1716-50843 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.02. 18:16 Jimi Lappalainen  
  Ei ne alun perinkään olleet mustia, vaan juuri tuollaisia hopeanharmaita - siis nimenomaan vain tässä 3221:ssä.
kuva 04.02. 10:40 Petri Nummijoki  
  Kai kauneus on katsojan silmässä. Omasta mielestäni tämä on höyryveturin näköinen enkä kaipaa sen enempää muotoilua. Toisaalta muotoilu ei liene järkevääkään siinä vaiheessa, jos se tapahtuu huoltokohteisiin pääsyä vaikeuttamalla
kuva 04.02. 07:06 Esa J. Rintamäki  
  Veturinkuljettajaoppilas jostain maakunnista harjoitusajolla Hki - Kkn. Matkaneuvoja pyytää pysäyttämään veturin Kauklahden lehtikioskin kohdalla. Oppilas: - Onko väliä minkä lehden kohdalle?
kuva 04.02. 05:06 Esa J. Rintamäki  
  Siinä vaiheessa, kun Saksan osavaltioiden omia rautatielaitoksia (Länderbahnen) yhdistettiin 1.4.1920 Deutsche Reichsbahniksi, tuli veturiluokitusten kanssa tosissaankin iso työmaa. Eri veturityyppejä oli olemassa yli 400! Eri veturitehtailla erilaiset rakennustavat ja suunnittelijat.

Robert Garben "tauti" oli tehdä vetureistaan kovin teknisen näköisiä: koruttomia putkituksia ja laitesijoitteluja ympäri kattilaa. Esimerkiksi juuri kuvan BR 39 ja 38, eli ex preussilainen P 8. Baijerilainen Anton Hammel oli toista maata: kuvankauniita tyyppejä, mm. Baijerin S3/6 eli myöhemmät BR 18.4 - 5.

Mitä pikajunaveturityyppeihin tulee, niin niiden merkinnäksi ajateltiin Baureihet ("rakennetyypit", kirveellä käännettynä) 01:stä 19:ään. (Kaikkiaan Baureiheja höyryvetureilla oli 01:stä 99:ään.),

Siten ensimmäisten kaavailujen ja mietintöjen seurauksena kuvan P 10 sai sarjamerkikseen 17. Länderbahn-veturityyppejä tilattiin tehtailta tämän suunnitelman mukaisesti vuodesta 1922 heinäkuulle 1923. Siten P 10: myöhemmät numerot 39 011 - 39 022 toimitettiin vetureina 17 011 - 17 022. (Samoin P8:ien myöhemmät 38 4026 - 4030 toimitettiin vetureina 16 2996 - 3000.) Muutoin 39:ää valmistettiin vuoteen 1927 saakka.

Vanha, ja 1920 pois jäänyt KPEV:n preussilainen numerointijärjestelmä oli sellainen, että vetureilla oli paitsi numero, niin myös KED:n (= keisarillisen rautatiealueen) nimi samassa numerolaatassa (tulipesän sivuilla). Siten vetureilla saattoi olla samoja numeroita, kunhan vaan KED:t vaihtelivat (esim. 2401 Köln, 2401 Breslau, 2401 Hannover, 2401 Berlin ym.). Veturityypit samoista numeroista huolimatta saattoivat olla kuitenkin erilaisia ja siirrot KED:stä toiseen teetti omat vaivannäkönsä asian suhteen.

Mitä kuvan P 10:een tulee, sen numerolaatta on näköjään natsiajan muisto ja tyylinen (ns. Spitznummer-fontilla), kun punametalleista alkoi olla sodan takia pulaa. Siten numerot joko maalattiin (kuten Kriegslok-sarjoissa 42 ja 52) tai tehtiin kuvassa näkyvä alumiininen numerolaattamalli.

Mitä Sir Johnin mainitsemaan Baureihe 22:een tulee, niin DDR:n Reichsbahn vaihtoi vetureihin uudet hitsatut tehokkaammat ja polttokammiolla varustetut kattilat. Kattilat olivat hiukan pidennettyjä takapäistään ja ne olivat vaihtokelpoisia BR 03.10 ja BR 41 kattiloiden kanssa. Edelleen kattilat saivat uudet sekoitusesilämmittimet syöttöveden lämmittämiseksi. Asiaan kuului myös uudet, hitsatut ohjaamot. Veturit saivat myös uudet vakiomalliset neliakseliset tenderit. Edelleen ne saivat uudet sylinterit, Trofimoff-luisteilla.

DR:n BR 22:ta oli muutostyönä toteutettu vv. 1958 - 1962 kaikkiaan 85 veturia.

Mitä BR 39:ään tulee, niin niitä valmistettiin vuoteen 1927 asti, kaikkiaan 260 veturia, nrot 39 001 - 39 260.

Mitä sarjaan 39 muuten tulee, niin sota-ajan sekamelskat tekivät oman lisänsä soppaan! Vuosina 1944-45 oli joitakin 39:iä jäänyt Puolaan. Sikäläinen PKP käytti niitä tyyppimerkinnällä Pt1. Puola luovutti nämä veturit DDR:ään vuonna 1956. Näistä viiden veturin alkuperäiset numerot kyettiin selvittämään: 39 038, 039, 122, 171 ja 191. Kolmen veturin kohdalla ei vanhat numerot enää selvinneet: uusionumeroitiin 39 020, 261 ja 262. Kuitenkin, myöhemmin on selvinnyt: 39 020(2) oli entinen puolalainen Pt1 - 3, eli entinen 39 187.

Nyt seuraakin vekkuli dilemma: vetureita 39 020 olikin saman aikaisesti KAKSI veturia, toinen edellä mainittu DDR-Reichsbahnin kone ja toinen Länsi-Saksan Bundesbahnin veturi. DB tosin hylkäsi oman 39 020:nsä vuonna 1960.

DDR:n 39 020, yhdessä 39 261:n ja 262:n kanssa muutettiin sarjaan BR 22, nroiksi 22 014, 22 015 ja 22 084.

Lisäksi Puolasta takaisin tullut Pt1 - 5 piti numeroida alunperin veturiksi 39 263, mutta tarkemman paneutumisen jälkeen sen alkuperäinen numero selvisi ja niin veturista tuli 39 115. Siitä sittemminpian tuli nro 22 079.

BR 39 - pääsarjan vetureilla oli pyörästönä 1'D1'. Alkuperäinen P 10/BR 39 oli kolmisylinterinen tulistajaveturi.

Vuonna 1938 tehdyn Itävallan pakkoliittämisen Saksaan ("Anschluss") myötä itävaltalainen (BBÖ) sarja 670 (1'D1'h2, siis kaksisylinterinen!) liitettiin sarjaan 39, numeroilla 39 301 - 308. Sarjan akselipaino oli 14 tonnia, kun se P 10:llä oli 19 tonnia. Itävaltalaisten valmistusvuosi oli 1918.

Vuonna 1943 Saksa sai saaliikseen 15 jugoslavialaista sarjan 06 veturia. Niiden tyyppi oli 1'D1'h2 (+ tenderi), ne olivat valmistuneet vuonna 1930. Akselipainot sellaiset 18 tonnia. Numerot: 39 401 - 415.

Eikä tässä vielä kaikki:

Puolalaiset valmistivat vuonna 1940 Pt31-tyyppisiä 1'D1'h2-vetureita. Saksalaiset ottivat ne käyttöönsä, sarjaan 39 numeroilla 1001 - 1012. Numeroiden jälkeen merkittiin ne p-kirjaimella, esim. 39 1011p. Lokakuussa 1941 ne numeroitiin uudelleen: 19 155 - 19 166.

Muistin tueksi: (saksalaisten höyryvetureiden sarjatunnuksista)

Pikajunaveturit, tenderillä: BR 01 - 19
Henkilöjunaveturit, tenderillä: BR 20 - 39
Tavarajunaveturit, tenderillä: BR 40 - 59
Pikajunan tankkiveturit: BR 60 - 61
Henkilöjunan tankkiveturit: BR 62 - 79

Tavarajunan tankkiveturit: BR 80 - 96
Hammasratojen veturit: BR 97
Norm.raiteiset paikallisratojen veturit: BR 98
Kapearaiteiset veturit: BR 99.
kuva 04.02. 01:31 Rasmus Viirre  
  PYO 266 tuli Oulussa myös poikkeuksellisesti kakkoselle, tosin viime torstaina 30.1.
kuva 03.02. 23:30 Jorma Toivonen  
  Ei ole vielä näkynyt kommentteja käyttäjiltä: "Kuinka näitä espanjattareita tarkenee ajella Suomen talvessa?"
kuva 03.02. 23:21 Petri Sallinen  
  Pikemminkin kaalimato.
kuva 03.02. 22:20 John Lindroth  
  DR rekonstruoi näistä Br 39 (Preussin P10) vetureista 85 kpl ja loi uuden veturisarjan BR22 vuosien 1958-1962 välisenä aikana jolloin ne saivat mm uuden kattilan.Näiden numeroiksi tuli 22001-085 ne hylättiin v.1971.
kuva 03.02. 21:59 Esa J. Rintamäki  
  Halvalla ostetut tarrakirjaimet, herra Rasmus...?
kuva 03.02. 21:57 Rasmus Viirre  
  Kuva on oikein hyvä, mutta mitenkä veturin numerot näyttää noin haaleille?
kuva 03.02. 20:57 Tuomas Pätäri  
  Lisätään, että aina Leppävaarasta asti Petrin mainitsemaan paikkaan tulee menemään pohjoispuolella. Eteläpuolella se menee siitä Kauniaisten ja Koivuhovin väliin asti, jossa vaihtaa taas pohjoispuolelle Thurmaninpuiston kohdalla. Yksi puolenvaihto on vielä myöhemmin rakennettavalla viimeisellä osuudella niillä main, jossa ylitetään Espoonjoki ja johon Länsiradan haarauma on suunniteltu.
Kuvasarja:
Porvoon rata 150
 
 03.02. 20:14 Samu Saikkonen  
  Kiitos, Noah ja Esa! Myös yksi suosikeistani
kuva 03.02. 19:57 Markku Naskali  
  Vihreä krokotiili lumisella maalla.
kuva 03.02. 12:04 Eljas Pölhö  
  Vaunu tuli VR:n omistukseen 1939:
Vuorineuvoksetar Lilli Ahlströmin kuolinpesän puolesta pääjohtaja H. Gullichsen tarjosi vaunua valtionrautateille, joka 3.4.1939 siirsi asian ministeriön päätettäväksi. Rh ei tarvinnut vaunua itselleen, mutta suositti ministeriölle, että vaunu hankittaisiin valtiolle korvaamaan ministeriön virkavaunu n:o 41, mikä ei enää ollut ajan vaatimusten tasolla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myönsi 3.5.1939 (n:o 3179) Rautatiehallitukselle hankkia vaunu tarjouksen mukaisella 400'000 markan hinnalla ja sitä tuli käyttää kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin virkavaununa ja hänen antamiensa määräysten mukaan valtion edustus- tai muihin tarkoituksiin.

Vaunun ostopäätös tehtiin 15.5.1939 (Rh 1062/2801) ja vaunun vastaanottoilmoitus ja maksulupa päivättiin 26.6.1939 (Ko 653/814).

Kuvatekstiin ehkä voisi muuttaa VR:lle siirtymisvuodeksi 1939.
kuva 03.02. 11:16 Petteri Kumpulainen  
  Kiitoksia!
kuva 03.02. 10:14 Erkki Nuutio  
  Jotenkin tutun näköinen veturinnokka ja rautaa säästänyt minimaalinen karja-aura.
kuva 03.02. 09:01 Janne Karresuo  
  Kiitos Noah!
kuva 03.02. 08:49 Jouni Hytönen  
  Näillä kuljetettiin dieselpolttoainetta VR:n omiin tarpeisiin ainakin vielä 90-luvulla. Esimerkiksi Jyväskylän veturitallilla oli muistaakseni 90 kuution maasäiliö, johon yksi tällainen BSo tyhjeni sopivaan aikaan tilattuna.
kuva 03.02. 00:02 John Lindroth  
  Hieno höyrykuva Pasilan ajoilta!
Eläköön Höyry!
kuva 02.02. 23:19 Jorma Toivonen  
  Hienoa nähdä vielä neljä Dr16-sarjan veturia samassa kuvassa. Taitavat kaikki sarjan koneet pesiytyneet Ouluun. Onko muuta käyttöä kuin Kolarin yöjunat?
kuva 02.02. 21:39 Daniel Nironen  
  Komia kuva!
kuva 02.02. 19:49 Noah Nieminen  
  Hieno kuva!
kuva 02.02. 19:05 Rasmus Viirre  
  Johan on hieno havainto
kuva 02.02. 17:15 Santeri Turunen  
  Nyt näkyy, kiitos!
kuva 02.02. 16:23 Teppo Niemi  
  Ja täälläkin videon pystyi katsomaan.
kuva 02.02. 16:17 Jari Välimaa  
  ainakin minulla toimii nyt
kuva 02.02. 15:37 Teemu Saukkonen  
  Joko nyt toimii? Youtube oli pimahtanut ja julkaisunapin painamisesta meni 4 tuntia ilman minkään tapahtumista.
kuva 02.02. 15:21 Santeri Turunen  
  Video on yksityinen, eikä siten pysty sitä katsomaan. Saisiko sen vähintään piilotetuksi?
kuva 02.02. 14:35 Teemu Saukkonen  
  Piti ihan etsiä että mikä on BSo, 2002 sellaisella kolhittu Sköldvikissä: https://tinyurl.com/4znkwr9
kuva 02.02. 14:24 Rasmus Viirre  
  Kasitoista aina yhtä viehättävä
kuva 02.02. 14:23 Rasmus Viirre  
  Poron sarvet keulassa ...
Kuvasarja:
Porvoon rata 150
 
 02.02. 11:41 Esa J. Rintamäki  
  Olen samaa mieltä herra Noahin kanssa.
Kuvasarja:
Porvoon rata 150
 
 02.02. 08:39 Noah Nieminen  
  Hienoja kuvia! Oma suosikkini on se kuva, jossa Kana on lähtenyt viemään sekajunaansa kohti Hinthaaraa.
kuva 01.02. 22:32 Antti Grönroos  
  Tämä on Puhoksen Veturipalvelun entinen veturi.
kuva 01.02. 21:16 Leevi Halonen  
  Niin on kadonnutta historiaa. :(
kuva 01.02. 20:11 Antti Grönroos  
  Kyltti on siirretty asemarakennuksen rappusten ja resiinan edestä tuohon.
kuva 01.02. 20:09 Antti Grönroos  
  Rainer ja Tuomo ovat molemmat oikeassa kuin myös Jimikin.
kuva 01.02. 19:16 Reijo Salminen  
  Hieno raktori tuossa vasemmalla!
kuva 01.02. 18:18 Petri Nummijoki  
  Selvä, sitten 1019:n Tampereen käynnit eivät päättyneet edes kesään 1960 https://vaunut.org/kuva/100137. Helsingissä ei liene ollut vuoden 1961 jälkeen Hr1-vetureista enää pulaa eikä Hyvinkään konepaja korjannut kai kevään 1965 jälkeen höyryvetureita. Ehkä sitten joku Kuopion konepajaan matkalla ollut Pasilan Hr1 oli toimitettu Kouvolaan vakijunassa ja paluujunassa lähetetty Helsinkiin Kouvolan oma Hr1 tai jotain.
kuva 01.02. 17:42 Ilkka Hovi  
  Henkilöliikennettä ei tule ainakin tänä vuonna, sillä Traficomin mukaan puuttuu "HENKILÖLIIKENNE KOODI". Se on varmaan jotain isoa ja painavaa, ehkä tehdään valamalla ja sitten takomalla.
kuva 01.02. 17:22 Tuomo Kärkkäinen  
  Silvola.
kuva 01.02. 17:18 Rainer Silfverberg  
  Kerimäki. Vihjeen perusteella. Oli muuten uutta että senniminen asema on, mikä sen alkuperäinen nimi oli?
kuva 01.02. 15:49 Jarno Piltti  
  Täysin kadonnutta historiaa tämä. Voi vain arvailla montako tuhatta kilometriä vaunulla on edessä määränpäähänsä. Tai takana, jos tavaraa tuodaan Raisioon. Ilmeisesti ainakin sen verran että jopa VR:n kannattaa viedä asiakkaalle yksi vaunu kerrallaan.
kuva 01.02. 15:43 Jarno Piltti  
  Tämä mielenkiintoinen kuva onkin mennyt ohi. Vanhat kartat -sivuston vuoden 1948 pitäjänkartassa ei sahaa vielä ole, vuoden 1964 peruskartassa se on.
kuva 01.02. 15:24 Jimi Lappalainen  
  Eikös kuvasta löydy jonkinlainen vihjekin :)
kuva 01.02. 15:18 Veeti Pietilä  
  Kalvitsa?
kuva 01.02. 14:40 Antti Grönroos  
  Ei ole Parikkala mutta oikeassa suunnassa olet.
kuva 01.02. 14:20 Jari Välimaa  
  Lielahden kauppakeskukseen ja super-marketteihin pääsee bussilinjoilla 21 ja 22 jokaiselta ratikalta Hiedanrannasta. Heti kun ratikka on lähtenyt niin bussit lähtevät. helppoa ja samalla lipulla.
kuva 01.02. 14:10 Teemu Saukkonen  
  Tämäkö on viimeinen kuvaamani kolminveto? Nyt on siirrytty Dr19-aikaan.
kuva 01.02. 14:06 Kevin Glynn  
  Parikkala?
kuva 01.02. 14:05 Antti Grönroos  
  Nurmeksesta alas vasemmalle.
<<   >>