Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.10.2024 20:41 | Otto Karikoski | ||
| Onko missään kerrottu jääkö tuo vaihdeyhteys pysyväksi? | ||||
|
27.10.2024 20:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vähän avainsanoja Suomen ja NL:ton suhteissa joissa kaikki vaikutti kaikkeen. Ja tätä kesti melkein 50 vuotta. Suomettuminen < > Rähmällään olo < > Rapatessa roiskuu < > Ajopuuteoria < > Kun väistät sutta niin tulee karhu vastaan < > Paasikivi/Kekkosen linja < > Kokoomus hallituspannassa pitkään < > Yöpakkaset < > Noottikriisi. < > YYA-sopimus < > Zavidovo tapaus < > Pressan ”vaalit” + poikkeuslait NL:län ”hellässä” ohjauksessa < > kotiryssä järjestely, jollainen oli kaikilla ykköskategorian poliitikoilla. Tiukka paikka oli myös se kun Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinov ehdotti Suomen vierailullaan heinäkuussa 1978 maille yhteisiä sotaharjoituksia. Ratkaiseva taistelu päättyi Suomen torjuntavoittoon Kultarannan saunassa. https://yle.fi/a/3-8701250 Joku neukki ehdotti myös UKK:le jossain vaiheessa jonkinmoista valtioiden yhdistymistä, ehkä vähän leikillään, johon UKK totesi yhtä leikillisesti, ”voi voi olen kyllä liian vanha mies johtamaan niin suurta valtiota.” Suomi liittyi erinäisiin organisaatioihin/sopimuksiin seuraavasti: Pohjoismaidenneuvosto (1952), YK (1955), ETYK (1975), Efta (1986), EU (1995) ja Nato (2023). Neljä ensimmäistä vaati enemmän tai vähemmän konsultaatiota neukkien kanssa. Kahteen viimeiseen ei sitten ollut enää tarvetta saada heiltä minkäänlaisia lupia. Lisäksi kun NL kaatui, niin Suomi irrottautui kaikista Pariisin rauhansopimuksen (1947) aserajoituksista. Pl. ydinaseet. FIN ja NL taloussuhteiden kokonaisvaikutus Suomen talouteen 1944-1991: Voidaan karrikoidusti katsoa että sotakorvaukset olivat eräänlainen markkinointi tapahtuma, toimitukset jatkuivat niin kuin ennenkin, nyt vaan saatiin vaihdossa tarpeellista tavaraa hyvällä vaihtosuhteella. Tulevina vuosina sotakorvausten arvo otettiin siis korkojen kanssa takaisin. Voidaan sanoa että sieltä saatiin ihan kelpo sähkövetureita?, autotkin täytti paikkansa jos ei liikaa vaatinut, ydinvoimalatkin höystettynä länsimaisella tekniikalla olivat ihan ok, öljy ja maakaasukin täyttivät vaatimukset. Ja kaikki edellinen maksettiin tuotteilla joilla ei ollut länsimaissa minkäänlaista kysyntää. mm. miesten puvuilla joita leikattiin vuosikymmeniä samalla kaavalla. Niitä toimitettiin yhden toimituserän ollessa täysi junanvaunu ja joita sitten toimitettiin aina x määrä vuosittain. |
||||
|
27.10.2024 20:16 | Pasi Seppälä | ||
| Mulle tulee penkeistä mieleen joku Foortti. Eskortti tai Sierra. | ||||
|
27.10.2024 20:11 | Lasse Holopainen | ||
| Kröhöm, Jouni. Tapanani ei ole ikinä toimia yleisten massa-stereotypioiden mukaisesti, koski se sitten kevyempää humoristista toimintaa (jota ymmärtää ken ymmärtää), tai vakavampia asioita (joissa olen taas tosissani). Mutta mitä tulee näihin kevyisiin lyhyihin kommentteihin, tai muutenkin käyttäytymiseen, en hyväksy (alunperin freudilaista) stereotypiaa siitä, että "järkevän" "aikuisen" kommentit, tai toimintatapa ehdonvallan asioissa olisi tietynlaista. Ja kun yhdessä kommentissasi käytit näiden muiden harrastajien kommenttien tyylimuutoksesta nimeä: eheytyminen, on se käsitteiden sotkemista. Eheytyminen on vapautumista psyyken kahleista, luovuuden käyttöönottoa (kukin omalla tavallaan), minuuden löytämistä ja uskallusta elämään. Siihen ei kuulu se, että antaa jonkun muun närkästymisen vaikuttaa itseensä sillä tavalla, että lopettaa toimimasta omalla tavallaan, varsinkin kun kyseessä on asia jossa ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Jos antaa vaikuttaa, voi se kertoa heikosta itsetunnosta. Jos ihmisen minuuteen kuuluu erikoinen huumorintaju ja sellainen toimintatapa, joka poikkeaa normeista, on se vain väestön rikkautta. Ihmisten on hyvä sietää erilaisuutta, ja antaa muiden käyttää luovuuttaan. Luovuuden todellinen käyttäminen ei loukkaa ketään. Ja mielenterveys on pitkälti vapautumista elämään ja käyttämään luovuutta. Vapautumiseen kuuluu myöskin erilaisten ihmisten sietäminen. Jos meinaa, että kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla, saattaa se kertoa jotain henkilön omasta vapautumattomuudesta, mahdollisesti alitajuntaan torjutusta negatiivisesta sisällöstä, joka tulee esille esimerkiksi psyykkisenä jäykkyytenä, mahdollisesti suorituspakkoisena yliminänä. | ||||
|
27.10.2024 20:08 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä T2276 kulki viime lauantaina dieselvedolla. Ja kuulohavaintojen perusteella on saattanut mennä ainakin kerran aikaisemminkin. | ||||
|
27.10.2024 19:17 | Jorma Rauhala | ||
| Sama vessankäyttökielto oli myös Vainikkala-Viipuri -välillä. Vessat oli käytössä vain Vainikkalan länsipuolella ja Viipurin itäpuolella. Myös ravintovaunu oli tuolla osuudella kiinni ja senkin kaapit sinetöity ja lukittu. No, kyse oli vain noin ½ tunnista. | ||||
|
|
27.10.2024 18:45 | Jouni Halinen | ||
| Eihän Lasse ole loukannut ketään, lukukokemus vaan menee maanisesta kommenttien tykityksestä ikäväksi. Tässä vähän ”lihaa luiden ympärille” siihen kun ylempänä kirjoitin että nämä ”tööttäilyt” on yleensä saatu täällä asiallisella puheella oikeille raiteille. Tässä kertomukset aiheesta neljän nuoren miehen osalta. Teemu Tuomisto on jo hyvän matkaa aikamies opiskellut ulkomailla ja hänen kuvansa ovat jo pitkään olleet laadukkaita. Lähetin hänelle aikoinaan Kanadalaisen rautatieyhtiön dieselveturin mallisen (mainoslahja) muistitikun, tulikohan se hänelle perille? https://vaunut.org/kuva/151480 https://vaunut.org/kuva/60734 https://vaunut.org/kuva/149978 |
||||
|
|
27.10.2024 18:38 | Keijo Loisti | ||
| Molemmat vanhempani kertoivat matkustaneensa junalla Porkkalan vuokra-alueen läpi. Mieleeni jäi, että WC:n käyttö olisi ollut kielletty läpiajon aikana. Ilmeisesti pelkäsivät "lentolehtisten" levittämistä sen kuuluisan junanvessan putken kautta. | ||||
|
27.10.2024 18:25 | Timo Humalisto | ||
| "eller" (ruotsia) = 1) eli 2) tai 3) vai "160 km/h eli kilometri 23 sekunnissa" |
||||
|
27.10.2024 18:20 | Lasse Holopainen | ||
| Tai valmiiden autojen sarjasta Volvo V90 lähtee aika kivasti. | ||||
|
|
27.10.2024 18:04 | Lasse Holopainen | ||
| Tai sitten epämääräisen näköinen BMW-farkku-viritelmä, esimerkiksi. | ||||
|
|
27.10.2024 17:33 | Jari Välimaa | ||
| Vain GT luokan autot | ||||
|
27.10.2024 17:11 | John Lindroth | ||
| Myös tuo tausta taloineen on tyylekäs.Oikeastaan taulumaisema joka sopii hyvin pienoisrautatielle! | ||||
|
|
27.10.2024 16:16 | John Lindroth | ||
| Kukahan tietää minkä auton penkit? | ||||
|
|
27.10.2024 15:54 | Lasse Holopainen | ||
| Krööhhöm... Riippuu autosta ja siitä kuka sitä ajaa. | ||||
|
|
27.10.2024 15:29 | Jari Välimaa | ||
| toki, mutta yleissääntö on että parhaat solut sähköautoihin sitten seuraavat hybridihin ja loput kännyköihin. Itse en ole enää kaivannut polttista vaan sähkömoottori 88 kW on hoitanut ylä ja alamäet. Ja vääntömomentti 295 Nm pitää liikennevaloissa polttikset kaukana. |
||||
|
|
27.10.2024 15:15 | Timo Salo | ||
| Sattumana kulkuneuvojen kruunaamaton kuningas, HIENO! | ||||
|
27.10.2024 15:13 | Rasmus Viirre | ||
| Onko Sp ja Sps kovin hyvin suunniteltu kun mätänevän puusälän lisäksi kyytiin kertyy myös lätäkölliset vettä.. Snpss- ja Snps-vaunujen rungoissa huomattavat muodon parannukset? | ||||
|
27.10.2024 14:55 | Panu Breilin | ||
| Ei näillä juuri muuta yhteistä ole Svs- ja BSvs-vaunujen kanssa kuin se, että (B)Svs-vaunuihin oli saatavissa säiliöitä jotka muodoltaan osittain muistuttivat näitä Silk-vaunujen säiliöitä. Svs-vaunuja valmistettiin 50-luvulla ainakin Hdk-vaunujen alustan pohjalle ja myöhemmin 70-luvulla ainakin Hkk-vaunujen alustan pohjalle. Niihin oli saatavissa eri tyyppisiä kuormatiloja (ns. suursäiliöitä) erilaisten jauheiden, nesteiden ja muun vastaavan irtotavaran kuljetusta varten. |
||||
|
27.10.2024 14:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jimi. Nimeksi ehdotan: "Ryssän juna pahasti vinossa". | ||||
|
|
27.10.2024 14:15 | Markus Räsänen | ||
| Onko näillä jotain yhteistä VR:n käytössä olleilla hiekkapytyillä (ss 26), jotka olivat rakennettu vanhojen hkb(a)-vaunujen päälle? näitä oli käytössä vielä 2016? | ||||
|
27.10.2024 13:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei tämä olisi tavarajuna 2654 Imt–Koo, Rasinsuon ohitus kello 0.44? | ||||
|
27.10.2024 13:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Edelleen näyttäisi olevan liikennettä tällä raiteella ma–to. | ||||
|
27.10.2024 13:18 | Jimi Lappalainen | ||
| https://nl.wikipedia.org/wiki/Dutch_angle | ||||
|
27.10.2024 13:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Google-hausta "Volvo 855" löytyy vain farmarimalleja, ja haulla "Volvo 854" vain sedan-malleja. Lienevätkö ne virallisia tunnuksia? | ||||
|
|
27.10.2024 13:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyse on ehkä mielikuvamyyjien ja varaosamyyjien katsantokantojen erosta: Kasipätkäfarkun virallisissa papereissa kyllä lukee 855. | ||||
|
27.10.2024 13:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Moottorilautta Korpo on ylittänyt tämän alkuperäisen sillan marraskuussa 1957. https://vaunut.org/kuva/90601 | ||||
|
27.10.2024 13:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Petri on jäljillä. Muinaisdeeverin ohjaamo on jopa suhteellisen hiljainen verrattuna siihen liittyviin ulkotöihin. Ilmaletkujen kytkemiset ovat hetkellinen kova melupiikki. Radio-ohjaustyö, vaikkapa Deeverin ohjaaminen veturilla työnnettävän vaunuletkan toisessa päässä vaunun astimella matkustaen, on huomattavasti paljon meluisampaa kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Pyöränlaippojen kirskahdukset kaarteissa ja vaihteissa ovat pahoja. Yksi kaikkein meluisimmista paikoista on veturin lyhyen pään vandringilla. Se apukone-kompura -paketin jumputus on aivan hirvittävä. Mutta kyllä melua riittää ohjaamoonkin. | ||||
|
|
27.10.2024 12:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä voisi tehdä taulun. | ||||
|
|
27.10.2024 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse olen syntymästäni saakka ollut huonolla kuulolla siunattu. Ensimmäisen kuulolaitteeni (höyrykoneella, vesisäiliöllä ja halkolaatikolla varustetun, Widex 600 - mallia!) sain kansakoulun ekaluokkalaisena. Piti vielä suorittaa höyrykonemestarinkurssikin. Rippileirillä kesäkuussa 1972 luultua: Ai, se laulu olikin "He vei nu Shalom Alechem", eikä siis "Ne vei mun sanomalehden"?! Laitteet tietenkin kehittyivät, niinkuin odottaa voikin. Ensimmäisen "kapasiteettiini" sopivan korvantausvehkeen sain 1975 lopulla. Uusimmat laitteet (jokin ihme Phonakin malli) ovat kahden vuoden takaa. Monennetko nekin ovat, olen pudonnut laskuistani. Mutta, se mitä laitteissani en ole koskaan päässyt kokemaan, on se että tavalliset lerppakorvaihmiset kykenevät korviinsa tulevasta hälymyrskystä EROTTELEMAAN vain sen yhden äänen, johon keskittyä (oli se sitten vaikka soimaava omaltatunto). Kuulolaitteet vahvistavat KAIKEN, mikä niihin tulee ja koeta sitten välttyä autismikirjolta sillä, että valitset koko sekamelskasta sen, mitä nyt pitää erityisesti kuulla? - TÄH...? Syömäänkö? Ääiii, Martta-tädillä siis syöpä? No, tietenkin audiopuolen teologi-ingengörit ( - anteeksi - inshenjöörit eikun kuulinksmä nyt oikein, niin insiröörit?) koko ajan viilailevat laitteita, mutta erottelykyky on vielä pelkkää tsoukkia. Eikä tällaiselle eläkeläispaskalle (instrumenstruaalinen arvo pyöreä nolla) nyt kannata heittää monen tonnin vehkeitä. Parempiakin ihmisiä on! Odotan vain Sauli von Niinistenburgilta ( - Mitäh, onks pressa vaihdettu? Miksi, mokasiko jotenkin että sai kenkää?) Rautaristin ritariristiä kaalin, veitsen ja haarukoiden kera siitä, kun olen tilastollisesti ensirivin mänttäläissyntyinen - käyttänyt aivan maan helvetin ison kasan eri kokoisia kuulolaitteenpattereita eläissäni. Mutta tärkein sokeri pohjalla: huuliltalukutaitoni on loistava! 60 vuoden kokemuksella. Get over it. |
||||
|
|
27.10.2024 10:58 | Timo Salo | ||
| Valmet "mainosti" aikanaan huoneentaululla: Meluun voidaan tottua vain tulemalla kuuroksi! (Jos ei käytä kuulosuojaimia) Kuitenkin tuo kuulokin on yksilöllinen, että mikä "melumäärä" aiheuttaa pysyvän kuulovaurion. Joten kummalta tuntuu, että itellä on kuulo hyvin tallella 70v ikäisenä. Takana on kuitenkin paljon hevi-musiikkia, työura tehtaissa, kierretorviurheilua, radion kuuntelua kuulokkeilla jne... Pahin ongelma tuntuu olevan (kuten monella muullakin samanikäisellä) taustamelu/hälyäänet. Ilmeisesti henk.koht. prosessori ei pysty enää erottelemaan puhetta ja taustaääniä niinkuin nuorena... (Ite käytin niitä keltaisia korvatamppooneita vain äärioloissa) | ||||
|
|
27.10.2024 10:51 | Eljas Pölhö | ||
| 20 Silk-vaunun tilaus 1957: 2.4.1957 Tilaussopimus. 27.5.1957 VR/Pasilan konepaja ilmoittaa, että sillä on rullalaakerit vain 7 vaunua varten ja toimitus viivästyy, jos Lohjan Kalkki Oy haluaa kaikki vaununalustat rullalaakeroiduin pyöräkerroin. Vaikean valuuttalisenssitilanteen vuoksi VR ei osannut sanoa koska se saa tilata lisää rullalaakereita. VR luovutti vaunujen alustat Lohjan Kalkki Oy:lle seuraavan luettelon mukaan edelleen toimitettavaksi Oy Metalliveto-nimiselle firmalle säiliöiden valmistamista varten. Silk 14731, 14734 = 8/1957 Silk 14732, 14733, 14735-14740 = 9/1957 Silk 14741-14745 = 12/1957 Silk 14746-14750 = 4/1958 |
||||
|
|
27.10.2024 10:47 | Timo Salo | ||
| Jari: Taitaa olla akuissa merkkikohtaisia eroja, kuten kaikessa muussakin. Ko. tapauksessa akulle saa 10v/350.000km takuun. En ajatellut pitää tuota energiaihmettä niin kauaa... :-) Mitä tulee tuohon tekniikkaan, niin sähköllä voi ajaa kesäisin jopa 60% ilman erityistä vahtimista! Moottorit toimivat saumattomasti yhteen. Esim. jyrkissä Murhasaaren mäissä ensin ylös mennään sähköllä, sitten vaihdetaan bensakoneelle ja lopuksi, jos on raskas kaasujalka niin sähkö tulee uudelleen päälle auttamaan bensakonetta... E-CVT-vaihteisto pitää väännön optimissa, helppoa ajamista! (Sähkömoottorin teho 59 kW ja bensan 85 kW. Riittävät todella mainiosti eläkeläisen ajoihin) | ||||
|
|
27.10.2024 10:11 | Petri Nummijoki | ||
| Tai jos on aktiivikuulosuojaimet, jotka ottavat pois vain osan äänistä niin sellaisia on joku voinut tottua pitämään päässään koko ajan, jos kuitenkin yksittäisissä tilanteissa kuulosuojausta katsoo tarvitsevansa. Varmaan melua riittää ainakin silloin, kun tullaan käyntisillalle moottorin käydessä tai kytketään jarrujohtoa. | ||||
|
|
27.10.2024 10:06 | Jari Välimaa | ||
| Jos hybridi on sarjahybridi niin siinähän bensamoottori toimiii generattorina jolloin ajo tapahtuu sähköllä. Hybridien ajoakut ovat vain huonompia kuin sähköauton ajoakut. | ||||
|
|
27.10.2024 08:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Häh, mitä Mikko sanoit? Tuulee sen verran ettei kuule. Niin että oli sus'hukka jossain? | ||||
|
27.10.2024 08:46 | Jari Välimaa | ||
| Väylän rato11 ohjeessakin puhutaan "11.3.4 Kiintoraide Kiintoraide on päällysrakenneratkaisu, jossa kiviaineksesta koostuva tukikerros on korvattu betonirakenteella. Kiintoraideratkaisut ovat toistaiseksi harvinaisia Väyläviraston hallinnoimalla rataverkolla, mutta ne ovat yleisiä esimerkiksi raitiotierakentamisessa. Kiintoraiderakenne soveltuu – raiteille, joilla on suuri liikennemäärä – raiteille, joilla on suuri nopeus – silloille (rakenne mahdollista matalamman päällysrakennekorkeuden) – tunneleihin (rakenne mahdollista matalamman päällysrakennekorkeuden ja siten pienemmän tunnelin poikkileikkauksen sekä pölyää vähemmän) – kaupunkiympäristön raiteille, joissa vaaditaan jatkuvaa käytettävyyttä, laadukasta kaupunkikuvallista ilmettä ja helppoa puhdistettavuutta." https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-15_rato11_web.pdf |
||||
|
27.10.2024 07:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei vastapainot, vaan vaijerinkiristimet, arvoisa herra Jukka. | ||||
|
27.10.2024 00:34 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen Risto talvikuva! | ||||
|
27.10.2024 00:02 | John Lindroth | ||
| Tämä on Saksin 1K ,veturi vieraili tänä kesänä Ruegenin saarella jossa se veti paikallisia matkustajajunia ! Syyskuussa 22 veturi joutui tasoristeyonnettomuuteen Döllnitzbahnilla minkä jälkeen se korjattiin täydellisesti Meinigenin pajalla.Se palasi llikenteeseen 5.3.24.Veturin kotirata on"Pressnitztalbahn". | ||||
|
|
26.10.2024 22:10 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dv12:ssa en käyttänyt kuulosuojaimia, olisi mennyt hyvä äänimaailma hukkaan. | ||||
|
26.10.2024 21:05 | Noah Nieminen | ||
| Uuh, tämä Kurkela on itselle ainakin huonon onnen paikka, kun joskus joku veturisiirto tömähti talvella suoraan pakettiauton kylkeen... En ollut paikalla, mutta Julian nopeuskäyrästä näki miten juna oli pysähtynyt 75 Km/t suoraan 0 Km/t, kun olin Nummelassa odottamassa junaa. Ei tullut kuvattua. | ||||
|
26.10.2024 21:01 | Noah Nieminen | ||
| Juu, mietinkin, että mikähän niistä 2700-sarjalaisista on vanhin ja arvelin, että se voisi olla tämä 2726, tässähän se selviää. 2726 tuntui 2700-sarjalle todella alhaiselta numerolta. | ||||
|
26.10.2024 20:56 | Noah Nieminen | ||
| 2516 oli taas minulla ensimmäinen, jonka näin Hangon radan junissa :) | ||||
|
26.10.2024 20:51 | Noah Nieminen | ||
| Juu tämä on juuri siitä, olen kuvannut tästä lukuisia kertoja. Tosin tuolla junan takana penkan kummallakin puolella on nykyään jo korkeita puita. Yli-Lankilan tasoristeys on suoraan junan edessä. |
||||
|
26.10.2024 20:03 | Noah Nieminen | ||
| Ai niin joo :) | ||||
|
26.10.2024 20:00 | Noah Nieminen | ||
| Stefan näkee aina kaikki erikoiset junat :) | ||||
|
26.10.2024 19:59 | Noah Nieminen | ||
| Ja sellaista erikoista ölinää tämä vehje piti kiihdyttäessään... | ||||
|
|
26.10.2024 19:57 | Noah Nieminen | ||
| Tämä moderni Ttk2 on ainakin omasta mielestä ulkonäöltään hieman vihaisen näköinen. :) | ||||
|
26.10.2024 19:55 | Noah Nieminen | ||
| Tällä Ttk2:sella onkin tuollainen selän kyhmy :) | ||||
|
26.10.2024 19:54 | Noah Nieminen | ||
| Jaahas, tällä Ttk1:sellä on taas musta naama. Täällä vähän katselin näitä työjunakuvia, niin kaikennäköisiä, kokoisia ja värisiä niitä näkeekin. | ||||