Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2025 18:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Jimin tietojen valossa uskon, että liikennepaikkaluettelossa on tosiaan kilometrin virhe. Topografikartoistakin huomaa, että Suihkolan rakennus on ollut kilometrillä 407 eikä 408. | ||||
|
29.06.2025 17:36 | Veeti Pietilä | ||
| Erikoista kyllä kun veturi yksin kulki Ilmalaan. | ||||
|
29.06.2025 17:36 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitosta vaan. Sr2 tavarajunan keulilla Savon radalla on edelleen harvinaista. Joskus niitä näkyy raakapuujunien veturina, mutta mitään säännöllisyyttä ei taida olla. | ||||
|
|
29.06.2025 17:34 | Veeti Saukkonen | ||
| Hyvä kuva! | ||||
|
29.06.2025 16:15 | Antti Havukainen | ||
| Sr2 on numeroltaan 3234, joka edellispäivänä hajotti virroittimensa sähköratavaurion seurauksena: https://vaunut.org/kuva/175215. Siirtyi iltapäivällä Ilmalaan toisen ehjän virroittimen voimin ilman hinausapua. | ||||
|
|
29.06.2025 15:18 | Joel Kuikka | ||
| Juu viime vuoden keväällä ja kesällä niitä meni jonkin verran Kouvolan ja Imatran välillä, mutta jossain kohtaa ne loppuivat. Kotkan ja Imatran väliset (2695, 2697, 2654 ja 2650) ovat edelleen Sr2-vetoisia, mutta ne ovat Simn-junia. | ||||
|
|
29.06.2025 15:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei niitä ainakaan Joensuun päässä ole useinkaan ollut. | ||||
|
29.06.2025 15:01 | Jari Välimaa | ||
| Näin kerran Oriveden asemalla kun oman henkilöjunan Sr2 veturi oli rikkonut sähköverkon, Sr3 ajavan diesel generaattorilla ohi vetäen tavarajunaa Kyllä prioriteetit olivat kunnossa |
||||
|
29.06.2025 14:59 | Nikolas Peippo | ||
| Jaa sinäkös se olitkin :) Muistelen lukeneeni että tähän tasoristeykseen olisi tulossa varoituslaitos. Olen ajanut tästä junia suhteellisen usein melken 10 vuoden ajan ja tänä aikana olen nähnyt tasoristeyksessä ylittäjän kokonaiset kolme kertaa. Mahtaa olla tarpeellinen investointi... (ps. kuvatekstissä lukee virheellisesti IC 5, tunnisteissa oikein IC 1) |
||||
|
29.06.2025 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Laitetaan samaan vielä Utin alkuperäinen rakennus: https://www.finna.fi/Record/srm.166924080473800 (Samanlainen löytyy vielä Oitista ja Pulsasta, sekä Simolasta peilikuvana.) | ||||
|
|
29.06.2025 14:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä: https://www.finna.fi/Record/srm.166917884794700/ (kiitokset Simolle kuvan linkistä!) | ||||
|
29.06.2025 14:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvia mainitusta tasoristeyksestä: https://vaunut.org/kuvat/?tsr=Arolampi | ||||
|
|
29.06.2025 14:20 | Joel Kuikka | ||
| Hieno kuva! Nähtävästi Sr2-vetoisia rapujunia kulkee edelleen Savon radalla kuin taas Karjalan radalla ne ovat loppuneet tai sitten oon vaan kuvannut vääriä rapujunia koko tän vuoden ajan. | ||||
|
|
29.06.2025 14:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Onnittelut käsittämättömästä tuurista :) | ||||
|
Kuvasarja: Vaihtotyöjunia Mustolan satamaradalla viikolla 26 |
29.06.2025 14:14 | Joel Kuikka | ||
| Noi 65601/65602 menivät aamupäivällä klo 9-10 maissa, ja 65603/65604 menivät iltapäivällä klo 16-17 maissa | ||||
|
|
29.06.2025 14:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunut.orgin liikennepaikkaluettelon mukaan Suihkolan sijainti oli 408+680. Tämä kuvan esittämä paikka on noin kohdalla 407+370. Paikkatietoikkunan vuoden 1962 ilmakuvan mukaan Suihkolan liikennepaikkarakennus oli noin kohdalla 407+680. Olisiko siis mahdollista, että liikennepaikkaluettelossa olisi kilometrin virhe? Täällä on ollut myös kakkosraide, erkanemisvaihde hieman ennen tätä tasoristeystä. Mutta, mikä oli tämän uudemman laiturin oikea kilometrilukema? | ||||
|
|
29.06.2025 14:13 | John Lindroth | ||
| Onnistunut maisemallinen kuva! | ||||
|
|
29.06.2025 14:00 | Jonne Seppänen | ||
| Tyylikästä | ||||
|
29.06.2025 13:39 | Rasmus Viirre | ||
| Dr20. Tässä ei vieläkään ole North Railin merkkejä?? | ||||
|
29.06.2025 13:38 | Pasi Seppälä | ||
| Komea ja monipuolinen kuvasarja Siilinjärven reissusta. Tässä esimerkiksi kesän tunnelma erinomaisesti kohdallaan. Nice! | ||||
|
29.06.2025 12:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei onneksi sattunut, Joonas. Alastulo oli veden ja runsaan kasvillisuuden ansiosta pehmeä. Farkut ja kengät menivät pilalle rautapitoisen veden takia. Piti ostaa uudet. Myönnän, että pidin omia housuja ja kenkiä, vaikka työvaatteetkin olisi ollut. Tämä opetti sitten senkin :) Tilanne oli niin nopea, että muistan vain, kuinka näin että nyt tulee hirvi eteen, sitten se osui minuun, ja seuraava muistikuva on että olen ojassa ja hirveä ei näy enää missään. Sitä hetkeä, kun ajan alas ojaan, ei ole rekisteröitynyt mieleen lainkaan. Seuraavana päivänä paikat olivat jumissa ja kipeänä, mutta vetreytyivät pian. Päätin myös heti, etten ala pelkäämään kyseistä tieosuutta, mutta tiedostan riskit ja ajan siinä hitaammin. | ||||
|
29.06.2025 12:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Videolta näkyy, tunnisteita nyt lisätty. | ||||
|
|
29.06.2025 12:17 | Leevi Heino | ||
| Huoltoon menevä vaunu? | ||||
|
|
29.06.2025 12:00 | Asmo Rasinen | ||
| Mitäs tuolla perällä on? Sggrrs-vaunuja rikastekonttien kera? | ||||
|
29.06.2025 11:25 | Joonas Viita | ||
| Eiköhän tämä juna ole vain palautusjuna vaunujen normaalille säilytyspaikalle Pieksämäelle. | ||||
|
29.06.2025 11:13 | Robert Sand | ||
| Veikkaan minäkin että se on myrkkysäiliö. | ||||
|
|
29.06.2025 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teemu, rikkaruohon torjuntaan myrkkyä...? | ||||
|
|
29.06.2025 10:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikä tuo säiliö on? Tuskin polttoainetta. | ||||
|
Kuvasarja: Vaihtotyöjunia Mustolan satamaradalla viikolla 26 |
29.06.2025 10:01 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuvasarja! Mihin aikaan nämä käynnit siis olivat? | ||||
|
|
29.06.2025 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuva! Olin kerran mukana Dr13-vetoisessa rautakanavassa Keljonlahti-Suolahti, olikohan nyt heinäkuuta 1993. Tuolloin hirvi lähti juoksemaan junaa pakoon rataa pitkin ja kuljettajat juurikin kertoivat, että hirvi ei reagoi viheltimiin mitenkään. Soittokello soiden ja jarruttaen lähestyimme hirveä ja juuri ennen kuin se olisi tömähtänyt minun kohdalleni ohjaamoa, hirvi päätti viime hetkellä poistua radalta vasemmalle metsään. Tuskin hirvi toki edes Dr13:n keulalle olisi mitään mahtanut, mutta tilanne jäi mieleen, kun katseli sitä aitiopaikalta ohjaamon vasemmassa nurkassa. | ||||
|
|
29.06.2025 08:52 | Joonas Kauppinen | ||
| Esa, olen kuullut samaa vanhoilta veturinkuljettajilta, että hirvet ja muut eläimet eivät pahemmin reagoineet lätän vislaukseen. Jimi, ei kai sinuun sattunut? Näyttää aika pahalle onnettomuutesi! | ||||
|
29.06.2025 08:45 | Joonas Kauppinen | ||
| On kyllä mukava kuvasarja. | ||||
|
|
29.06.2025 03:00 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva! | ||||
|
|
29.06.2025 02:51 | John Lindroth | ||
| Kiva kuvasarja! | ||||
|
29.06.2025 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea peli, vaikka ei soi. | ||||
|
|
29.06.2025 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs Turun varikon lättäkuski kertoi minulle 1980 toukokuussa, että hirvi ei reagoi kimeän visslan ääneen mitenkään. Vasta soittokellon kalkatus tepsii. | ||||
|
|
28.06.2025 23:37 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässäpä hieno sähkövetoinen museojuna. | ||||
|
|
28.06.2025 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa kuvaajalle oikea hetki ja oikea paikka kameran laukaisimen painallukeselle. Todella hyvä luontokuva - parhaimmistoon. | ||||
|
28.06.2025 21:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyseinen veturi on romutettu jo ajat sitten. Hämmennykseni johtui siitä, että kuvasta ensin katsottuna näytti ihan kuin 2729 olisi oikeastikin komeillut veturin päädyssä! Nyt kun tietää että siinä on 2726, niin siltähän se näyttääkin. | ||||
|
|
28.06.2025 21:20 | Joel Kuikka | ||
| Juu ei ollut 2729 vetämässä. Mä kuvasin kyseisen junan Riihimäellä ja Hyvinkäällä, ja veturina oli 2726. | ||||
|
|
28.06.2025 21:08 | Tuomas Pätäri | ||
| Hetkonen... 2729?? | ||||
|
28.06.2025 20:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpahan kauniit maisemat tässä sarjassa, komeita junia myös. | ||||
|
28.06.2025 20:17 | Markku Naskali | ||
| Olen sen ikäinen kalkkis jolle nuo siniharmaat vaunut istuimineen edustivat arvokasta matkustamista jossa asiakkaatkin otettiin huomion eikä pidetty välttämättömänä ajelua haittaavana pahana. | ||||
|
28.06.2025 20:00 | John Lindroth | ||
| Onkohan rakennus suojeltu? | ||||
|
28.06.2025 19:58 | John Lindroth | ||
| Tämä on sukua termeille Trambahnlok ja Kastenlok. | ||||
|
28.06.2025 18:46 | Joel Kuikka | ||
| Ainakin ratasuunnitelmien perusteella osalle Luumäen ja Rasinsuon väliä pitäisi tulla myös tällainen ratkaisu. Saa nähdä toteutuuko se sitten, jos/kun Luumäen ja Joutsenon välistä kaksoisraidetta lähdetään toteuttamaan. | ||||
|
|
28.06.2025 18:27 | Rasmus Viirre | ||
| Mahtava! | ||||
|
|
28.06.2025 18:19 | Rasmus Viirre | ||
| Samalla tavalla on asetettu pylväitä Kannuksen ja Riipan välillä. Saattoi olla muuallakin väliä Kokkola - Ylivieska | ||||
|
|
28.06.2025 17:33 | Joel Kuikka | ||
| Mieki oon kiinnittänyt huomiota kuinka nuo pylväät on sijoitettu kyseisellä osuudella, ja miusta se edelleenkin näyttää oudolta vaikka kutostiellä on tullut siitä mentyä ohi monta kertaa. | ||||
|
28.06.2025 17:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset kehujille kehuista. Seepran teknisistä eroista muihin veturityyppeihin tähän vielä pari sanaa: Kouvolalainen lempinimi, Belarus, jaksaa naurattaa: valkovenäläiset Belarus-neuvostotraktorit olivat harvakäyntisiä ja punaisia, ja kuka lie koiranleuka ekana Kouvolassa tämän yhtäläisyyden on oivaltanutkaan, niin osuva lempinimi jäi elämään. Seepra saattaa näyttää Dv12:lta, mutta näissä tuskin on montaakaan samaa osaa, jopa hyteissä on pieniä eroja, samoin runko on erilainen. Koneiston puolesta Seepra on joka osaltaan sukupolvea modernimpi kuin Dv15-16 Nalle; päämoottorin sylinterimitat ovat samat, mutta siinä missä Dv15:n teho turboahdettuna on 840 hv ja Dv16:n teho turboahdettuna ja ahtoilman välijäähdytyksellä on 950 hv, Seepran päämoottorin teho on 1240-1250 hv tuhdisti turboahdettuna ja isolla välijäähdyttimellä varustettuna. Lukema on aika hyvä verrattuna siihen, että tuon moottorin teho vapaasti hengittävänä on noin 520-550 hv, eli Seeprassa ahtamalla huipputehon teholukema enemmän kuin tuplataan. Ja tästä aiheutui se Seepran korviasärkevä ahtimen kiljunta, joka vaimennettiin vasta 2000-luvun saneerauksessa asentamalla ilmanoton eteen iso vaimennuslaatikko käyntisillalle. Huolimatta tutuista sylinterimitoista, 220 mm halkaisija ja 300 mm iskunpituus ja koko iskutilavuus 91 litraa, moottori oli kokonaan uusi, ja valmistui vaadituista koekäytöistä juuri sopivasti Seepran tilausajankohtiin. MAN:han osasi dieseltekniikan, muistettakoon, että liki 130 vuotta sitten muuan Rudolf Diesel rakensi juuri MAN:illa ensimmäisiä puristussytytteisiä moottoreitaan, jotka sittemmin tunnettiin dieselmoottoreina. Niinpä MAN:ilta oli aiemmin hankittu etukammiomoottoreita ja jopa niin, että Hr 12 / Dr12 Hurussa viimeiset 10 veturia varustettiin suoraruiskutusmoottoreilla, jota eroa oli liki mahdoton huomata. Ja nyt uusimpana MAN:illa oli Seepran pyörrekammiotekniikka, jossa sylinterinkannessa on hiukan pallonmuotoinen palotila, jonka muotoilun ansiosta paloilma pyörteilee ja ruiskutettu polttoaine sekoittuu ja palaa tehokkaasti. Vaihteisto on tuttua Voithia kahdella momentinmuuntimella, mutta käsittääkseni vaihteistomalli on jäänyt harvinaisuudeksi ja Seeproihin on ollut vaikea saada vaihteistovaraosia. Dv12:ssahan on 16-portainen sähköisesti säädettävä tehonsäätö, mutta Nallessa tehoa säädetään paineilman paineella ja ensimmäinen 1 bar kytkee vaihteiston käyttöön; ykkösvaihteen kytkeytyessä Nallesta siirtyy päämoottorilta tehoa vaihteistoon noin 72 hv ja tätä pienempää tehoa ei voi käyttää muuta kuin kytkemällä vaihdetta ja tätä 72 hv päälle ja sitten taas pois, ja tämä aiheuttaa melkoista nykimistä kevyttä vaunustoa hiljaa liikutettaessa. Seeprassa on niinikään paineilman paineeseen perustuva tehonsäätö, mutta siinä säätöalue alkaa hyvin matalalta, ja ensimmäinen, nollatehosta vajaaseen 1 bar:iin, säätää 1-vaihteen momentinmuuntimen öljymäärää portaattomasti melkein nollasta täyteen täyttöön asti , eli siinä luistatetaan momentinmuunninta jättämällä sen täyttöä vajaaksi ja näin saadaan moottorilta otettua ihan jokin ehkä 15-30 hv ja siitä ylöspäin, kunnes ratin 4-pykälän asennolla momentinmuunnin on täynnä ja antaa ehkä vajaat 100 hv voimansiirtoon. Seepran tehonsäätö on siis hyvin pehmeästi alhaalta alkava, verrattuna Nallen ykkösportaan kytkeytymisen nykäykseen. Dv12:ssahan ajoportaalla 1 tehdään samantapainen liike täyttämällä momentinmuunnin vain osittain ja luistattamalla tätä vaihdetta, mutta Seeprassa tämäkin on ajateltu pidemmälle ja saatu iso säätövara kaikkein pienimpiinkin tehoihin. Vaikka Seepran tehoratissa on merkitty pykälät, niin ratti liikkuu ja säätää tehoa portaattomasti ja täydellä tehonsäätöpaineella moottorista otetaan 1190 hv voimansiirtoon. Hydraulinen voimansiirto kun aina kuumenee toimiessaan, koska momentinmuuntimessa kierroslukuero synnyttää vääntömomentin, ja tämä vaihteistoöljyn pyörteily hukkaa tehoa lämmöksi ja paras esiintyvä hyötysuhde on siellä vähän päälle 80%:ssa. Mutta esim. liikkeelle lähdettäessä raskaan vaunuston kanssa, melkein kaikki moottoriteho muuttuu lämmöksi, ja vaikka vaihteistoöljyn lämpöä siirretään lämmönvaihtimella päämoottorin jäähdytysnestepiiriin ja jäähdytetään kennoissa ulkoilmaan, erityisesti alle 10-15 km/h nopeuksissa vaihteistoöljy ylikuumenee, paitsi Seeprassa, jossa on erikseen nokassa vaihteistoöljylle oma jäähdytyskenno. Jäähdytyksen kokonaisteho on niin suuri, että periaatteessa Seepra voi seistä paikoillaan ja se MAN jyskyttää täyttä tehoaan, ja Seepran vaihteisto ei ylikuumene; päämoottorin jäähdytysjärjestelmä, johon myös vaihteistoöljyn jäähdytys on yhdistetty, toimii täydellä tehollaan ja se nokan öljynjäähdytyskenno hukkaa kuumuutta ulkoilmaan, ja vaihteistoöljyn lämpömittari näyttää ehkä +120-140 C mutta ei nouse siitä. Ja pyörillä on melkein 300 kN vetovoimaa, jolla Seepra "vetää nurin" melkein kaikki muut veturit. Tämä ns. kestotehoraja eli pienin nopeus täyden tehon päällä ollessa on eri lähteissä joko 2 km/h tai 0 km/h mutta hyvin jäähtyy. Ja vetovoimaa on siis kuin pienellä varikolla. Alun perin Seepra tehtiin 78-tonniseksi ja on sellaisena huomattavasti 60-tonnisia Nalleja tai 2500-sarjan Sv 12:aa, sekä 66-tonnisia Sr 12:ia painavampi, juuri raskasta vaihtotyötä silmällä pitäen. Lisäksi Seeproihin lisättiin 8 tonnia lisäpainoja ja veturin paino onkin 86 tonnia. Olen joskus kysynyt , että missä ne lisäpainot muuten ovat, ja niitä ei äkkiä huomaakaan: ne ovat teräslevyjä, jotka on hitsattu käyntisilloille, eli niiden päältä kävellään aina hyttiin kulkiessa ja näin niihin ei kiinnitä huomiota ellei asiaa tiedä. Ja tämä 86 tonnin kokonaispaino yhdessä ylikuumenemattoman voimansiirron kanssa tekee Seeprasta tavattoman väkevän vetäjän ja urbaanilegendoja siitä, miten sillä on vahingossa vedetty Dr12:aa, jossa oli jäänyt veturin jarrut päälle, ja tavarajuna vielä perässään, taitaa elää vieläkin kahvipöydissä. Eli noin 280 kN tai enemmänkin vetää Seepra pyörien luistamatta. Myös telit valittiin uudesta valikoimasta: Dv12:n Kruppin teleissähän on ensiöjousina pienet lehtijouset kullekin akselille ja toisiojousina isot kierrejouset telin rungon ja veturin rungon välillä; Seeprassa molemmat jouset ovat kumielementtejä ja melko huonollakin raiteella Seepra tuntuu kulkevan melkein kuin sukkasillaan, kun kumijouset vaimentavat kulkua. Ja näin syntyi melko pitkä kaksiosainen kertomus ratapihojen voimamiehestä. Niitä on vähän ja näkee vain muutamilla paikoilla, ja ne poikkeavat muista vetureista melkein kaikilta osiltaan. Voinee sanoa, että Seepra oli parasta voimankäyttöä ja -näyttöä, mihin 1960-luvun veturitekniikka pystyi , ennen Dr16:aa ja myöhempiä high-tech -vetureita. Ja, suomalaista Lokomon suunnittelua, toki pitkälti saksalaisista komponenteista. |
||||
|
28.06.2025 17:17 | Riku Outinen | ||
| Tänään oli päivän aikana tehokkaasti tuo vanha silta hävinnyt, nyt iltapäivällä oli enää tolpat pystyssä. Totaalikatko Kouvola-Lahti. | ||||