|
|
31.01.2018 19:45 | Jorma Rauhala | ||
| Minäkin olen tuosta konetarvikeliikkeestä jotain ostanut: Terhin ulkolaitamoottoriin uusi ulkoinen polttoainesäiliö. | ||||
|
|
31.01.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä Raimo hyvä kehu, tulen vielä "ylypiäksi"...! | ||||
|
|
31.01.2018 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heh, eikö VR:n miehillä olekaan ketjuvarsilapioita? | ||||
|
|
31.01.2018 19:00 | Ilkka Hovi | ||
| Näppärästi huomattu, korjasin tekstiä. | ||||
|
|
31.01.2018 18:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan se siellä listassa :) | ||||
|
|
31.01.2018 18:47 | Raimo Harju | ||
| Ei siihen lapioon noin nojata, vaan siihen nojataan sitten vasta kun on jotain sillä tehty. | ||||
|
|
31.01.2018 18:40 | Raimo Harju | ||
| Sinä Esa, oot sitten ehtiny moneen paikkaan, mukavia kommentteja oot kirjotellu, jatka samaan malliin, näitä on mukava lueskella näin pimeitten talvi-iltojen ratoksi. | ||||
|
|
31.01.2018 18:28 | Mikko Herpman | ||
| Akusto näyttää Nohabeissa sijaitsevan tankin vieressä.. Miten lienee muuten laitteiden sijoittelu, dieselgeneraattorista on hyvä matkaa toiseen ohjaamoon. No varmasti pannuhuone höyrynkehittimineen on välissä, samaten kopressori ja toki sähkötekniikan tiloja? Turvanokissa vesisäiliöt, mitähän lienee turvanokista poistettu polttoleikkaamalla reiät kylkiin, ehjään vertaamalla taitaa olla hiekkasäiliöiden luukut yms. | ||||
|
|
31.01.2018 17:59 | Tommi K Hakala | ||
| Korirakenne on melkoisen jäykkä, kuin siltapalkistoa. Kuinkahan vastaava oli Hr12 kori? | ||||
|
|
31.01.2018 13:09 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä saattaisi olla DSB:n entinen MY 1118, jonka Tågab osti varaosalähteeksi vuonna 1996: http://www.svenska-lok.se/motor_solo.php?s=366&lokid=1187 | ||||
|
Kuvasarja: Kristinehamnin koneet |
31.01.2018 13:08 | Juha Kutvonen | ||
| Mukava kuvasarja rautatiehistoriallisesti mielenkiintoiselta liikennepaikalta. Kristinehamn on Ruotsin toiseksi vanhin rautatiekaupunki ja Inlandsbananin alkuperäinen eteläinen päätepiste. Kaupunki sai ensimmäisen rautatiensä jo vuonna 1849, seitsemän vuotta ennen Ruotsin ensimmäistä valtionrataa. Tågab:n varikko vanhoine dieselvetureineen houkutteli minutkin koukkaamaan Kristinehamnin kautta perheen kesälomareissulla v. 2004. Juttu on luettavissa Resiinan numerosta 1 tai 2/2005 (muistaakseni...). |
||||
|
|
31.01.2018 12:55 | Erkki Nuutio | ||
| Onko näiden hiilen ja halkojen vyörytyslaitosten syntyvuosista tietoja ja päätöksiä? Ainakin Tampereen vyörytyslaitos ja siihen liittynyt laaja hiili- ja halkovarastoalue lienee syntynyt jatkosodan vuosina tai pian sodan loputtua. Hallinnollisesti nämä kaiketi kuuluivat VR:n Varasto-osastolle. |
||||
|
|
31.01.2018 07:30 | Kari Haapakangas | ||
| Onpahan kuitenkin 1974 hennottu kirjoittaa latinalaisittain ja vieläpä rahvaan kielellä... | ||||
|
|
31.01.2018 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kauppa oli sittemmin tunnettu V. Tamminiemen vaatekauppana. 1970-luvulla siinä oli sitten Rantas-Reijo myymässä moottoripyöriä ja osia. Ostin sieltä vuonna 1977 Yamaha YGS 80 Sportiin uudet iskunvaimentimet taakse ja Yamaha-pinssin. Sen oikean pään takana oli pienkonekorjaamo. | ||||
|
|
31.01.2018 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin tuon Timon linkittämän kuvan. Leniniä.tuli sääli - ajoviimassa kärvistelemässä...! Eikö olisi ollut mukavampi laittaa kuva koneapulaisen istuimelle vuoden 1917 perinteen mukaisesti? | ||||
|
|
31.01.2018 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulkupäivänä Onni Vilkas ollut 9 kk ikäinen taapero... | ||||
|
|
31.01.2018 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perunat nostettu seipäälle...? | ||||
|
|
31.01.2018 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko se Pikkalan ja Kirkkonummen välillä se maatilakaupan kyltti, jossa luki: "Kukkia poikkeaville"...? | ||||
|
|
31.01.2018 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja patiinit kiiltävät! | ||||
|
|
31.01.2018 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan pieni tuon vasemmanpuoleinen vissla. Lieneekö pudonnut linjalle? | ||||
|
|
31.01.2018 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kartan ajoittamiseksi: Franzeninkatu 3 (ilmeisesti rakentamaton, vaaleanruskealla merkitty) valmistui 1937 (asun siinä tällä hetkellä). Harjutori 8 (merkitty keskiruskealla värillä) edelleen oli valmistunut 1927-1928 tienoilla. Franzeninkatu 5/Harjutorinkatu 1 (=saunatalo) näkyy tuossa jo samoin olevaksi. | ||||
|
|
30.01.2018 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja suomeksi litterahirviömenetelmällä CEFikao? Ensimmäisen luokan osasto muutettiin näihin vuonna 1959. Vaunujen 1981 ja 1982 vaiheisiin kuuluu myynti museorautateille, ja romutus koitti sitten vastaavasti 2001 ja 2007. Vaunu 1981 menetti 1. luokan osastonsa 1963, jolloin siitä tuli UBFo7y. Seuraavana vuonna penkit pistettiin uusiksi: UBFo8y. 1970 littera uusiutui: UBF8Y. SJ hylkäsi sen 1982 ja myi sen 1984 Tukkisaaren Kulttuuriseuralle Höyryä ja Rautatietä Varten (Stockholms Kultursällskap för Ånga och Järnväg). Vaunu 1982 pysyi: vuonna 1970 siitä tuli UABFY. SJ hylkäsi sen 1983 ja myi sen samana vuotena Klippan - Ljungbyheds Järnvägille. Kuten jo mainittu, siitä tuli lusikkatehtaalle raaka-ainelähde vuonna 2007. |
||||
|
|
30.01.2018 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näistä ruotsinliitereistä sen verran että vuoden 1970 litterauudistuksessa saivat ne merkikseen UAFY. Vaunu 1983 muutettiin vuonna 1971 ja vaunu 1984 vuonna 1973 sarjaan UAFZ, jolloin niillä voitiin hallita sähkölättiä X16 ja X17. Muutos lyhyesti kuvailtuna käsitti virroittimen nosto- ja laskupainonapin lisäyksen ajopöytään. 1983 hylättiin 1984 ja myytiin samana vuonna. Se päätyi Museiförening Östra Skånes Järnvägarille. Vaunu 1984 sai hylkytuomion 1983 ja se myytiin Bergslagernas Järnvägssällskapille, joka romutti sen 1996 Strömsnäsbrukissa. UAFY-sarjaan oli muutettu vielä kolmaskin vaunu: nro 1980. Alunperin se oli UCFo7y valmistuessaan 1956, samana vuonna littera uusittiin: UBFo7y. 1959 siihen rakennettiin 1. luokan osasto, litteraksi tuli nyt UABFo7y (oli siis yhdistetty 1./2. luokan vaunu). Kokonaan ensimmäiseen luokkaan se muutettiin 1963, tulos: UAFo6y (y merkitsee ohjaamoa). Vuonna 1970 litteraksi siis tuli UAFY. Sähkölättäkelpoiseksi se muuttui 1971: UAFZ. Pysyittekö perässä? SJ hylkäsi 1980:n vuonna 1983 ja romuksi se materialisoitui Örebrossa 1986. Jos näillä olisi ollut suomalainen littera, niin olisikohan se ollut CFikao? |
||||
|
|
30.01.2018 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Doppler-ilmiö tuli minulle hyvin selväksi monta kertaa, kun pikajunassa P42 matkustaessani Tampereelle, tuli vastaan Vehmaisten tällä puolella lättä, joka vislasi juuri sopivasti pikajunan viimeisen vaunun loppupään eteisen kohdalla... | ||||
|
|
30.01.2018 21:15 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä vertailuksi alkuperäismuotoinen vuoden 1967 Vanaja, jossa on Kiitokorin valmistama ohjaamo: http://www.vetku.fi/galleria/displayimage.php?album=21&pid=2260#top_display_media Nostotelinä oli tietysti maineikas Vanaja-teli. Sellainen on jatkojalostuneena nykyisinkin Sisuissa. |
||||
|
|
30.01.2018 20:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuosta naapuristakin on ihan hyvä näkymä työmaalle, joka toisaalta vie junanäkymän mennessään. | ||||
|
|
30.01.2018 19:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna on MV 11915 Ilmalasta Luumäelle. | ||||
|
|
30.01.2018 19:13 | Heikki Jalonen | ||
| Saattaa tuo Vanaja kärryineen olla jo hitusta vailla Vainaja tässä kuvassa... Ensilinjan ajot joka tapauksessa ovat jo takapuskurin puolella; linjaliikennekylttikin on "putsattu" eli sotkettu. Siten, yhdistelmä on enää korkeintaan tilausliikenteessä eli jakokeikka-autona. Nälkäreunat (ammattiliikennetunnus) siinä sentään vielä on tallella. | ||||
|
|
30.01.2018 19:06 | Jari Kuusinen | ||
| Ehdottomasti kuvatoimisto joka kerrokseen, myös kellarikerroksiin! :) | ||||
|
|
30.01.2018 17:28 | Matti Lehtonen | ||
| Vaikka alemmat luokat oli alkuun ilman lämmitystä, tason nousu entiseen verrattuna oli niissäkin tuntuva. Ei enää pidempiä taipaleita hevosreessä tuulen ja tuiskun kiusattavana ja kylmääkään kyytiä ei ajallisesti enää entisiä määriä. | ||||
|
|
30.01.2018 15:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Junan toinen vaunu on 5-osastoinen. Siten se ei ole I&II lk (C) vaunu tai salonkivaunu 1 (A), vaan mitä todennäköisimmin III lk vaunu (E). Toki se saattaa olla myös yhdistetty konduktööri-, matkatavara- & postivaunu. Sellaisen kuvaa en ole nähnyt, joten en tiedä montako osastoa - tai sivuovea - niissä oli. | ||||
|
|
30.01.2018 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoisia taustatarinoita jälleen kerran, kiitokset! | ||||
|
|
30.01.2018 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| Lättäliikenteen viimeisenä päivänä 28.5.1988 vedettiin P 103 Tampereelta Pieksämäelle Dr12:lla ja Höyryveturipuiston avajaispäivänä 17.6.1988 P 106 Pieksämäeltä Tampereelle. Nuo kaksi jäivät minulla viimeisiksi Dr12-havainnoiksi säännöllisen liikenteen henkilöjunissa. Ja olikos se 28.12.1989, kun IC 99 vedettiin kokeeksi Dr12 2224:llä, kun selviteltiin, miten Dr13-vetureiden savun kulkeutumista IC-vaunujen sisään voitaisiin vähentää. Tuota viimeksimainittua en itse nähnyt. | ||||
|
|
30.01.2018 12:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho :) | ||||
|
|
30.01.2018 11:47 | Kari Suominen | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Mikä lienee ollut tällaisen mitoiltaan ja kokonaismassoiltaan 1960-luvun puoliväliä edustaneen yhdistelmän käyttötarkoitus vielä 1970-80 lukujen vaihteessa, jolloin suurin sallittu kokonaismassa oli jo 42 tonnia ja maksimi kokonaispituuskin 22 metriä. Ehkä tällä yhdistelmällä oli jokin vakituinen ajotehtävä johon se oli räätälöity tai sitten jakoajossa sellainen reitti, että pelkän nuppiauton koritilaa suuremmalla perävaunulla saavutettiin enemmän hyötyä kuin perävaunun veivaamisesta siltaan oli lisähaittaa. Tällaiset 1-akseliset 60-luvun puoliperävaunut kokivat muuten jonkinlaista renesanssia juuri 70-luvun puolivälin jälkeen kun massat ja pituudet kasvoivat, sillä etuakselin asennuksella nämä saivat uusiokäyttöä täysperävaunuina. Erkin mainitsema Sisu-fuusion jälkeinen siirtyminen Jyry-Sisujen ohjaamoiden käyttöön poikikin melkoisen määrän näitä "hybridejä". Muistikuvani mukaan liki 100 fuusion toteutumisen jälkeen toimitettua nokkamallin Vanajaa varustettiin Sisun hytillä. Lisäksi joitakin Vanajan Lokomolle toimittamia nosturialustoja taisi vielä fuusion jälkeen tulla tällä engelsmannien Bulldog-ohjaamolla jota B6-76 mallissa käytettiin. |
||||
|
|
30.01.2018 08:54 | Tommi K Hakala | ||
| Et ole, monesti maalaukset on suunniteltu muotoilua seuraamaan. Kuvitelkaapas Hr12 tuolla maalauskaaviolla...siinä kulmikkaat ja pyöreät muodot hakkaisivat toisiaan pensselillä päähän. | ||||
|
|
30.01.2018 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ennen tänne juna saapui aina illalla, nyt on rata rullalla ja hukkakauraa kasvaa sillalla." - Freud, Marx, Engels & Jung kappaleessa 2001 rautatieseikkailu . | ||||
|
|
30.01.2018 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielestäni hiukan ontuva tuo 2000-luvun maalauskaavio 1960-luvun peruja olevassa veturissa. Vai olenko toivoton fossiili? | ||||
|
|
29.01.2018 23:59 | Jari Kuusinen | ||
| Kyllä ja ei. Eli on siis tavallaan: https://www.instagram.com/explore/tags/leukaluut/ | ||||
|
|
29.01.2018 22:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläköhän tämä kyltti on jäljellä? | ||||
|
|
29.01.2018 21:20 | |||
| Kyllä siellä toinen Dv oli. | ||||
|
|
29.01.2018 20:35 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Koetko Jarmo että yhtä kerrosta korkeammalta saisi jotenkin erilaisen näkökulman? | ||||
|
|
29.01.2018 20:04 | Jarmo Puntanen | ||
| Jaa mitä jos perustaisi kilpailevan kuvatoimiston emännän 5 krs:n toimiston ikkunasta. Onko kysyntää? | ||||
|
|
29.01.2018 17:53 | Heikki Jalonen | ||
| Ajovaloumpiot Vanajassa ovat uskollisesti samaa mallia kuin Ford Taunus P3-tyypissä, sitä 1960-64 lahnakasta vuosikertaa. Valoa niistä toki lähti 24V polttimoilla paljon paremmin kuin vanhan Tanarin väsähtäneistä 6V-tuikuista... Sisussa tuota ovaaliumpiota ei käytetty. Olikohan Vanajalla isompikin varasto niitä hankittuna? Ja asennettavaksi kun kerran oli. Scania-Vabis taisi siirtyä 10-pulttiseen DIN-pyörännapaan jo 1950-luvulla. Volvo sen sijaan pysyi sitkeämmin kiinni SAE-mitoituksessa, ainakin vielä 1970-luvun alkupuolella. Vasta N/F-sarjasta alkaen Volovon vanteet menivät Kaanian kanssa ristiin. Moni traktorimies noituu asiaa vieläkin, niin paljon erinäisiä kärryjä ja muita vempaimia on vuosien saatossa noiden vanhempien Volvo-akselistojenkin varaan rakenneltu. Eikä sitten meinaa millään paikalleen passata vaikka hajottamolta löytyi ihan hyvä vararatas. Ja 20" tube rattailla mennään aina vaan, ei onnistu vaihtaa 22,5" tubelessiin kun ei sopivaa vannetta mistään kohtuudella löydy... |
||||
|
|
29.01.2018 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muovidildo menee...! | ||||
|
|
29.01.2018 17:26 | Raimo Harju | ||
| Esa, joudun taas muistuttamaan, valvontakamerat. | ||||
|
|
29.01.2018 16:55 | Pasi Seppälä | ||
| Niin, perusteltiin vaan itsellemme junakuvauksen tärkeyttä ja tavallisten rapujunienkin kuvauksen tärkeyttä huonossakin säässä. Lauantain lisäjuna T58811 ja perässä tullut T2223 olivat tyhjiä rapurunkoja ja keli oli mustavalkoinen, jaa sumu sentään taisi olla harmaata. Enpä ajatellut julkaista kummankaan kuvaa, aikaa pitää mennä ennenkuin ne kiinnostavat ketään. Tässä kuitenkin pirteä kesäinen kuva. Näitä kelejä odotellessa... |
||||
|
|
29.01.2018 15:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämäkös se hajosi Iissä kun Joensuusta lähetettiin 102 sinne? | ||||
|
|
29.01.2018 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievää surua vaan nostattaa siirtymiset yksityisomaisuudeksi. Aitaa, piikkilankaa, valonheittimä, Pääsykielletty-lappuja, vahtikoiria, miinakenttiä ym. | ||||
|
|
29.01.2018 14:36 | Erkki Nuutio | ||
| Vuosimalli lienee 1969, koska kyseessä on Sisu-fuusion jälkeinen Vanaja ja ohjaamo on Sisun Karjaan tehtaan valmistama, eikä alunperin käytetty Kiitokorin valmistama. Sen muotoilu oli kaiketi Vanajan DI Veikko Murosen ja vähän vaimonsakin nimissä. Kiitokorin ohjaamo (1967-68) lienee 1980-luvun puolivälin SR-Sisun ohella tyylikkäimpiä nokkaohjaamoita, joita maailmanhistoria tuntee. Ulkonäköero Karjaan ohjaamossa Kiitokoriin verrattuna rajoittuu avarampaan tuulilasin aukkoon. Akselistot ovat tässä jo Sisua. Näyttäisi siltä, että ns. DIN-pyöränkiinnitys on jo käytössä, eikä alimittainen aiempi ns. SAE-pyöränkiinnitys, jota ruotsalaismerkit käyttivät vielä pitkälle 70-luvulle. |
||||
|
|
29.01.2018 13:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä kuva innosti myös tutustumaan Škoda transportationin sivuihin ja huomaamaan, miten paljon Škoda-ratikoita itse asiassa siellä täällä liikkuu. Ja huomaamaan, että kas, tämä ratikka muuten onkin teknisesti hyvin erilainen ratkaisu kuin Riiassa ja Prahassa liikkuvat versiot. | ||||