019 22:04 | Jyrki Talvi | ||
| Laiva on M/s Hebe. | ||||