Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.06.2025 17:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset kehujille kehuista. Seepran teknisistä eroista muihin veturityyppeihin tähän vielä pari sanaa: Kouvolalainen lempinimi, Belarus, jaksaa naurattaa: valkovenäläiset Belarus-neuvostotraktorit olivat harvakäyntisiä ja punaisia, ja kuka lie koiranleuka ekana Kouvolassa tämän yhtäläisyyden on oivaltanutkaan, niin osuva lempinimi jäi elämään. Seepra saattaa näyttää Dv12:lta, mutta näissä tuskin on montaakaan samaa osaa, jopa hyteissä on pieniä eroja, samoin runko on erilainen. Koneiston puolesta Seepra on joka osaltaan sukupolvea modernimpi kuin Dv15-16 Nalle; päämoottorin sylinterimitat ovat samat, mutta siinä missä Dv15:n teho turboahdettuna on 840 hv ja Dv16:n teho turboahdettuna ja ahtoilman välijäähdytyksellä on 950 hv, Seepran päämoottorin teho on 1240-1250 hv tuhdisti turboahdettuna ja isolla välijäähdyttimellä varustettuna. Lukema on aika hyvä verrattuna siihen, että tuon moottorin teho vapaasti hengittävänä on noin 520-550 hv, eli Seeprassa ahtamalla huipputehon teholukema enemmän kuin tuplataan. Ja tästä aiheutui se Seepran korviasärkevä ahtimen kiljunta, joka vaimennettiin vasta 2000-luvun saneerauksessa asentamalla ilmanoton eteen iso vaimennuslaatikko käyntisillalle. Huolimatta tutuista sylinterimitoista, 220 mm halkaisija ja 300 mm iskunpituus ja koko iskutilavuus 91 litraa, moottori oli kokonaan uusi, ja valmistui vaadituista koekäytöistä juuri sopivasti Seepran tilausajankohtiin. MAN:han osasi dieseltekniikan, muistettakoon, että liki 130 vuotta sitten muuan Rudolf Diesel rakensi juuri MAN:illa ensimmäisiä puristussytytteisiä moottoreitaan, jotka sittemmin tunnettiin dieselmoottoreina. Niinpä MAN:ilta oli aiemmin hankittu etukammiomoottoreita ja jopa niin, että Hr 12 / Dr12 Hurussa viimeiset 10 veturia varustettiin suoraruiskutusmoottoreilla, jota eroa oli liki mahdoton huomata. Ja nyt uusimpana MAN:illa oli Seepran pyörrekammiotekniikka, jossa sylinterinkannessa on hiukan pallonmuotoinen palotila, jonka muotoilun ansiosta paloilma pyörteilee ja ruiskutettu polttoaine sekoittuu ja palaa tehokkaasti. Vaihteisto on tuttua Voithia kahdella momentinmuuntimella, mutta käsittääkseni vaihteistomalli on jäänyt harvinaisuudeksi ja Seeproihin on ollut vaikea saada vaihteistovaraosia. Dv12:ssahan on 16-portainen sähköisesti säädettävä tehonsäätö, mutta Nallessa tehoa säädetään paineilman paineella ja ensimmäinen 1 bar kytkee vaihteiston käyttöön; ykkösvaihteen kytkeytyessä Nallesta siirtyy päämoottorilta tehoa vaihteistoon noin 72 hv ja tätä pienempää tehoa ei voi käyttää muuta kuin kytkemällä vaihdetta ja tätä 72 hv päälle ja sitten taas pois, ja tämä aiheuttaa melkoista nykimistä kevyttä vaunustoa hiljaa liikutettaessa. Seeprassa on niinikään paineilman paineeseen perustuva tehonsäätö, mutta siinä säätöalue alkaa hyvin matalalta, ja ensimmäinen, nollatehosta vajaaseen 1 bar:iin, säätää 1-vaihteen momentinmuuntimen öljymäärää portaattomasti melkein nollasta täyteen täyttöön asti , eli siinä luistatetaan momentinmuunninta jättämällä sen täyttöä vajaaksi ja näin saadaan moottorilta otettua ihan jokin ehkä 15-30 hv ja siitä ylöspäin, kunnes ratin 4-pykälän asennolla momentinmuunnin on täynnä ja antaa ehkä vajaat 100 hv voimansiirtoon. Seepran tehonsäätö on siis hyvin pehmeästi alhaalta alkava, verrattuna Nallen ykkösportaan kytkeytymisen nykäykseen. Dv12:ssahan ajoportaalla 1 tehdään samantapainen liike täyttämällä momentinmuunnin vain osittain ja luistattamalla tätä vaihdetta, mutta Seeprassa tämäkin on ajateltu pidemmälle ja saatu iso säätövara kaikkein pienimpiinkin tehoihin. Vaikka Seepran tehoratissa on merkitty pykälät, niin ratti liikkuu ja säätää tehoa portaattomasti ja täydellä tehonsäätöpaineella moottorista otetaan 1190 hv voimansiirtoon. Hydraulinen voimansiirto kun aina kuumenee toimiessaan, koska momentinmuuntimessa kierroslukuero synnyttää vääntömomentin, ja tämä vaihteistoöljyn pyörteily hukkaa tehoa lämmöksi ja paras esiintyvä hyötysuhde on siellä vähän päälle 80%:ssa. Mutta esim. liikkeelle lähdettäessä raskaan vaunuston kanssa, melkein kaikki moottoriteho muuttuu lämmöksi, ja vaikka vaihteistoöljyn lämpöä siirretään lämmönvaihtimella päämoottorin jäähdytysnestepiiriin ja jäähdytetään kennoissa ulkoilmaan, erityisesti alle 10-15 km/h nopeuksissa vaihteistoöljy ylikuumenee, paitsi Seeprassa, jossa on erikseen nokassa vaihteistoöljylle oma jäähdytyskenno. Jäähdytyksen kokonaisteho on niin suuri, että periaatteessa Seepra voi seistä paikoillaan ja se MAN jyskyttää täyttä tehoaan, ja Seepran vaihteisto ei ylikuumene; päämoottorin jäähdytysjärjestelmä, johon myös vaihteistoöljyn jäähdytys on yhdistetty, toimii täydellä tehollaan ja se nokan öljynjäähdytyskenno hukkaa kuumuutta ulkoilmaan, ja vaihteistoöljyn lämpömittari näyttää ehkä +120-140 C mutta ei nouse siitä. Ja pyörillä on melkein 300 kN vetovoimaa, jolla Seepra "vetää nurin" melkein kaikki muut veturit. Tämä ns. kestotehoraja eli pienin nopeus täyden tehon päällä ollessa on eri lähteissä joko 2 km/h tai 0 km/h mutta hyvin jäähtyy. Ja vetovoimaa on siis kuin pienellä varikolla. Alun perin Seepra tehtiin 78-tonniseksi ja on sellaisena huomattavasti 60-tonnisia Nalleja tai 2500-sarjan Sv 12:aa, sekä 66-tonnisia Sr 12:ia painavampi, juuri raskasta vaihtotyötä silmällä pitäen. Lisäksi Seeproihin lisättiin 8 tonnia lisäpainoja ja veturin paino onkin 86 tonnia. Olen joskus kysynyt , että missä ne lisäpainot muuten ovat, ja niitä ei äkkiä huomaakaan: ne ovat teräslevyjä, jotka on hitsattu käyntisilloille, eli niiden päältä kävellään aina hyttiin kulkiessa ja näin niihin ei kiinnitä huomiota ellei asiaa tiedä. Ja tämä 86 tonnin kokonaispaino yhdessä ylikuumenemattoman voimansiirron kanssa tekee Seeprasta tavattoman väkevän vetäjän ja urbaanilegendoja siitä, miten sillä on vahingossa vedetty Dr12:aa, jossa oli jäänyt veturin jarrut päälle, ja tavarajuna vielä perässään, taitaa elää vieläkin kahvipöydissä. Eli noin 280 kN tai enemmänkin vetää Seepra pyörien luistamatta. Myös telit valittiin uudesta valikoimasta: Dv12:n Kruppin teleissähän on ensiöjousina pienet lehtijouset kullekin akselille ja toisiojousina isot kierrejouset telin rungon ja veturin rungon välillä; Seeprassa molemmat jouset ovat kumielementtejä ja melko huonollakin raiteella Seepra tuntuu kulkevan melkein kuin sukkasillaan, kun kumijouset vaimentavat kulkua. Ja näin syntyi melko pitkä kaksiosainen kertomus ratapihojen voimamiehestä. Niitä on vähän ja näkee vain muutamilla paikoilla, ja ne poikkeavat muista vetureista melkein kaikilta osiltaan. Voinee sanoa, että Seepra oli parasta voimankäyttöä ja -näyttöä, mihin 1960-luvun veturitekniikka pystyi , ennen Dr16:aa ja myöhempiä high-tech -vetureita. Ja, suomalaista Lokomon suunnittelua, toki pitkälti saksalaisista komponenteista. |
||||
|
28.06.2025 17:17 | Riku Outinen | ||
| Tänään oli päivän aikana tehokkaasti tuo vanha silta hävinnyt, nyt iltapäivällä oli enää tolpat pystyssä. Totaalikatko Kouvola-Lahti. | ||||
|
28.06.2025 17:14 | Riku Outinen | ||
| Mikko, Vähän myöhäinen vastaus mutta ei Ristiinasta ole ainakaan 20 vuoteen mennyt olennaisia määriä Loviisaan. Kotka päävientisatama ollut jo kauan. | ||||
|
28.06.2025 16:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Toisen kuvalinkin piti olla tietenkin tämä: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54618972146 | ||||
|
|
28.06.2025 15:38 | Pasi Seppälä | ||
| Huikea tilannekuva! Täydet pisteet. | ||||
|
28.06.2025 13:53 | Noah Nieminen | ||
| Noniin! Nyt voit yliviivata yhden ämpärilistasi toiveista ja tavoitteista! Onnittelut! | ||||
|
|
28.06.2025 13:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä kertomus ja pari kuvaa: https://tinyurl.com/3z88hmkk + https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54619174879/ + https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54619174879/ | ||||
|
|
28.06.2025 12:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! Minullakin sattui alkuviikosta hirvi eteen postia jakaessa. Seuraus: postiskootteri jorpakossa. | ||||
|
28.06.2025 12:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko missään kuvaa Kaipiaisten asemarakennuksesta siltä ajalta, kun tämä oli vielä osa sitä? | ||||
|
28.06.2025 10:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tässä kyllä koskaan mitään ole ollut 4,6m korkeudella. Mikä vitsi lie ollut se rimasysteemi? | ||||
|
28.06.2025 10:24 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! :D | ||||
|
28.06.2025 10:23 | Samuel Pajunen | ||
| Mutta sekään ei käynyt edes Saunakallion teollisuusraiteella asti. | ||||
|
|
28.06.2025 10:07 | Veikko Hattunen | ||
| https://juliadata.fi/timetables?s=76043&d=23.4.2025# Näyttäisi olevan viimeisin juna | ||||
|
|
28.06.2025 09:58 | Veeti Saukkonen | ||
| Hyvä kuva! | ||||
|
28.06.2025 09:24 | Raimo Harju | ||
| Ei taitaisi nykyään onnistua mies, hevos ja lapiopelillä. | ||||
|
28.06.2025 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jääkö koppi 22547 pysyvästi Toijalaan, vai käymässäkö se vaan on? | ||||
|
28.06.2025 09:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näillä main oli ollut aikoinaan jumalattoman iso ratapiha. | ||||
|
|
28.06.2025 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä oli tehty poikkaisemalla Kaipiaisten asemataloa ja siirretty tänne. Alkuperäisen Utin söi Punainen kukko. | ||||
|
|
28.06.2025 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvitelkaas, että tuo järveen väsätty penkka oli aikoinaan äherretty mies- ja hevos- ja lapiopelillä... Aika perusteellisen monta kapearaiteista hiekkavaunua lisäksi tuohon tyhjennetty, kunhan penkan yläosa alkoi nousta vedenpinnan yläpuolelle. |
||||
|
28.06.2025 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luupäähän se, vuosimallia 1964, rekkarista päätellen. (Mäntässä pyöri aikoinaan punainen vm 1964 tähtilamppu-Cortina, rekkarilla HUR-64.) Tiputtivat tuollaisen Luupään kerran telkkarimainoksessa nosturin koukusta ja eikun jannu sisään ja menoksi. Kori oli pysynyt ryhdissään! Ihme sinänsä, kun Jaappanin pojan tekemästä autosta oli kyse. Olisi hauska nähdä samanlainen tiputus jollain nykyisellä ihme-Supural- eikun anteeksi, Subarulla tai Nissan Qashqäillä...? |
||||
|
28.06.2025 08:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autot ovat Hoppa-Fordeja kumpikin. Vaalea on vuosimallia 1953 oleva Customline ("Big in size and long on beauty"). Tumma Hoppa on vuosimallia 1951, eli vielä sitä Shoebox- eli "kenkälaatikko"-mallia. Takavalojen mallista sen näkee. |
||||
|
|
28.06.2025 07:47 | Jussi Pajunen | ||
| Super mahtava kuva. Kiitos | ||||
|
28.06.2025 00:20 | John Lindroth | ||
| Pekan ainutkertainen komeus siihen riittää kolme sanaa se ,on,siinä! | ||||
|
|
28.06.2025 00:16 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
27.06.2025 23:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Käsittämättömän upea :) | ||||
|
27.06.2025 23:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tästä menee brittiläisen ulottuman junia ihan tavallisella 2+2 penkkijärjestyksellä. Todennäköisesti ykkösluokkaa tuo 2+1... | ||||
|
27.06.2025 23:01 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kieltämättä muutama tämän tyylisellä raiteistolla varustettu paikka olisi eduksi Riihimäki-Tampere välillä. Hämäänlinnan pohjoispuolella ainoastaan Toijalassa on useampia sivuraiteita. Parolassa ja Lempäälässä on sivuraide vain itäpuolella joten niiden hyödyntäminen on suunnassa Tampere-Helsinki hieman hankalaa erityisesti Parolan osalta kun puolta pitää vaihtoo jo Leteensuolla jos pyrkii Parolan kolmoselle Tampereen suunasta. | ||||
|
27.06.2025 22:52 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiirellistä kapasiteettia (ts. kaikki muu kapasiteetin haku mitä ei haeta säännöllisenä kapasiteettina vuosihaussa tai muutosajankohdissa) on mahdollista hakea hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Se ei ole este, mutta kalustokierto ja henkilökunnan saanti lyhyellä varoitus ajalla voi olla suurempi syy sille ettei vuoroja nyt yhtäkkiä lisätä. | ||||
|
27.06.2025 22:37 | Mikko Herpman | ||
| Komea kuva VR:n lippulaivasta, ja vähän ajan päästä vauhtia 196km/h, eli lähes lujaa! | ||||
|
|
27.06.2025 22:35 | Matti Ollikainen | ||
| Royal Albert Bridge. Saltash. Tässä video: https://www.youtube.com/live/oRvre04wgCA?si=9i6NypH7SoO0khOy. Monta kertaa olen tätä rautatiesiltaa siltaa pitkin ylittänyt TAMAR-joen. | ||||
|
27.06.2025 21:45 | Veeti Saukkonen | ||
| No eipä oo kuin vieläkin siellä | ||||
|
|
27.06.2025 21:36 | Mikko Herpman | ||
| Kertakaikkiaan hienoja kuvia, tämä happopendeli on paininut mieleen aina Sr1 vedolla, eli tässä "outoa" modernia vetovoimaa. | ||||
|
|
27.06.2025 21:35 | Matti Lehtonen | ||
| Ajoa on vain kolmena päivänä. Mitä esteitä on lisätä lähtöjä muihin välipäiviin, säännöt siitä. että kapasiteetin varaamisella on takaraja ? Ilmeisesti jokin estää myös junan pidentämisen - laiturimitat ? |
||||
|
|
27.06.2025 21:34 | Ossi Rosten | ||
| Tai tuo Teemun linkkaaman portaalin ylärima ( https://vaunut.org/kuva/99381 ) | ||||
|
27.06.2025 21:17 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tehtaan vanhan puolen raide. Tehtaan uudelle puolelle ja satamaan menevät raiteet ovat tuolla sepelikasan takana. Satamaraiteen erkanemisvaihteen vaihdelevy näkyy sepelikasan oikealla puolella veturin edessä. | ||||
|
|
27.06.2025 21:03 | Panu Breilin | ||
| Syksyllä 2013 tänne Valmetille (silloiselle Metsolle) ainakin oli vielä liikennettä. Kyseessä olivat ilmeisesti tehtaan tuotteiden toimitukset itärajan taakse. Itselleni on jäänyt se käsitys, että jossain vaiheessa tuon jälkeen Valmetin/Metson tehtaan tuotanto olisi muuttunut siten, ettei rautatiekuljetuksille enää olisi ollut kysyntää. Ja joka tapauksessa tuolloin 2012–2013 kieppeillä VR:n asenne yksittäisten vaunujen ja pienten vaunuryhmien hakuun teollisuusraiteilta muuttui yhä negatiivisemmaksi myös idän liikenteen osalta. Eli kohtuullisella todennäköisyydellä voisi veikata, että nuo syksyn 2013 kuljetukset olisivat saattaneet jäädä viimeisiksi. |
||||
|
|
27.06.2025 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, alikulkusillan vapaan aukon korkeus tai sähkölinja, jonka kautta kulki "vähän" enemmän kuin normi-220 volttia...? | ||||
|
|
27.06.2025 20:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä oli se 4,6 metriä korkea asia josta varoitettiin? | ||||
|
|
27.06.2025 20:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta se ei käynyt täällä Valmetilla, jota Veeti siis kysyi. | ||||
|
27.06.2025 20:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Näin on, samaa mieltä Ilmarin kanssa. | ||||
|
|
27.06.2025 20:04 | Daniel Nironen | ||
| https://juliadata.fi/train?s=53123&d=1.9.2023 Näyttäisi olevan viimeinen juna Saunakalliolta. | ||||
|
27.06.2025 19:54 | John Lindroth | ||
| Hienoa höyrynostalgiaa! | ||||
|
27.06.2025 19:30 | Juho Rintala | ||
| Hieno! | ||||
|
27.06.2025 13:34 | Jouni Halinen | ||
| Toisessa kuvassa arvelin kanssa autoa NSU:si mutta se olikin Datsun luupää, näinkö on tässäkin?. https://vaunut.org/kuva/118020?utm_source=random | ||||
|
|
27.06.2025 12:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuohan on ihan peruskoroke. Tuollaisiahan oli rakennettu matkustajaturvallisuuden parantamiseksi siihen maailman aikaan kun normipysäkki oli vielä ilman mitään korokkeita, eli vaunuun noustiin/poistuttiin suoraan kadulta. Pysäkkitolppa on tässä kuvan kapeakorokkeellisessa tyypissä viereisellä jalkakäytävällä. Viimeinen tällainen kapea koroke oli Satamakadulla Katajanokalla vielä 1970- luvulla. Ja suojatiemerkintä maalattiin vain erityisiin paikkoihin, ei joka kadun kulmaan tms., jotka tuon ajan ihminen luonnostaan älysi kadun ylityspaikoiksi. |
||||
|
|
27.06.2025 12:18 | Jari Välimaa | ||
| Hämeenlinnan pohjoispuolella ei ole mitään ja päärata ei ole suurnopeusrata juuri noiden sivulaitureiden vuoksi. | ||||
|
|
27.06.2025 12:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt onkin turhakkeita riisuttu ja merkki oikaistu, vrt: https://vaunut.org/kuva/173537 ja https://vaunut.org/kuva/99381 | ||||
|
27.06.2025 11:27 | Kevin Glynn | ||
| Hieno kesäinen kuva uudesta lähijunasta :) | ||||
|
27.06.2025 11:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Täytyy toivoa, että tuossa ei ainakaan pidemmällä ajoneuvolla tarvitse hirveän pitkään seisoa kolmion edessä, jos jokin ratatyökone alkaakin lähestyä uhkaavasti. | ||||
|
27.06.2025 09:53 | Veeti Saukkonen | ||
| Minä Jokelassa 2025 :DD | ||||
|
|
27.06.2025 09:51 | Veeti Saukkonen | ||
| Ei kyllä Jari mietitäänpä vaikka Jokelaa, Hyvinkäätä, Riihimäkeä ja Järvenpäätä. | ||||