Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2025 13:16 | Jari Välimaa | ||
| Tämä oli malli jolla muut paikat rakennetaan. Ensimmäiseksi Tampereen asemalaiturit raiteiden 6 ja 7 välillä. | ||||
|
19.11.2025 13:09 | Petri Tuovinen | ||
| 2000-luvun alkupuolella oli jo "leväperäisyyttä; kuva https://vaunut.org/kuva/27116?u=845&tag0=1%7CDr16%7C Olin Kontiomäen kolmiossa kuvaamassa "pellettiä" ja kuljettajan vaihto meneillään. Saapuva kulj. kommentoi vuotavasta polttoaineputkesta lähtevälle. Kaveri tutki tilanteen ja totesi, että jos vuoto olisi suuntautunut moottoritilaan, meno olisi loppunut siihen. Vuoto suuntautui kuitenkin ulospäin, joten matka jatkui. Kun Sr2 veturit tulivat Suomeen, vetureilla vedettiin pellettejä 3:n nipussa niin kauan kun takuuaika loppui. Heti sen jälkeen 3:n nipusta pudotettiin yksi pois. Esim. Euroopan maissa raskaille tavarajunille on omat veturit, mutta ei Suomessa; täällä on "yleisveturit"! |
||||
|
19.11.2025 09:19 | Tommi K Hakala | ||
| Seepran raidat tekee paluuta. | ||||
|
18.11.2025 22:14 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitän! Nämä ei kauaa enää liiku. | ||||
|
18.11.2025 21:18 | Juho Rintala | ||
| Kiitos ja kiitos. | ||||
|
|
18.11.2025 20:48 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
18.11.2025 20:23 | Tuomas Pätäri | ||
| Täältä myös kehut, että täydellisesti on heti ensimmäiset kunnon lumikelit hyödynnetty junakuvassa! | ||||
|
18.11.2025 20:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Melko varmasti. Vanhoissa kartoissa tässä kohtaa on teksti "Ratavartija". Usein nuo tunnistaa siitäkin että kuuluvat vanhemmissa vanhoissa kartoissa samaan kiinteistöön radan kanssa. Tässä (vuoden 1969) kartassa asia ei ole niin, mutta kiinteistöraja näyttäisi menevän keskeltä tupaa läpi. On siis kuulunut puoliksi ratakiinteistöön :) | ||||
|
|
18.11.2025 20:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä on komea kuva Deevereistä ihan perusaskareissaan - tällaisista tykkään. Nyt toki Deeverikuviin on alkanut kiinnittää huomiota entistäkin tarkemmin, kun on havahtunut siihen että eivät nämäkään ikuisesti tuolla rataverkolla kulje... | ||||
|
18.11.2025 20:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpa hieno silta tuollakin. Kävin muutamia vuosia sitten kuvailemassa ihan tämän pohjoispuolella, mutten tiennyt että siltakin olisi ollut tutustumisen arvoinen. Silloin ei ollut kuvassa näkyvää tietä, joka on tehty tasoristeyspoiston takia, ja kulku tapahtui radan toisella puolen. Sieltä jäi mieleen, että Autiojärven ja sen lähellä olevien maatilojen muodostama maisema oli aurinkoisessa syyssäässä aivan mahtavan kauniin näköinen. Junakuvaankin sen voisi dronella saada yhdistettyä. | ||||
|
18.11.2025 18:55 | Antti Laajalahti | ||
| Ome vaunut olivat hyviä rullaamaan. Aikoinaan kulki Siilinjärveltä Kemiralta pasutejuna Kokkolaan, olikohan junapaino 2500 tonnia ja Dv12 pari. Pyhäsalmen jälkeen Parkkimalla kun junan laittoi rullaamaan niin seuraavan kerran tarvitsi vetäistä Karvoskylässä, 33km rullaili. Maasto oli sopivaa ettei tarvinnu jarrutellakkaan. | ||||
|
|
18.11.2025 18:34 | Juho Rintala | ||
| Onko se siis oikeasti totta että VR oli laiminlöynyt kunnossapidon melkein kokonaan jo 2020- vuoden paikoilla!? Kuulemma tulipalot Dr16- veturissa johtui enimmäkseen siitä että polttoainetta valui pakoputkelle | ||||
|
|
18.11.2025 17:37 | Petri Nummijoki | ||
| Ylivieskan suunnalla hienoja junia olivat aikoinaan Dv12-parilla vedetyt yli 30 Ome-vaunua sisältäneet Pyhäsalmi-Kokkola-malmijunat. https://vaunut.org/kuva/85542 Näissä oli maksimijunapainona kai 1350 t yhdellä Dv12-veturilla ja 2700 t Dv12-parilla. Tosin kuormattu Ome-vaunu lieneekin kaikkein parhaiten kulkevia painoonsa suhteutettuna. Kuulopuheiden mukaan Ome-vaunuista koostuva juna saattoi tulla Eskolan mäestä Kokkolaan asti (noin 50 km:n matkan) rullaamalla, jos oli sellainen rauhallisen liikennevirran hetki, ettei ollut vastaan tulevaa tai ohi pyrkivää liikennettä. | ||||
|
|
18.11.2025 17:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin on, herra Esa. Mikko Ivalo luettelee junan kulun vastuksia kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (Toinen painos, Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1946) s. 556: »Junan kulkua estäviä vastuksia on kolme: nostovastus, kääntövastus ja kulkuvastus. Kulkuvastus vuorostaan on kolmen vastuksen summa. Nämä ovat: pyörintävastus, laakerivastus ja tuulivastus.» Ja kyllä, herra Rasmus, muistan kun kippariaikoinani kuljin paljon Turun ja Salon välisissä puutavarajunissa. Usein niissä oli Ugin happo- ja apulantapendelistä iltayöllä joutilaana ollut kolmikko, mutta jos käytiin vain kylvämässä (vrt. https://vaunut.org/kuva/177518 ) tyhjät vaunut kuormattaviksi, saattoi veturina olla yksittäinen Deeveri. Ja kyllä se tuntui ihmeissään olevan Piikkiön jälkeisessä nousussa kakkosnelosen pankkoroikkansa kanssa. Jos juna oli siihen mennessä, ennen Piikkiötä olevan alamäen auttamana, vihdoin saavuttanut kahdeksankympin matkavauhdin MGO:n huudettua Turusta asti B-portaalla, tuntui siinä Piikkiön jälkeisessä ylämäessä, että päästäänkö tyhjällä puutavarajunalla siltikään mäkeä ylös, kun vauhti vain hiipui hiipumistaan. Se oli sellaista vastatuuleenpyöräilyä. |
||||
|
18.11.2025 16:19 | Vertti Kontinen | ||
| Näillä ajetaan jatkossa myös Syltin saarelle ja silloin veturina toimii Vectron dual mode. Tämä tarkoittaa myös legendaarisen 218:n käytön loppua Westerlandin IC-junissa | ||||
|
|
18.11.2025 15:59 | Rasmus Viirre | ||
| Itsellä jäänyt vielä uusin Resiina-lehti kesken. (Paljon on luettavaa!) Hieno homma jos muutama säilyy. Liekö sitten teknisessä kunnossa tai esim. pyörien kuluvaroissa merkittäviä eroja, kun 2821 valittiin toisen valkovihreän koneen sijaan (2809, 2815 tai 2816). 2821:n ulkoasu on hyvin kulahtanut, mutta en muista kuulleeni siitä huonoa sitten vuoden 2020 keissien jälkeen: https://vaunut.org/kuva/139274, https://vaunut.org/kuva/140155, https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12538.0 | ||||
|
|
18.11.2025 15:43 | Juho Rintala | ||
| veturit 2819+2821 jää varalle viimeisen tasoristeyspaltsan mukaan. | ||||
|
18.11.2025 15:05 | Juhana Nordlund | ||
| Ei ole Spårakoffilla ajettu jännitteenmuutoksen jälkeen. Tarkasteluajankohta siis 18.11.2025. | ||||
|
|
18.11.2025 14:49 | Markus Selin | ||
| La 13.9. ja Su 14.9. välisenä yönä | ||||
|
|
18.11.2025 14:35 | Aarni Lilja | ||
| Dr16 2818 jää vara veturiksi Dr16 2821 kanssa Rasmus. Uskoisin, että Dr16 2818 tulee joitakin ajoja vielä. | ||||
|
|
18.11.2025 14:34 | Veeti Pietilä | ||
| Vau! Hieno kuva ja teippaus! | ||||
|
18.11.2025 14:33 | Daniel Nironen | ||
| On tulossa varmasti tulevaisuudessa, mutta jos oikein muistan niin vaunujen telit(?) valmistetaan Ukrainassa, joten toimitus takkuaa. | ||||
|
18.11.2025 13:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jotennii hieno kuva;) | ||||
|
|
18.11.2025 13:58 | Rasmus Viirre | ||
| Tero, sähköveturi vetää/työntää. Huippunopeus 230 km/h. Edit: Ja Rainer vastasikin jo.. :) Pahoitteluni turhasta kommentista | ||||
|
|
18.11.2025 13:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on veturivetoinen juna. Tässä näkyy lähimpänä ohjausvaunu. Huippunopeus 230 km/h. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_L | ||||
|
|
18.11.2025 13:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Koska jännitteenvaihto on tehty? Spårakoff liikkui ainakin elokuun lopussa. | ||||
|
|
18.11.2025 13:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Diisselipeli? Paljonko on huippunopeus? | ||||
|
|
18.11.2025 13:29 | Rasmus Viirre | ||
| Aijai.. Hieno kuva 2818:n viimeisistä(?) ajoista. | ||||
|
|
18.11.2025 13:25 | Markku Naskali | ||
| Mahtaako noita uusia vaunuja olla vielä tulossa enemmänkin? | ||||
|
18.11.2025 13:23 | Rasmus Viirre | ||
| Hah! Se siitä vielä puuttuisi. Kuinkahan monta työelämässä olevaa ja kuustoistasen tekniikan osaavaa vielä löytyy AR:n ulkopuolelta? Muistanko/olinko ymmärtänyt väärin, että Oulun varikolla näiden isompiin huoltoihin oli pyydetty ajoittain jo eläköityneiltä konkareilta apua/neuvoa? | ||||
|
18.11.2025 13:04 | Markku Naskali | ||
| Siis kateudesta vihreänä... | ||||
|
18.11.2025 12:52 | Mikko Herpman | ||
| Asema sekä Makasiini taitaa mennä purkuun. | ||||
|
|
18.11.2025 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimoottoreissa (ja muissakin raskaissa liikennevälineissä) on jo pitkään käytetty onttoja venttiilinvarsia. Sisälle on laitettu natriumia, umpinaiseksi suljettuun tilaan. Sen tarkoituksena on tehostaa venttiilin jäähdytystä juuri natriumin hölskymisellä. Pakoventtiileiilä nyt ainakin on kuumat paikat. Ontto venttiilinvarsi on oma juttunsa verrattuna "umpiputkiseen". Ellei kappaleeseen saada tarvittavaa lujuutta seostamalla terästä, niin se lujuus on varmistettava riittävällä ainevahvuudella. Venttiileissä mekaaninen rasitus on kuitenkin pääasiassa varren suuntaista. Lämmön aiheuttama lisäkuormitus tietysti mukana myös. Eikä venttiilin varsien halkaisijamittakaan saa olla mitä tahansa; imuilman ja pakokaasujen virtauksesta on saatava niin esteetön kuin mahdollista. Jotkut lukijoista tuntevat sanan: "porttaaminen". Sillä tarkoitetaan pääasiassa imukanavien seinämien kiillottamista (virtausvastusten pienentämiseksi). Natriumilla ryyditetyn venttiilin romuttaminen on oma taitolajinsa! Siihen kuuluu muun muassa venttiilin heittäminen (suojarukkaset käsissä) muutaman metrin päässä olevaan vesiastiaan. Ja nimenomaan siksi, kun natrium ei siedä vettä ollenkaan, vaan se sanalla sanoen räjähtää. Herra Rasmus: - kunpa AR:n ei samalla tarvitsi ostaa mukaan erityistä vakiovarustetta varaosana: 90-kiloista korjausmiestä työkaluineen, työaikalakeineen ja pekkasvapaineen kaikkineen... |
||||
|
|
18.11.2025 12:29 | Rasmus Viirre | ||
| Joten Arcticilla on aikeissa korjata 2811:n orkkis moottori pitkän kaavan kautta ja asentaa sitten 2813:seen? Toivotaan onnea! Kohta varmaan voisi saada ”poistoalennuksessa” kaikenlaisia Dr16:n osia Pieksämäeltä, kun Dr16 on poistunut VR:n aktiivikäytöstä? | ||||
|
|
18.11.2025 12:15 | Kimmo Huhta | ||
| FB Rautatieharrastus-ryhmässä esitettiin ennakkotieto, että asemarakennus puretaan kuluvan marraskuun aikana. | ||||
|
|
18.11.2025 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, jarruvarjon funktiohan on sanalla sanoen "pidättäminen". Olet mielestäni silti oikeilla jäljillä... Eräästä saksalaisesta artikkelista luin, että ilmanvastuksen merkittävyys alkaa vaikuttaa junavastukseen noin 100 km tuntinopeudesta alkaen. Tällä tosiasialla uskoisi olevan tekemistä mm. Lätän keulan muotoiluun, siis pyöreyteen. Lätän keula ylhäältä katsoen ei ole - kumma kyllä - puhdas puoliympyrä. Junavastus on kokonaisuus, joka muodostuu monestakin eri tekijästä, yksi niistä on pyöräpaino. Elikkä painon vuoksi vaunun pyörä ikään kuin joutuu koko ajan nousemaan ylös itsensä aiheuttamasta kuopasta tai oikeamminkin painaumasta. Näin ollen junan veturin pitää vetää vaunu vaunuroikkaansa koko ajan lievään ylämäkeen. Myös alamäkeen ajettaessa, joo, ja vastatuuleen myös? |
||||
|
|
18.11.2025 11:45 | Rasmus Viirre | ||
| Radan mäkien määrällä ja jyrkkyydellä lienee eniten väliä, kun Ylivieskassa ovat vetäneet kautta aikojen tähän päivään asti yhdellä Dv12:lla 24 vaunuisia tyhjiä pankkovaunustoja. Ennen meni Oulaisiin (jos palattiin ilman täysiä vaunuja tietysti) ja nykyäänkin vielä menee mm. Pihtiputaalle. | ||||
|
|
18.11.2025 11:41 | Juho Rintala | ||
| Suomen koodi on kyllä FI tämän dokumentin mukaan: http://era.europa.eu/system/files/2024-10/iu-vkm-publiclist-175.pdf?t=1730265323 | ||||
|
|
18.11.2025 11:24 | Juho Rintala | ||
| Oho, nopiaan on pitänyt tehdä se. Saa nähdä kuin paljon 2813 viivästyy, jos tulee se "huonompi" vahinko... Toivotaan AR:lle parasta! | ||||
|
|
18.11.2025 10:36 | Antti Ojala | ||
| Moottorinvaurion tapauksessa koko kasetin vaihto onkin nopein ratkaisu, jos vaihtokasetti, välineet ja tekijät löytyy valmiiksi. Sikäli kun tietoni yleensä pitää paikkaansa, kyseessä olisi katkennut venttiili, josta seuraa yleensä reikä mäntään, jälkiä kanteen ja matka turbokorjaamolle. Jos hyvin käy, selvitään kansiremontilla, jos huonosti, tarvitaan monen pajan apua ja moottorin täydellinen kunnostus. Siihen ei ihan viisi päivää riitä! | ||||
|
18.11.2025 10:26 | Markku Naskali | ||
| Näiden kuvien myötä ratkesi se meikäläistä maalaista ihmetyttänyt maantieteellinen ongelma Hectorin laulussa. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11.2025 10:16 | Mikko Herpman | ||
| No niin, olihan se tieto yhden kuvan kommenteissa, ei sattunut juuri silmään. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11.2025 10:14 | Jaakko Pehkonen | ||
| Sattumoisin törmäsin eilen itse tähän erinomaiseen sarjaan. Kuvan: https://vaunut.org/kuva/104653?s=1 kommenttien mukaan vaunut olisi käännetty Haapajärven kääntöpöydällä. |
||||
|
|
18.11.2025 10:13 | Mikko Herpman | ||
| Oho, vai meni koko moottori vaihtoon. Ilmeisesti sitten oli vähän pahempi ongelma mikä tuli Korkeakoskella tälle. Ilman konepaja olosuhteita ja osaavaa henkilökuntaa olisi toki ollut lähes tekemätön paikka. Etenkin kun näin nopeasti vaihto tapahtui. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11.2025 10:05 | Mikko Herpman | ||
| Kivoja kuvia, pitkästä aikaa tuli tämä sarja eteen. Aloin tuumaamaan reitti oli Kuopio-Iisalmi-haapajärvi-Jyväskylä, lättäjuna näkyy olevan kuitenkin koko ajan samoin päin, 4133 B-ohjaamo edellä ja liitevaunun avara pää takana. Käännettiinkö molemmat Haapajärvellä, vai kävikö kuljettaja Ylivieskassa nukkumassa ja vaunut käännettiin siellä? Lisäksi tämä kuva missä 4133 on yksinäisenä vaununa https://vaunut.org/kuva/104644, vietiinkö siinä porukka majoittumaan johonkin pistoraiteen päähän? |
||||
|
|
18.11.2025 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Olin joskus väärässä käsityksessä, että näitä olisi alun perinkin rakennettu 16 kpl. Sitten aikani ihmettelin, miksi vaunua 445016 ei koskaan näy missään junassa ja tarkistin, että vaunuja onkin vain 15 kpl. :D Nyt on jo lähellä, että pitkä odotus palkittaisiin. Hieno kuva todellakin! | ||||
|
|
18.11.2025 09:38 | Antti Ojala | ||
| Hevosmiesten tietotoimistosta tietysti! Lähde ei halunnut nimeään esille, mutta on hyvin informoitu yhtiön asioista. | ||||
|
|
18.11.2025 09:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan kuin VKM-tunnusta edeltävä maatunnus olisi FI, senhän kuuluisi olla FIN? | ||||
|
|
18.11.2025 08:26 | Juho Rintala | ||
| Kiitos positiivisista kommenteista! | ||||
|
|
18.11.2025 07:41 | Joonas Kuittinen | ||
| Eilen tuli Otanmäki Express Dv12+ De+ Gd: 72 m. | ||||
|
|
18.11.2025 07:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, se on tosiaan uusi vaunu; aiemmat vaunut päättyivät numeroon 445015. | ||||