|
|
19.12.2018 21:30 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen sotaveteraani 6/2014 - lehdessä kertoi Antti Henttonen muistojaan tämän Antrean Kuorekosken rautatiesillan ja Kuukaupin maantiesillan vartioinnista Talvisodan aikana suojeluskuntanuorukaisten toimesta, hän yhtenä näistä - kunnes hänetkin vietiin sodan loppupäivinä Summan taisteluihin. Rautatiesiltaa ja asemakylää pommitettiin Talvisodassa 43 kertaa. Kylästä tuhoutui tai vaurioitui toistasataa rakennusta, mutta silta säilyi vähin vaurioin. Tuholainen ei päässyt Antreaan tai Vuoksen yli, mutta Moskovan rauhassa 12.3.40 tunnetusti nekin rintaman takaiset alueet jouduttiin luovuttamaan, Kuorekosken silta liikennekelpoisena. Lisäksi luovutettiin vetureita ja vaunuja koko pakkoluovutetun alueen tarpeen verran. Neuvostoliiton raukkamaisuudella ei ollut silloin mitään rajoja. Jatkosodassa Eversti Haanterän JR27 valloitti 14.8.41 Antrean ja eteni Vuokselle. Venäläiset olivat räjäyttäneet Kuorekosken sillan. Korjattuna silta oli kesällä 1944 elintärkeä kulkutie siirrettäessä joukkoja Aunuksesta ja ylempää Kannaksen taisteluihin. SA-kuvissa löytynee kuvia sillan sodanaikaisesta korjauksesta. Katso myös: http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/antrean_rautatiesilta2.html |
||||
|
|
19.12.2018 21:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Toki noin, hyvä korjaus. 4096 vaihtoehtoa mutta kun nollasta aloitetaan... | ||||
|
|
19.12.2018 20:53 | Tapio Nikula | ||
| 12-bittinen luku 2-lukujärjestelmässäon maksimissaan 111111111111. Ja 10-järjestelmään muutettuna siitä tulee 2048+1024+512+256+128+64+32+16+8+4+2+1. Tulos on siis pariton luku, siis 4095. | ||||
|
|
19.12.2018 19:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuli joitain vuosia sitten ajettua autolla mailman korkein silta, Millaun silta Ranskassa. Siinä moottoritiellä ei tietysti pääse reunalle kuikuilemaan, mutta autosta katsottuna korkeus (enimmillään 343 m) alkaa olla jo sitä tasoa, ettei sitä mitenkään helposti enää edes hahmota, varmaan jo 100 metrinen vaikuttaisi yhtä korkealta. Hyviä siltakuvia tässä sarjassa! |
||||
|
|
19.12.2018 19:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Tukiansassilta oli ennen varsin yleinen siltatyyppi, ja enimmäkseen ne kestivät "epäluotettavasta" ilmiasustaan huolimatta :) Wikipedian mukaan eräskin tukiansassilta on myös "Suomen vanhin liikenteellä oleva puusilta, vuonna 1837 valmistunut museosiltana oleva Etelänkylän isosilta" (sijaitsee Pyhäjoella). | ||||
|
|
19.12.2018 19:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Eikös vastaus ole ihan vain 2442 ilman kymmenen potensseja? 12-bittinen luku on arvoltaan maksimissaan 2^12 eli 4096. Vai onko merkintä tarkoitettu ilmaisemaan 10-järjestelmää? | ||||
|
|
19.12.2018 18:35 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Varmaan ensimmäinen kolariin joutunut Vectron. | ||||
|
|
19.12.2018 16:56 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Veturien yksittäiset numerot laskee helposti päässä: 9-8-10. Sen sijaan yhdistelmä menee jo haastavaksi, se on 2442^10. | ||||
|
|
19.12.2018 16:28 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Saisiko joku avattua koodin 100110001010 ? | ||||
|
|
19.12.2018 16:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuote näyttäisi olevan Gallina Blanca. https://www.gallinablanca.es/ | ||||
|
|
19.12.2018 15:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niitä siinä seinässä näkyy olevan. | ||||
|
|
19.12.2018 15:12 | Jussi Tepponen | ||
| 09.10.1897 Tampereen Uutiset nro. 155 sivu 2 —Jokioisten rautatiesilta Humppilan— Jokioisten— Forssan radalla, joka on ensimmäinen kapearatainen rautatie maassamme, vihittiin lokak. 4 päivänä tarkoitukseensa. Silta on rakennettu Jokioisten joen yli Jokioisten naulatehtaan läheisyyteen. Forssasta tuleva juna saapui paikalle klo 3 j. pp. kahden veturin vetämänä, kuljettaen mukanaan joukon matkustavaisia. Jokioisten kartanosta ja lähitienoilta oli myöskin saapunut paljon yleisöä. Suomen valtion edusmiehenä oli insinööri K. Lindberg ja Jokioisten yhtiön insinööri H. Norrmén, Sillan vihkiminen tapahtui siten, että veturit kiinnitettiin toisiinsa ja kutstut henkilöt nousivat vetureihin ja niin kuljettiin hiljaista vauhtia uutta siltaa pitkin. Päivän kunniaksi olivat tehtaan työntekijät ehtopäivällä vapaat. Jokioisten rautasilta on n. k. pendeli-silta, rakennettu 3:lle kaksoispilarille, ja solakkarakenteinen kuin se on näyttää se erittäin sirolta kauniissa ympäristössään komeitten koivujen reunustaman joen varrella. Rakennustöitä on johtanut insinööri E. Sonck ja ovat ne niin ripeästi edistyneet että rata liikennettä varten avataan jo maaliskuussa. |
||||
|
|
19.12.2018 14:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin nuo pilttuiden numerot olisivat puuvaunujen emalinumeromallisia...? | ||||
|
|
19.12.2018 14:39 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttää kuvassa ihan uudelta: nätit pellit ja suora, kiiltävän kolhimaton ulkonäkö. Olisiko siis käyttöönotto ja loppukokoaminen vaiheessa? Ja kuvan ottovuosi siis 1928? | ||||
|
|
19.12.2018 14:35 | Heikki Jalonen | ||
| Olet Reino harvinaisen oikeassa! Nämä Eiffage-sillat oli tosiaankin tehty rakennussarja-periaatteella. Siihen on pätevä syykin: mikään yksittäinen esivalmistettu osa ei saanut olla liian suuri eikä painava kuljetettavaksi hyvinkin primitiivisillä kuljetusneuvoilla. Mikä tarkoittaa vaikkapa aasin tai kamelin selässä kiikuttamista. Tai kulien/vankien/sotavankien/pakkosiirtolaisten (valitse olosuhteisiin sopivin vaihtoehto) kantamana. Tämä siltakonstruktio kun oli ensisijaisesti tarkoitettu siirtomaissa tehtäviin projekteihin. Ratoihin, jotka saattoivat olla (ainakin rakennusvaiheessaan) täysin tiettömillä seuduilla viidakossa, vuoristoissa tai autiomaissa, ilman kunnon yhteyttä muuhun maailmaan. Montakin samanlaista (tai melkein) löytyy varmasti vieläkin jostain Indokiinan viidakoista tai Guayanan rämeiltä; ainakin jäännöksinä. Seuduilla, jossa parempi väki puhui kerran ranskaa. |
||||
|
|
19.12.2018 14:14 | Eljas Pölhö | ||
| 87 002:sta on aika ajoin kuvia englantilaisissa lehdissä. Se on ainoa 87, joka on tätä nykyä sertifioitu pääratakäyttöön (GBRf:n toimesta ja suojissa). Suuri osa sarjasta (21) löytyy nykyisin Bulgariasta. Museovetureita on 87 002 lisäksi kaksi muuta, mutta kumpikaan ei ole liikennekunnossa. | ||||
|
|
19.12.2018 13:42 | Jussi Liimatta | ||
| Muistikuvani on samanlainen kuin Tepolla, etelänpuoleinen opastin oli yksisiipinen ja se oli nähtävissä asemalta. Onko kyseinen silta kevyelle liikenteelle, Sotkamontien sillaksi näyttäisi kapealta? | ||||
|
|
19.12.2018 13:08 | Johannes Erra | ||
| AC Locomotive Group omistaa sen yhä, mutta se on pysyvästi vuokralla GBRf:lle ja makuujunavärityksessä. Onhan tuon veturin käyttö makuujunissa aika koomista, mutta näin se nyt on. | ||||
|
|
19.12.2018 13:02 | Julius Ylitalo | ||
| Paakin ja Varpasuon pysäkkien välissä. | ||||
|
|
19.12.2018 12:58 | Julius Ylitalo | ||
| Kouvolaan tai Kotkaan. | ||||
|
|
19.12.2018 12:55 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Nikkilästä | ||||
|
|
19.12.2018 12:09 | Antti Vanne | ||
| Mm. Hampurista kulkevat tämän https://www.urlaubs-express.de/der-uex/ toimijan autojunat pääasiassa viikonloppuisin muutamaan kohteeseen Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. |
||||
|
|
19.12.2018 12:06 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Myös kytkintangot- ja kaikki vastakammesta eteenpäin pois | ||||
|
|
19.12.2018 11:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo mainitsemasi 87 002 on AC Locomotive Groupin museoveturi. :) | ||||
|
|
19.12.2018 10:39 | Erkki Nuutio | ||
| Etenkin sen toisen tornin kuva tosiaan osoittaa tornit kolmiomittaustorneja järeämmiksi ja että ylhäällä on suurehko toimintataso, jossa ilmatorjunta voi toimia. Tuntuu kuitenkin että vuosi olisi aikaisintaan 1938. Ehkä asia selviäisi ilmatorjunnan historiikeistä. Luulisin, että torneja on käytetty kolmiomittaukseenkin sodan jälkeen, silloin kuin peruskartoitusta tällä seudulla suoritettiin. |
||||
|
|
19.12.2018 09:59 | Jussi Tepponen | ||
| Taisi käydä niin, että kun lavettivaunut tulivat käyttöön 1930-luvulla piti holvikaari korvata tuolla palkilla, jotta lavetilla olevat VR:n vaunut mahtuivat sillan alta. Kuvien perusteella Ferrarialle vietiin ainakin VR:n säiliövaunuja lavettivaunujen päällä. | ||||
|
|
19.12.2018 09:16 | Johannes Erra | ||
| Britannia: juuri näin, ajokelpoinen 92-sarja kasvaa 12 veturin vahvuiseksi, mutta niillä ajetaan myös yksi harvakseltaan kulkeva tavarajunapari. Näistä 12 veturista viimeisetkin ovat nyt pajalla tai menossa pajalle varusteltaviksi, eli yöjuniin on käytettävissä jo varmuudella enemmän kuin kuusi veturia. 92-sarjan estyessä sijaisena käytetään ennen muuta veturia 87 002, ja senkin ollessa estynyt Freightlinerilta vuokrattavia vetureita sarjasta 90. Vasta jos Freightliner ei pysty vuokraamaan omiaan, on ajatuksena vuokrata DB Cargon 90-sarjalaisia. Eljaksen tieto kytkimistä Britannian makuujunissa on myös oikea. GBRf käsittääkseni haluaa kaikista 12 veturistaan sarjassa 92 makuujunakelpoisia, tarkoittaa myös kytkinmuutosta. Kytkintyyppi on sitten tosiaan Dellner T12, joka poikkeaa varsin huomattavasti Suomesta tutusta SA3-kytkimestä ja Saksassa käytetystä SA3-yhteensopivasta C-AKv-kytkimestä. T12 on toimintaperiaatteiltaan läheisempää sukua Scharfenbergille. Saksa ja 151: Kuten Eljas toteaa, 151-sarjaa on ollut myös vain toisesta päästä automaattikytkimin varustettuna. 16x-numeroisissa vetureissa muistaakseni oli myös yksilöitä, joissa AK oli molemmissa päissä. Kun Dillingenin junat siirrettiin 151-sarjalta pois, automaattikytkimet poistettiin ensimmäisenä vetureista, joissa ne olivat olleet vain toisessa päässä. | ||||
|
|
19.12.2018 09:03 | Johannes Erra | ||
| Nykyisin DB:llä ja ÖBB:llä on sopimus vetovastuun keskinäisestä jakamisesta, jonka perusteella ÖBB:n vetureilla (kenties myös ÖBB-miehityksellä) vedetään joitakin DB:n kaukojunia ja päinvastoin. Muistikuvani on, että ÖBB:n autojunat Hampuriin kuuluisivat tai olisivat välillä kuuluneet niihin, jotka tämän sopimuksen perusteella vedetään DB:n vetureilla, kuitenkin silloin sarjalla 101. Kuvan kalustonsiirtojunan ensimmäinen vaunu on ÖBB:n autojunaan kuuluva lepovaunu sarjasta, joka on hankittu DB:ltä käytettynä. | ||||
|
|
19.12.2018 08:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Koskaan ei voi tietää, mikä kuvassa herättää kiinnostusta. Jos mikään. Itselleni merkityksellisiä tässä kuvassa ovat vaunun laitojen korotus ja päätyjen vuoraus. Rajasin kuitenkin kuvan laajemmaksi. Oikeastaan siksi, että lyhtyekspertillemmekin olisi jotakin kiinnostavaa. Mutta kiinnostusta herättivätkin sitten arkkulaituri ja eritoten sillä olevat lautavaunut. Jotka kulkevat SJiF:n raiteilla. Mikäli näen alkuperäisestä kuvasta oikein, lautavaunuissa näyttäisi olevan eri firmojen tunnuksia. Mitään niistä en kuitenkaan pysty tunnistamaan. (Esim. mahdollinen 'WÅS' ei voi olla sekakielinen 'Werkkosaaren Ångsåg', sillä på svenska sahan nimi oli 'Nätholmens Ångsåg'.) Mutta olihan alueella Sörnäs Snickeri Aktiebolagin Verkkosaaren höyrysahan lisäksi muitakin puualan toimijoita. Mm. Sörnäisten Puusepäntehdas. Lisäksi muualta maasta vientiin menevät puutavaratoimitukset ohjautuivat Sörnäisten satamaan. Voisivatko vaunut olla jopa vienti- tai laivayhtiöiden? - On murheellista, miten vanhojen aikojen tietämys on niin paljolti vaipunut unhon yöhön. |
||||
|
|
19.12.2018 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Siipien nouseminen Kajaanissa loppui jo 1970-luvun lopussa, jolloin aseman edessä ollut kampiasetinlaite otettiin käyttöön. Siinä ei ollut enää siipiopastimia, vaan tulo- ja kulkutieopastimina olivat valo-opastimet. Jotenkin muistelisin, että Kajaanin siipiopastimet olivat yksisiipisiä ja varmuuslukituksesta riippumattomia. |
||||
|
|
19.12.2018 08:00 | Simo Porkola | ||
| Kai ne piti painaa jos haluttiin saada veturi takaisin Eskolaan. Tässä soraraide vuoden -61 peruskartalla: http://kartta.kannus.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Vanha%20peruskartta&cp=7090880,23556335&z=4&title=Eskola%201961 |
||||
|
|
19.12.2018 04:09 | Pietu Tuovinen | ||
| ÖBB:n autojunia Hampurissa voi nähdä, mutta DB:llä tuskin on mitään tekemistä niiden kanssa https://vaunut.org/kuva/120649?paik=Hampuri | ||||
|
|
19.12.2018 04:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten on? | ||||
|
|
19.12.2018 03:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vuosina 2003-2013 oli joitakin vetureita varustettu vain toisesta päästä automaattikytkimin. Ensimmäiset tällaiset olivat 151 162, 163 ja 165, mutta niitä tuli lisää. Sarjasta 92: Uusien Mk5-makuuvaunujen tulon myötä osaan vetureista asennetaan/on asennettu Dellner T12-kytkimet. | ||||
|
|
19.12.2018 01:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Löytyihän tuosta muutostöistä tietoa ja GBRf:n ajokelpoinen 92-sarja nousee kuudesta veturista 12 veturiin. Neljä jää varastoon. | ||||
|
|
19.12.2018 00:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Crewessä tosiaan seisoo varastossa puolet 92-sarjasta eli reilut 20 kappaletta. Tavallaan hämmentävää, koska kyseessä on kuitenkin meidän Sr2:n ikäinen ja kokoinen veturisarja. DB Cargo UK:n päivittäiseen käyttöön kanaalin alittavaan tavaraliikenteeseen riittää 6 kpl. Muista vetureista 9 kpl on lähetetty Romaniaan, 16 kpl on myyty GBRf:lle (6 kpl yöjunien vetureina) ja loput seisoo varastossa. Tiettävästi yöjunien lisäksi GBRf ajaa 92:lla myös kaksi tavarajunaa kuukaudessa. | ||||
|
|
19.12.2018 00:30 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa Hampurin S-Bahnin kalustokuvaus https://www.s-bahn-hamburg.de/s_hamburg/view/wir/fahrzeuge.shtml | ||||
|
|
19.12.2018 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22528 valmistui vuonna 1928. Poistettiin kaupallisesta liikenteestä 1969 ja siirrettiin virkatarvevaunuksi BG 040078. Hylkäystuomio tuli sitten 1986. | ||||
|
|
19.12.2018 00:24 | Uwe Geuder | ||
| Se on nimenomaan Hampurin S-Bahnin ulkonäkö. En usko, että missään muualla Saksassa olisi kovin samannäköisiä. Nämä olivat ensimmäiset modernit moottorijunat Hampurin S-Bahnille. Rakennettu 1974 - 1978. Koska Hampurin S-Bahn oli ainoa Länsi-Saksassa, joka käyttää virtakiskoja, niitä ei voikaan käyttää muualla. Berliinin S-Bahn käyttää myös virtakiskoja, mutta se oli siihen aikaan vielä DDR:n Reichsbahnin operoima. En ole koskaan miettinyt asiaa, mutta oletan vahvasti, ettei Berliinin S-Bahn ole Hampurin kanssa yhteensopiva, että toisen junakalustoa voisi käyttää toisessa verkossa. Muutenhan Saksan S-Bahn -verkot Frankfurt – Stuttgart – München ovat aina pienessä mittakaavassa lainanneet toistensa kalustoa, vaikka verkot ovat täysin erillään toisistaan. Ei ne ihan modernia enää ole, vaikka perusteellisesti modernisoitu ainakin kerran. Niiden käyttö pitäisi loppua jo ensi vuonna. En tiedä Hampurista mitään, mutta ei olisi ihan ensimmäinen kerta, että menee jatkoajalle, koska toimivaa korvaavaa kalustoa ei ole vielä tarpeeksi. Uusimmissa malleissa en enää näe "tyypillistä Hampuria". |
||||
|
|
19.12.2018 00:19 | Johannes Erra | ||
| Käyttökohtena olivat DB:n autojunat, nehän lakkautettiin kaikki vuonna 2015 jos oikein muistan. Viime vuosina näitä on käytetty vakinaisesti lähinnä kalustonsiirtojunissa. Sellainen on myös kuvassa, matkustajiahan tuossa ei kuljeteta. 115-sarjan käyttö kalustonsiirtojunien vakinaisena vetovoimana päättyi 8.12.2018 eli kaksi päivää kuvanoton jälkeen, mutta käytännössä niillä on ajettu edelleen. | ||||
|
|
19.12.2018 00:14 | Topi Lajunen | ||
| Turku - Toijala on edelleen sn 140, myös sitä nopeammalla kalustolla. | ||||
|
|
18.12.2018 23:52 | Johannes Erra | ||
| Sarjaa 92 on kunnostettavana ajokuntoon pitkäaikaisvarastoituja vetureita, joten sen sarjan tilanne tuskin tulevaisuudessa enää on yhtä kehno kuin oli vuosi pari sitten. Sarjaa 73 en sen sijaan tullut ajatelleeksi, sarjojen 66/67 varustaminen automaattikytkimin olisi siitä näkökulmasta todellakin loogista. | ||||
|
|
18.12.2018 23:50 | Robert Sand | ||
| Kuski kaipaa peiliä. | ||||
|
|
18.12.2018 23:48 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Syksyllä -74 alkaneessa vaunukierrossa oli 75:ssä yksi Ei-vaunu torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin. Junan alkupää oli silloin CEit, EFit, Eikt, Eit ja Eit. | ||||
|
|
18.12.2018 23:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onpas kummallisen oloinen keula tuossa junassa. :D | ||||
|
|
18.12.2018 23:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Edinburghin pohjoispuolella tarvitaan dieselvetureita ja siihen aiottua 73-sarjaa ei luultavasti riitä tarpeeksi niiden epäluotettavuuden takia. Niinpä junia on vedetty säännöllisesti 66- ja 67-sarjan dieseleillä. Myös sähkövetureista 92-sarja on kovin epäluotettava, minkä takia niitä on korvattu 90-sarjan sähkövetureilla. Näin on ollut jo ennen muutostöiden alkua. | ||||
|
|
18.12.2018 23:12 | Johannes Erra | ||
| Kuvanottopäivänä 8.12.2018 Hampuri-Cuxhaven-yhteys oli viimeistä päivää Metronomin liikennettä. 9.12.2018 tuolla liikennöi Deutsche Bahn, joka on vuokrannut käyttöönsä aiemmin Metronomin käytössä olleen kaluston. Kuva on harvinainen, koska vaikka tuossa vielä ajetaan Metronomin komennossa, veturiin on jo vaihdettu DB:n paikallisen tytäryhtiön (Start) logo. | ||||
|
|
18.12.2018 23:00 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Milloonka Kajaanissa oli siipiopastimet? joskus 80-luvun alussa kenties? | ||||
|
|
18.12.2018 22:51 | Johannes Erra | ||
| Onko todella näin? DB Cargo UK:n vetureita on vuokrattu GBRf:lle makuujunien vetoon, koska GBRf:n omia vetureita on pois ajosta. Veturit ovat pois ajosta, koska ne ovat pajalla automaattikytkinten asentamista varten. Kun GBRf:n omissa sarjan 92 vetureissa on automaattikytkimet, vetureita ei enää makaa kytkinmuutostöissä vaan niitä riittää makuujunien veturikiertoon paremmin. Voi toki olla että DB Cargo UK:n vetureihinkin automaattikytkimiä jossain vaiheessa ilmestyy, mutta nykyiset makuujuniin liittyvät suunnitelmat yksinään sitä tuskin aiheuttavat. | ||||
|
|
18.12.2018 22:39 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuva ja kuvakulma sillasta, joka oli Suomen oloissa hyvin ainutlaatuinen. Sillan korkeuden voi todella tuntea tästä kuvasta! | ||||
|
|
18.12.2018 21:47 | Reijo Salminen | ||
| Niin että onkos tämä tavallaan pullo? | ||||