Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.07.2025 18:43 | Miska Sallinen | ||
| Nyt SLOY:n sivuilla mainostetaan LINTtejä saneerattujen Sm2:ien sijasta: https://lahijunat.fi/ | ||||
|
23.07.2025 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko tuo Somerharjun lv kenties sahan takia? 1953 ilmakuvassa on iso kompleksi km 231 kohdalla. | ||||
|
23.07.2025 14:35 | Jari Välimaa | ||
| Yksi työjuna on mennyt tästä kesäkuussa jolloin on toiminut. ja punaiset on autoille | ||||
|
|
23.07.2025 14:34 | Noah Nieminen | ||
| Jaahas. Ei tainnut ehtiä vilkauttaa vielä punaisia valoja junille, ennen kuin hajosi. Tämä on tätä nykylaatua... | ||||
|
23.07.2025 12:30 | Eljas Pölhö | ||
| Koska Borki on (muodollisesti) Ukrainan alueella. n. 47 km Harkovasta etelään, niin veturit ovat todennäköisesti Kursk-Harkova-Azov (Kursk-Charkow-Azower-bahn/Kursk-Kharkov-Azov Railway) yhtiön vetureita. Venäjän valtio osti tuon radan 1890.12.24 sopimuksella vuoden 1891 alusta lukien. Sitä ennen yhtiön C-pyörästöiset (0-6-0) veturit kuuluivat sarjaan T, numerot 1-274 (useita valmistajia). Etummainen veturi oli näitä (saako numerosta selvää?). Takimmainen näyttää hieman erilaiselta ja voi olla joko eri valmistajan versio tai sitten 1B (2-4-0) pyörästöinen (sarja P, numerot 21-43 ja 151-152) tai 2B (4-4-0) numerot 44-47. Henkilö- ja tavaraliikenneveturit kulkivat kummatkin numerosta 1 alkavissa sarjoissa, joten pelkkä numero ei vielä ole täysi tunnistus. Etummainen veturi vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa olevan Siglin tälle yhtiölle valmistama 0-6-0 (R-museon kuva on mm. kirjassa A D de Pater & F M Page: Russian Lokomotives Vol. 1 1836-1904 (avustajina Reino Kalliomäki ja Jukka Nurminen). |
||||
|
23.07.2025 11:54 | Markku Naskali | ||
| Sen sijaan osuuskuntia kyllä. | ||||
|
23.07.2025 10:25 | Markku Naskali | ||
| Totta kai kunnossapidosta pitää maksaa. Halusin vain viitata siihen että rahaa hankkeisiin ei sada taivaalta kuten jotkut tuntuvat ajattelevan monien ratasuunnitelmienkin suhteen. | ||||
|
23.07.2025 09:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keränen kirjoitti aikoinaan ilmestyneeseen Junat-lehteen artikkelin päätepuskureista, piirroskuvilla täydennettynä. Kuvan toppari on muodoltaan mainitun artikkelin mukaan "savolaesmallinen raijetopparj". |
||||
|
|
23.07.2025 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| G.m.b.H = Gott muss bald Helfen. (= Jumala auttakoon ja pian) Oikeasti: "Gesellschaft mit beschränkter Haftung" eli yhtiö rajoitetulla lisämaksulla. Tätä yhtiömuotoa ei ole Suomessa liiemmin esiintynyt. Lieneekö ollenkaan...? |
||||
|
23.07.2025 09:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin virta-avain näyttää seuranneen teknillisen kehityksen trendiä. Alunperinhän höyryveturin "virta-avaimena" oli - tulitikkuaski! |
||||
|
23.07.2025 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä!!! Pieni mielleyhtymä veturitehtaan nimestä: Schwindler = huijari. Schlingel = lurjus. Leverkusen, kuuluisa potkupallojoukkueestaan ja nyt näemmä myös veturiteollisuudestaan... |
||||
|
23.07.2025 09:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tanzbrunnen? Suomeksi "Tanssikaivo", lapiokäännöksenä. Kerrassaan huvittavan näköinen valtaputki, höyrykuvusta tasoluistille. Vekkuli konstruktioratkaisu tuo vesisäiliön sivu...? Kautta August Borsigin luiden, etevänovelaa suunnittelua tuo höyrykuvun jälkeinen kupu! |
||||
|
23.07.2025 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Salainen" vodkankuljetusvaunu...? Venäläismallinen yhteiskuntakehtys historian valossa: Feodalismi -> tsarismi -> bolshevismi -> stalinismi -> alkoholismi. |
||||
|
23.07.2025 07:40 | Jari Välimaa | ||
| Venäjä ei ole onnistunut edes Ukrainassa saavuttamaan ilmaherruutta joten Venäjä ihannoinnit sikseen. | ||||
|
23.07.2025 01:40 | Pietu Tuovinen | ||
| Eivät varsinaisesti väärässä päässä junaa, mutta jotta ne saataisiin 266:n perään, päivystäjän on otettava vaunut ensin autopussista ja sen jälkeen ajettava ne ympäri. Tässä videossa kohdasta 50:55 eteenpäin näkyy operaatio (muiden kulkijoiden ohella) ainakin osittain https://youtu.be/F1Q1Uc9SZmw?si=e4EHRFfytoof--VP | ||||
|
23.07.2025 01:31 | Pietu Tuovinen | ||
| 2821 oli 22.7. jälleen Kolarin yöjunassa, eli ilmeisesti ei mikään iso vika veturissa ollut | ||||
|
|
23.07.2025 00:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Venäjällä on enemmän lentokoneita Baltian lähistöllä kuin laivastoa, saatikka sukellusveneitä. | ||||
|
|
23.07.2025 00:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Lastista ei kuitenkaan mainita missään... | ||||
|
23.07.2025 00:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Harvinainen juna siis. Ei ole noita romuvaunujakaan paljoa enää liikenteessä, vaikka Tornion terästehdaskin käyttää melkein pelkästään kierrätysterästä raaka-aineena mutta ne kulkevat laivalla ja rekalla. | ||||
|
22.07.2025 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja terveisiä Zugspitzelta! Tänään sain otettua hyviä kuvia ja jossain vaiheessa julkaisen kuvasarjoja täältä. | ||||
|
22.07.2025 22:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyseesä ei ole perinteinen T-siipiopastin, vaan yhdysvaltalainen erikoisuus: junansuorittajan opastin (Train Order Signal). Siipien ollessa pystyasennossa junaan ei toimiteta mitään ilmoituksia. Jos junan kulkusuuntaan nähden oikeanpuolimmainen siipi on 45 asteen kulmassa ylös, asemalla on ilmoituksia junalle ja nämä toimitetaan perinteisesti renkaaseen kiinnitettynä. Jos siipi on vaakasuorassa, juna tulee pysäyttää asemalle. Opastimella voidaan antaa erikseen opasteet kumpaankiin suuntaan. | ||||
|
22.07.2025 22:43 | Matti Melamies | ||
| Kyllähän kulttuurialalla (jota museojunatoimintakin yleisön näkökulmasta on) käytetään vapaaehtoisia, vaikka taustalla olisi voitollinen osakeyhtiö: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009601867.html |
||||
|
|
22.07.2025 22:42 | Matti Melamies | ||
| Kyllähän kulttuurialalla (jota museojunatoimintakin yleisön näkökulmasta on) käytetään vapaaehtoisia, vaikka taustalla olisi voitollinen osakeyhtiö: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009601867.html |
||||
|
|
22.07.2025 22:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä se autovaunujen pyörittäminen tarkoittaa? Ovatko ne väärässä päässä junaa? | ||||
|
22.07.2025 20:27 | Petri Sallinen | ||
| Rautapellillä verhoiltu vaunu ei kestänyt kovin hyvin. Pellin ja puurakenteen väliin tiivistyi kondenssivettä, joka lahotti rakenteita jopa jo viidessä vuodessa. Rautapelti yritettiin eristää sivellemällä levy sisäpuolelta mönjävärillä, johon painettiin eristävä säkkikangaskerros — huonolla menestyksellä. Rakenteiden ongelmista julkaistiin aikoinaan useita selvityksiä. ”Eikö voitaisi valmistaa puumassasta kyllin säänkestäviä ja ja lujia, muotonsa pitäviä sekä lämpöä eristäviä laattoja, joita voisi käyttää vaunujen molemminpuoliseen vuoraukseen paremmalla menestyksellä kuin nykyisiä hyvin puuttellisia ja epätarkoituksenmukaisia vuorausaineita”, kirjoittaa insinööri Vilho Heinonen vuonna 1912. Lopulta vaunujen verhoilumateriaaliksi valikoitui haapalauta. Haapalaudalla verhoiltu kaksiakselinen avosiltainen vaunu on yhdistelmä eurooppalaista muotoajattelua ja karua suomalaista insinöörityötä. Vaunun kori muistuttaa yhä muodoltaan ”hevospostivaunun tarkoituksetonta, jopa konstruktiivisesti haitallistakin jäljennöstä”, kuten insinööri Väinö Valkola totesi — vaunun korin ulkoseinät on nimittäin alhaalta taivutettu 50 millimeteriä sisäänpäin hevospostivaunujen tapaan. Haapalaudoitetussa avosiltaisessa korimallissa oli siis yhä loiva taivutus korin alareunassa. Vaununkorien laudoitus suoristui vasta silloin, kun ensimmäiset haapalaudoitetut Ei-vaunut valmistuivat. |
||||
|
|
22.07.2025 20:26 | Antti Ojala | ||
| Jos ajattelemme veronmaksajina nokkaamme pidemmälle, niin kunnossapitourakoitsijoille kannattaakin maksaa sen verran, että he pystyvät kehittämään liiketoimintaansa. Muuten käy käy niinkuin Kelataksien uudistuksessa. Monin paikoin sairaalakyytiä ei tule, koska yrittäjät eivät ota Kelan heikosti taksoitettuja sopimuksia. - Kalustoyksiköitä ei hankita pihankoristeiksi siksi, että niillä on kiva kehuskella rautatieharrastajille. Yrittäjä ostaa työkoneen vain, jos se on kannattava tuotannontekijä ja, se pysyy mahdollisimman paljon työmailla, poissa pihaa koristamasta. Urakoiden kilpailutukset pitävät kyllä huolen siitä, ettei kermankuorinnan vaaraa ole. Toisin on ostojunaliikenteessä, sielä VR-Yhtymä saa kuoria kermaa kenenkään häiritsemättä. | ||||
|
|
22.07.2025 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin mitä tyyppiä nämä olivatkaan? | ||||
|
|
22.07.2025 18:24 | Panu Breilin | ||
| Vielä 70- ja 80-luvuilla näitä hyvin vanhoja matkustajavaunuja oli melko paljon jäljellä virkatarvevaunuina. Mutta yksi kerrallaan ne romutettiin, kun ei ymmärretty niiden arvoa. Sillä seurauksella, että nykypäivään asti säilyneet puukoriset matkustajavaunut ovat lähinnä uudempaa suoraseinäistä haapalaudoitettua tyyppiä jonka tuotanto alkoi 1910-luvulla. | ||||
|
|
22.07.2025 18:16 | Panu Breilin | ||
| Siinä on aika monta vaunukuormaliikenteen vaunua menossa aika moneen eri paikkaan rataverkolla. | ||||
|
|
22.07.2025 18:15 | Panu Breilin | ||
| Kai sekin on mahdollista, että on haluttu kieltää vain vaunun pudottaminen laskumäestä mutta ei esimerkiksi vaunun heittämistä? | ||||
|
|
22.07.2025 17:47 | Markku Naskali | ||
| Ja sen kannattavan työn maksamme suoremmin tai välillisemmin sinä ja minä ja Hentun Liisa. | ||||
|
22.07.2025 16:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt onkin vasta köyhää, vaikka vetokaluston onkin mielenkiintoisempaa. | ||||
|
|
22.07.2025 15:58 | Petri Sallinen | ||
| "EI SAA HEITTÄÄ" on myös samansisältöinen. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12401.msg94598#msg94598 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12378.0 |
||||
|
|
22.07.2025 14:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joonas, näin itsekin uumoilin, mutta teksti nimenomaan kieltää vaunun "tiputtamisen" laskumäestä alas. En tiedä yhtään mitään tässä sanotun venäjänkielen knopeista ja/tai sivumerkityksistä. Periaatteessa olet mielestäni oikeassa. |
||||
|
|
22.07.2025 14:25 | Joonas Jokinen | ||
| Vastaako "EI SAA KULKEA LASKUMÄESSÄ" käytännössä samaa kuin "SAATTAEN VAIHDETTAVA"? Periaatteessahan ohjesääntöä tarkemmin tuntematta nämä voisivat samaa tarkoittaa. | ||||
|
|
22.07.2025 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Google-kääntäjän mukaan säiliön kyljessä lukee: SYTTYVÄÄ EI SAA KULKEA LASKUMÄESSÄ. (sanatarkemmin: ei saa laskea mäkeä alas) Venäjän kieltä paremmin osaavat oikaisenevat käyttämäni sanamuodot? |
||||
|
22.07.2025 13:06 | Antti Laajalahti | ||
| Olisko muutoksia tehty silloin kun 1805:ssa oli Voithin vaihteisto. | ||||
|
|
22.07.2025 12:45 | Antti Ojala | ||
| Kuten sanottu, omistajan olisi hyvä ymmärtää, mitä museorautatien omistaminen merkitsee. Isännälle kuuluu töistä aina isännän osuus. Niin kauan kun ne ovat hoitamatta, museota on kovin vaikeaa kehittää. Tilanne on nyt se, että Äänekosken kaupungilla on isompia ongelmia ratkottavanaan. Kaupunginjohtaja on kohdellut väkeään huonosti ja edessä taitaa olla hankala pakkovaihdos. | ||||
|
|
22.07.2025 12:32 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen hieno kuva! | ||||
|
|
22.07.2025 11:49 | Petri Sallinen | ||
| Käytettävissä olevien taloustietojen perusteella yhtiöllä ei ole edellytyksiä omalla toiminnallaan kerätä tarvitsemaansa rahoitusta. Onko yhtiön liiketoimintaidea ylipäätään elinkelpoinen? Voiko Äänekosken kaupungin enemmistöomistuksessa olevan osakeyhtiön liiketoiminta perustua vapaaehtoistoimintaan? Onko yhtiön toimistusjohtajakin vain vapaaehtoinen, joka leipätyönsä sivussa hoitelee osakeyhtiön asioita? Mitä silloin tehdään, jos vapaaehtoisia ei syystä tai toisesta huvita tehdä mitään ja jos vapaaehtoisia ei ole? Sisä-Suomen Lehti kirjoitti viime vuonna Keitele-Museon lainvastaisesti varastoimien kreosoottipölkkyjen hävittämisen aiheuttamista kuluista. Lehden mukaan pölkkyjen hävittäminen olisi maksanut 44 000 euroa. Hätiiin huudeltiin yhtiön suurinta omistajaa, eli Äänekosken kaupunkia. Lehtijutun perusteella Keitele-Museo kaatuu, jos ulkopuolista rahoitusta ei saada pölkkyjen hävittämistä varten. Lehtijutusta sai sellaisen käsityksen, että kaupungin ja sen päättäjien suhtautuminen olisi ollut vähintäänkin nihkeä. Toisaalta voidaan kysyä, miksi pölkkyjä ei alkujaan varastoitu asianmukaisesti. Tällaisen yhtiön toimintaa ei todennäköisesti ratkaise touhutippaa nenäpäässään kantava toimitusjohtaja. Omistajilla pitäisi olla halua rahoittaa yhtiön toimintaa — ainakin aluksi, kunnes yhtiön oma liiketoimintaa tuottaa riittävästi tulosta. Samalla voitaisiin osaajia sitouttaa yksinkertaisesti palkkaamalla heitä yhtiön hommiin. Tässä taitaa tosin taustaalla olla taas kerran puutteelliset ja ylioptimistiset markkina-analyysit, jotka monesti ovat kunnallisen liiketoiminnan riesana. |
||||
|
|
22.07.2025 11:48 | John Lindroth | ||
| Antille kiitos yhteenvedosta! | ||||
|
|
22.07.2025 11:44 | Petteri Kumpulainen | ||
| Noniin :D | ||||
|
|
22.07.2025 11:31 | Antti Ojala | ||
| Herra John hyvä. Talkootyön näkökulmasta ei ole paljoakaan väliä, järjestetäänkö toiminta yhtiö- vai yhdistysmuotoiseksi. Yhtiö voi olla myös voittoa tavoittelematon. Kermankuorintaa ei tarvitse pelätä, kun kaikki tulot uppoavat varmuudella kuluihin. - Museorautatien järjestämisessä yhtiömuotoiseksi on se järki, että yhtiökokoukseen pääsee vain hankkimalla osakkeita. Osakkeiden hankkiminen taas edellyttää vakavaa sitoutumista. Tämän vuoksi myös Jokioisten museorautatie on järjestäytynyt siten, että omaisuus on yhtiön hallinnassa, ja talkootoiminnasta vastaa yhdistys. - Yhtiössä on paljon hyvää. Esimerkiksi, sen hallitusta ei voi vaihtaa hankkimalla yhtiökokoukseen puhelinkampanjalla massoittain uskollisia äänestäjiä. Yhtiön asioista päättää yhtiökokous, ja kullakin omistajalla on äänivaltaa osakepinkan paksuuden verran. Juuri päätöksenteon selkeyden vuoksi, museorautatien toiminta on paremmin turvattu yhtiönä kuin yhdistyksenä, kuten JMR:n esimerkki todistaa. Lisäksi, yhtiötä koskee työturvallisuuslaki, yhdistystä ei. Käytännössä, yhdistyksessä saa aiheuttaa vaaraa ja kiusata ilman rangaistuksen uhkaa. Museorautatieyhtiössä sikailemalla, paikalle saa p o l i i s i t . | ||||
|
|
22.07.2025 10:56 | Antti Ojala | ||
| Arvokas huomio herra Petriltä. 60.000 liikevaihdosta pystyy nostamaan palkkaa tasan yksi henkilö, jos kuluina on Hiace ja työkalut auton perässä. Museorautatien kuluilla yhtiöstä ei todennäköisesti nosteta palkkaa milloinkaan. Se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että toimitusjohtajalla on oltava laittaa riittävästi aikaa yhtiön kehittämiseen, ainakin niin, että organisoi ympärilleen riittävän joukon vapaaehtoisia. | ||||
|
|
22.07.2025 10:40 | Antti Ojala | ||
| Herra Jorma: Kannattavaa se on niinkuin rautatieala yleensä. Ei kermankuorintaa, vaan kannattavaa liiketoimintaa. Sehän on vain hyvä, että myös kotimaisilla, jopa pienillä ja paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus investoida uusiin koneisiin. - Se mikä kunnossapitopuolella eroaa muusta rautatiealasta, on toimivat, kilpaillut markkinat. Terveessä markkinassa joukkoon mahtuu suuria kansainvälisiä ja pieniä kotimaisia yhtiöitä, eikä siinä ole mitään mystistä. | ||||
|
22.07.2025 10:37 | Johannes Erra | ||
| Vv16 / Dv16 2040 veti, korjauksista, huolloista ym. johtuneet poikkeukset pois lukien, kaikki veturivetoiset matkustajajunat Parikkalan ja Savonlinnan välillä höyryvetureiden poistuttua tästä käytöstä v. 1970/1971 aina 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin vasta Dv12-kalusto tuli tilalle. | ||||
|
22.07.2025 09:06 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva Oula! | ||||
|
22.07.2025 07:58 | Mikko J. Putkonen | ||
| Kuvaan on päässyt väärä veturitunnus: pitäisi olla Dv12, ei -11. | ||||
|
|
22.07.2025 07:52 | Jari Välimaa | ||
| kun et tunne historiaa niin Berliinin ilmasilta jossa kuljetetiin 3000 t /vrk toimi hyvin sen aikaisilla lentokoneilla. Ja Natolla on vahvimmat ilmavoimat euroopan alueella ja C-17 kuljetuskoneita joilla rahtikyky 76 tonnia. (Suomikin mukana SAC:n kautta) | ||||
|
22.07.2025 01:31 | Rasmus Viirre | ||
| Eipähän tarvitse tässä. | ||||
|
22.07.2025 01:03 | Pietu Tuovinen | ||
| Oulussa on aina kerrallaan yksi veturi päivystäjälle nakitettuna, yleensä viikoksi tai kahdeksi kerrallaan, mutta välillä on sama kone ollut kuukaudenkin päikkärinä. Tarvittaessa varikolta löytyy toki lisää koneita kun tarve on, mutta yleensä tehtävää riittää vain yhdelle veturille. Kuvan 2851 oli heinäkuun ensimmäisen viikon, toisen viikon lopulla vuoroon oli astunut 2831 ja sama kone on tätä kirjoittaessa edelleen päivystäjänä. Dr19 vetureita pyörii muuten Oulussa kyllä runsaasti, sillä Raahen, Kemin ja Kontiomäen veturit käyvät Oulussa huollossa. Usein huoltoon tulevat ja huollosta lähtevät myös vetävät kulkiessaan Olt-Kem ja Olt-Kon välin tavarajunia. |
||||