|
|
27.01.2018 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaankin tuolla toisellakin vaunulla on tuotu samaa tavaraa (?), sattumoisin tuossa vaunussa on ollut avattavat päätyluukut, josta on päästy puhdistamaan vaunu (samanlaiset pohjaluukut). 70-/80-luvuilla tuli ohimennen seurattua naapurin kalustoa, noiden pohjaluukkujen kiinnipysymisen varmistaminen oli usein (lähes aina) varmistettu paksuhkolla rautalangalla. SNTL:n vaunujen vastaanottaminen taisi olla todella tarkkaa, luovuttaminen tänne kuljetuksia varten hieman välinpittömäämpää. Muistelen kuulleeni, että joidenkin umpivaunujen lattia jouduttiin valmistamaan uudelleen, jotta tilatut tavarat pysyisivät kyydissä mukana... | ||||
|
|
26.01.2018 21:38 | Robert Sand | ||
| Kaatolaite löytyy myös Kokkolan syväsatamasta. https://www.portofkokkola.fi/media/kuvakirjasto-uusi/jokasaan-terminaali/ | ||||
|
|
26.01.2018 21:22 | Mika Koukkari | ||
| Nämä rakennelmat näkyvät mainiosti vuoden 1943 ilmakuvassa: http://kartta.hel.fi/link/3Y32Dg | ||||
|
|
26.01.2018 20:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hiekkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Nikkilän rautatiesilta |
26.01.2018 20:22 | Esko Ampio | ||
| Kulkusuunnassa oikea puoli on se puoli, jonne ratakilometrit kasvavat. Yleensä. | ||||
|
|
26.01.2018 20:10 | Matti Lehtonen | ||
| Kesäkuun alku, näyttääkö tuo vain lumelta ? | ||||
|
|
26.01.2018 19:52 | Heikki Jalonen | ||
| Maassa olevien hiilien vähäisyys perustunee aika suurelta osalta tuon baskeripäisen automiehen käsissä olevaan erikoistyökaluun nimeltään "lapio"... On sen verran improvisoitu tuo purkupaikka. Kun luukku (lekalla) laukaistaan auki, tulee sieltä ulos mitä tulee. Ensimmäisestä aika paljon, sitten vähemmän ja vähemmän. Auki oleva luukku näkyy tuolla ruuhen yläpäässä. Luukkua ei saa kiinni ennen kuin vaunu on jokseenkin tyhjä po. luukun kohdalta. Luukun sulkemiseen ja purkuruuhen siirtoon tarvittavia kankia näkyy tuossa vaunun sivustalla. Yleisimminhän nämä luukkupohjavaunut (hatch bottom gondola) tyhjennetään jossain terminaalilla tai tehtaalla suoraan purkukuiluun, jonka yli rata kulkee pituussuuntaisten palkkien päälle vedettynä. Kuilu on sen verran iso, että vaunun molemman puolen kaikki luukut voidaan kaikki kerralla avata. Silloin vaunu tyhjenee jokseenkin kokonaan ilman isompaa lossausta. Luukkujen sulkemiseenkin löytyy yleensä sopiva vintturisysteemi, että vältetään kankien kanssa vänkääminen. Nykyisin samaan tarkoitukseen, varsinkin terästehtailla, käytetään useimmiten vaununkääntäjää. Silloin voidaan käyttää yksinkertaisempaa ja koriltaan paljon lujempaa pohjaluukutonta vaunua. Mutta ei sitä kääntäjää tietenkään joka paikassa ole. Suomessa vain Raahessa. Taaempi vaunu lienee jonkilainen yleisvaunu, koska pääty on irrotettava/siirrettävä. Siinä onkin paljon helpompi kuljettaa vaikkapa jotain mattavihreätä kuin normaalissa kiinteäseinäisessä hiiliboksissa. Venäjällä monikäyttöisyys on aina ollut tärkeä kriteeri. |
||||
|
|
26.01.2018 18:40 | Heikki Jalonen | ||
| Lisättäköön tähän vielä vähän laiva-asiaa kun kohdalla sattumalta ollaan: säiliövaunun taakse piiloon jää varmaan parikin Oulu-yhtiön vanhaa hinaajaa, "Oulu-ja-numero"-nimisiä, tarkempi tunnistus tästä kuvasta mahdotonta. Suurinumeroisin Ouluista oli luullakseni 13. Lähimmän paatin keulapakka ja prykän etukaide näkyvät hieman vaunun puskimen takaa. Maston toppi radioantenneineen näkyy säiliön yläpuolella, ja vasemmalla vähän kauempana toisenkin paatin antenni. Oulu-yhtiön hinaajien seisomapaikka oli Pyydyskarin telakan lopettamisen jälkeen (noin 1960---61) juuri tuossa putkisillan tuntumassa. Kuvan oton aikaan vuonna 1960 niitä ei vielä ollut montaakaan kerrallaan paikalla sulan veden aikaan, silloin oli niille vielä töitä. 1970-luvulla samassa paikassa seisoi, silloin jo romutusta tai myyntiä odottamassa, joskus 6...7 vanhaa hinaajaa, höyryjä järkiään kaikki. Eivät kulkeneet Yhtiön puut enää vesitietä siihen aikaan. |
||||
|
|
26.01.2018 17:19 | Kari Suominen | ||
| Tämän kuvasarjan kuvien tekstit ovat suoria lainauksia kuvien yhteydessä olleisiin selitteisiin ajankohdasta ja paikasta. Jos ei kuvaaja ole pudonnut kartalta muistiinpanoissaan, niin seuraava kuvaoikeuksien haltija on arkistoinnin yhteydessä saattanut liittää vahingossa virheellistä informaatiota kuvan yhteyteen. Luotan asiantuntemukseesi ja korjaankin kuvauspaikan Nuottasaareksi sekä kiittelen runsaasta ja valaisevasta lisäselvityksestä paikan historian osalta. | ||||
|
|
26.01.2018 16:46 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kommenteja lukiessa tuli mieleen, että Kimmo Pyrhösen lättähattu-kirjassa on kuva lätän tankauksesta jossa vetovaunut tankataan "automaatilla" ja liiterit "käsin". | ||||
|
|
26.01.2018 16:07 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuva! Mutta, kuvan ottopaikka ei täsmälleen ottaen voi olla Pieni Hevossaari vaan Nuottasaari, mantereen puolta. Taustalla näkyvään Öljysaareen ei ole koskaan ollut rautatietä. Sinne ei myöskään koskaan ole päässyt millään ajoneuvolla, ainakaan sulan veden aikaan. Öljysaaren kohdalla sijaitsi aikaisemmin vähäinen hiekkapankki, joka tunnettiin nimellä Pieni Hevossaari. Satamarakentamisesta tulleiden ruoppausmassojen läjityksen ja maankohoamisen myötä saari muuttui vähitellen suuremmaksi ja siitä tuli osa Vihreäsaaren öljysatamakompleksia. Pieni Hevossaari esiintyy vielä vuoden 1961 peruskartassa, jossa putkisiltoja ei vielä ole piirretty eikä säiliöitä saareen - tässä tosin luultavasti on kartan jättämää todellisuudesta. Minulla on käsitys, että öljyvaraston rakentaminen saarella alkoi jo 1950-luvun puolimaissa. Vuoden 1965 peruskartassa nimi joka tapauksessa esiintyy jo Öljysaarena ja molemmat putkisillatkin on esitetty. Nuottasaareen rata oli ja ajoneuvoilla pääsi, jo 1930-luvulta lähtien. Nuottasaaren tehtaat olivat varastoidun öljyn tärkeä käyttäjä, myös varaston tarvitsema lämmityshöyry tuli tehtailta. Siksipä tarvittiin kuvassa näkyvä putkisilta, joka yhdisti Nuottasaaren taustalla näkyvään Öljysaareen ja jota pitkin hyödykkeet kulkivat. Kuvan vaunua siis täytetään Nuottasaaren puolella. Kuvassa näkyy välissä virtaava Rommakonväylä, Oulujoen päävirran purku-uoma Pohjanlahteen. Myös Öljysaaren ja Vihreäsaaren yhdisti putkisilta, erikoisen mallinen riippusilta vieläpä, joka ylitti vähäisemmän Rommakonväylän haaran. Vihreäsaaren puolella lähin rautatien päätepuskin oli melko kaukana, noin 500 m; ratakin sille puolelle valmistui vasta 1960-luvulla. Viimeiset Öljysaaren säiliöt ja putkisillat purettiin noin vuoteen 1992 mennessä, öljyn varastointitarpeen kaikin puolin vähentyessä ja laitteiden vanhentuessa. Putkisilta alkoi myös olla purjeveneilijöille jonkinlainen riesa, alituskorkeus oli vain 12 (max 15) m. 1980-luvun iloiset kevyen rahan vuodet kun toivat Ouluunkin sellaisia pursia, jotka eivät sillan alta enää meinanneet mahtua... |
||||
|
|
26.01.2018 15:36 | Mikko Herpman | ||
| Venäläisessä vaunussa siis on avattava pohja, kätevää kyllä. Mahtaako olla osastoitu miten hyvin ja onko hiilen valuessa saanut luukut kiinni. Ilmeisesti jotenkin on ollut hallittavaa tuo tyhjennys kun ei auton vieressä maassa ole kovin paljoa hiiliä. | ||||
|
|
26.01.2018 15:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ennen taisi olla vesikourut kaikkien avattavien ikkunoiden kohdilla. | ||||
|
|
26.01.2018 15:29 | Mikko Herpman | ||
| Avattavien ikkunoiden yllä lienee ollut vesikourut alunpitäen mutta on tosin aivan mahdollista että tuossa näkyvien kahden avattavien päällä olisi ollut erilliset kourut ja jossain konepajakorjauksessa olisi parannettu yhtenäiseksi. | ||||
|
|
26.01.2018 14:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös se nimenomaan ole päinvaistoin tuo valohomma, eli EU mahdollisti alkuperäisten jättämisen -97 malliin asti? Nythän kelpaavat vaikka mitkä, osa niistä häikäisimistä saisi edelleen ollakin kielletty. | ||||
|
|
26.01.2018 14:32 | Pasi Seljas | ||
| Onko noihin myöhemmin muutettu vesikourun pituutta kuvan mukaiseksi? Ainakin alkuperäisissä näkyy lyhyempi kouru, joka päättyy nerokkaasti juuri tankkauspaikan yläpuolelle. | ||||
|
|
26.01.2018 14:19 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Ihan kuin junaa painettaisiin, mutta samapa tuo. Säiliövaunut tulossa varmaankin "öljysataman" puolen sittemmin puretulta raiteistolta. Edessä ei näy vielä vaihdetta ja rataa Veitsiluodon puukentälle, joten junan takana näkyisi varmaan sittemmin purettu raide Rivinnokan laiturille. Kemi on hieno, hieno rautatiekaupunki! Lähes kaikki paikalliset raiteet on linjattu uusiksi, paljon on purettu, mutta paljon on myös rakennettu uutta vuosien saatossa. Oispa kuvia. Kuvia 50-luvun Kemin raiteista ja vaihtotyöliikenteestä! |
||||
|
|
26.01.2018 13:35 | Mikko Herpman | ||
| Mutta jos toit auton jenkkilästä muuttoautona, akkunat ja tuikut kelpasivat ihan suoraan.. Mikähän lienee nykyinen olotila tämän suhteen, pehmenemistä lienee tapahtunut. | ||||
|
|
26.01.2018 13:33 | Mikko Herpman | ||
| Kyllä tuossa todennäköisesti liiteriä tankataan. Kävisi varmaan myös Efiab kohteeksi. Mutta huomioni kiinnittyy annostelupistooliin, se on selvästi tuunattu malli. Käyryys ja pituus juuri passeli ettei tarvitse ikävästi kurkotella tankinreijälle. | ||||
|
|
26.01.2018 12:15 | Keijo Honkanen | ||
| Kuvan veturi vilahtaa linkin videolla kohdassa 5:51-5:57 https://www.youtube.com/watch?v=O9tNx921EQk | ||||
|
|
26.01.2018 11:49 | Seppo Rahja | ||
| Tällainen "Reinin Voorti" oli Oulussakin 50-luvulla VR:n rakennuspuolen käytössä. | ||||
|
|
26.01.2018 10:26 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai niitä ihan joka vaunuun asennettu vaan vaunuryhmien päihin. Mutta olihan yhdysliikenteessä muitakin työllistäviä elementtejä. Esim. neuvostoliittolaisissa lämminvaunuissa oli mieskohtainen kaminalämmitys ja kun lämmittäjä jäi raja-asemalla pois, hän otti kaminan mukaansa. Toisin sanoen suomalaisille toimitettiin ns. lämminvaunu, jossa ei ollut mitään lämmitysjärjestelmää ja oli VR:n ongelma huolehtia, ettei tavara pilaantunut. | ||||
|
|
26.01.2018 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Järeä hevospuomi! Siinä puunpurija-kaakeilla onkin ollut kova haaste tehdä lovia! | ||||
|
|
26.01.2018 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| 2TE116U. Ilmeisesti näitä rakennetaan edelleen Luganskin tehtaalla, vaikka alue onkin tätä nykyä epävakaassa tilassa. | ||||
|
|
26.01.2018 09:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Herkullinen murroskauden kuva. | ||||
|
|
26.01.2018 09:36 | Hannu Peltola | ||
| Oiva huomio, Esa! Donner Passin historia ei ole ollut ainakaan minulle tuttu ja tämän Esan viestin osalta tuli vähän katsottua lisätietoa. Wiki kertoo solan historiasta mm. seuraavaa: "In early November 1846 the Donner Party found the route blocked by snow and was forced to spend the winter on the east side of the mountains. Of the 81 settlers, only 45 survived to reach California;[4] some of them resorting to cannibalism to survive.[5][6] On January 13, 1952, 222 passengers and crew aboard a train became stranded about 17 miles (27 km) west of Donner Pass at Yuba Pass, on Track #1 adjacent to Tunnel 35 (on Track #2), at about MP 176.5. Southern Pacific Railroad's passenger train City of San Francisco was en route westbound through the gap when a blizzard dumped so much snow the train was unable to move forward or reverse. The passengers and crew were stranded for three days until the nearby highway could be plowed sufficiently for a caravan of automobiles to carry them the few miles to Nyack Lodge." |
||||
|
|
26.01.2018 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein, Raimo! En muistanut tuota jalkapuuta. Entä sitten istuttaminen "mustassa penkissä"? Sitä käytettiin mm. aviottomien äitien häpäisyyn. | ||||
|
|
26.01.2018 09:15 | Jouni Hytönen | ||
| Jos kolhuja maalipinnassa olisi vielä enemmän, kävisi helposti niin, että lukumääräisesti niitä olisi oikeastaan jo vähemmän, koska on jo helppo yhdistää kaksi vanhaa kolhua uudella. :) | ||||
|
|
26.01.2018 09:12 | Jouni Hytönen | ||
| Puskimien asentamisella joka vaunuun on ollut melkoinen työllistävä ja liikennettä hidastava vaikutus. | ||||
|
|
26.01.2018 08:58 | Tommi K Hakala | ||
| Onkohan tuo vito pendoliino-yhteensopiva, kun siinä on saman näköinen keskuspuskin :P | ||||
|
|
26.01.2018 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuva ajalta, jolloin Neuvostoliitossa siirtyminen keskuspuskimiin alkaa olla valmiina: https://vaunut.org/kuva/124714 | ||||
|
|
26.01.2018 06:40 | Petri Soronen | ||
| Vai pitääkö puhua pikemminkin että "letku kiinni". | ||||
|
|
26.01.2018 06:16 | Kari Haapakangas | ||
| Vanhaa kaunoa toisella kotimaisella ei ole aivan helppo lukea. Tuo n näyttää tosin paljon u-kirjaimelta. Stationsinspektorn taitaa olla titteli kuitenkin. Vai onko se inspektörn? | ||||
|
|
26.01.2018 06:11 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän kirkonmäen käyttäminen rankaisuun sovi enää nykypäivän sekulaarissa maailmassa | ||||
|
|
26.01.2018 06:04 | Kari Haapakangas | ||
| Jälkiasenteinen öljypolttimen piippu kyllä pilaa kauneusvaikutelman. Tuollaista pitkän päädyn "nokkaa" en muista aiemmin nähneenikään, noita niksauksia jonkin verran näkee. | ||||
|
|
26.01.2018 05:31 | Raimo Harju | ||
| Esa, jäi pois, viikko jalkapuus kirkonmäellä. | ||||
|
|
26.01.2018 03:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Davidstad edustaa jugendtyyliä kauniisti... Kuvassa näkyvä poikkipäädyn katon pään niksaus ei ole suomalaiselle asema-arkkitehtuurille tyypillistä... | ||||
|
|
26.01.2018 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Donnerin sola? Sillä on muistaakseni synkkä maine erään retkikunnan jouduttua turvautumaan ihmissyöntiin henkensä pitimiksi. | ||||
|
|
26.01.2018 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi EU:n neronleimaus on, jos ostat USA:sta uuden auton ja tuot sen Suomeen, niin esimerkiksi ajovalojen lasit on ehdottomasti vaihdettava e-hyväksyttyihin. Siitäkin huolimatta, että lampunlasit olisivat vaikka samalta alihankkijalta. Muutoin tulee putkaa, sakkoa, poistumiskieltoa, lisäveroa, kuritushuonetta, inkvisitiota lopetuspiikin kanssa... | ||||
|
|
26.01.2018 01:45 | Kari Suominen | ||
| Samaa ihmettelin kyllä itsekin, mutta näin alkuperäinen kuvateksti väittää. Tässä Karjaalla ottamassani kuvassa https://vaunut.org/kuva/81209?u=3116&tag0=3%7CDm7%7C. nuorten takana seisovan tankkaajan pistooli on jo huomattavasti alempana Dm7:ää tankatessa kuin tässä. | ||||
|
|
26.01.2018 01:22 | Jorma Toivonen | ||
| Melko korkealla näyttäisi olevan Dm7:n täyttöaukko? Voisikohan kyseessä olla esim. Eia-liitevaunun webastojen polttoaineen täyttö? | ||||
|
|
26.01.2018 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postimerkki on leijonamerkki 1930. Sen suunnittelija oli Signe Hammarsten - Jansson (1882 - 1970), joka oli muutoinkin tuottelias postimerkkien piirtäjä. Hänen tyttärensä oli muumeista tunnettu Tove Jansson. Tällä postimerkkimallilla oli pitkä virkaikä, vuodesta 1930 vuoteen 1952, käypäisyysaika oli aina 31.12.1962 asti. Myös seuraava leijonamerkkimalli vuodelta 1954 oli Signen käsialaa. Vihreä 50-penninen merkki tuli käyttöön 1932. (korj. kirj.virhe) |
||||
|
Kuvasarja: Vartiuksen arkea |
26.01.2018 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvasarja Sepolta tuolta itärajalta. | ||||
|
|
26.01.2018 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Krunikassa oli vuosia sitten antiikkikauppa, jota hoiti rouva Junnila. Hän kertoi olleensa sairasjuna "Topissa" lääkintälottana. Eräästä reissusta hän kertoi, kuinka kerran haavoittuneita saksalaissotilaita jututtaessaan saksaksi nämä olivat alkaneet itkemään, kun edes joku osasi saksaa. | ||||
|
|
26.01.2018 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekua käydessäni asuin Karhulassa, Pajamäentiellä. Aamuisin koululle lähtiessäni kävelin vesitornin vierestä kirjaston ohi bussipysäkille. Muistan, kuinka kevätaamuisin linnut laulelivat niin kauniisti: - kvaak, kvaak, kun varikset ilmataistelivat vesitornin yläosan ympärillä... | ||||
|
|
25.01.2018 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä on komea kissa! Hauskat nuo valkoiset tassut. Meidän harmaaraidallisella nuorukaisella Sulolla on samalla tavalla valkoiset varpaat. | ||||
|
|
25.01.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entiseltä saksalaiselta nimeltään Swinemuende. Tuo Peron nr 2, onko se Juan vai Evita? (korj.kirj.asua) | ||||
|
|
25.01.2018 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on tuon 1937 juhlakirjan nahkakantinen numeroitu painos (nro 55). Painos oli 100 kpl. Kirjan kannessa on tuon kuvan pohjalta tehty kohokuvio. Painopaperi on "kansanpainokseen" verrattuna hienompaa, siis kiiltävämpää ja joitakin painovirheitä on korjattu. On siis toinen painos. | ||||
|
|
25.01.2018 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli kuva, josta selvästi näkee kuinka Nokian asematalo oli Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaan pystytetty. Laajennuksessa on pitäydytty tyylissä sekä muotokielessä. (korj. kirj.virhe) | ||||
|
|
25.01.2018 19:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja uudella paikalla hieman muuteltuna: https://flic.kr/p/o3pEQ9 | ||||
|
|
25.01.2018 19:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Siis jos tämä kuva on Salmenkylän ja Haminan väliseltä radalta, niin tämä jäi pois käytöstä vuonna 1984, syynä uuden varikon valmistuminen Hilloon ja kun Haminan aseman tavaraliikenne oli olematonta. | ||||