Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	29.05.2025 13:26	Rainer Silfverberg
		Niin on!
	29.05.2025 13:17	Rainer Silfverberg
		Ei tietenkään voi tulla muulla kuin rekoilla koska junalautat Ruotsiin lopetettiin.
	29.05.2025 11:58	Tero Korkeakoski
		Esa, eipä tuolta Keski- ja Itäsuomen suunnalta tule kuljetuksia Mäntyluotoon tai Turkuunkaan muuten kuin rekoilla jotka jatkavat Turusta laivalla Ruotsiin.
	29.05.2025 11:57	Tero Korkeakoski
		Erikoista että Ouluunkin on menty tuota kautta.
	29.05.2025 11:54	Noah Nieminen
		Hieno kuva! Tästä tulee itselle mieleen ensimmäinen kuvani Vorgissa: https://vaunut.org/kuva/170810?u=5459&d=24.09.2024&ns=1 :)
	29.05.2025 11:29	Veeti Saukkonen
		Hauska käkkyrä :D
	29.05.2025 10:57	Panu Breilin
		Viime aikoina Keitelepohjasta tulleiden junien vaunustojen määränpäät näyttäisivät olleet seuraavat: 7.4. Kommila, 10.4. Inkeroinen, 17.4. Imatra tavara, 14.5. Kommila, 18.5. Oulu, 21.5. Uimaharju, 22.5. Oulu. Joka kerta on kuljettu Pieksämäen kautta, siis jopa Ouluun mennessä. Kannonkoskelta tulleet junat taas näyttävät päätyneen enimmäkseen Kuusankoskelle ja Lauritsalaan. 6.5. kulkeneen junan runko on mennyt Kommilaan.
	29.05.2025 10:39	Teemu Saukkonen
		Vasemmalla näkyy Innofreight-kontteja, näkyy mahtuvan tuolla vain kaksi yhteen vaunuun.
	29.05.2025 07:26	Jari Välimaa
		Varayhteydet jotka on kokonaan unohdettu.
	29.05.2025 07:22	Jari Välimaa
		Sr3 ei saa ajaa Haaparantaan. ja melkoisen pitkiä "kävelyjä" Torniossa ennakkoilmoituksissa ? "13.5.2025 0:00—30.6.2025 23:59 Kävelytarkastus Tornionjoen ratasillalla. Viimeistelytyöt Tornion ratapihalla ja Torniojoen ratasillalla. Kreate Oy"
	29.05.2025 05:40	Kari Haapakangas
		N43 on tietysti jo 80 vuoden takainen korkeudenmittaus, joten nykypäivänä korkeus merenpinnasta lienee jotain +85,40 m
	29.05.2025 02:40	Lasse Holopainen
		Ahven.
	29.05.2025 01:24	Esa J. Rintamäki
		Herra Jorma: teorian toteuttaminen on nähdäkseni koulutuskysymys, tai pikemminkin koskee asian sisäistämistä. Siis sillä tasolla ettei höyryveturia mennä noin vain särkemään ylikuormituksilla tai - nopeuksilla. Yksistään jo paineastioihin liittyvät määräykset olivat sangen tiukkoja, ainakin mitä tulee vastuisiin. Normaalin käytön rajoissa pysyminen sallinee kuitenkin mahdollisuuden tilapäisiin poikkeamiin. Niin, ja uskon sinun aikanaan tienneen hyvin myös käytönvalvonnan merkityksen ja sen kuinka se toteutettiin.
	29.05.2025 01:03	Mikko Otava
		N43 on korkeusjärjestelmä ja 85.00 on 85 m korkeus lähtötasosta.
	28.05.2025 23:41	Pietu Tuovinen
		Kuten kuvatekstissäkin lukee, Sr3 otti vetovastuun Oulussa. Torniosta saavuttiin Dv12 2608:n johdolla: https://vaunut.org/kuva/174624 Laurilan ja Tornion välillä on pitkäaikaisjännitekatko 31.5. asti ja Tornio-Haaparanta välillä 1.6. asti.
	28.05.2025 23:17	Jorma Toivonen
		Varsin syvällisesti on Esa pohdiskellut höyryhepojen teoreettisiä nopeuksia, entä todellisuus? Kuvassa tosin pää-osan esiintyjän lienee Dr13-sarjan diesel-veturi - näinhän sivustolla loikitaan asiaioista toisiin...
	28.05.2025 23:03	John Lindroth
		Esa! Hienoa yhteenvetoa!Yksi mielenkiintoinen detalji on myös se kuinka kangen laakerin Veeka toimii keskipakoisvoimalla päästäen aina tietyn öljymäärän joka kierroksella kangen tappia voitelemaan!Tämä ainakin saksalaisissa vetureissa.
	28.05.2025 22:32	Esa J. Rintamäki
		Herrat Tero ja Mikko "Miquelito" M.: - minun mielestäni on aivan täysin turhaa haaveilla Mierontien uudelleen rakentamisesta siiheksi, jos joskus jokin harva Natosotajuna sillä kolkuttelisi? Ei kertakäyttörautatietä, se ei toimi. Niin, ja kuinka suurella todennäköisyydellä tai varmuudella Nato ylipäätään surkeaa pikkuvaltiotamme niin sanotusti "suojelisi" mikäli kriisiä pukkaa? Pahimmassa tapauksessa saisimme vain pari pahvilaatikollista huonolaatuisia "Made in Peoples Republic of Korea"- merkkisiä eriparisia villasukkia. Suomi on silkkaa pikkupennosta isojen kaupankäynneissä. On ollut sitä ennen ja on vastakin, luulottelipa isohampainen triathlonistipresidenttimme mitä hyvänsä. Viides artikla ei mitenkään takaa sitä, että sitä edes vaivauduttaisiin noudattamaan. Kaikki riippuu kuitenkin politiikasta ja pohjimmiltaan äänestystuloksista. Ja itse asiassa Nato-esikunnassa haahuilee pelkästään heikkolahjaisia sattumakenraaleja suojatyöpaikkojensa seurustelu-upseereina. Ylentelemällähän epäpätevistä ja tuurijuopoista operettikenraaleista on ennenkin päästy eroon. Suomen olisi ollut kaikkein parasta pysyä sillanrakentajana ETYK-hengessä, meillä olisi ollut osaamisen takia hyvä maine siinä. Nyt ollaan niin vitusti "arvopohjaisia realisteja" eikun realismia on se, että arvot ovat pohjalla! ETYK-henki on päästetty unohtumaan. Mitä tilalla? - Sotakohkaamista!!! Taasko meidän nuoria ihmisiämme tullaan uhraamaan tykinruuaksi jonkin ihmeellisen "arvopohjan" takia? Tavaraliikenne olisi se paras motivaatio koko touhuun. Siten Mierontie tarjoaisi kevennystä Turun, Rauman ja Hangon satamille. Mäntyluoto olisi "käden ulottuvilla", mikäli ajatellaan itäisessä Suomessa toimivia vientiä harjoittavia yrityksiä. Mikäli niitäkään sitten perustettaisiin?
	28.05.2025 21:33	Tero Korkeakoski
		Aika vähän on muuten tarvetta tuolle radalle. Vuositasolla puhutaan kymmenistä junista. Kyllä se kulkee Pori-Tampere-Parkano-Niinisalo -väliäkin tai muutamalla rekkalavetilla. Ainoa yhteysväli mihin voisi tulla liikennettä on Pieksämäki-Parikkala, mutta sieltä puuttuu yksi silta mitä ei tunnuta millään sinne saavan. Nato tuntuu olevan monelle hyvä syy vaikka mihin.
	28.05.2025 20:29	Asmo Rasinen
		Eihän näissä aina olekaan muuta kuin pönttöjä. Varsinkin 2022-2024 en nähnyt kertaakaan Tadeja ja harvemmin Typpihappopönttöjä ja umpivaunuja.
	28.05.2025 19:11	Juha-Pekka Marttila
		Eli joko Sr3 3315 vetää junaa mistä asti? Sähköt on kuiten jo Tornioon. Laurilasta?
	28.05.2025 18:03	Juha Toivonen
		Onhan tuo 2738 aivan huikea näky, nykyisessä VR:n yltiövihreässä hapatuksessa. Ja tuosta 2652 saa ihan kelpo koneen, kun maalaa sen uudelleen, ja unohtaa maalauksessa nuo suorastaan rietastelevat ja mauttomat vihreät raidat.
	28.05.2025 16:55	Juho Rintala
		Ja nyt tämä veturi syttyi sitten palamaan.
	28.05.2025 16:43	Antti Havukainen
		Joskus tullut seurattua asiaa kartalta ja moni kuski pysähtyy jo Ahjonsillan kohdalle ennen esiopastinta odottamaan värejä. Tällöin juna ehtii kulkutien muodostumisen jälkeen kiihdyttää edes hieman ennen Porvoonkadun tasoristeyksen hälytysosuudelle saapumista, joka alkaa Ahjon edesmenneen kevyen liikenteen tasoristeyksen kohdalta.
	28.05.2025 16:30	Mikko Mäntymäki
		Olisiko NATO jäsenyys hyvä syy avata Pori-Niinisalo-Parkano-Haapamäki-Jyväskylä reitti uudelleen 25t/aks kantavuudella? Tosin rautatiekuljetuksia voi suorittaa myös Vaasa-Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki reitillä.
	28.05.2025 16:22	Noah Nieminen
		Joo, viimeks kun kuvasin, niin ensin pysähty, ja sitten kun sai vihreän, vasta silloin alkoi kellot soimaan ja valot välkkymään.
	28.05.2025 15:54	Samu Matosaari
		Sais luvan pysähtyy ennen ku tasari aktivoituu.
	28.05.2025 13:44	Rasmus Viirre
		Enpä ole huomannut tuollaisia ”suurin piirtein -kaavoja” Ruokosuolta Ykspihlajaan kulkevissa junissa. Sillä välillä kyllä junatkaan eivät yleisesti ole näin pitkiä.
	28.05.2025 11:47	Jouni Ijäs
		Nytkö tämäkin sitten ajetaan sähköllä?. Viime sunnuntaina oli Sr1:n vetämänä
	28.05.2025 07:24	Linus Mansner
		Olen nähnyt tuon junan 4 kertaa ilman pönttöjä ja ne ovat olleet 2 kertaa Maanantaina, kerran tiistaina ja kerran Perjantaina
	28.05.2025 07:08	Jimi Lappalainen
		Viikonloppuisin on yleensä vain säiliövaunuja.
	28.05.2025 05:16	Kimmo Säteri
		Kerkesitkö muuten havainnoimaan, kuinka vilkasta tuo rajanylittävä liikenne on? Tiedä sitten helpottaako tilannetta yhtään se, miten erilaisessa poliittisessa leirissä Slovakia tällä hetkellä on Ukrainaan verrattuna...
	28.05.2025 05:10	Kimmo Säteri
		Kas. Laiturialueet ovat muuttuneet kliinisempään muotoon Slovakiassakin sitten edellisen vierailuni. Tosin edellisestä vierailustani on aikaa vaatimattomat (köhköh...) 16 vuotta.
	28.05.2025 01:41	Esa J. Rintamäki
		Aika vekkulia, etualan kiskossa saksalaisperäinen K-Oberbau!
	28.05.2025 01:31	Esa J. Rintamäki
		Pohdiskelin edellä kerrottua Hv3:n huimaa nopeutta ja kehittelin joitakin ajatuksia, oman teknisen tietämykseni tason pohjalta. Sopii huomata, että en ole sen kummemmin veturinsuunnitteluun koulutettukaan, mutta yleisiä koneenrakennusperiatteeita on kuitenkin olemassa sekä Eljakselta aikoinaan saamani Henschel - Taschenbuch on tuossa käsillä. Kun se perkeleen Meineke-Röhrsin Dampflokomotiven-kirja on eBayssä ilmeisesti junarosvojen hinnoittelema! VR 1937-historiikissa kerrotaan, kuinka H8- ja H9-sarjoille tehtiin vuonna 1934 ajonopeuden korotus 80 -> 95 km/t:iin. VR 1937:n mukaan "junissa oli keskimäärin 29 akselia, ja junan paino n. 260 tonnia". Nopeuden korotukseksi tehtiin "koneistoon tarvittavat muutokset". Junien säännönmukainen nopeus oli 1934 edelleen sama 80 km tunnissa. No niin, kulissikaarta ei mielestäni tarvinnut pidentää, sillä täytösasteita ei kovin suuressa määrin kannata korottaa (tuhlaa höyryä ja siten polttoaineita!). Täytös tarkoittaa sitä, että kuinka suuren höyryannoksen luisti laskee sylinteriin "paisumaan" so. työtään tekemään. Nuoremmille lukijoille havainnollistamiseksi: paineessa oleva höyry työntää mäntää ulkoilman painetta vasten. Eli: paine-ero tekee työliikkeen, joka kiertokangen avulla muutetaan männän edestakaisesta vetopyörien pyöriväksi liikkeeksi. Käsitykseni mukaan höyryveturin ajonopeuteen vaikuttaa luistin ennakko mäntään nähden. Jos tutkitaan Hv1-3 (ex H8 ja H9) koneistoa, on käyttöpyöräkertaan kiinnitetty ns vastakampi. Ilmeisesti vastakammen asentoa oli hiukan säädetty nopeuden nostopuuhien yhteydessä. Nyt päästäänkin koneiston nopeuksiin käsiksi: tärkeinä tekijöinä on ns mäntänopeus, joka on suurimmillaan männän iskun puolivälissä. Nopeus on nolla kuolokohdissa (samaa joudutaan miettimään myös autonmoottoreissa). Henschel - Taschenbuch (vuodelta 1935): koskien veturin ajonopeuksia: - keskimääräinen männän nopeus suurimmalla ajonopeudella ei pidä olla suurempi kuin 8 - 9 metriä sekunnissa. Tällä on vaikutusta männän iskunpituuden suuruuden valintaan. Henschel antaa koneiston minuuttikierrosluvun laskukaavaksi: n = 5305 (V/D), jossa [V = nopeus km/t ja D = vetopyörän halk. mm]. Itse olen laskenut tavalliseen tapaan: (oli kivaa laskutikkuharjoitteluakin!) Hv1-3 (ex H8 ja H9): koneiston kierrosluku nopeudella 80 km/t = 242,5 kierr./min. Vetopyörän halk. = 1750 mm. Nopeudella 95 km/t on kierrosluku: 288,0 kierr./min. Ero ei ole suuri, n. 45 kierrosta minuutissa. Henschelin kaavalla tulokset ovat samoja. Suoraan verrannolla laskemalla mäntänopeudeksi saisi 80-nopeudella: n. 7,6 m/s ja 95:llä: 9,0 m/s. Hr1 "Ukko-Pekalla" kierrosluvut ovat: 110 km/t = 307,1 kierr./min. Mäntänopeus: n. 10,5 m/s, ei paha vielä! 90 km/t = 251,2 kierr./min. 80 km/t = 223,3 kierr./min. Höyrykoneen koneiston osien suhteen kierrosluvulla on tosiaan väliä. Edelleen Henschel: erään asiaan kuuluvan taulukon mukaan suositus maksimikierrosluvuksi [pääradoilla, etutelillä tai Krauss-Helmholtzin (meillä Tr1 Ristossa)] n = 340 kierr./min. Edelleen Kraussin telillä (meillä Tv1 Jumbo) suositellaan max = 300 kierr./min. Tv1:llä se on 60 km/t nopeudella 227,4 kierr.min:ssa. Edellä mainituilla kierrosluvuilla on väliä mm kammentappien halkaisijamitoista riippuvat kehänopeudet. Kehänopeuksilla on oma vaikutuksensa mm kammentappien liukulaakereiden voitelun laatuun. (Mitä vahvempi tappi, sen suurempi kehänopeus jopa matalillakin kierrosluvuilla.) Oma merkityksensä on myös ns pintapaineella. Hyvin tärkeä osuus on myös laakerivälyksillä: - höyryveturissa ajon aikana kytkintankojen välykset vaihtavat jatkuvasti paikkaa vaakasuunnassa. Sir John L. ja Juhani Katajisto muistanevat Tr2 Trumanin laakerinkalkatukset näiden kulkiessa. Höyryvetureissa kierto- ja kytkinkanget on suunniteltava siksi tukeviksi, ettei esimerkiksi kiertokanki pääse nurjahtamaan eli taipumaan hallitsemattomasti kangen suunnassa vaikuttavien voimien (mäntävoimien!) takia. Tämä vaikuttaa tietenkin osien painoon. Edestakaisin liikkuvien massojen takia höyryveturin veto- ja kytkinpyöräkerrat vaativat vastapainojen erityistä järjestämistä. Henschel Taschenbuchista löytyy tarvittavat laskukaavat tätäkin työtä varten. Perinteisesti höyryvetureissa oikeanpuoleiset kammet kulkevat 90 ast. vasemman edellä. Tämä siksi, että veturi saataisiin ilman apua liikkeelle, vaikka toinen koneisto olisikin kuolokohdassaan. Eli: kampikoneisto EI OLE siten kuin polkupyörän polkimet. Tasapainoon vaikuttavat staattinen ja dynaaminen tasapaino. Asia on helposti järjestettävissä "helpoissa" pyörähdyskappaleissa, kuten esimerkiksi keskipakopumpun juoksupyörissä. Höyryvetureissa tilanne on toinen: Ivalon kirja: "keskipakovoima aiheuttaa, että veturin kulkiessa kammentapin napa, tappi, kiertokangen laakeri ja kangen isopää vetävät pyörää omalle puolelleen sitä voimakkaammin, mitä nopeammin veturi kulkee." Ja: "kun siis tappi on alhaalla, lisääntyisi pyörän paine kiskoa vastaan (amerikaksi: "Hammer-blow" eli vasaranisku), mutta kun tappi on ylhäällä, kevenisi paine (paino?) samalla määrällä." Lisäksi tulee huomioon otettavaksi myös veturin luikertelu. Tämä keveneminen ja paineen lisäys on tasattu vastapainoilla. Siten: nopeuksien nostossa jouduttiin ajattelemaan myös vetopyöräkertojen vastapainoja. Omasta mielestäni vastapainot tarkoittavat juuri yhtä ja sopivinta ajonopeutta, mille niiden suunnittelu on niitä laskenut. Hooveella kyllä tietenkin pääsee päästelemään kovempaakin vauhtia, mutta juuri höyrykoneiston rakenne ja mitat aiheuttavat omat rajoituksensa. Siten Laaksomiehen Hv3 995:n ohjaamon kylkeen maalattu nopeusmerkintä on tyystin ERI juttu kuin autojen huippunopeus. Lopputulemana: höyryveturin ajonopeuteen vaikuttavat: - veturin paino - veturin rakenne (joistakin komponenteista oli jo edellä puhetta.) - junalaji (tavarajunilla ei nyt niin hätätäkiirettä tarvitse pitää.) - radan kunto ja erityisesti kantavuus!!! - aikataulu - ratojen mäkisyys (C5 nyykähteli Pollarinmäessä aikoinaan, mutta sopi paremmin Oulun radalle.) - lämpötilakin!!! (Pakkasella kattilaan menevä polttoilma on paöjon kylmempää kuin juhannuksen aikaan.)
	27.05.2025 23:07	Jukka Voudinmäki
		Tai toinen. Muistelen kerran nähneeni täällä kuvan Maukkulasta. Sen lisäsi tänne eräs joensuulainen harrastaja, joka on poistunut sivustolta kuviensa kera jo useita vuosia sitten. Menee varmaan 2010-luvun alkuvuosille.
	27.05.2025 22:49	Kimmo Huhta
		Vähän ennen Ilomantsia oli muinen Maukkulan linjavaihde. Pääsisikö joku Itä-Suomen harrastaja ottamaan linjavaihteen paikalta tänne kuvan? Se olisi vorgin ensimmäinen Maukkula-otos.
	27.05.2025 21:56	Simo Virtanen
		NATO:n standardien mukainen ratkaisu.
	27.05.2025 16:32	John Lindroth
		Komea ilmestys! Nördlingenin museon S3/6 ,18478 vuodelta 1918 oli ajossa ainakin 2/25.(Tiedon mukaan veturi on käyttökunnossa.lähde Eisenbahn Museumsfahrzeuge! Veturin kattila ym ajat päättyy 17.8.25 ja veturi suunnitellaan korjattavaksi tämän jälkeen .Tätä ennen kuitenkin tullaan suorittamaan lukuisia ajoja.Tiedot tarkemmin Nördlingenin sivuilta!
	27.05.2025 16:27	John Lindroth
		Veturi on valmistetta Krauss vuodelta 1903.
	27.05.2025 14:31	Ilari Eskelinen
		Tämä vaunu tuhoutui tulipalossa 23.10.2024.
	27.05.2025 13:12	Jouni Hytönen
		Kuvassa on tosiaan vaihteenkosketin, joka valvoo vaihteen asentoa.
	27.05.2025 12:55	Juhani Pirttilahti
		Kuvassa on Siemensin vaihteenkosketin kytkentää asetinlaitteeseen ja asennon valvontaa varten, mitä tuskin Niinisalossa tarvitaan mihinkään.
	27.05.2025 12:35	Jari Välimaa
		Ohjaimessa oli käsivälitteisen lisäksi siemensin sähkömoottori, josta päättelin että sähkökäyttöinen. lisätty kuva
	27.05.2025 11:53	Antti Ojala
		Yhdyn kehujiin, eritt. hieno kuva. Rautahepo on piiskattu täyteen lähtövalmiuteen ja ylikin. Mikä kuvassa aiheuttaa aivosolmua, on kuva-ala veturin edessä. Toisaalta se voi olla ylivalottunut höyrypilvi tai nauttinut r e t u s s i a. - Onko herra Erkin tietokone konstitolkun l. tekoälyn mädättämä? Minulla on kohteliaiden poliisisetien huolellisesti tarkastama Windows 7-tietokone. Hakivat ja palauttivat laitteen oikein poliisiautokyydillä.
	27.05.2025 11:34	Riku Outinen
		Mistä ihmeestä tästä voi saada käsityksen että tämä olisi sähkövaihde?
	27.05.2025 11:01	Jouni Hytönen
		Kätisyys ja tunnus sopisivat Haapamäen kyllästämön entiseen linjavaihteeseen. Se ei kyllä sielläkään ollut sähkökääntöinen. https://vaunut.org/kuva/135117
	27.05.2025 10:53	Jouni Hytönen
		Tämähän on jostain muualta vapautunut ja Niinisaloon siirretty vaihde ja se on voinut aikaisemmin elämänkaarensa aikana olla sähkökääntöinen vaihde. Mutta käsiasetinhan tuossa on. Mistä voisi päätellä, että se olisi Niinisalossa sähkökääntöinen? Tuskin tulee olemaan.
	27.05.2025 10:33	Ilmari Tommola
		Vaunu edustaa S-Bahnin käytöstä poistunutta 485-sarjaa, jota valmistettiin alkujaan Itä-Berliinin lähiliikenteeseen. Sarja saatiin kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuonna 1992, Saksojen yhdistymisen jälkeen, ja viimeiset vaunut hylättiin vuonna 2023. Rainerin mainitsema lempinimi juontuu junien itäsaksalaisesta värityksestä, joka muistutti erehdyttävästi kokistölkin värimaailmaa.
	27.05.2025 09:24	Juha Toivonen
		En muista kertomusta enää täysin yksityiskohtaisesti, mutta asia tuli tuolloin ikään kuin sivukertomuksena, keskustellessamme ko henkilön kanssa juuri tästä Riihimäen 1970 törmäyksestä. En muista sitäkään, tultiinko sieltä junan kanssa, vai olisiko kenties tultu pelkällä veturilla? Siirtoajo? Oliko edes Seinäjoelta asti, vaiko joltakin väliasemalta? Seinäjoki - Haapamäki oli kuitenkin rataosa. Tuolloisesta tarinatuokiostamme on kulunut jo lähes 35 vuotta, joten kaikki yksityiskohdat eivät ole enää muistissani. Toki voi olla totta, kuinka juttua olisi paranneltu, jopa ihan alkuajoilta lähtien (1960-luku). Kerroin vain, kuinka muistan sen minulle kerrotuksi.
	27.05.2025 09:21	Juha Toivonen
		Onhan tässä onnettomuudessa ollut todella poikkeavia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia enemmänkin. Jossakin uutisessa mainittiin, kuinka nopeuspiirturin nauha oli repäisty pois paikaltaan? Toisaalta ylempänä tässä viestiketjussa mainitussa kirjassa kerrotaan, kuinka juna olisi ajanut 88 km/h Seis-opasteen ohi ja myös ilmeisesti jo aiemmin jolkutellut varsin reipasta vauhtia. Tavallisen tavarajunan suurin sallittu vauhti tuolloin 75 km/h. Mikä mahtoi olla kyseisen junan paino, ja oliko venakkojen lisäksi myös Suomalaisia vaunuja? Yhdessä kuvasarjan kuvassa näkyy palanen törmäyksen vastaanottaneen ruuhkapaikun tuhoutunutta puuvaunun kylkeä. Menikö enemmän kuin yksi vaunu hylkyyn?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset