|
|
07.12.2017 13:08 | Pave Saarinen | ||
| Oho. Reino ei ainakaan panttaa kuviaan! Nyt tuli tosi Helmi. Hetken jo ajattelin, että tuo heijastus taivaalla pitäisi ottaa pois, mutta sehän onkin kuu! Joskus katselin tuollaista kohdetta, kun lämmittäjä lisäsi hiiliä pesään ja loimotus valaisi hyttiä ja savua. No sellaista kuvaa ei koskaan tullut. Onkohan kellään jemmassa? | ||||
|
|
07.12.2017 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Pyytövaaran kommentin mukaiset Joensuu - Nurmes - Joensuu vaunut olisivat olleet Joensuun. Loppuosa oli muistaakseni Oulun vaunuilla ainakin 1970-luvun lopussa, jolloin tätäkin vuoroa tuli käytettyä. | ||||
|
|
07.12.2017 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Olen käyttänyt Siemensin, Westinghousen (Masala) ja Ericssonin (Tikkurila, Pitäjänmäki ja Leppävaara) tauluja. Siemens oli tietenkin painettavien nappiensa vuoksi paras ja turvallisin. Noissa muissa oli nimittäin kulkutien tekemisessä käytössä myös keinuvipuja, joihin pystyi tekemään kumilenkeillä sääntöjen vastaisia ja myös vaarallisia virityksiä. Itselleni ei Westinghouse koskaan antanut aiheettomia hälytyksiä; käyttökokemukset ovat 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. |
||||
|
|
07.12.2017 12:28 | Jouni Hytönen | ||
| 4154 taisi olla yksi vaihtoehto, siitä löytyy täältäkin kuvia vielä kesäkuulta 1984. Oliko tässä läpikulkevassa junassa sekä Joensuun että Oulun vaunuja? 4154 ja 4216 olivat molemmat Oulun vaunuja, mutta 4182 Joensuun. | ||||
|
|
07.12.2017 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä ruutu minusta hipoo jo täydellisyyttä olivat veturit sitten miten päin tahansa, mielellään ei kuitenkaan pyörät kohti taivasta. :) | ||||
|
|
07.12.2017 12:19 | Perttu Karttunen | ||
| Hieno kuva! Mitä vetokalustoon tulee, niin lyhyet päät vastakkain ne olla pitää. | ||||
|
|
07.12.2017 12:01 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Näitähän on tosiaan valmistettu kahdenlaisia: toisissa lyhyt nokka edessä ja toisissa pitkä. Onko kenelläkään taulukkoa miten nämä menee. | ||||
|
|
07.12.2017 10:50 | Jaakko Hakala | ||
| Mahtavaa, että tämä vuoro on saatu dokumentoitua. Hienoa jälkeä jälleen kerran Misalta! :) | ||||
|
|
07.12.2017 10:27 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| 1039? | ||||
|
|
07.12.2017 10:25 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
07.12.2017 09:40 | Jaakko Hakala | ||
| Kiitos! :) Onneksi täydellistä ruutua ei ikinä saa otettuakaan, vaikka sitä kuinka hakee. | ||||
|
|
07.12.2017 06:52 | Lauri Kivijärvi | ||
| Hienoja kuvia on Seppo aikoinaan taltioinut viimeisestä höyryveturivetoisesta tavarajunasta. Kiitokset kuvasarjan jakamisesta, vaikka kiitokset tulevatkin näin myöhään! Täytyy esitellä nämä kuvat amerikkalaisille harrastajille ensi kerhotapaamisessa. Suomalaiset rautatieharrastajat ovat saaneet nauttia höyryaikakaudesta huomattavasti yhdysvaltalaisia kollegoita pidempään. Pikaisen internet-haun perusteella höyryaikakausi päättyi Yhdysvalloissa jo 1960-luvun alkupuolella (muutamaa paikallista poikkeusta lukuun ottamatta). Suomessa on lisäksi varsin eksoottisesti saattanut tavata kaupallisia höyryveturivetoisia junia sähköradalla. Linkki esimerkkiin: https://vaunut.org/kuva/114677?kv=1968&kv2=1976&tag0=0%7CTr1%7C |
||||
|
|
07.12.2017 06:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi että mikä kuva :) | ||||
|
|
07.12.2017 01:00 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni kertoman mukaan nappien pohjaan jääminen oli mahdollista Ericssonin 50- ja 60-lukulaisissa asetinlaitteissa, joissa oli tämän vuoksi virhetoimintojen riski. Niissä oli myös virheellisiä näyttöjä (mm. Tikkurila ja Pitäjänmäki) ja vaihteet saattoivat kääntyä eri tavalla, mitä taulu näytti, joka junanlähettäjän piti vain tietää tai oppia kantapään kautta. Westinghousen asetinlaitetta ei kai Suomessa ollut, kuin Masalassa. Se oli muuten hyvä mutta asetinlaite antoi aiheettomia hälytyksiä vaihteen aukiajosta ja ne piti ko. asetinlaitemallissa käydä kuittaamassa paikallisesti maastosta. Ajatus oli, että vaihde tarkistetaan tässä tilanteessa, joka teoriassa oli hyvä idea mutta käytännössä ei, kun ilmoituksia tuli turhan takia. Masalan kaltaisella pienellä liikennepaikalla voitiin tämän kanssa elää mutta suurella tai vilkkaalla liikennepaikalla moinen asetinlaite olisi ollut ilmeisen hankala. Siemens oli näitä molempia selkeästi parempi. |
||||
|
|
07.12.2017 00:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Loistava otos, ja täältä löytyy yksi kenen mielestä veturit ovat suuntautuneet (visuaalisessa mielessä) täydellisesti. Antaa jonkinlaista vauhdin ja menon tuntua, kun menopeli on "takaohjaamollinen", niin vetureissa kuin autoissakin (esim. Datsun 280z). | ||||
|
|
06.12.2017 23:09 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
06.12.2017 22:31 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva kertakaikkiaan. Pitkä nokka edellä kuuluu dieselin jyrinä paremmin, verrattuna kompuran pärinään... Hyvä että on makuasioita ja mielipiteitä! | ||||
|
|
06.12.2017 22:00 | |||
| Keskimmäinen vaunu saattaa hyvinkin olla Dm7 4216. Kovin montaa sinipäätä ei enää 12.6.1983 ollut liikenteessä. | ||||
|
|
06.12.2017 21:24 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Sanat kokonaisuudessaan, rautatielaitoksen tiedonvälitystekniikalla toistettuna: https://youtu.be/5Hat6fDKCSE | ||||
|
|
06.12.2017 20:23 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Ihmiset rautaa ja pölkyt puuta, ei tarvittu muuta ja valtakunta kesti ja kukoisti..Hieno kuva...ptj. | ||||
|
|
06.12.2017 19:00 | Raimo Harju | ||
| Jospa minäkin sitten ilmaisen kantani tässä etuperin-takaperin asiassa, kuva on hyvä mutta kuvaaja ei ole tietenkään voinut valita kumminpäin johtoveturi tai apuveturi on junan eteen ajettu. Munkin mielestä Deeveri on komeempi junan nokalla lyhyt pää edellä. | ||||
|
|
06.12.2017 18:40 | Petri Tuovinen | ||
| 10-12v. sitten pari kertaa tuttu, nykyisin eläk. vk innostui ko. suorituksiin, mutta eipä juuri enää näy kaltaisia. Kuvan kuljettajalla reipasta toimintaa :) | ||||
|
|
06.12.2017 18:30 | Olavi Huotari | ||
| Oletteko muuten huomannut kuljettajan tervehdyksen :) | ||||
|
|
06.12.2017 18:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tälle 3024:lle kuuluu? | ||||
|
|
06.12.2017 18:08 | Petri Tuovinen | ||
| Junan tuloaika Ouluun oli klo. 17.10, mutta "pienen viivytyksen" vuoksi juna pääsi Ouluun vasta 19.44. Syynä oli kuumakäynti-ilmaisimen antama hälytys MV 11901:n edellä kulkeneen pelletti T5251:n yhden vaunun kohdalla. Ja tietysti pelletin matkanteko hyytyi Utajärvelle. Erinäisten järjestelyjen jälkeen IC 713 ohitti pelletin kakkosen kautta, mutta sen jälkeen Utajärven ykkönen (UTJ_431) ja itäinen tulovaihde (UTJ_002) olivat "jumissa". Valakkojuna pääsi Utajärvelle vasta 17.51 ja ajettiin kolmoselle, jotta kiireisemmät pääsivät ohi. | ||||
|
|
06.12.2017 18:05 | Juha Mäkinen | ||
| Vaihtotyönä saa liikkua, on aina saanut. Eli mitään muutosta ei ole tässä suhteessa tuolla liikkumisessa tapahtunut. | ||||
|
|
06.12.2017 18:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Eli paikka on siis tässä: http://www.retkikartta.fi/?lang=fi&layers=rajoitukset_70:taustakartta_100&x=309756.66361387&y=6951956.1115438&zoom=10&markers=309681;6952020.2513047;S%E4%E4skiniemi | ||||
|
|
06.12.2017 17:55 | Jaakko Hakala | ||
| Kiitoksia kehuista! :) Jpln mainitsema parannusehdotus kyllä kruunaisi tuon vetokaluston suhteen.. :) | ||||
|
|
06.12.2017 17:55 | Oskari Kvist | ||
| Tai vaihtoehtoisesti apuveturi toisinpäin. :) | ||||
|
|
06.12.2017 17:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pyh. Johtoveturi toisinpäin niin sitten ollaan täydellisessä! :) | ||||
|
|
06.12.2017 16:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Samoin! | ||||
|
|
06.12.2017 16:51 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Nyt on kyllä täydellinen kuva. Kiitos. | ||||
|
|
06.12.2017 16:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Raikas tunnelma! | ||||
|
|
06.12.2017 16:22 | Eljas Pölhö | ||
| ...ja vain muutama vuosi myöhemmin Misin laituri (pitempi ja enemmän valotolppia) ei enää kelvannut (kenelle?) matkustajaliikenteessä ja sekin pysähdys poistettiin. | ||||
|
|
06.12.2017 16:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Kintaus 19.10.2013: https://flic.kr/p/o3G2Kx | ||||
|
|
06.12.2017 15:40 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä pysähtyy kuvan aikaan pikajunakin. | ||||
|
|
06.12.2017 14:55 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Mukava video ja informatiivisesti koostettu. | ||||
|
|
06.12.2017 13:53 | Kari Kuusela | ||
| Erikoista että Dr16 saa liikennoidä tuolla kevytkiskoisella radalla. | ||||
|
|
06.12.2017 13:39 | |||
| Mukavan tunnelmallinen kuva, josta voi aistia molemmat; Suomen 100-vuotisjuhlapäivän sekä lähestyvän joulun. :) | ||||
|
|
06.12.2017 11:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Monenlaista vehjettä näkyi Astrarailin mallistossa (jonka löysin litteralla), raideleveys tuskin olisi ongelma. | ||||
|
|
06.12.2017 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Hatunnosto! | ||||
|
|
06.12.2017 11:00 | Erkki Nuutio | ||
| Sietää yllä iloinen ja ylpeä Minkiön 50-vuotisista ja itsenäisen Suomen 100-vuotisista saavutuksista! | ||||
|
|
06.12.2017 09:43 | Juhani Suntioinen | ||
| Asemapäälliköllä oli yläkerrassaa 3 huonetta ja keittiö, ilman mitään mukavuuksia. Rautatiehakemisto 1930. |
||||
|
|
06.12.2017 09:20 | Raimo Harju | ||
| Samaan onnettomuuteen viittaan, eipä sielläpäin toista niin tuhoisaa ole tainnut sattuakkaan. Myös netis kerrotaan tästä tapauksesta. | ||||
|
|
06.12.2017 02:39 | Niila Heikkilä | ||
| Vaikka knoppi tavallaan ratkesikin heti ensimmäisessä kommentissa, aiheesta seurannut keskustelu on hyvinkin mielenkiintoista, siksi että vasta keskusteluista käy ilmi että miten ja millä perusteilla kuva indentifioituu juurikin Norvionväylään eikä pitkään rautatiesiltaan. Harva esimerkiksi tietää tai muistaa että pitkää siltaa suojaava esiopastin oli juuri tuossa. Sähköistyksen mahduttaminen molempiin siltoihin on tosiaan ollut senttimetripeliä. Alkuperäisissä suunnitelmissa olikin siltojen avarrus, joka olisi väistämättä jouduttukin tekemään mikäli rataosan sn olisi ollut vaikkapa 140. Siltojen nykyinen sn50 riittää tavaraliikenteelle, mutta mahdollistaa kuitenkin uudelleenrakennetun kolmioraiteen kanssa pientä ennakkovauhdinottoa Kemijärveltä Hanhikosken suuntaan alkavaan nousujaksoon. Tässä vielä radan suuntainen kuva, josta käy ilmi siltojen keskinäinen sijoittelu https://vaunut.org/kuva/100746 | ||||
|
|
06.12.2017 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, tuo Cm 2150 alennettiin vuonna 1962 virkatarvemakuuvaunuksi BEm 02702 vuonna 1962. Hylkäys koitti 1965. | ||||
|
|
06.12.2017 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo BCem 02452 (ex CEm 2452 m/1937) hylättiin 1975. Virkatarvemakuuvaunuksi muutettu siinä 1960- 1970-lukujen taitteessa. | ||||
|
|
06.12.2017 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Eljas! Y-2a:n vetopyörien halkaisija oli 1 422,4 mm. Ei välttämättä kovin nopean veturin tuntomerkki? Vetovoimaksi ilmoitettiin 45 t. | ||||
|
|
06.12.2017 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Foek:sta: ennen tuota numeroa BT 01158, se oli ollut BT 01353 ja sitä ennen Po 9817 vuodelta 1946. Virkatarvevaunumuutos tehty 1970-luvun jälkipuoliskon aikana. | ||||
|
|
06.12.2017 00:23 | Perttu Karttunen | ||
| Tuo vaunujen littera lausuttuna kuulostaa ihan tsekkioluen aiheuttamalta röyhtäisyltä. Ja tummaa oluttahan tšekit osaa tehdä. | ||||
|
|
05.12.2017 23:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| VTG on hieno osoitus yrityksestä vailla erityisolosuhteiden rajoja. Kalustoa on voitu toimittaa asiakkaille Keski-Euroopen ohella myös Britanniaan ja Suomeen. | ||||