Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.08.2025 12:52 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Onkamossakin sinnittelee yhä Mäntylän tasoristeys puomeineen, liekö sen kohtalosta jo päätetty? Kesälahden, Saaren ja Parikkalan tienoilla taas on useampia vielä jäljellä, vaikka sielläkin tasureita on korvattu eritasoliittymillä. Vähenemään päin kuitenkin. | ||||
|
12.08.2025 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotensakin turhaa... Jotenkin tulee mielern vanha vitsi: - Luojaltaan hiukan saamapuolelle jäänyt mies lääkärissä: " - Herra lääkäri, onkohan minun silmissäni jokin paha tauti, aina kun pistän silmäni kiinni, niin en näe mitään." |
||||
|
12.08.2025 11:23 | Riku Outinen | ||
| Onko näköjään Hämeenlinnassa päivystäjä koko ajan, ei välttämättä tee mitään, mutta että veturi fyysisesti on Hämeenlinnassa. Silloin ennen vanhaan tuli joka päivä Riihimäeltä. | ||||
|
12.08.2025 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soveltuiko hienojakoinen kivihiili millään filosofialla veturihiileksi? | ||||
|
|
12.08.2025 11:08 | Joonas Jokinen | ||
| Ari-Pekka mainitsee Hämiksen ja Kroksun. Jos tällä tarkoitetaan Hämeenlinnaa, niin tuleeko tuo Hämeenlinnan krokotiili Riihimäeltä tai paremminkin Riihimäen kautta? Olen usein nähnyt krokotiilin seisomassa Riihimäellä ja eikai sillä varsinaisesti Riihimäen suunnalla käyttöä ole? Lähinnä siis pohdin sitä, että eikö sen kannattaisi liikkua Tampere - Hämeenlinna -väliä, eikä käydä seisomassa Riihimäellä? Vai onko tässä sitten jokin tankkaus- tai miehistönvaihtoaspekti mukana? |
||||
|
12.08.2025 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän tämä olisi Orivesi - Jämsä -rautatierakennuksen alkuvaiheilta kevättalvelta 1939. Rapaiseen korpeen ei ammattivalokuvaajaa todennäköinsesti tilata. |
||||
|
12.08.2025 10:32 | Erkki Nuutio | ||
| Varteenotettava mahdollisuus on Oriveden - Jämsän ratarakennus. Sen varsinaiset työt alkoivat vuoden 1939 alussa. Jos se olisi kyseessä, olisi kuva alkusyksyltä 1939. Pori- Haapamäki -ratarakennus on epätodennäköisempi mahdollisuus. Kuva vaikutelmaltaan kelpaisi kyllä vuodelle 1939. |
||||
|
|
12.08.2025 10:12 | Juha Vuorela | ||
| Useat saman satsin muut kuvat olivat Orivedeltä | ||||
|
12.08.2025 08:49 | Petri Sallinen | ||
| Valokuvia on manipuloitu niin kauan kuin on osattu ottaa valokuvia. Ei siihen tekoälyä tarvita. Vanhimmat tunnetut valokuvamanipulaatiot ovat 1800-luvun puolivälistä. Valokuvien siistiminen ja kasvojen kaunistelu oli hyvin yleistä 1800-luvun lopun valokuvissa. 1910-luvulla kuvien manipulointi — esimerkiksi kuvakollaasien rakentaminen — oli yleistä kaupallista toimintaa. Jos haluttiin vaikka ryhmäkuva, ei kaikkien henkilöiden tarvinnut olla yhtä aikaa paikalla. Ryhmäkuva rakennettiin yhdistämällä useita eri kuvia. Kuvia retusoitiin ja väritettiin. Retusoinnista esimerkkeinä Valtionrautateiden vanhat kuvateokset. Voimakas retusointi on siivonnut höyryvetureiden kyljistä lähes kaikki yksityiskohdat. Itänaapurissa valokuvista siivottiin poliittiseen epäsuosioon joutuneiden henkilöiden naamat. Digikamera keksittiin jo vuonna 1975, vaikka sen kaupallinen läpimurto tapahtuikin myöhemmin. Adoben PhotoShop julkaistiin vuonna 1990. Se toi kuvien muokkauksen hiljalleen jokaisen kamerankäyttäjän ulottuville. Todennäköisesti lähes jokainen parantelee kuviaan: korjaa värejä, siivoaa roskia ja terävöittää. Kuvankäsittely tuottaa uskomattomia tuloksia. Mahdollisuudet manipulaatioihin ja kuvaväärennöksin ovat helpottuneet, mutta niitä on ollut aina. Lähdekriittisyyttä tarvitaan, vaikka todellisuuden ja väärennöksen raja on entistä vaikeammin todennettavissa. Valokuva menettää todistusvoimaansa. |
||||
|
12.08.2025 03:38 | John Lindroth | ||
| Eli kun rakennat tämän vaunun vaikka Hoe mallina väri voi olla myös ruskea niinkuin minun radalla! | ||||
|
|
12.08.2025 02:49 | John Lindroth | ||
| Uskoisin että ainakin "Five Eyes" mailla on ainakin 10v sitten nämä tekniikat (joita surutta käytetään) esimerkkinä sun naama voidaan laittaa vaikka lentokentän asiakasjonoon vaikka et ole ollut siellä!olleet käytössä ennen kuin tavikset löytäneet ne!Kannattaa kysyä AIlta asioita mitkä ei myötäile "Hyvisten" näkemyksiä!Se että joillakin on ollut vuosien etulyöntiasema sitä on voitu käyttää myös jopa esim. oikeudenkäyntien todistusaineiston manipuloimiseen tietäen että kaikki uskoo varsinkin valokuvatodisteisiin!Yhdessä todistekuvassa jolla vakuuteltiin tapahtumien kulkua huijaus paljastui puiden kukinnassa osoittaen ajankohdan kuvan ottamisen väitettynä aikana olevan mahdoton!Mielenkiintoista että epäilykset ei johtaneet mihinkään!Ilmeisesti faktat kulkevat sen asian perässä johon meidän halutaan uskovan.Ilmankos elämme postfaktista aikaa joka on ihan virallinen näkemys!Voi hyvinkin olla että meitä on menneet vuodet huijattu feikkikuvilla mutta se aikaikkuna näyttää sulkeutuvan mutta ei se mitä niillä on jo saatu aikaan!Se jää elämään!Jutun pointti on se kuinka kauan näitä feikkejä on voitu käyttää ennenkuin kaikki tiedostaa niiden olemassaolon ja osaa suhtautua kriittisesti erilaisiin asioihin!Edellämainittu tietenkin herättää ajatuksen siitä me valtamedioiden johdolla ollaan tultu guzetuteksi ja kuinka ollakaan luottamus näihin tullee kärsimään ja kun ilmi tulee enemmän feikkauksia niin luottamus rapautuu entisestään! | ||||
|
12.08.2025 00:50 | Teemu Sirkiä | ||
| VLI on tehnyt tosiaan eräänlaisen comebackin. Joskus muinoin sitä on käytetty 2010-luvun lopulla tilapäisesti osaan sellaisista veturijunista, jotka liikkuivat vaihtotyönä, ja joskus vielä sitä aiemmin sitä on käytetty joissain yhteyksissä lisäveturien junatyyppinä. Vaihtotyönä kulkevista veturijunista junatyyppi korvautui kuitenkin myöhemmin yhä käytössä olevalla junatyypillä VEV eli veturi vaihtotyönä. Nyt kun uusin Ratakapasiteetin hakuohje ( https://aineistot.vayla.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2025-16_Ratakapasiteetin_hakuohje_web.pdf ) edellyttää kapasiteetinhakua tiettyjen liikennepaikkojen osien välillä, VLI tuli takaisin käyttöön vähän toisessa merkityksessä. Kun VLI oli valmiiksi jo kaikissa eri järjestelmissä, mutta vaille käyttöä, niin sen merkitykseksi vaihtui sopivasti nyt vain - kuten Jaakko jo mainitsikin - vaihtotyö liikennepaikalla. Sen vastine on PAI, joka on taas tarkoitettu (rautatie)liikennepaikkojen väliseen vaihtotyöhön. Hakuohjeen luvussa 6.5 on kuvattu paikat, joissa kapasiteetti tulee hakea. Liitteessä yksi on kuvattu junatyyppien merkitykset. |
||||
|
12.08.2025 00:19 | Matti Melamies | ||
| Vectron on tehokkaampi ja toisin kuin Kisko-Lada, se pystyy vetämään matkustajajunia täydellä nopeudella. Vectron pystyy myös hakemaan vaunut sähköistämättömältä raiteelta, Kisko-Lada ei. Ja esim Vuosaaren tunneliin ei Kisko-Ladan eilispäivän tekniikalla ole asiaa. |
||||
|
|
12.08.2025 00:10 | Keijo Honkanen | ||
| Ja tekoälyn mielestä vaunujen katoilla kuuluu olla sammalta :) | ||||
|
|
11.08.2025 23:41 | John Lindroth | ||
| Melkoisen onnistunut värikuva!Väriversiossa näyttää koivuihin tulleen lehdet. | ||||
|
|
11.08.2025 23:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| VLI-junatyyppi on osiin jaetun liikennepaikan sisällä tapahtuvalle vaihtotyölle varattu junatyyppi, jos nyt vaihtotyön kohdalla voi junatyypistä puhua. Eli tätä käytetään nillä osiin jaetuilla liikennepaikoilla (esim. Hyvinkäällä) joissa ratakapasiteetin hakuohjeen mukaan on haettava vaihtotyölle kapasiteetti kun liikutaan liikennepaikan osalta toiselle. | ||||
|
|
11.08.2025 23:22 | Keijo Honkanen | ||
| Tuossa erään verkkopalvelun värittämä versio. Ei hassumpi. https://ibb.co/MxXHqPy4 | ||||
|
|
11.08.2025 23:03 | Juho Rintala | ||
| Onkohan niin, että ArcticRail alkaa käyttämään tätä VLI junatyyppiä heidän vaihtotöissään, nimittäin yhdessä ryhmässä sanottiin että se olisi "VaihtotyöLIikenne". | ||||
|
|
11.08.2025 22:39 | Panu Breilin | ||
| Junatyyppi VLI näyttää olleen tällä vuosikymmenellä käytössä vain yhteensä viisi kertaa. Yhden kerran vuonna 2020, kaksi kertaa vuonna 2021 ja nyt 10.8.2025 näissä kahdessa Arctic Railin kalustonsiirrossa Rautatiemuseolle. | ||||
|
|
11.08.2025 22:35 | Panu Breilin | ||
| Tästä tulee se vaikutelma, että kyseessä saattaisi olla jonkin rautatierakennuksen työmaa-aikainen kenttärata jonka avulla on tuotu täytettä penkereeseen. | ||||
|
11.08.2025 22:29 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitos kehuista Veeti :) | ||||
|
11.08.2025 22:26 | Panu Breilin | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1910 kertoo, että H 65725 otettiin kyseisenä vuonna Valtionrautateiden kirjoihin. Vaunu oli varustettu vipujarrulla ja Westinghouse-ilmajarrulla. Vaunun valmistajaa ei ole kerrottu, mutta se kuuluu 150 vaunun sarjaan jonka tuotanto oli jaettu seuraavien tehtaiden kesken: Kone- ja Siltarakennus-0sakeyhtio Helsingissä, Turun Vaunutehdas, Hietalahden Laivatokka ja Konepaja Helsingissä, Porin Konepaja, Tampereen Konetehdas, Karhulan Konepaja sekä Veljekset Friis Kokkolassa. | ||||
|
11.08.2025 22:11 | John Lindroth | ||
| Komea maisemallinen kuva! | ||||
|
|
11.08.2025 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Teräskauhaiset lapiot, useita kuuppavaunuja. Voi olla 30-luvun alkupuoltakin. Eikö keskellä olevalla radanrakentajalla ole sellaiset jatsarisaappaat (jatsareihin viitattiin alkuvaiheen Leyland 0.400 -märkäputkimoottorien lommahtaneiden sylinteriputkien yhteydessä) ? |
||||
|
11.08.2025 21:53 | Simo Virtanen | ||
| Kymmenenhän se, kuten toisesta kuvatekstistä ilmenee. | ||||
|
|
11.08.2025 21:52 | Simo Virtanen | ||
| Paljonkos tuossa sillalla nykyisin on Sn? | ||||
|
|
11.08.2025 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea! | ||||
|
|
11.08.2025 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä huokuu jotenkin 1920-lukua! Rautatierakennuksella tässä selvästi ollaan, mutta mistä kuva voisi olla? | ||||
|
|
11.08.2025 21:41 | Erkki Nuutio | ||
| H-vaunu 65725, teräsrunkoinen. SVR 1862/1912 II s. 428 näyttää samankaisen H:n 65914. Hki-Hml -radan puurunkoiset brittityyliset avovaunut olivat sarjaa Ha ja tämä sarjaa Hb, vaikka pelkkä H on maalattu. Tehtiinkö näitä jo Pietarin rataa varten? Hauskasti yksi päätypylväs on hattutelineenä: huhkiessa tuli hiki. Parrujen pituus on noin 7,5 m. Mikä käyttökohde? Ajoitus lienee 20-luku. |
||||
|
|
11.08.2025 21:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Pohjoinen lienee siirtynyt kokonaan Krokojen hallintaan. Välivaiheessa varmastikin voi tavata useampia tyyppejä. Esimerkiksi Pieksämäen ja Jyväskylän ympäristössä olen tänä kesänä tavannut parilla reissulla sekä Dr19- että Dv12-sarjaa. Jämsässä oli viime viikolla Dv12 mutta Vilppulassa ainakin yhtenä päivänä Dr19. Kaakossa tosiaan ei Dr19:ää ole näkynyt, joten mm. näkemäni Ristiinan ja Punkaharjun junat ovat kulkeneet perinteisillä deevereillä. | ||||
|
11.08.2025 21:15 | Tuomas Pätäri | ||
| Viitatut verrokit: https://vaunut.org/kuva/163541 https://vaunut.org/kuva/71702 https://vaunut.org/kuva/93500 | ||||
|
11.08.2025 21:10 | Riku Outinen | ||
| Jimi: todennäköisesti kyllä. Ajankohta täsmäisi aika hyvin sotilasjunasesonkiin. | ||||
|
11.08.2025 21:09 | Riku Outinen | ||
| Tässä junassa näkee Saimaan kanavan käytön loppumisen. On tainnut Tad/Tabd vaunut lisääntyä entisestään Siilinjärven Yaran liikenteessä ja myös G-vaunuilla ajetaan jopa kokojunia lisänä. | ||||
|
11.08.2025 21:04 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
11.08.2025 20:59 | Tuomas Pätäri | ||
| On todellakin mielettömän hienoja koko paketti. Tässä loppuillan tunnelma on käsin kosketeltava, ja värit ovat upeat. Junassakin hieno kokoonpano. | ||||
|
|
11.08.2025 20:17 | Paavo Joensuu | ||
| Herrat Markku ja Mikko, Etenkin sähköisissä (ja veivillisissä) kääntöpöydissä noita käytetään myös kohdistamiseen. Jos syystä tai toisesta joudutaan kääntämään niin, että kääntökoppi on kohderaiteen suhteen pöydän toisella reunalla, helpottaa kohdistuskiskot sihtaamista. Eli: -> pöytää käännetään -> kiskot ovat kohdallaan vastakkaisesta päädystä -> tällöin kiskot on paikallaan myös kohdepäädystä, esim. tallin ovien puoleisesta päädystä ->selviää helposti, että pöytä on oikealla kohdalla, ja se voidaan lukita veturin ajamista varten |
||||
|
|
11.08.2025 20:16 | Noah Nieminen | ||
| En aloita tällä kertaa mitään valtavaa väittelyä, mutta Sr1 on tosiaan heikkotehoisempi. Se ei silti välttämättä kerro luotettavuudesta, Sr3 on paljon tehokkaampi ja voimakkaampi, jolla saa pitkää ja painavaa junaa vedettyä. Sr1 on jo vanha, mutta toimii ikäisekseen aika kohtuullisesti. | ||||
|
|
11.08.2025 20:14 | Noah Nieminen | ||
| :D | ||||
|
|
11.08.2025 18:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tampereen laskumäessä on muistaakseni näkynyt olevan edelleen Dr14. Sen sijaan Hämiksessä on vallan Kroksu, syrjäyttäen siellä aiemmin työskennelleen 2 x Dv12 -nipun. | ||||
|
11.08.2025 18:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Minnehän tuo taulu joutui? | ||||
|
|
11.08.2025 18:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Välillä taitaa olla vielä Dv12. Tosin Onttolassa on ollut aika hiljaista jostain syystä koko kesän. | ||||
|
11.08.2025 17:41 | Juho Rintala | ||
| Komea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Bayerische Zugspitzbahn - upea vuoristorata hienoissa maisemissa |
11.08.2025 17:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Robert ja John! | ||||
|
|
11.08.2025 16:07 | Toni Lassila | ||
| Ainakin Oulu, Raahe, Kontiomäki ja Kemi on sellaisia paikkoja missä varmasti näkee Dr19-päivystäjän nykyään. Miten sitten Ylivieska, Kokkola, Pieksämäki, Joensuu ja Tampere? | ||||
|
|
11.08.2025 15:39 | Veeti Saukkonen | ||
| Näin sinut ottamassa tämän kuvan ;) hieno otos! | ||||
|
|
11.08.2025 15:36 | Markku Naskali | ||
| Niin arvelinkin. Aika lyhyet kuitenkin mutta kaiketi siis riittävät. | ||||
|
|
11.08.2025 15:21 | Mikko Herpman | ||
| Pätkät tuolla ulkokaarella ovat yliajon turvat. Jos ajetaan veturia tallista kääntöpöydälle ja jos lipsahtaa hiukan yli niin on vähän varaa, ei putoa heti maahan. | ||||
|
|
11.08.2025 15:02 | Markku Naskali | ||
| Mikä merkitys on noilla kiskonpätkillä kääntölavan kehällä? | ||||
|
11.08.2025 15:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Noitahan ajettiin "jemmaan" Itä-Suomen ratapihoille kun piti saada ennen vuoden vaihdetta rajasta yli. Sitten tuotiin Poriin kun satamaan tuli tilaa. Jos Venäjän liikenne vielä vapautuu niin aika vahvasti epäilen että hiililiikenne ei koskaan palaa. Rakensivat turhaan vaununkaatolaitteistonkin. |
||||
|
11.08.2025 13:04 | Keijo Honkanen | ||
| Kyllä Tuunaansalmen alkuperäisessä ratasillassakin oli kääntyvä jakso https://finna.fi/Record/lusto.knp-155258 | ||||
|
11.08.2025 12:58 | Keijo Honkanen | ||
| Tuossa silta rakenteilla. Kuva (kuvat) otettu Puruveden puolelta eli koillisesta lounaaseen koska kääntyvä jakso oikealla https://vaunut.org/kuva/104063 | ||||