Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.07.2024 00:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiva kesäinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07.2024 00:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kaikille kiitoksista! Jari: en muistanutkaan openrailwaymap.org:a, se oli tässäkin tapauksessa hyödyllinen! | ||||
|
08.07.2024 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Totta Panu, Kalmarin ympäristössä radat olivat 891-millisiä. Karttaa katsomalla huomaa, miten tiivis rataverkko Ruotsissa on aikanaan ollut! Suuri osa on ollut yksityisiä kapearaiteisia ratoja ja yhtiöitä on ollut todella paljon. Raimo, Kuten kartastakin näkyy, Gotlannissa oli tiivis 891-millinen rataverkko. Lisäksi käytössä oli junalautta mantereelle ja yhteys Kalmarin ympäristön 891-millisiin ratoihin. |
||||
|
07.07.2024 23:22 | Panu Breilin | ||
| Taivalkosken radan peruskorjaamista selvitettiin viimeksi vuonna 2019: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172438/vj_2019-26_978-952-317-697-3.pdf?sequence=5 Johtopäätös oli, että rata kannatti peruskorjata vain Pesiökylään asti. Tämä johtuen suurista kuluista ja siitä, että isoin osa Taivalkosken alueen raakapuukuljetuksista on Oulun ja Kemin suuntiin kulkevia. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 23:15 | Samuli Rinne | ||
| Hieno historiakatsaus ja kuvasarja (jälleen)! | ||||
|
07.07.2024 23:05 | Petri Nummijoki | ||
| Oli 2219 sittenkin toiseksi uusin Hr12 syyskuussa 1961. 2221:n käyttöönottopäivä oli vasta lokakuun puolella. | ||||
|
|
07.07.2024 23:04 | Raimo Sivonen | ||
| Tuosta kartasta huomasin ainakin itselleni uutena tietona, että Öölannin saarellakin on ollut rautatie. Kun historiaa tutki tarkemmin (https://www.jarnvag.net/banguide/fagerror-trollskogen), niin parhaimmillaan kapearaiteista rataa on ollut 151 km, mutta liikenne on loppunut 1961 ja rata purettu pois. Myöhemmin on pohjoisosaan rakennettu 4 km mittainen kapearaiteinen museorautatie, mistä tuo järnväg.netin linkki kertoo. | ||||
|
|
07.07.2024 23:03 | Panu Breilin | ||
| Karttaa katsomalla voisi luulla, että Karlskronasta olisi ollut suora kapearaiteinen yhteys Kalmariin. Mutta käytännössä näin ei kuitenkaan ollut, koska Torsåsista etelään, itään ja länteen raideleveys oli 1067 mm ja Torsåsista pohjoiseen taas 891 mm. | ||||
|
07.07.2024 22:51 | Panu Breilin | ||
| Siinä on päällysrakenne menossa uusiksi Vaajakoski–Lievestuore-väliltä. | ||||
|
07.07.2024 22:50 | Panu Breilin | ||
| Oikeanpuolimmainen on tukemiskone ja vasemmanpuoleinen taas on sepeliaura (tukikerroksen muotoilukone). | ||||
|
07.07.2024 22:26 | Panu Breilin | ||
| Vasemmalla on nähtävissä museoitu entinen rautatien puhelinlinja. | ||||
|
07.07.2024 22:25 | Panu Breilin | ||
| Ei kulje enää sementti eikä romu. | ||||
|
07.07.2024 22:23 | Panu Breilin | ||
| Sundströmillä on kyllä hyvät lähtökohdat kaluston kunnossapitoon ja säilytykseen, kun käytössä on korjaushalli sekä Pieksämäellä että Kokkolassa. | ||||
|
|
07.07.2024 22:19 | Panu Breilin | ||
| Tämä järvi on entinen rautatien sorakuoppa. | ||||
|
07.07.2024 22:10 | Panu Breilin | ||
| Jatkossa pysähdykset vaikeutuvat, kun laituri puretaan ja ilmeisesti aitakin tähän on tulossa. | ||||
|
07.07.2024 22:08 | Panu Breilin | ||
| Sähköistetty puskarata jolla normaalisti kulkee vain yksi junapari päivässä. | ||||
|
07.07.2024 21:17 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kauheasti uutta kerottavaa ei ole, mutta pikkuhiljaa muiden töidän ohella tämäkin etenee. Sähkötyöt ovat edelleen todella pahasti kesken, mutta niiden tekemistä on keväällä jatkettu ja sähkötyöt jatkuvat näillä näkymin syksyllä toden teolla. Tekniikkaa esim. Webastojen putkia yms on myös asennettu pikkuhiljaa, mutta sähkötyöt ovat tässä vaiheessa ykkösasia. Johdot tulevat katonrajaan sisäkattolevyjen alle joten ne tulee asentaa tässä vaiheessa. Jahka sähköjohdot saadaan asennettua päästään asentamaan moottoria ja tekemään sisustusta. Hommaa siis piisaa vielä pitkäksi aikaa. Kuten muukin museokaluston kunnostus, tämäkin tehdään talkoilla joihin kaikki ovat tervetulleita! | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, ei suinkaan, ei ole tekemätön paikka. Kun muurit pistetään matalaksi, kuten (Jerikossa,) nimenomattain Berliinissä, niin ryssällehän se merkitsee totaaliryssimistä. Harmittaa vaan kun se muurin sortumiseen liittyvä sanoma ei mene perille niille olioille, jotka pimeästä kömpivät ryssänmaan fyyreriksi. Itse olisin valmis toivomaan tavan ryssälle edes vähän parempaa herraonnea... Siellähän tapettiin moraali ja kunniallisuus porvarillisuutena Leninin ja Stalinin aikana ja rohkeat tapettiin sitten "pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa" ja "suuressa isänmaallisessa sodassa". Ryssälle nousi päähän se, kun sitä peukutettiin edes jonkinlaisena vastavoimana setä Samulin megalomaaniselle ja tympäisevälle röyhkeydelle. Ai hitto mikä juoni! |
||||
|
Kuvasarja: Kesäillan ja yön kulkijoita Savon radan eteläpäässä 2024 |
07.07.2024 20:45 | Vesa-Matti Turunen | ||
| On kyllä hienoa settiä! Mukavan lisän tuolle ratapätkälle tuonut uusien operaattorien junat sekä kontti- ja pyttyjunat. | ||||
|
07.07.2024 20:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, hieno juttu! :) | ||||
|
07.07.2024 20:36 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Näyttää paljon pidemmältä kuin tätä edellinen 7022 juhannusviikolla, oli muistaakseni 15-vaunuinen silloin ja samalla veturilla vieläpä. | ||||
|
|
07.07.2024 20:32 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Erikoinen näky, että sähköistetyllä rataosalla kiskojen väli päässyt kasvamaan kasvillisuutta yms. | ||||
|
|
07.07.2024 20:29 | Vesa-Matti Turunen | ||
| En varsinaisesti ole lopettanut, mutta taukoa on tullut pidettyä. Näköjään useampi vuosi mennyt huomaamatta, aika mennyt suorastaan kuin siivillä. Kuitenkin tässä kesän 2024 aikana tullut heräteltyä harrastusta uudelleen eloon ja joitakin kuvia tullut myös räpsittyä, joista kyllä huomaa, että harjoitusta ja toistoa vaatii tauon jälkeen. Kuvia ei pysty kyllä äkkiseltään lisäilemään käsittelyohjelmien puuttuessa, että täytyy keksiä jotain. Kuvauskalustokin vaatisi päivitystä, aikanaan sitten. | ||||
|
07.07.2024 19:16 | Markku Nummelin | ||
| Tvärminnen kalkkitehtaan lopettamisen inventaarioluettelossa 31.12.1958 on seuraava teksti: Rörliga material: 1 st. motorlokomotiv, 3 ton, typ FD Bur-Wain, med halvsluten förarhytt och 4-cyl. Ford-motor Eli siis Pedershaab, mutta tavallaan mainittuna kaksi eri moottorityyppiä eli Bur-Wain ja Ford. Sitten palovakuutusluettelossa 1927-1928 on seuraava maininta 1 st motorlokomotiv, 4 cyl, bensinmotor 600 mm, reservdelar (kostat 1928 Fmk. 340000:-). Tämä ei varmastikaan ole sama veturi, koska käsitykseni mukaan ei Pedershaab vielä 1928 vetureita Suomeen toimittanut; vai toimittiko sittenkin? |
||||
|
|
07.07.2024 18:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten projekti etenee, onko kuvia? | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 18:53 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, siellä mihin r***ä joukkonsa marssittaa niin sinne linnoittaudutaan. Pois ajaminen on melkeinpä tekemätön paikka. Tämä nähtiin viimeksi Ukrainassa. | ||||
|
07.07.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan siitä, että keksintö on varsin toimiva. | ||||
|
07.07.2024 16:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja onkohan tämä nyt ihan varmasti kuvattu vuonna 2004, eikä 2014 kuten viereinen Noormarkun kuva? | ||||
|
07.07.2024 16:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Edelleen! Taitaa olla loppuun asti... | ||||
|
|
07.07.2024 15:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Keulilla The Höyryveturifontti :) | ||||
|
|
07.07.2024 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Vauhdissa keulaan muodostuu ilmakupla, ja se edistää aerodynaamisuutta. Varmasti on tutkittu laboratoriossa ja tuulitunnelissa ennen valmistusta :) | ||||
|
|
07.07.2024 15:35 | Mikko Nyman | ||
| Herra Esa, tiesin tämän toki. Jäin kuitenkin miettimään, olisiko suunnitteluvelhoilla voinut olla toisenlaista luovuutta tuon keulan toteutuksessa? | ||||
|
07.07.2024 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskimmäinen oli "Suikkilantie (Ös raide) II Katu". | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
07.07.2024 14:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkoittaa suunnilleen samaa kuin modernisointi ja menneisyyden miljöön "tuhoamista" :) | ||||
|
07.07.2024 14:38 | Vesa Höijer | ||
| Nousin kyytiin Lievestuoreella, istuin tuohon kuljettajan paikalle. Sain otettua hyviä kuvia. | ||||
|
07.07.2024 13:06 | Niko Padatsu | ||
| Linkin tarkoituksena olikin selventää että kuva on ihan virallista aineistoa eikä mikään omatekemä hahmotelmasi. Sitä ei vain kuvan tiedoissa ole mitenkään tuotu esille. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 12:24 | Kari Haapakangas | ||
| Eihän tämä rautatiehistoriaa ole, mutta sotilaallisesti Ruotsin toimia 1700-luvulla vaivasi tietty ponnettomuus. Linnoituksia kyllä alettiin rakentaa/kohentaa (Lappeenranta, Hamina, Loviisa, Svartholma, Viapori, Helsinki, Hankoniemi, Hämeenlinna, jopa Turun linna). Useimmissa tapauksissa homma jäi kesken ja oikeastaan missään linnoituksessa ei oikeasti puolustauduttu. Eli se vähä mitä saatiin aikaiseksi ei lopulta juurikaan hyödyttänyt tosipaikan tullen. Venäläiset olivat tarmokkaampia, ja se mitä tänä päivänä näemme Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Haminassa ja "Suvorovin linnoituksissa" on nimenomaan Venäläisperäistä. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Asioista voi olla montaa mieltä. Mielestäni tämä ei ole oikea foorumi yksisuuntaisen kieli- ja kansallisaatteen esittämiseen. Maailmalla ei ollut vielä ennen 1800-lukua sellaista teknologiaa käytössä joka olisi mahdollistanut modernin teollisuusyhteiskunnan tai demokratian kehittymisen. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Jos-kysymyksiin ei voi ylipäätään vastata. Ne ovat teoreettisia. Ei myöskään kannata olla mitään mieltä vaihtoehtojen hyvyydestä. Osoittihan tämän asian jo Suomen siirtyminen Venäjän keisarin alaisuuteen Suomelle poikkeuksellisen edullisella hetkellä. Kerroin siis vain kiistämättömiä tosiasioita. Yksi tosiasioista oli Ruotsin piittaamattomuus Suomesta, minkä konkretisoi puolustusasioissa Karlskrona Ruotsin puolella ja hälläväliä Suomen puolella. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ainahan Suomi on ollut ruotsalaisten itäinen puolustusvyöhyke ja tykinruuan lähde. Aina hevosnaamaisista ja piloille degeneroituneista varhais-Kustaa-Aadolfeista lähtien...! Ja on sitä vieläkin. Herra Rainer, ehkei nyt sentään kalparitareille, josko mahdollisesti baltiansaksalaisille moision- eikun kartanonherroille. Ei sekään oikein hyvä kohtalo olisi ollut. Muistetaanpa myös kuinka riemumielin ja intopinkeänä vuoden 1918 voittajaosapuoli myi meitä keisarilliselle Saksalle. Ja nyt ollaan taas pikku moukkia isoisten shakkilaudalla, valmiina uhrattavaksi noin vain. Ei ihme että suomikon perusluonteeseen on aina kuulunut heikko itsetunto ja kauhea hinku olla muiden komenneltavana ja johdateltavana. |
||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmi on dehiivatisoitu |
07.07.2024 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| (De)hiivatisointi on ilmeisesti jotain slangia joka ei avaudu meikäläiselle. Ennen kutsuttiin Fiat -autoja "hiivateiksi" mutta niistä ei ilmeisesti ole kyse? | ||||
|
07.07.2024 11:24 | Erkki Nuutio | ||
| Onko mainittu suomalaiskirkko Karlskronan perustamisvuosien ajoilta? Olihan silloin sinne siirretty telakkaväki ja merisotilaat pääosin suomalaisperäistä, Suomesta ja Tukholmasta tuotuja. Karlskronan alueen oma väestö oli vielä pitkään vihamielisesti tanskalaista. Snabbhanet väijyivät ruotsalaisia ja ruotsalaiset tappoivat kiinnijääneet kidutusten päätteksi, osin venäläisten palkkasoturiensa avulla. Tanskalaishallinto ja -sotilaat oli puolestaan karkoitettu Nyenin linnoitusta puolustamaan Nevan varteen vähän Pietarista ylöspäin. |
||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Erkki: Olisiko ollut parempi jos Suomi olisi kuulunut Tanskalle, Puolalle, Venäjälle tai saksalaisille kalparitareille keskiajalta 1800-luvuille? | ||||
|
07.07.2024 11:04 | Jukka Tölkkö | ||
| Vuosaaressa käytetään liikenteenohjaajia radan ja tien "risteyskohdissa", silloin kun radalla on liikennettä. Sitä en tiedä mikä on oikea nimitys tälläiselle ylityspaikalle? | ||||
|
|
07.07.2024 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Luultavasti ei tuossa kohtaa pystytä mitään junia ajamaan joten tasoristeys-merkki olisi siinä mielessä turha. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 10:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava kuvakokonaisuus! Perustamalla autiolle rannalle vuonna 1679 Karlskronan kaupungin ja merilinnoituksen ja siirtämällä sinne valtaosin suomalaisperäiset merisotilaat ja laivanrakentajat Tukholman ja Suomen rannikon telakoilta, päätti Ruotsin kruunu ja valtiopäivät Suomen jättämisestä meripuolustuksellisesti ja paljolti muutenkin heitteille ja laajentuvan Venäjän uhan alle. Suomen rannikoilla ei ollut Ruotsin merilaivastolle edes suojattua ankkuripaikkaa. Vielä kun laivasto ja telakat olivat Tukholmassa, ehtivät ne jotenkin siirtymään suojaamaan Suomenlahtea. Merilaivaston siirryttyä Karlskronaan, kieltäytyivät amiraalit purjehtimasta Suomenlahdelle, eivätkä sinne ainakaan ajoissa edes ehtineetkään. Siitä seurasi mm. Viipurin piiritys ja menetys vuonna 1710 [ https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiritys_(1710) ]. Ja mihin ryssä joskus pääsee, on siitä lähtien ikivanhaa venäläistä maata. Rannikkolaivastoakaan (kaleerit) ei Ruotsi viitsinyt rakennuttaa (olisi syntynyt parissa vuodessa rannikkomme telakoilla). Pietari I rakennutti sellaisen ensi töikseen. Vielä Suomen Ison vihan aikana kärsimien valtavien menetysten jälkeen Pikku Vihaan asti Ruotsin linnoitus- ja varustusmenoista noin 80% kohdistettiin kanta-Ruotsiin (kuten Karlskronaan), noin 15% Stralsundiin ja vain noin 5% Suomen alueelle sortuneiden maavallien ja lahonneiden kenttälinnotteiden hätäpaikkauksiin (Juvelius [Juva] Suomen puolustuskysymys Ison- ja Pikkuvihan välisenä aikana, väitöskirja, SHS Historiallisia tutkimuksia II, 1919) Sveaborg alettiin rakentaa vasta vuodesta 1746 lähtien, mutta vain koska Ruotsin venäläisuhkaa pelännyt Ranska lahjoitti rahat. Karlskrona on meille siis vakuuttava muistomerkki siitä kuinka Ruotsin valtakuntaa rakennettiin ja puolustettiin suomalaishiellä ja -verellä. Vastinetta ei juurikaan annettu - puhumattakan oikeuksista suomalaisten äidinkielelle. |
||||
|
07.07.2024 10:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Kävin itse kanssa katsomassa tätä touhua viime viikolla ja mun on vaikea uskoa pystytäänkö rantaradan junaliikenne käynnistämään 29.7. | ||||
|
07.07.2024 10:54 | Matti Grönroos | ||
| Aura eteläisessä Ruotsissa ei ole lainkaan turha kapistus. Kosteat länsituulet meren ja Tanskan ylitse tuovat silloin tällöin lumimyräköitä, joiden rinnalla täkäläiset myräkät ovat pikku juttu. | ||||
|
|
07.07.2024 08:34 | Jari Välimaa | ||
| Asiasta on jo uutisoitu täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13274.msg113348 | ||||
|
|
07.07.2024 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| Kohtuullisen kaukana kirkosta tuo tapuli. Muutoinkin tuolla on paljon kirkkoja, jopa katolinen sellainen. Sekä suomalainen kirkko. ´Hauskasti suomalaisen kirkon kuvia google mapsista etsien tuli kuva myös tanskalaisesta sotalaivasta kera tanskan sotalipun Karlskronan satamassa. Moinen näky saa arvatenkin sotasataman ensimmäiset komendantin pyörimään haudoissaan hyrrän lailla... Ruotsin valtakunnan osana me itämaalaiset olimme luonnollisesti huolestuneita aivan toisesta ilmansuunnasta, mutta tosiasia on että Tanska ja Ruotsi ovat olleet keskenään sodassa useammin kuin melkein mikään muu valtiokaksikko maailmassa. |
||||
|
|
07.07.2024 08:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tämä hallinnollisesti tasoristeys? Kuvatekstissäkin mainitaan vain ylityspaikka. Vuosaaren metron yhdysradan varrella on myös jokunen tasoristeystä muistuttava ylityspaikka, joista puuttuu tasoristeyksen liikennemerkit (käsittääkseni ihan tarkoituksellisesti). | ||||