Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.05.2025 10:33 | Ilmari Tommola | ||
| Vaunu edustaa S-Bahnin käytöstä poistunutta 485-sarjaa, jota valmistettiin alkujaan Itä-Berliinin lähiliikenteeseen. Sarja saatiin kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuonna 1992, Saksojen yhdistymisen jälkeen, ja viimeiset vaunut hylättiin vuonna 2023. Rainerin mainitsema lempinimi juontuu junien itäsaksalaisesta värityksestä, joka muistutti erehdyttävästi kokistölkin värimaailmaa. | ||||
|
27.05.2025 09:24 | Juha Toivonen | ||
| En muista kertomusta enää täysin yksityiskohtaisesti, mutta asia tuli tuolloin ikään kuin sivukertomuksena, keskustellessamme ko henkilön kanssa juuri tästä Riihimäen 1970 törmäyksestä. En muista sitäkään, tultiinko sieltä junan kanssa, vai olisiko kenties tultu pelkällä veturilla? Siirtoajo? Oliko edes Seinäjoelta asti, vaiko joltakin väliasemalta? Seinäjoki - Haapamäki oli kuitenkin rataosa. Tuolloisesta tarinatuokiostamme on kulunut jo lähes 35 vuotta, joten kaikki yksityiskohdat eivät ole enää muistissani. Toki voi olla totta, kuinka juttua olisi paranneltu, jopa ihan alkuajoilta lähtien (1960-luku). Kerroin vain, kuinka muistan sen minulle kerrotuksi. | ||||
|
|
27.05.2025 09:21 | Juha Toivonen | ||
| Onhan tässä onnettomuudessa ollut todella poikkeavia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia enemmänkin. Jossakin uutisessa mainittiin, kuinka nopeuspiirturin nauha oli repäisty pois paikaltaan? Toisaalta ylempänä tässä viestiketjussa mainitussa kirjassa kerrotaan, kuinka juna olisi ajanut 88 km/h Seis-opasteen ohi ja myös ilmeisesti jo aiemmin jolkutellut varsin reipasta vauhtia. Tavallisen tavarajunan suurin sallittu vauhti tuolloin 75 km/h. Mikä mahtoi olla kyseisen junan paino, ja oliko venakkojen lisäksi myös Suomalaisia vaunuja? Yhdessä kuvasarjan kuvassa näkyy palanen törmäyksen vastaanottaneen ruuhkapaikun tuhoutunutta puuvaunun kylkeä. Menikö enemmän kuin yksi vaunu hylkyyn? | ||||
|
27.05.2025 09:14 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo näyttää että Niinisalon rata tulee saamaan raskaamman kiskotuksen. Miksi puupölkyt? | ||||
|
|
27.05.2025 09:08 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko kuvan https://vaunut.org/kuva/32098 kommenteissa mainittu juhannusaaton 1938 P1:n saavuttama noin 120 km/h nopein tunnettu H-sarjan vetureiden ajo? Mutta nämä lienevät optimioloissa saavutettuja ennätyksiä. Muistaakseni Jukka Nurminen kirjoittaa jossain 70-luvun Resiina-lehdessä, että Hv1-3-vetureiden normaali huippunopeus oli 90-105 km/h. Ko. veturithan oli alun perin mitoitettu nopeudelle 80 km/h, joten ilmeisesti pelivaraa ei mahdottomia määriä jäänyt ainakaan laiskemmilla yksilöillä sen jälkeen, kun suurin sallittu nopeus nostettiin arvoon 95 km/h. Toinen asia on, että miten mukavaa lämmittäjän toiminta on takaperin ajettaessa, jos vauhtia on paljon yli sallitun 50 km/h? Voihan se kesähelteellä menetellä mutta junia ajetaan myös talvella tai vesisateessa. Tietysti juuri tästä tapauksesta säätila ei ole tiedossa mutta yleisesti ottaen 50 km/h takaperin ajettaessa lienee perusteltua. |
||||
|
|
27.05.2025 08:48 | Petri Nummijoki | ||
| Minkä vuoksi tenderiveturilla olisi pitänyt ajaa Seinäjoelta Haapamäelle takaperin, kun Seinäjoella oli parikin kääntöpöytää sekä Haapamäellä kääntöpöytä ja kolmioraide eli edes kääntöpöydän ruuhka tai jonkinlainen vikaantuminen ei pakottaisi jättämään veturia kääntämättä? Eri asia sitten, jos kysymys oli matkalle sammuneen junan noutamisesta vaikka Niinimaalta Seinäjoelle eli ajettiin Seinäjoen ja Haapamäen välillä eikä koko matkaa. Täsmälleen kerrotussa muodossaan asia kuulostaa kyllä vähän siltä, että juttu on saattanut parantua ajan kuluessa. | ||||
|
|
27.05.2025 08:48 | Juha Toivonen | ||
| Mikä mahtoi olla todellinen saavutettavissa oleva huippunopeus Hv 1-3 sarjoilla? Tuskin jäi "vain" 95/km/h? | ||||
|
27.05.2025 08:42 | Eljas Pölhö | ||
| Esimerkki vanhojen postikorttien uskottavuudesta https://vaunut.org/kuva/101515 | ||||
|
27.05.2025 07:32 | Jari Välimaa | ||
| VR:n mukaan asiakas on aina väärässä ? | ||||
|
27.05.2025 04:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkoon nyt mainituksi, että herra Heikin mainitsema "DR" oli poliittisesti eri asia kuin Harppi-Saksan DR. Juridisestihan ne olivat sama asia, näin ainakin piti olla toisen maailmansodan jälkeisiä kalustojen omistussuhde-epäselvyyksiä ratkottaessa miehitysvaltojen silmien alla. Voisin itse suositella käytettäväksi "DRG" eli Deutsche Reichsbahn-Gesellschaft puhuttaessa Weimarin tasavallan ja natsiajan Reichsbahnista. Siinä mielessä DR lyhenteenä olisi mielleyhtymänä helposti tarkoittamassa Itä-Saksaa. DRG-lyhennettähän ei nyt niin kovin pitkää aikaa itse Reichsbahn käyttänyt. Kärryistä pudonneet: lähettäkää mielensäpahoittamisestanne lasku Stalinin ja/tai Hitlerin perikunnille. |
||||
|
27.05.2025 04:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, Moottori II kertoo samaa moottorityyppiä käytetyn Otso 2 - pienveturissa. Sir John, niin Oktoberfestin aikanako vähintään? "Da wo die blaue Isar fliesst..." (G'suffaa!) |
||||
|
|
27.05.2025 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tenderi edellä oli suurin sallittu yleisesti 50 km/t. JOS tutkitaan Hv1-2-3:n kulissikaarta, niin se on yhtä pitkä nivelkohtansa ylä- ja alapuolella. Teknisesti on siten ollut mahdollista heittää "ratti pohjaan" taaksepäin. Semminkin, kun ainoa nopeusrajoitin on mittarissa oleva punainen poikkiviiva asteikossa. Se vaan, että tenderin telit kun Hooveellä eivät ole ominaisuuksiltaan verrattavissa etupään teliin. Reipasta menoa raskaskätiseltä kuljettajalta kyllä (lieneekö ollut "urheilumiehiä"?). Kun vaan tietäisi, että onko laatikko ollut täynnä vettä (tarpeeksi kovaa ajettaessa iso vesimäärä saattaa kaataa tenderin kaarteessa) ja että oliko Alavuden soraraiteen kolmioraide ollut käytössä ja tuliko milllaisen junan kanssa? Vaiko veturina siirtoajossa? No, vähänkään erikoisemmista ihmisistä "tulee" helposti "legendoja" ja jo eläissään. Ihmiset nyt vaan ovat sellaisia. Myös niinkin koneellisen esineen hallitsevat kunnioitetut herrat höyryajan veturimiehet, vähintään ovat Jumalasta seuraavat ja vielä ylöspäin... Maa, ilma, tuli, vesi, - intiaanien neljä peruselementtiä. Niitä ei kuka tahansa "Arska Pieriäinen" kyennyt hallitsemaan samalla vaivattomuudella kuin höyryveturin kuljettajat. |
||||
|
|
27.05.2025 02:39 | Juha Toivonen | ||
| Muistan kuulleeni 1990-luvun alussa eräältä vanhemmalta rautatieharrastajalta, kyseisen menehtyneen veturinkuljettajan aiemmasta ns "varsin räväkästä ajotyylistä" 1960-luvulla. Muistini mukaan minulle tuolloin kerrottiin, kuinka ko kuljettaja oli jokunen vuosi taaksepäin, mm peruuttanut Seinäjoelta - Haapamäelle jollakin Hv3 sarjan veturilla, - suurelta osin 95 km/h vauhdilla. Jos näin on todella tapahtunut, niin ilmeisen reipasta menoahan tuo on ollut. Mikä muuten oli tuolloin suurin sallittu takaperin ajon vauhti kyseisellä veturityypillä? | ||||
|
|
27.05.2025 02:04 | John Lindroth | ||
| Kuvan raitiovaunu tuntee tyyppimerkinnän M4. Jos matkailla haluaa täytyy tietää että Muenchen on Saksan kallein kaupunki! | ||||
|
|
27.05.2025 00:34 | Heikki Jalonen | ||
| Ilmalla jäähtyi, Luftgekühlt. Tuossa 250 Uranuksessa oli (kuten nimikin paljastaa) Deutz-moottori. Tuon auton valmistuessa (KHD-aikaa) se oli talon ihan oma valmiste. Moottorin tyyppi tarkemmin F12L714, 19-litrainen V12 imukone ja 250 hevosvoimaa melko rauhallisilla 2300 u/min. Suurin osa noilla spekseillä tehdyistä autoista taidettiin maalata maastonvihreiksi. Osa sitten punaisiksi ja siniset vilkut katolle. Alustat varmaan poikkeuksetta läpivetäviä. Ei ollut mikään tarkan markan vaihtoehto KTK-hommiin mullan ja pullan ajoon... |
||||
|
|
27.05.2025 00:11 | Reijo Salminen | ||
| Olikos tuo Magirus niitä pomminvarmoja ilmajäähdytteisiä ikiliikkujia? | ||||
|
|
26.05.2025 23:11 | Heikki Jalonen | ||
| No jaa, Magirus oli aikanaan parasta ja järeintä mitä rahalla sai - ainakin Olavi Sallinen voisi sen vahvistaa jos vielä joukossamme olisi... Tuo Deutsche Museumin yksilö on Magirus F 250 D 25 A Uranus vuodelta 1965. Mallimerkinnän "250" kertoo tehon hevosvoimissa ja "25" kokonaispainon tonneissa. Vuonna 1965 raskainkin Volvo, Scania-Vabis, M-B, Sisu tai Vanaja olivat vasta matkalla kohti noita numeroita. |
||||
|
|
26.05.2025 22:47 | Heikki Jalonen | ||
| S 3/6 alkukuperäinen numero (K.Bay.Sts.B.) oli 3634 . Sittemmin DR 18 451. Rakentaja J.A. Maffei, München, 1912 |
||||
|
26.05.2025 20:47 | Samu Matosaari | ||
| Komia räpsy. | ||||
|
|
26.05.2025 20:08 | Jarno Piltti | ||
| Mietin että voidaanko vanhoissa postikorttikuvissa aina luottaa kaikkeen? Tässä tosin ei mikään vihjaa retusointiin. | ||||
|
26.05.2025 19:55 | Jarno Piltti | ||
| Aika magee paita ylärivin vasemmaisimmalla. | ||||
|
26.05.2025 19:49 | Jarno Piltti | ||
| Siinäpä on itää ja länttä! | ||||
|
26.05.2025 19:47 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä vertaus veturikierrosta tuo shakkisiirto. Jossain oleva veturi on poissa jostain muualta. | ||||
|
26.05.2025 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisissa teräsrakenteisissa postivaunuissa lanterniinikatto oli muotia. "Schaltschrank" tarkoittaa kytkinkaappia. | ||||
|
26.05.2025 19:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Luftwaffen historiasta tuttuja paikannimiä riittää ja paljon. Suomalaiset pilotit hakivat keväällä 1943 ensimmäiset Messerschmitt 109 G-2:nsa Erdingin kautta. Ja eikun S2 - linjalla Dachauhun... |
||||
|
|
26.05.2025 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä!!! Kaikkein mielenkiintoisin museoesine, eli Baijerin kuninkaallisten valtionrautateiden veturikaunotar: S 3/6. 2'C1'h4v, eli nelisylinterinen tulistinkompoundiveturi. Suunnittelija: Anton Hammel. Ja veturin numero oli...? |
||||
|
|
26.05.2025 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pelastaa "Münchner Merkur"? - niin mistä? Yrittikö loikata kiskoiltaan "antifasistisen suojavallin" yli Ossi-Saksaan, paremman elämän toivossa? Nostolaitteena "natsi-Saksan viimeinen paha teko maailmalle" eli Magirus-Deutz-kuormuri. Taustalla "Poliisi-Bimmer" eli kyttäkaara eli "eine Bullenschleuder". |
||||
|
|
26.05.2025 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Malli taitaa olla "Coladose" | ||||
|
26.05.2025 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, ICE:n rinnalla sitikan ID... Kummankin.päätarkoituksena ollut kuljettaa bratwurst-henkilö Hamburg - Altonasta Bonniin, eli paikasta A paikkasn B! |
||||
|
26.05.2025 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi ns. "Grubenlok" eli avolouhoksilla ollut kaivosveturi? | ||||
|
26.05.2025 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein hyvä! DB- ja DR- näkemykset rinnakkain. Olivathan ne periaatteessa samanlaisen kehityskulun tuottamia. | ||||
|
Kuvasarja: Deutches Museum |
26.05.2025 18:24 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tässä taitavat olla ensinmäiset järjestelmäkamerakuvat mitkä olen lisännyt vorgiin | ||||
|
26.05.2025 18:16 | Markku Naskali | ||
| Pienoisiltahan nuo näyttävät veturin rinnalla! :) | ||||
|
26.05.2025 13:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2023 saatiin vaihdettua viimeiset linjan K30-kiskot 54E1:ksi ja viime kesänä jatkettiin vielä Saarijärven ja Kolkanlahden välisen K43-osuuden korvaamisella 54E1-kiskoilla. Jos tuo akselipainorajoitus oli peräisin K30-kiskotuksesta, se voisi sitten olla poistunut kesän 2023 jälkeen. | ||||
|
26.05.2025 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| OK, olin siinä uskossa, ettei saneeraamattomia moottorivaunuja olisi enää jäljellä, mutta näemmä Latviassa sitten edelleen on. | ||||
|
26.05.2025 12:40 | Joonas Viita | ||
| Yhteys rataverkkoon on olemassa, ilmakuvista ei ainakaan näy mitään jäänteitä aitojen sisäpuolella. | ||||
|
|
26.05.2025 12:31 | Jorma Toivonen | ||
| SKS kirjoitti: Latvialaisissa on sekä MTU:ta että Zvezdaa (Звезда), kuvan yksilössä juurikin alkuperäinen Zvezda. | ||||
|
|
26.05.2025 12:27 | Raimo Hämäläinen | ||
| Toki kiinnostaisi myös se onko voimalan alueella enää mitään jäänteitä siellä sijainneesta ratapihasta? | ||||
|
|
26.05.2025 12:26 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko näillä "raide vanhuksilla" vielä yhteyttä rataverkkoon? | ||||
|
26.05.2025 12:22 | Raimo Hämäläinen | ||
| Masentava kuva ajasta joka ei enää koskaan palaa takaisin :( | ||||
|
26.05.2025 12:16 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kiire ei paina valmiissa maailmassa | ||||
|
|
26.05.2025 11:06 | Juho Rintala | ||
| Oho! | ||||
|
|
26.05.2025 10:54 | Kimmo Huhta | ||
| Väyläviraston julkaisu 'Vähäliikenteiset radat' vuodelta 2024 toteaa, että 20 kN akselipainoon on palattu. Tämä on tapahtunut jossain kohtaa aikavälillä 2020-2024. | ||||
|
26.05.2025 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä jonossa on jo melko monta radio-ohjauslaitteistolla varustettua veturia eli nekään eivät enää ole turvassa. | ||||
|
|
26.05.2025 10:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tehtaalta valmistuessa näissä tietysti oli neuvostovalmisteinen Zvezda. | ||||
|
|
26.05.2025 10:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kotimaista tuotantoa muuten, toki neuvostoajalta. Epäilisin päämoottorin olevan kuitenkin saksalaista tekoa (MTU). | ||||
|
26.05.2025 09:53 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkistusnumeroiden käyttöönotto ja merkintätapa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16390.0 | ||||
|
26.05.2025 09:32 | Teuvo Piirainen | ||
| Ilmeisesti T7126. | ||||
|
26.05.2025 06:47 | Jari Välimaa | ||
| ei ollut mitään lappuja mutta kumipyörin olivat tulleet | ||||
|
|
26.05.2025 01:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuleeko pölkyt Toijalasta, vai muualta? | ||||
|
|
25.05.2025 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, veturikierron suunnittelu on tarkkaa tieteellistä työtä. Ei siis mitään sonnanajoa peräkärryn takalaita alhaalla. Nuhraantuu vielä maantie! | ||||