Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10.2025 21:59 | Heikki Jalonen | ||
| Tämän Värtanin pienen asemarakennuksen kuvan yhteyteen sopisi mainita myös pari sanaa sen arkkitehdista, Adolf Wilhelm Edelsvärdistä (1824...1919). Toimessaan ensiksi Valtion Rautateiden pääarkkitehtina (vuodesta 1855 lähtien) ja sittemmin rautateiden arkkitehtikonttorin johtajana hänen voisi täydellä syyllä sanoa olevan ehdottomasti tärkein vaikuttaja mitä ruotsalaiseen rautateiden rakennuskulttuuriin tulee. Tuon Värtanin pienen aseman lisäksi hän suunnitteli monia keskeisiä suurhankkeita, kuten Tukholman, Göteborgin ja Malmön edelleenkin liikennettä palvelevat keskusasemat. Pääsuunnittelijan asemassa hän myös keskeisin osin määritteli lukuisten uusien rautatietyömaiden rakennuskannan tyyppipiirustuksia ja rautatiemiljöiden kaavoituksia ja ympäristörakentamista. Suurissa projekteissa oli tietysti mukana myös muita suunnittelijoita ja toimiston väkeä. Toimiston johtajana hän ei varmaankaan ihan jokaisen ikkunan muotoa enää itse piirtänyt, vaan määritteli yleislinjat. Mutta ilman hänen hyväksyntäänsä ei suunnitelma varmasti toteutunut. Toimiston johtajana hänen aikansa luultavasti kului enemmänkin näkemyksiensä puolustamisessa ja tavoittelemiensa rakennusbudjettien läpiajamisessa rautatiehallituksessa ja muiden korkeampien instanssien kokouksissa. Ruotsalaisen Wiki-artikkelin ( https://sv.wikipedia.org/wiki/Adolf_W._Edelsv%C3%A4rd ) mukaan se tuottikin näkyvää ja laajaa tulosta. Hänen nimissään valmistui yhteensä 5725 erilaista rakennusta valtion ratojen yhteyteen. Näistä 297 oli varsinaisia asemataloja. Melkoinen lukumäärä. Liekö edes neuvostoliittolainen betoninmonistaja kyennyt samaan? |
||||
|
21.10.2025 20:53 | Juho Rintala | ||
| Saa nähdä millon ensimmäinen tätä sarjaa kärähtää... | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10.2025 20:48 | Simo Virtanen | ||
| Tuo on mielenkiintoinen ajatus, etteikö Turku-Tukholma -reitti kannattaisi. Kuitenkin kilpailjat ajavat uusimmilla aluksillaan juuri tätä reittiä, olkoonkin Finnlinesin Kapelskär - Naantali, mutta kuitenkin. Helsinki - Tukholma laivat seisovat päivittäin tuntitolkulla satamissa ja laivan kassakoneet viettävät samalla hiljaiseloa. Turunreitillä kassat laulavat koko ajan. |
||||
|
|
21.10.2025 20:42 | Arttu Kokkonen | ||
| Toteutuisi jos pysyisi läjässä. | ||||
|
21.10.2025 20:14 | Roope Prusila | ||
| Turvallinen liikenne on yhteispeliä. Sunnuntaina katselin Niemen Kartanon pysäkillä kun vanhempi henkilö lähti ylittämään rataa pysäkiltä siitä vaunun edestä, välimatka vaunuun muutaman kymmenen metriä. Ratikka lähti hitaasti liikkeelle ja kuski soitti kokoajan kelloa ihan kuin se olisi saanut vanhukseen enemmän liikettä. Mielestäni kuljettaja olisi voinut käyttää päätään ja antaa toisen ylittää radan rauhassa. | ||||
|
21.10.2025 19:55 | Juha Toivonen | ||
| Ei pitäne paikkaansa? Kyllä höyryllä ajettiin Tampereelta pohjoiseen via Haapamäki, vielä 1970-luvullakin. Oheisessa kuvassa matkaa höyryvetoinen 1077 vetämä tavarajuna Hirsilässä. https://vaunut.org/kuva/136693?kv=1972&kv2=1972&tag0=0%7CTr1%7C On pakostakin tullut Tampereelta, ja kuvausvuosi on 1972. | ||||
|
21.10.2025 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, kaikki riippuu "täy - ,täyrellisesti eshitetyis - tä kyshymyk - sishtä" sanoi Paavo Hakala elokuvassa "Pohjanmaa". Jotkut tahallaan kysyvät vääriäkin kysymyksiä, odottaen (lue: edellyttäen) "oikeita" vastauksia. Semminkin, jos kysyy porukalta, jonka mielestä nykyisen korkean elintason perusteita sopisi välillä epäillä. Tämä näyttää olevan monellekin ylipääsemätön rasti. |
||||
|
|
21.10.2025 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea on Pellavatehtaan Jumbo! Tv1 939 odotti riisuttuna kohtalonsa täyttymistä Leppäveden sivuraiteella muiden Jumbojen mukana romujonossa syys - lokakuun vaihteessa 1978. Eräs Vilppulalainen vek muisteli aikoinaan, että viimeisiä höyryvetoisia tavarajunia olisi näkynyt Vilppulan kautta kulkevina vuonna yhdeksäntoistasataakuusikymmentä ja kahdeksan (= 1968), Ristoilla ajettuna. |
||||
|
|
21.10.2025 19:35 | Juha Toivonen | ||
| Tampereen seudulla höyryveturivetoiset junat olivat kuvanottohetkellä kaikonneet voimakkaasti. Haapamäen kautta kierrätettiin höyryvetoisina (yleensä Tr1) vielä joitakin tavarajunia. En milloinkaan "nassikkana" onnistunut näkemään Tampereella höyryvetoista junaa.... se vähän hiertää. | ||||
|
21.10.2025 19:28 | Juha Toivonen | ||
| Jopa on varsinainen sekaveto. Ovatko kaikki koneet todellakin töissä, vai onko kyseessä deeverinipun siirto jonnekin? | ||||
|
|
21.10.2025 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Tapsa. Jäykistyssikit postivaunun ulkokatossa erottuvat selvästi. Vanhemman sarjat vaunuissa oli sileät katot. Asiasta kukkaruukkuun: - tämän kuvan kommenteissa aprikoitiin Fo - ja Fot - vaunujen esiintymistiheyttä. Omat rikkani rokassa seuraavaksi: 14.5.1985 kävin Ilmalan varikolla, uteliaisuuskäynnillä: Tulokset havainnoista: pitkät rivit puuvaunuja: sarjaa A: 100, 94, 19, 91, 99. Sarjaa Em: 2761, 2754, 2185, 2181, 2182, 2767, 2183, 2186. Sarjaa Eikd: 22348. Sarjaa Ei: 22233, 22797, 22793, EFi 22400. Kysyin poistoon menevistä: ne ovat nämä: EFi 22396, Ei 22759, 22605, 22630, 22622, 22640, 22632, 22601, 22602, 22753, 22779, 22615. Fo 22531 (j. 61/62), 22545 (j. 62/61), 22542 (j. 10/9), 22549, 22548 (j. 63/64) 22536 (j. 71/72), 22541 (j. 72/71) ja 22547 (j. 63/64). Po9823, 9822, 9927 (kulj,vaunu), 9811 ja 9826. Olin myös aikoinaan merkinnyt muistiin valmistusajankohtia uusista VEB Waggonbau Passlingenin (lue Psl knp) valmistamista teräsvaunuista. Nämä oli kehystettynä merkitty vaunujen sivuseinien alaosaan, lähelle päätyä. Samaan tapaan ja paikkaan oli merkitty täyskorjausajankohdat. Siten Fot - sarja: 23901 = 10.84 23902 = 9.84 23903 = 12.84 23904 ei nähty, 23905 = 11.84 23906 ei nähty 23907 = 11.84 23908 ei nähty 23909 = 12.84 23910 = 1.85 23911 = 1.85 23912 = 2.85. |
||||
|
|
21.10.2025 19:10 | Juha Toivonen | ||
| n. pari vuotta taaksepäin, eräs valtamedian edustaja kyseli suorassa TV-haastattelussa muutamalta keloapinalaiselta, perusteluja heidän osallistumisestaan Mannerheimintien katkaisseeseen mielenosoitukseen. Miksi ja millä argumenteilla? Vastauksena noilta ressukoilta tuli aivan täyttä diiba-daapaa, eli he eivät edes tienneet miksi- ja minkä vuoksi he osoittivat mieltään. Lopputulemaksi jäi vahvasti, kuinka oli kivaa katkaista Mannerheimintien kaikki liikenne (joukkoliikenne mukaan lukien), ja päästä telkkariin! Kaipa siinä joku yhteisöllisyyskin nousee pintaan, kun saa sabotoida kaikkea muiden mukana. | ||||
|
|
21.10.2025 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, pienillä mailla, kuten vaikkapa just meillä, on mahdollisuus kuitenkin tehdä erilaisia valintoja. Niillä on vaikutuksensa isompiinkin maihin, eikö totta? |
||||
|
|
21.10.2025 19:02 | Juha Toivonen | ||
| ...ja tuo väritys...Aargh! Mutta joo...eipä ole muotoilukaan kovin kaunis. Paperilla tuon veturityypin arvot näyttävät hyvältä. Liekö jopa toteutuneet käytännössä? | ||||
|
21.10.2025 18:56 | Juha Toivonen | ||
| Tv2/K4 on ollut erittäin tasapainoisen oloinen veturityyppi. Harmi sinänsä, ettei näitä tilattu huomattavasti suurempia määriä Yhdysvalloista, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. "Kertakäyttöveturiksi" luonnehdittu Wilson, suoritti myyjän asettaman maksimaalisen 20 vuotisen elinajanodotteensa tuplana, eli yli 40 vuotta noilla paukutettiin menestyksekkäästi menemään. Jumbon ohella oli erittäin merkittävä veturisarja 1920-luvulta, aina 1960 luvulle. | ||||
|
|
21.10.2025 18:42 | Juho Rintala | ||
| Kyllä tämä kokovihreä väritys ottaa silmään. | ||||
|
21.10.2025 18:39 | Pasi Seppälä | ||
| Vahva syksyn huurteinen tunnelma kuvassa. On kyllä nätti kuva. | ||||
|
|
21.10.2025 17:29 | Raimo Harju | ||
| Herrat Ari ja Esa, Suomi on pieni maa ja pieni kansa, meidän elokapinoimmillamme ei ole muuta vaikutusta kuin se että vaikeutamme ja häiritsemme omaa elämäämme. | ||||
|
21.10.2025 17:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| No 3005 hylättiin joulukuussa 1970. Herra Tapsa, mikä tuon CEi:n numero on? Kuvasta ei näy onko CEi tavallinen vaiko mulatti. 2-luokkamerkin alapuolella näyttäisi olevan maalattuna teksti: "hylätty - (vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa). Yksistään 1965 - 66 hylättiin CEi-vaunuista nrot: 2531, 2634, 2536, 2540, 2452, 2543 (meni Vammalaan, Kiskokabinetille), 2547, 2559, 2560, 2584, 2586, 2587, 2588, 2591 ja 2597. Kaksi viimeistä mulatteja. Virkatarvevaunuiksi (tietenkin kaupallisesta liikenteestä jo hylätyt) meni 1965 - 66 tienoilla nrot: 2532, 2544, 2549, 2557, 2558, 2564, 2568, 2592, 2593, 2596, 2597, 2599, 2603 (-> A 22), 2604, 2605 ja 2606. Nrot 2592 -> on mulatteja. |
||||
|
|
21.10.2025 17:21 | Petri Sallinen | ||
| Kasvihuonekaasuilmiö on jo yli sata vuotta vanha teoria. Vuonna 1903 Nobel-palkinnon kemian alalta saanut ruotsalainen tiedemies Svante Arrhenius tutki hiilidioksidin ja vesihöyryn lämpösäteilyominaisuuksia ja havaitsi, että lämpimien kausien vaihtelu riippuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista. Hän julkaisi teoriansa kasvihuonekaasuilmiöstä vuonna 1896. Joseph Fourier oli tosin tehnyt samanlaisia havaintoja jo vuonna 1827. Amerikkalainen Popular Mechanics -lehti julkaisi vuonna 1912 jutun Arrheniuksen teoriasta. ”Maailman uunit polttavat nyt noin kaksi miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Tämän seuraukset voivat olla tuntuvat muutamassa vuosisadassa”, Arrhenius totesi tuolloin. Arrhenius laski, että maapallon lämpötila nousee 5-6 astetta, mikäli ilmakehän hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu. Laskelma oli tuolloin yläkanttiin. Nykyisillä menetelmillä tarkkuus on parantunut, jolloin keskilämpötilan nousuksi on laskettu 1,5—4,5 astetta. Kiistaa on aiheuttanut myös se, onko ilmaston lämpeneminen ihmisen työtä vai ei. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun polttelun sanotaan tuottavan sen verran erilaista jälkeä ilmakehään kuin luonnollisten kasvihuonekaasujen synnyn, joten polttamisesta eli ihmisten toimista aiheutuva ilmaston lämpeneminen voidaan erottaa kokonaisuudesta. Sekin voidaan jäljittää ainakin hehtaarille, kuinka paljon ihmiskunta on hyödyntänyt fossiilisia polttoaineita teollisena aikana. Lontoon savusumun yksi syy oli kivihiilen polttaminen huonolla hyötysuhteella kiinteistöjen keskuslämmityskattiloissa ja kotien uuneissa. Tämä aiheutti aikoinaan valtavan määrä keuhkosairauksia, mutta myös happosateita. Nykyisin on esitetty myös sellaisia arvioita, että kiukaat ja huonosti puuta polttavat tulisijat saattavat aiheuttaa alueellisesti merkittävän määrän pienhiukkaspäästöjä, joilla on yhteys keuhkosairauksiin. Tampereella ainakin energiantuotannossa on tapahtunut todellinen murros: ennen 80-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto perustuu nyt uusiutuvan energian käyttöön. Uusiutuvaan energiaan perustuvan teollisuustoiminnan kilpailukyky on nykyisin selvästi parempi kuin fossiilitalouteen perustuvan — eikä tarvitse enää tukeutua idästä tuotavaan fossiilienergiaan. |
||||
|
|
21.10.2025 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielestäni Elokapinan tekee kiusalliseksi se, etteivät sen kannattajat enää ota todesta "vaurastumis-evankeliumin" (lue: uusliberalismin) oikeellisuutta, jota eri "vaurastumisylipapit" ovat yrittäneet pakkosyöttää sitä meille kurkuistamme väkisin alas. Elokapina muistuttaa meitä siitä, että edessä on päivä, jolloin joudumme toteamaan olevamme umpikujassa. Herra Erkille: Kun viimeinenkin puu on kaadettu, kun viimeinenkin eläin on tapettu sukupuuttoon, kun viimeinenkin joki on myrkytetty, niin vasta silloin valkoinen mies tajuaa: - rahaa ei voi syödä. |
||||
|
|
21.10.2025 16:49 | Ida Nevalainen | ||
| Totta muuten! | ||||
|
|
21.10.2025 16:48 | Rasmus Viirre | ||
| Palikka se on, mutta minua häiritsee eniten tuo ovi-ikkunan vihreä kehys. Olisi mieluummin musta kuten muiden ikkunoiden kehykset! Osuu silmään erikoisen pahasti. | ||||
|
21.10.2025 16:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jimi, Kari ja Eljas: - Ruukin vanhaa asemataloa on käytetty/käytetään paikallisena Lars Leevi Lestadiuksen uskonkäsityksenharrastajien "Rauhanyhdistys"-kokoontumistilana | ||||
|
|
21.10.2025 16:28 | Juho Rintala | ||
| Legopalikka joo. | ||||
|
|
21.10.2025 15:49 | Juha Kutvonen | ||
| Rakennus toimi pitkään Svenska Järnvägsklubbenin (SJK) kerhotilana. | ||||
|
|
21.10.2025 15:27 | Tapio Keränen | ||
| Viimeistä edellisenä vaununa teräskorinen postivaunu Pot, uusinta tyyppiä. | ||||
|
21.10.2025 15:22 | Julius Ylitalo | ||
| Raasepori on muistaakseni Dragsvik-Karjaa välillä | ||||
|
21.10.2025 14:33 | Kari Roininen | ||
| Oisko tämä kevytversio Tte:stä? | ||||
|
21.10.2025 13:59 | Esa Lehtinen | ||
| Mahtaisiko tuo sedan olla Ford Zephyr? | ||||
|
|
21.10.2025 13:39 | Ari Virtanen | ||
| Jokaisella on oikeus kertoa oma mielipide, mutta jokaisella ei ole oikeus kertoa omia faktoja. Tiedemaailmassa selkeä tutkijoiden enemmistö on todennut ihmistoiminnan yhteyden ilmaston lämpenemiseen. Muutos on ollut nopea ja toisin kuin muut maapallon vastaavat mullistukset, se on tapahtunut todella lyhyessä ajassa teollisena aikakautena. Elokapinastakaan ei tarvitse tykätä, mutta tieteen tutkittujen tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. | ||||
|
|
21.10.2025 11:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos tiedoista, E-herrat. Tämä on tosiaan edelleen olemassa. | ||||
|
|
21.10.2025 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Tämäkään hieno kuva ei synnytä suhteellisuudentajua elokapina-väessä ja vastaavissa. Lämpö syntyi hiilellä, haloilla ja turpeella kaikkialla maailmassa, pohjoismaissa, Britanniassa, Saksassa, Benelux-maissa (ja tietysti varsinkin neukkulassa ja sen alistamissa maissa). Polttaminen tapahtui huonoissa kattiloissa ja ilman puhdistuslaitteita.Lisättiin vain piippujen korkeutta. Oli HIILI- ja teräsyhteisökin (eli sittemmin EEC) sitä varten. Ilmasto ei silti lainkaan lämmennyt. Nyt kerrotaan lämpiävän yli ymmärryksen meiden syystämme, vaikka hiilet ja muut pistettiin pannaan ja auton päästöt ovat alle kymmenestuhannesosa 40 vuoden takaisesta. Kotikaupungistani, entisestä kukoistavasta teollisuuskaupunki Tampereesta muistan lukemattomat tummaa savua työntäneet tehtaanpiiput, Niitä säestivät lukemattomat kerrostalojen ja pikkutönöjen savuavat piiput. Armeijasta PsvP:stä muistan silmiin tunkeneen Bakun naftan rikinkatkun, kun herättelimme komppanian kymmentä T54-vaunua. Sisun testaushommista muistan Leyland 0.500 -savumoottorin (joka upotti Leylandin), joka pimensi korttelin kylmäkäynnistyessään ja Rolls-Royce -moottorin, joka kävi kylmäkäynnistyksessä vartin yhdellä pytyllä, sitten kahdella ja rynnätessään lopulta kaikilla, pimensi seudun. Britanniassa opiskellessani muista pistävän kivihiilenkatkun köyhempien asuinkaduilla ("Lontoon sumun" jäljitelmä). Kaikesta tällaisesta huolimatta ilmasto ei silloin lämminnyt lainkaan! Nyt sanovat että murto-osaan vähentyneet palokaasut kuumentavat maapallon peruuttamattomasti. Autuaita ovat helposti höynäytettävät.. |
||||
|
21.10.2025 10:45 | Rasmus Viirre | ||
| Aa, jo vain :) | ||||
|
21.10.2025 10:40 | Rasmus Viirre | ||
| Kulkisipa. Pankakosken rata katkaistiin muusta rataverkosta 2023 mutta liikenne sinne taidettiin lopettaa reilusti sitä aikaisemmin. Väylävirasto päätti lakkauttaa Pankakosken liikennepaikan 2024. Viimeinen aikataulu jonka löysin Juliasta oli VR:n PAI 26.10.2022. |
||||
|
21.10.2025 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Satamaradalla pienestä mutkaisuudesta ei ole haittaa... | ||||
|
21.10.2025 10:35 | Tero Korkeakoski | ||
| Älvsjössä taitaa olla ainoa "järjestelyratapiha" Tukholmassa, mutta sen mitä sieltä on kuvia nähnyt niin aika lailla kokojunia sieltäkin kulkee kombiterminaalista pois. | ||||
|
|
21.10.2025 10:31 | Kari Haapakangas | ||
| Tämähän on edelleen olemassa, jos kohta melkoisesti muokattuna... | ||||
|
|
21.10.2025 10:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Kulkeeko Pankakoskelta enää mitään junalla? Toiminnassa se taitaa vielä olla. | ||||
|
21.10.2025 10:15 | Julius Ylitalo | ||
| Rovaniemeltä lähtee autovaunut klo 17.52 Turkuun ja 21.00 Pasilaan | ||||
|
21.10.2025 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, Hannu-serkku! Tässä kuvassa hyvinkin vahva merkityksellinen tuntu: ei tiedä vielä, mitä tai mikä mutkasta kaartaa esiin... Syksyinen teema sopii hyvin, kuin suutarin nyrkki räätälin silmään! Ilmassa sähköä, ajolangassa siis! |
||||
|
21.10.2025 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihminen, tuo "syntinen saatana kurja" on melkoisen ahkera ja aikaansaapa olento. | ||||
|
|
21.10.2025 09:50 | Eljas Pölhö | ||
| 1939 km-luku oli 705+263, eli käytännssä sama kuin 1961 tai jokseenkin sama kuin vanhasta kartasta arvioitu. | ||||
|
21.10.2025 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mustavalkoisella taustalevyllä varustettu opastin on esiopastin. Rata lienee kaartuva, kun opastin on ikäänkuin väärällä puolella ruotsalaisten käytäntöön verrattuna. |
||||
|
21.10.2025 09:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen ratkaisu raiteensuluissa. | ||||
|
|
21.10.2025 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, aikataulukirjan nro 128 (voimassa 28.5.1961 alkaen) rataosaselostuksen mukaan: km 705+262. | ||||
|
|
21.10.2025 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Vekkuli idea yksityiskohdaksi ovat nuo räystään pyöreät ikkunat. Ilmeisen helppo nakki tuon aikaisille raksamiehille, kattopeltisepistä puhumattakaan. |
||||
|
21.10.2025 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei minunkaan mielestäni, mitä tulee mittasuhteisiin ja muutenkin yleiseen ulkoasuun. Ainoa suomalaista designia edustava "elementti" on aseman nimikyltti. |
||||
|
|
21.10.2025 06:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Hain vain Googlesta Ohennevaa :) | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10.2025 00:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannatan Arton ehdotusta että Göteborgin tai Malmön junat ajaisivat satamaan ja että vaihtoaika laivan ja junan välillä vähintään puoli tuntia. VR voisi näyttää esimerkkiä ja palvella suomalaisia. SJ:llä on vaikeuksia ylläpitää Tukholma-Berliini yöjunaa ja voi olla että kyseisen ostoliikennejunan tarina on finito. Jäljelle jäisi sitten Snälltågetin juna mutta se ei kulje ympärivuotisesti. Sitten on oma lukunsa miten saisi Tallink Siljan palauttamaan Turun laivojen aikataulut entiselleen. Sitä varustamoa ei kiinnosta muu kuin asiakkaiden rahastaminen mahdollisimman hitailla viihderisteilyillä. Viking Linekaan tuskin siirtäisi laivojaan Stadsgårdenista Värtaniin vaikka siellä on selvästi liikakapasiteettia kun Riikaan ei laivoja enää kulje ja Tallinnaan vain joka toinen päivä. |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10.2025 23:22 | Tor Lillqvist | ||
| Sitten on tietysti se ikävä fakta että kansainväliset yöjunat myöhästyvät suhteellisen usein tuntikaupalla. Eli jos joku Berliini–Tukholma-yöjuna kulkisi Värtanin satamaan, ja saapuisi aikataulun mukaan niin että on järkevästi aikaa nousta laivaan, ehkä tunti ennen laivan lähtöä, niin vähintään pari kertaa kuussa se olisi niin myöhässä että laiva olisi jo lähtenyt. Laiva ei odota muutamaa myöhässä olevaa matkustajaa. Ja jos tämän varalle juna saapuisi monta tuntia ennen laivan lähtöä, niin että jos juna on ajoissa nin voi nukkua vaunussa vielä tunnin, pari, niin valtaosaa matkustajista, jotka jäisivät pois jo Stockholm C:llä, harmittaisi kun pitäisi jäädä pois jo viiden aikaan aamulla tms. Toki juna voisi Värtanin jälkeen ajaa uudestaan Stockholm C:lle. Mutta joo, hankalaa. | ||||