726-121973 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.01. 06:55 Jari Välimaa  
  Siis raitiotie
kuva 21.01. 01:28 John Lindroth  
  Söpö Tyttö!
kuva 20.01. 23:54 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos tiedosta, herra Lasse.
kuva 20.01. 23:45 John Lindroth  
  Kun olina Pasilan ratapihalla lumiauran kyydissä v.1969 veturina Pr1 772 niin aura oli ja myös siivet kokonaan valkoinen!Muistan siinä menneen melko pitkään kun koko ala- ratapiha yksi raide kerrallaan tuli auratuksi!
kuva 20.01. 23:00 Ilmari Tommola  
  Näillä näkymin muutama punainen yksikkö todennäköisesti jatkaa kalustosarjan poistumiseen asti. Viimeisin vihreän värin saanut yksikkö on 6096/6296, jonka uudistamisesta tulee pian kaksi vuotta. Tämän jälkeen yksiköiden 6073/6273 ja 6091/6291 sisätilat on uudistettu, mutta kumpikaan ei enää ole saanut uudistuksessa vihreää teippausta, vaan yksiköt jatkavat liikennöintiä punavalkoisina.
kuva 20.01. 21:42 Lasse Holopainen  
  Niin, sehän ajatteli että sillee voi tehdä kun dieselmoottorikin on keksitty. Joten ei ongelmaa.
kuva 20.01. 21:35 Kimmo Säteri  
  3021 ja 3045 olivat muistaakseni viimeisiä yksilöitä, joissa oli tuo jättilogo. Vuoden 2013 aikana taisivat molemmat vihertyä ja jättilogoista tuli historiaa.
kuva 20.01. 21:30 Lasse Hinkkanen  
  Haapamäellä oli rataosastolla Michigan-pyöräkuormaaja.
kuva 20.01. 20:10 Markku Naskali  
  Olisihan se mukavaa jos joku jätettäisiin noihin väreihin vaikka ei sekään alkuperäinen ole.
Toijalan ja Nokian väliä sahaavassa M-junassa on joskus ollut punainen, Ei ole silmään sattunut vähään aikaan, mutta nykyiset näkymäalani ovat kovin suppeat vaikka varsin lähellä rataa asunkin.
kuva 20.01. 19:46 Paavo Joensuu  
  Ei se ollu ongelma, Sr3 halusi vain matkamuiston historiallisesta ajosta, ja yritti napata sähköjohdot mukaansa. :)
kuva 20.01. 19:42 Onni Tikkala  
  Yhteensä kolme. Kaksi muuta ovat 6073 ja 6091.
kuva 20.01. 16:27 Markku Naskali  
  Kuinka monta noita punavalkoisia on vielä käytössä?
kuva 20.01. 16:12 Eemil Liukkonen  
  Tuli satunnaisesti vastaan ja pitipä vielä jäädä ihailemaan tätä pitkäksi aikaa. Niin ylväs tankkiveturi ja mielenkiintoinen ja tunnelmaan sopiva kuvakulma!
kuva 20.01. 15:38 Teppo Niemi  
  Ja nyt YLE Kanta-Häme kertoo uutisessaan https://yle.fi/a/74-20138072 että sen evakkoretki päättyy lopulta samaan kohtaan, josta se 12 vuotta sitten poistettin.
kuva 20.01. 15:38 Veeti Pietilä  
  Miten minusta tuntuu että tuo Sr1-veturin VR-logo on isompi tässä kuvassa
kuva 20.01. 15:15 Antti Laajalahti  
  Parikymmentä vuotta myöhemmin vietiin tuo Ukko-Pekka somisteeksi Otanmäen vaunupajalle.
kuva 20.01. 15:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Paavo, hevosmiesten tietotoimistot ovat mitä ovat.

Laatikkoauroilla ensimmäkseen siirrettiin yhden raiteen lumet sivuun sivusiivillä. Tätä jatkettiin järjestyksessä raide raiteelta, kunnes lumet olivat viimeisen raiteen sivulla, missä sitten lapiomiehet siirsivät lumen joko erityisen lumijunan vaunuihin pois siirrettäväksi.

Kuorma-autoja käytettiin pois siirtoon paljonkin, laatikkoaurakauden loppuun saakka. Joidenkin väliasemien lumityöt hoidettiin "Miksikaanilla" (= Michigan-pyöräkuormaaja). Näin muun muassa Vilppulassa 1970-luvun jälkipuolelta alkaen. Lieneekö Miksikaani ollut jonkun paikallisen urakoitsijan ajama, vaiko VR rataosaston oma, en näin jälkikäteen enää muista.
kuva 20.01. 11:06 Kimmo Huhta  
  Nivalan Teollisuuskylä Oy täyttää viisikymmentä vuotta. Linjavaihde ja teollisuusraide ovat vaunut.org liikennepaikkalistauksen mukaan viisi vuotta nuoremmat.

https://www.nivalanteollisuuskyla.fi/tietoa-meista/historia/

Sivulta löytyy Nivala-seuran arkistosta saatuja valokuvia täällä alkuvuosina toimineista yrityksistä sekä linjavaihteen rakentamisesta. Onko täällä jollakin havaintoja raiteen käytöstä tai jopa valokuvia?
kuva 20.01. 07:24 Jimi Lappalainen  
  Setti sinisistä: https://vaunut.org/kuvat/?u=726&d=14.9.2008&kd=7.7.2008
kuva 20.01. 07:15 Jari Välimaa  
  Jaaha, Habin saanut sertifikaatin. Koska on menossa Haaparantaan ?
kuva 20.01. 06:55 Paavo Joensuu  
  Montako laidetta näillä "laatikkoauroilla" pystyi auraamaan?
Jotkut puhuu yhdestä, ja jotku puhuu, että "siivet" auki, voisi aurata kaksi raidetta kerralla.
Kumpi sitten on totta?
kuva 20.01. 05:59 Esa J. Rintamäki  
  Olikohan aura käynyt Vaasassa konepajakäynnillä juuri vuonna 1972, kun korjausmerkinnästä sellaista voisi olettaa....?

Värimaailman kirjavointi näyttää suht tuoreelta, samoin Hankkijalta "lähtöisin" olevat Belaruksen tai Ursuksen varaosalamppuvehkeet?
kuva 20.01. 00:54 Väinö Tervonen  
  Mikä nakkiputka aseman vieressä on? En muista nähneeni sitä kun ihailin junia lapsena 90-luvulla.
kuva 19.01. 20:34 Leevi Heino  
  Kyllä. Perjantaina meni 269:ssa Ouluun, mahdollisesti huomenna tulossa 276:ssa takaisin.
kuva 19.01. 20:08 Petri Nummijoki  
  Hv1-3 pärjää huomattavasti paremmin, jos vertailuun otetaan kaikki matkustajajunat tai kaikki junatyypit. Esim. 1959 ajettiin Hr1-vetureilla 2,666 miljoonaa kilometriä, josta 74 % oli pikajunia. Hv1-3-vetureilla ajettiin 6,793 miljoonaa kilometriä, josta noin 28 % oli pikajunia. Tai 1962 ajettiin Hr1:llä 1,945 miljoonaa kilometriä, josta 65 % oli pikajunia. Hv1-3-vetureilla ajettiin 4,639 miljoonaa kilometriä, josta noin 26 % oli pikajunia.

Kyllähän Hv1-3 oli lukumääränsä ja käyttöikänsä puolesta paljon merkityksellisempi sarja kuin Hr1 mutta halusin tuoda esiin, että Hr1 oli nimenomaan pikajunien vetäjänä merkittävä ainakin noin 1956-1961, kun kaikki tai lähes kaikki olivat valmistuneet ja toisaalta dieselvetureita ei ollut vielä niin paljon, että sillä olisi ehtinyt olla olennaista vaikutusta raskaan sarjan höyryvetureiden tarpeeseen.
kuva 19.01. 19:55 Noah Nieminen  
  Tervetuloa minunkin puolesta!
kuva 19.01. 19:31 John Lindroth  
  "Dampflok 382267 auf Bergfahrt-Ultimatives Sounderlebnis" video Youtubessa,kuvaaja Fredric S. Varsinainen ääni/katseluelämys!
kuva 19.01. 18:38 Paavo Joensuu  
  Kiitos!
kuva 19.01. 18:38 Samuel Pajunen  
  Tervetuloa Vorgiin!
kuva 19.01. 18:15 Markku Naskali  
  Pahasti ruostuneella koulusaksan taidolla ymmärsinkin suunnilleen, ja kuvan perusteella etenkin, mutta kun kuva oli Italiasta, niin kiinnosti onko italiankielistä nimeä. Kokemukseni mukaan perunaa käytetään Italiassa melko vähän moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Tosin suurimman näkemäni perunapellon näin Po-joen laaksossa.
kuva 19.01. 17:57 Hannu Peltola  
  Markku, ruokahan on selvästi itävaltalaista Bad Ischl -nimen perusteella. Ja viini on tosiaan myös itävaltalaista.
kuva 19.01. 17:32 Markku Naskali  
  Mikä mahtaa ruokalajin nimi olla italiaksi? Ja minkähän maan tyypillistä ruokaa?
Viinikin taitaa olla itävaltalaista, eli kovin saksankielistä.
kuva 19.01. 16:19 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, bolsujen rautatiesysteemi oli toisaalta totaalisekaisin heidän oman sisällissotansa tiimellyksissä, vaikka heillä kovasti tarvetta junien kulkuun olikin. Pitihän muun muassa agit-prop-junia järjestää liikkeelle, etteivät musikat nyt niin kovin vastavallankumouksellisiksi heittäytyisi.

Mitä tulee rajan taakse jääneisiin suomivetureihin, niin uskoisin niitä lopulta aika vähän käytetyn proletariaatin diktatuurissa. Vanhoista kuvateoksista (Kaskimies!) on nähtävissä, että palautetut koneet ei paljoakaan poikenneet 1977 Jyväskylän ympäristöasemilla (Leppälahti, Metsolahti ja Leppävesi) seisoneiden romuvetureiden kunnosta.

Herra Petri: P8:sta sen verran, että myös G8:n kattiloita jossain määrin niissäkin näki. Muistanet varmaan, kuinka KPEV sarjamerkitsi veturinsa: S = pikajunaveturi, P = henkilöjunaveturi, jne. Pariton numero = märkähöyrykattila ja parillinen = tulistinkattila. Ja numeroinnit numerojärjestyksessä, tietysti.

Viime kommenttisi pari viimeistä kappaletta ovat minusta riittävä ja kelvollinen vastaus, josta kiitokseni.
kuva 19.01. 16:05 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, olet oikeilla jäljillä. Tenderin vettä ei kuitenkaan saanut "kuumentaa" liikaa, muutoin injektorien toiminta vaikeutui huomattavasti. Suihkulauhdutus kun vaatii aina sen tietyn suuruisen lämpötilaeron.
kuva 19.01. 13:45 Mikko Herpman  
  Arimmat paikat taisi olla ne vesiletkut mitkä tulee tenderistä veturiin. Olen kuullut että imurit sai jotenkin "nakuttamaan" tai kuitenkin toimimaan niin että kuumaa höyryä menee takaperin tenderiin. Eli näin pysyy letkut sulana ja toki vähän lämmittää vettäkin. Toki jos tenderi on aika täysi ei se vesimäärä kovin nopeasti jäähdy ja jäädy.

Tämä on arvailukommentti, parempia odotellessa.
kuva 19.01. 12:41 Mikko Otava  
  Oliko näissä tenderissä höyrylämmitys, vai millä estettiin ettei vesi pääse jäätymään talvella ulkona seisottaessa?
kuva 19.01. 10:53 Erkki Nuutio  
  Vielä Hv-ansioista. Ensi töikseen Hv1:t saivat vetää silloisen pääratamme Hki-Pietari pikajunat, sekä ainakin alkumatkan pikajunista Pietarista Turkuun/Raumalle/Tornioon vuosina 1915-1917.
Kostona tästä kuusi näistä joutui vetämään bolsuja kymmenkunta vuotta ennen lunastamista takaisin syntymämaahansa vuonna 1928.

Ukko-Pekoista vain kuusi tehtiin ennen vuotta 1948. Kelvollisia ratoja ja ahkeraa käyttöä riitti koko määrälle (22 kpl) vasta 50-luvun mittaan.
Petrin toteamat ajokilometriluvut eivät anna koko kuvaa Hv1-3 vs. Hr1 -käyttösuhteista. Karkeasti voinee olettaa, että Hr1-kilometrit toteutuivat (hyvien rataosuuksien sallimina) keskimäärin noin 30% suuremmalla keskinopeudella. Tästä seuraa, että Hv-käyttötuntien suhde olisi ollut lähes 50% ajokilometrien suhdetta suurempi.

Kuva: https://vaunut.org/kuva/116838?u=3399&paik=Tampere&tag0=0%7CHv3%7C näyttää Tre-Hki -pikajunan lähtövalmiina vuonna 1958.
Hv3-veturinsa vierellä on veljeni (pidempi) ja minä. Kuvaaja isäni Torsti Nuutio. Matka johti Järvenpäähän Riihimäen tai Helsingin kautta.
kuva 19.01. 10:41 Petri Nummijoki  
  Jos minua tarkoitat niin en varmastikaan ole oikea henkilö vastaamaan höyryveturin tekniikkaan liittyviin kysymyksiin.

Yleisesti ottaen suomalaisia höyryvetureita on kai pidetty taloudellisina ja ehkä helposti huollettavina mutta ei mitenkään tehokkaina tai nopeina kulkemaan. Erkin kanssa myös samaa mieltä, että suomalaiset höyryveturit tai oikeastaan suurin osa Tampereella valmistetusta kiskokalustosta käyttövoimasta riippumatta oli sangen tyylikkään näköistä ja viimeistellyn oloista.

Jos P8-sarjaa on kehuttu hyvästä tehon ja painon välisestä suhteesta niin tarkoitettaisiinko, että se oli tulistimien ansiosta sitä verrattuna aikaisempiin märkähöyryvetureihin?

Hr1:ssä kattila on 20 % pienempi alkuperäiseen 01:een verrattuna mutta arina, tulistin ja kattilan tulipinta ovat keskenään samassa suhteessa. Tästä voisi ajatella 01:n olleen Hr1:lle ainakin jonkinlainen esikuva.
kuva 19.01. 04:40 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri ja eritoten herra Ilkka Hovi (jos olet tilaisuudessa lukea tätä):

Sain ajatuksen kysyä teidän näkemyksiänne Hv1-2-3 - vetureiden teho/paino-suhteesta. Tästä suhteesta olin joskus lukenut saksalaisen P8/BR38:n tiimoilta, että se olisi ollut poikkeuksellisen edullinen, ja siten yhtenä suurimpana syynä (jumalattoman isoa lukumäärää unohtamatta) siihen, että 38:aa oli käytössä niinkin pitkän ajan. Eikä siis vain Saksojen mailla, vaan vaikkapa myös Puolassa, missä siihen ihastuneena PKP oli tilannut myös omaa näkemystä: sarjaa Ok22.

Kysymys: oliko P8:lla ollut myös vaikutusta rautatiehallituksen maskintekniska byrån suunnittelupäällikköön, H8-tyypin suunnittelutehtävän määritystä laatiessaan? Ensimmäinen P8 (Coeln 2401 eli Reichsbahn 38 1001) valmistui Schwartzkopffilta vuonna 1906, joten jos Preussin KPEV oli saanut käyttökokemuksia tyypistään, niin uskoisin muutaman kirjeen vaihdon myötä saadun tietoja myös Helsinkiin?

Legendan mukaan jo H7/Hv4 oli tässä suhteessa hyvin onnistunut, siitä yhtenä todisteena vaikkapa lisätilaukset vuosina 1925 ja 1932. Kerrotaanpa myös veturimiehistön tykästyneen tähän työkaluunsa.

Seuraava kysymys: mihin Euroopan maahan ktt:n porukka katseli Ukko-Pekkaa luonnostellessaan? Ranskaanko, yksi skissi oli ollut 4 - 8 - 0 -pyörästöiselle laadittu. Vai oliko Pekka nimenomaan omaa muotoilua, laskennallisine arvoineen kaikkineen?

Saksaanko, jossa BR01:tä (20 t vetoakselipainot) oli ollut ajossa jo 1925 alkaen? Vai oliko mieluumminkin tarkasteltu BR03:a, jonka akselipainot oli sellaista 17 - 18 tonnia vetoakselille.

Mitä sanovat Ruotsin koneiden tuntijat?

Toisaalta, konstruktiotöitä silmällä pitäen laskukaavat eivät noina vuosina kovin kauheasti kehittyneet, vaikka sellaista toki tapahtui. Amerikkalaisella veturinsuunnitteluperinteellä oli jotkin tekniset ratkaisut laskettu tyystin eri tavoin kuin rapakon tällä puolella.

Muistetaanpa eräs konekonstruktiotekniikan avain: - lujuutta saadaan aikaiseksi joko ainetta seostamalla tai sitten säätelemällä aineen paksuutta.

Suomalaiseen veturinsuunnitteluun vaikutti juuri radan kantavuus (kiskotus ja tukikerroksen mitat) ja ainaisena peikkona hinta tietysti myös.

Jos itse olisin ollut konetirehtööri ja vielä piikki täysin auki, niin olisin pitänyt yhteyttä joko Chapeloniin ja/tai itävaltalaiseen Rihosekiin. Suomen mäkisille radoille olisi itävaltalaistyyppi 214 (2-8-4) ollut varsin käypäisä ratkaisu. Ne oli aika isoja vehkeitä, joissa voima jylläsi (entä akselipaino Suomen oloissa?). Chapelonilta sitten konsultointia höyryn virtauksista, ne kun olivat hänellä hanskassa...

Itävaltalaisen vetopyörien halk. 1940 mm, kattilan paine 15 "ilmakehää", suurin pituus 23,08 metriä, veturin paino työkunnossa 118 tonnia. Nopeus olisi alkuperäisellä 214:llä 90 km/t. Tenderiähän voi aina "viilailla" mieleiseksi, vaikka näiden neliakselinen ei nyt niin liioitellun pitkä ollutkaan.
kuva 19.01. 03:19 Esa J. Rintamäki  
  Mutta saksankieli se vasta vekkuli "murre" onkin! Puhua fläsöötät pitkän lauseen, jonka merkitys tai viestisisältö muuttuu päinvastaiseksi, kun lisäät lauseen loppuun "um".

Hannu-serkku, sen lasikukon oli tehnyt Kuukerin Nelli.

(Siis: täysi oppimäärä sananmuunnoksista suoritettu G.A.Serlachius Oy:n konepajalla elokuun 13. 1975 elokuun 12.:een 1977. Mentoreina ja oikeellisuuden valvojina brassailivat koneistusosaston vanhat ukot. Loppukuulusteluja eivät sentään pitäneet...)

Rautatieharrastuksestani kuultuaan kysyivät: - "Tarkistitko aikataulut? Aamulla junat muuttuivat".

Ne samat ukot nykyisin ovat Mäntässä, Savosenmäen luutarhalla kivi pääpuolessa, kovasti hiljaisina poikina ja kintut oikoisina. Patamustat porvarit ja tulipunaisimmat helvetinkekälekommarit sulassa sovussa keskenään.

Mutta perinteet elävät ja jatkuvat...
kuva 19.01. 01:01 Heikki Jalonen  
  Juu, silläpä kysyin kun tuon äksyn bulldogin huomasin. Säkäkorkeudeltaan 1 mm...
kuva 19.01. 00:02 Teemu Sirkiä  
  Sataluku on tyypillisesti liikennepaikan järjestysnumero rataosalla (vrt. Suolahden 3xx-numerot). Rataosalla nuo aseman varsinaiset junakulkutieraiteet on numeroitu 90-sarjaan. Voimassa oleva ohjeistus löytyy RATO-ohjeiden kohdasta 6.4.3. Variaatioita on paljon, koska käytäntö vaihtelee ajankohdan mukaan.
kuva 18.01. 23:50 Mikko Ketolainen  
  Millä tavalla nämä ratapihoilla olevat raiteet numeroidaan? Äänekosken ratapihan raiteiden numerot ovat julian mukaan 471, 491, 492, 493, 494, 495, 496 ja 498, tehtaan raiteista Biotuotetehtaan raiteen numero on 436 ja kuorimolle vievän raiteen numero on 437. Näistä numeroista voisi saada käsityksen, että ratapihalla olisi lähes 500 raidetta.
kuva 18.01. 23:33 Markku Naskali  
  Paras olla lähtemättä "ryssiä hätyyttämään" mutta kielemme on todella joustava. Sanajärjestys on lähes vapaa, mutta kun sanoja paikasta toiseen siirtelee, sanoman merkityskin saattaa muuttua aika paljon.
Nyt ollaan kyllä pudottu pahasti kiskoilta, mutta jos lisää ravintolavaunujen antia löytyy, niin kuvia vain esille.
kuva 18.01. 22:39 Hannu Peltola  
  Mack B on Athearnin malli. Athearn tekee harvakseltaan todella näyttäviä automalleja, mutta tuotantosarjat ovat niin pieniä, että niitä pitää olla kärppänä hankkimassa, jos meinaa mallin saada. Huomaa Mackin konepeitolla oleva Bulldog-koriste!
kuva 18.01. 22:11 Heikki Jalonen  
  Kenen valmistama muuten on tuo Mack B-sarjalaisen (paloauto) malli? Näyttää poikeuksellisen tasokkaalta tuotteelta.
kuva 18.01. 20:36 Hannu Peltola  
  Esa, heh!!! Ja vessan ovella vastaan tulee lasikukko.

Suomenkieli on todella rikas, en tiedä, että vastaavat sananmuunnokset onnistuisivat muissa kielissä!
kuva 18.01. 18:19 Petri Nummijoki  
  Jos Hv1, Hv2 ja Hv3 tulkitaan yhdeksi veturisarjaksi, kuten tämmöisessä vertailussa lienee oikeudenmukaista niin se on kyllä selkeästi tärkein matkustajajunahöyryveturi. Silti, jos puhutaan nimenomaan pikajunista eli jätetään henkilö/paikallisjunat pois laskuista niin Hr1 pärjää vertailussa hyvin Hv1-3-vetureille siinä vaiheessa, kun koko Hr1-sarja oli 50-luvun lopulla saatu käyttöön.

1959 ajettiin Hv1-3-sarjoilla pikajunia noin 1,93 miljoonaa kilometriä ja 526 miljoonan bruttotonnikilometrin verran. Hr1-vetureilla ajettiin samana vuonna pikajunia 1,97 miljoonaa kilometriä ja 684,7 miljoonaa bruttotonnikilometriä. 1960 ajettiin Hv1-3 sarjoilla pikajunia noin 1,75 miljoonaa kilometriä ja 471,7 miljoonaa bruttotonnikilometriä. Hr1:llä ajettiin noin 1,55 miljoonaa kilometriä ja 521 miljoonaa bruttotonnikilometriä. 1961 ajettiin Hv1-3-sarjoilla pikajunia 1,45 miljoonaa kilometriä ja 409,1 miljoonaa bruttotonnikilometriä. Hr1:llä ajettiin noin 1,48 miljoonaa kilometriä ja 495,8 miljoonaa bruttotonnikilometriä. 1962 ajettiin Hv1-3-vetureilla pikajunia 1,2 miljoonaa kilometriä ja 335,3 miljoonaa bruttotonnikilometriä. Hr1:llä ajettiin noin 1,26 miljoonaa kilometriä ja 411,4 miljoonaa bruttotonnikilometriä.

Toisaalta Hr12-veturit olivat jo vuonna 1960 tärkein pikajunien vetäjä bruttotonnikilometreissä laskettuna. Niiden lukema oli 584,6 miljoonaa bruttotonnikilometriä joskin junakilometreissä jäätiin 1,52 miljoonaan eli hieman Hr1-vetureiden alle. 1961 Hr12 oli selkeä ykkönen molemmilla mittareilla, kun niillä vedettiin pikajunia 1,98 miljoonaa kilometriä ja 760,6 miljoonaa bruttotonnikilometriä. Vuonna 1962 vedettiin Hr12-vetureilla pikajunia 2,7 miljoonaa kilometriä ja 1036,8 miljoonaa bruttotonnikilometriä eli enemmän kuin Hv1-3-vetureilla ja Hr1-sarjalla yhteenlaskettuna.
kuva 18.01. 18:11 Esa J. Rintamäki  
  Ehdotukseni VR:n La Ravinto - catering-listojen laatijoille, sopivina ruokalajeina vaikkapa näitä:

Kuivattua velliä
Lillille kuhaa
Pehmeää jänistä
Vihtorin lettuja, tervalla kypsytettyjä, hellin kulmalla
Hinkattua ruohoa (salaatiksi)

Ruokajuomaksi tietenkin - Viskiä tutuille, mukitolkulla. Tuima napsu.

Että silleen...
kuva 18.01. 17:30 Markku Naskali  
  Monen massaturistin mielestä esim. Italiassa syödään vain "makaronia", mutta siellä on tarjolla paljon mielenkiintoista.
Kerran söin "täytettyä jänistä", en tosin junassa. Niin hyvä annos oli, että toisenkin kerran piti tilata.
kuva 18.01. 16:05 Teemu Saukkonen  
  Ihme sattuma että juuri tämä kuva sattui arvonnasta nyt, kun äsken kuvasin äkisti ilmaantuneita helmiäispilviä ulkona. Niin keväinen sää, vaikka on vasta tammikuun puoliväli. Tosin myrskyisä tuuli on paha.
<<   >>