Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.12.2017 18:35 Jukka Ahtiainen  
  Komea ”varokaa junaa” -vihellys.
kuva 09.12.2017 16:29 Petri P. Pentikäinen  
  Kaivokin näyttäisi tässä olleen vuonna 1976 otetussa kuvassa:

http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/rakosakuvahaku.aspx?KUVAUS_ID=179
kuva 09.12.2017 14:52 Jukka Ahtiainen  
  Hienossa kuvassa O. Winston Link -fiilistä.
kuva 09.12.2017 14:45 Jukka Voudinmäki  
  Suunnilleen tuolta taaimmaisen kaarteen kohdalta.
kuva 09.12.2017 13:54 Jaakko Hakala  
  Kiitokset! :-)
kuva 09.12.2017 12:58  
  Jostain samoilta kuva-alueen kohdilta ymmärtääkseni myös Jyväskylästä tuleva vanha ratalinja kaartui kuvassa jyrkästi oikealle - vanha asemarakennus sijaitsee yhä tieliikennemuseon kohdilla vanhaa ratalinjaa edemmäs.
kuva 09.12.2017 12:18 Marko Anttila  
  Tämän Toijalan lastauspaikan kuvan nappaamisen jälkeen puuterminaalin suunnitelmat ovat ehtineet muuttua sen verran, että laitan pari uutislinkkiä lisää aiheesta, nyt ovat menossa Akaa pointiin Valkeakosken radan varteen,
https://akaanseutu.fi/2016/04/29/puuterminaalia-suunnitellaan-nyt-akaa-pointiin/
ja nyt ovat jo "tosissaan" toteuttamisesta,
https://akaanseutu.fi/2017/10/11/jari-jokisen-mukaan-akaa-pointissa-alkaa-ensi-vuonna-tapahtua/
Pistoraiteen paikka olisi km 149 kohdalla.
kuva 09.12.2017 11:27 Jukka Ahtiainen  
  Siinä olisi oiva kesäpaikka. Pääsisi junalla pihaan ja edelleen järvelle.
kuva 09.12.2017 10:55 Pekka V. Puhakka  
  Asianmukaista.
kuva 09.12.2017 10:08 Arttu Manninen  
  Montania-vetureissa väitettiin "jo alusta lähtien" olleen hehkukupumoottori...tässä kohtaa loin silmäyksen eri lähteisiin, ja sanoinsinkin, että niissä ei todennäköisesti ole ollut mainittua "Glühkopf"-moottoria (ollenkaan). Montania-tehdas lienee valmistanut alkuaikoinaan paikallismoottoreita mainitulla toimintaperiaatteella, mutta ensimmäisten veturien moottorit tulivat Deutzilta, ja olivat 4-tahtisia benzolikäyttöisiä ottomoottoreita. Sittemmin Montania rupesi itse valmistamaan samanlaisia moottoreita. Ainoa saksalainen merkittävämpi firma, joka on tietääkseni valmistanut yhtäkään moottoriveturia hehkupu-periaatteella, oli Lanzin traktoritehdas. Maffei saattoi tehdä myös jokusen.
kuva 09.12.2017 10:01 Jukka Voudinmäki  
  Siinähän niitä taannoin puheena olleita vanhanaikaisia aurausmerkkejä on parikin kappaletta. Taitavat olla jätettyjä tai unohdettuja tuohon, sillä radan tällä puolella ei ole mitään, jonka takia sivusiivet pitäisi nykäistä sisään.
kuva 09.12.2017 07:30 Kari Haapakangas  
  schleifkorb = hiomakori???
Ausstellung = näyttely?

(käännös sanakirja.org, kun itse hallitsen vain korkkarisaksan)
kuva 09.12.2017 07:25 Kari Haapakangas  
  Tasaisesta laskutilastahan on aina puute, niinpä tässäkin jonkun kahvitauko on venähtänyt.
kuva 09.12.2017 07:22 Kari Haapakangas  
  Virroitin on iso sekä kopea, mutta mihinkäs veturin teli on unohtunut?
kuva 09.12.2017 05:18 Eljas Pölhö  
  GN:llä oli 13 E7 (A ja B yhteensä), numerot 500A+B-504A+B ja 510A-512A (myöh 500, 502, 501, 503-509 ja 510-512). E7 sai neljällä eri välityksellä ja GN:llä oli toiseksi hidas 56:21 = 92 mph (148 km/h). Nopein olisi ollut 52:25 = 117 mph (188 km/h). Numeroista 500-503, 505, 506, 509-512 tuli BN 9901-9910 vuonna 1970 (Extra 2200 South, Issue 34, May-June 1972; sisältää mm. E7 rosterin (veturiluettelon) ym. tietoja niistä.)

Kuvan veturi on malli F3A (alkuperäinen numero 376C). Lehti Extra 2200 South, Issue 27, Jan-Feb 1971; sisältää mm. GN:n kaikkien aikojen diesel+sähkö+moottorivaunurosterin.
kuva 09.12.2017 01:33 Tuomas Pätäri  
  Täällä olevien kuvien kommenteista löytyy jotain tietoa, esim. https://vaunut.org/kuva/44985
kuva 09.12.2017 01:14 Reino Kalliomäki  
  1950-luvulla Martinniemen teollisuudella oli karttojen mukaan kapearaidejärjestelmät sekä sahalla että massatehtaalla. Toistaiseksi paikantamattoman merkinnän mukaan siellä olisi ollut kaksi moottori-, ja kaksi sähköveturia. Löytyykö näistä mitään vihjettä?
kuva 09.12.2017 00:34 Tuomas Pätäri  
  Saha ja kiskot ovat jo menneet, nyt hiljattain meni voimalaitos ja piippu: Kaleva 22.11.2017: "Martinniemen maamerkki katoaa, his­to­rial­li­nen piippu murenee tiili tiileltä - katso video!" http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/martinniemen-maamerkki-katoaa-historiallinen-piippu-murenee-tiili-tiilelta-katso-video/776993/
kuva 08.12.2017 23:33 Erkki Nuutio  
  Välirauhan aikaa verrattiin vuodeksi kuolemansellissä. Yksi Moskovan rauhaan 1940 perustumattomista NL:n lisävaatimuksista oli sotilasliikenne Hangon tukikohtaan. Asian järjestelystä käytyjen neuvottelujen tulos, eli nyt Eljaksen arkistoon tallentama sopimus oli NL:n vaatimuksesta salainen ja saatettiin voimaan vain nootteja vaihtamalla.

Asiaa tarkasteli Heikki Jalanti tutkimuskirjassa Suomi puristuksessa 1940-1941 (Tammi 1966, 386 s.) yhden kappaleen laajuisesti, mutta hän ei ollut löytänyt käsiinsä itse sopimusta.
Markku Iskanius käsittelee asiaa lyhyemmin tutkimuskirjassa Suomen kuljetusjärjestelmän kehitys toisen maailmansodan aikana (Sotahistorian laitos julkaisusarja 1 N:o 8 (2003, 385 s.).
Hän kuten Jalantikin ilmoittaa, että ensimmäinen tällainen juna ylitti rajan ja kulki Hankoon 25.9.40. Viimeinen juna kulki 24.6.41, eli kaksi päivää Saksan Barbarossa -hyökkäyksen alun jälkeen, siis päivää ennen kuin NL hyökkäsi Suomeen ja aloitti Jatkosodan. Junan kulkusuuntaa ei mainita.

Sopimuksen ja aikataulujen tallennus on Eljakselta suuriarvoinen palvelus. Mistä tietää onko aineisto jo muualta hävitetty!
Perusteelliset kiitokset!
kuva 08.12.2017 23:15 Tage Löfman  
  Edellisten varoituslaitteiden aikana (ennen v. 1988) sivutien (Koulutien) risteyksessä ei ollut valoja.
kuva 08.12.2017 23:05 Tage Löfman  
  Muistaakseni edelliset varoituslaitteet purettiin 1988.
kuva 08.12.2017 22:04 Perttu Karttunen  
  eikös näiktä jo ajat sitten loppunut ns kotivarikot, meinaan siis kaikilta linjavetureilta
kuva 08.12.2017 21:31 Tuukka Varjoranta  
  Erittäin tyylikäs otos!
kuva 08.12.2017 21:17 Robert Sand  
  Kaperaiteinen rata kulkee maasuunin alapuolella. Kapearaiteinen veturi vetää erittäin leveäraiteinen vaunu lyhyellä matkalla (en muista raideleveyksiä). 2016 kävin täällä ja silloin oli luvattu että pääsemme sitäkin rataa tutkimaan mutta ei sinne sittenkään päästy.
kuva 08.12.2017 19:15 Eljas Pölhö  
  Lisäsin arkistooni sopimukset ja aikataulut kauttakulkuliikenteessä Vainikkalasta Hankoniemelle.
http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 08.12.2017 16:07 Mikko Mäntymäki  
  Onko 26-sarja siirretty Tampereelle?
kuva 08.12.2017 15:10 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, määkään en taida osata ottaa kantaa tuohon »softapuolen» pohdintaan. Mutta »rauta» on kyllä tallessa: https://vaunut.org/kuva/123757

Ja raudasta puheen ollen, kunnessää Raimo täräyttäisi meidän nähtäväksemme kuvaa siitä Hurun nokkaovesta?
kuva 08.12.2017 08:11 Tuomas Pätäri  
  Ja on niitä ylipäätään jäljellä vielä paljon muuallakin. Toisaalla enempi, toisaalla vähempi, mutta löytyiskö vielä kuitenkin "joka kolkasta" Suomea? Joillekin osuuksille, ainakin remontoiduille, on tehty järjestelmällinen vaihto, mutta silloinkin niitä voi löytää ratapihoilta ja sivuradoilta.
kuva 08.12.2017 03:49 Jouni Halinen  
  Pyhä Martinlaakso 1954, Kehäradan voi kuvitella kulkevaksi kuvan oikeassa reunassa
'https://kartta.vantaa.fi/embed.aspx?&e=25491237.58&n=6684965&r=1&setlanguage=fi&w=&l=Ortoilmakuva_1954&o=100'> Sama tänäpäivänä. https://kartta.vantaa.fi/link/4sRvhA
kuva 08.12.2017 01:53 Johannes Erra  
  Uudessa-Seelannissa sähköistys lakkautettiin tuolta rataosalta tosiaan v. 1997 ja sitä ennen rataosalta Christchurch-Lyttelton v. 1970. Yhdysvalloissa esim. Milwaukee Road -yhtiö sulki kaiken sähköistyksensä 1970-luvulla, ja sielläkin missä sähköistys on jäljellä, sen käyttö tavaraliikenteessä on päättynyt muutamin poikkeuksin.
kuva 08.12.2017 00:58 Esa J. Rintamäki  
  Hauskaa seurata taito- ja ammattimiesten keskusteluja. Oma huomioni Vilppulan VR-76:sta on että se helpotti suorittajan työskentelyä. Puhelinrumba pohjoisen ja etelän mekaanisten asetinlaitteiden kanssa jäi pois. Etelässä oli tosin asetinpukki ja vaihdekoju. Pohjoisessa oli kampiasetinlaite omassa astl-rakennuksessaan. Eli väkeä tarvittiin ennen "salamalaitteen" käyttöön ottoa.
kuva 07.12.2017 23:55 Jorma Rauhala  
  1970-luvulla Masalan taulu oli auki ma-pe iltapäivällä noin tunnin kun JK1772 lähti Kirkolta ja kävi tekemässä vaihtotyöt. Aivan joka päivä ei siihenkään ollut tarvetta. Lisäksi ma-pe miehityksen aikana (n. 7-17), jos oli hitaita ylimääräisiä kulkijoita, niin otettiin niitä sivulle päästämään vakioliikenne ohi. Tasattiin pitkähköä väliä Espoon/Kökkelin ja Kirkon välillä. Tuohon aikaan tehtiin arkiöinä paljon ratatöitä (ma/ti - to/pe), ja oli perinteisiä pakettikatkojakin, liikennettä ajettiin milloin mitäkin raidetta ja minkäkin aseman välillä Rantaradalla yksiraiteisena ja vaihteita käänneltiin enemmän kuin valoisaan aikaan.
kuva 07.12.2017 23:49 Reino Kalliomäki  
  Iltojen pimetessä tulipesän loimotus savussa näkyi usein ennen Haapajärveä, lämmittäjä valmistautui pitkään nousuun. Vaan mieluisimpien kuvien kasetti on niin varmassa tallessa, etten ole sitä vuosiin nähnyt. Eipä harmita enää, löytyy, tai sitten ei. 1039 meni edellisenä päivänä Iisalmeen, tässä en nähnyt varmaksi.
kuva 07.12.2017 23:27 Jouni Ijäs  
  Hieno kuva. 1.8 oli yksi niistä harvoista viime kesän lämpöisistä ja aurinkoisista kesäaamuista.
kuva 07.12.2017 22:51 Perttu Karttunen  
  Onpas komea kuva!
kuva 07.12.2017 22:36 Jimi Lappalainen  
  Eiköhän tämä liene juna 3947 Viinikasta Äänekoskelle. https://julia.dy.fi/timetables?s=3947&d=1.8.2017
kuva 07.12.2017 21:53 Markku Kari  
  Tulipas nostalginen olo tästä kuvasta jonka keskustelu alkoi 10 vuoden tauon jälkeen.
Tässä suoritusta omin pikku kätösin Siemensin taululla:
http://www.seisake.net/kuva.php?id=1250&kat=metro&kat2=metrovalvomo&s=0
kuva 07.12.2017 21:49 Markus Räsänen  
  VR:n antaman tiedon mukaan kaikki 10 kpl ovat kaupallisessa liikenteessä.
kuva 07.12.2017 21:30 Petri Nummijoki  
  Westinghousen kanssa ei ollut yleensä ongelmia sen vuoksi, että Masalassa tarvitsi vain harvalle junalle kääntää vaihteita sen jälkeen, kun kaksoisraide oli valmistunut. Ennen 60-luvun puolivälissä tapahtunutta kaksoisraiteen käyttöönottoa Masalassa oli vielä mekaaninen asetinlaite. Westinghousen ongelmat aiheutuivat siitä, että se saattoi rekisteröidä normaalin sivuraiteelle siirtymisen vaihteen aukiajoksi ja tämä merkitsi ko. asetinlaitemallissa liikuntaa. Lisäksi lämpötila vaikutti asiaan. Turhat hälytykset olivat hellepäivien ongelma. Mutta Oulunkylän, Tikkurilan tai Kirkkonummen kaltaisilla liikennepaikoilla, joissa vaihteita käännettiin usein, olisi tämmöinen asetinlaite ollut hankala. Sekin on mahdollista, että Masalan Westinghouseen olisi 70-luvun jälkipuoliskolle ehdittäessä tehty joku parannus mutta ainakin uutena siinä tämmöisiä ongelmia oli.
kuva 07.12.2017 21:25  
  Montakohan noita Sr3:sia on liikenteessä?
kuva 07.12.2017 18:40 Mauri Monto  
  Heh, piti kirjoittaa että tämä oli tilanne vuonna 2003 eikä suinkaan 1973:) Kiireessä sattuu:)
Kun nyt palasin asiaan, eikös Yhdysvalloissa ole myös purettu sähköistyksiä radoilta, muistan vorgissa nähneeni asiasta juttua ja ehkä kuvankin.
kuva 07.12.2017 18:31 Tommi K Hakala  
  Seuraava viikon kuva?
kuva 07.12.2017 18:29 Mauri Monto  
  Lisähuomio, kuvaa otettaessa ajojohtimia ei ollut. Sähköpylväitä oli radan varrella oikeastaan vain tuossa Otiran tunnelin suulla muutama. Kuva-alueen ulkopuolella lähes kaikki oli purettu pois. Tämä tilanne oli siis 1973.
kuva 07.12.2017 18:25 Mauri Monto  
  Hienoa!
Juna on tulossa ulos Otiran tunnelista kohti Arthurs Pass-asemaa. Suunta on Greymouth-Christchurch. Hyvin ratkaistu. Eli Uuden Seelannin eteläisellä saarella mennään.
kuva 07.12.2017 16:30 Jukka Voudinmäki  
  Vanhoja aurausmerkkejä löytyy esim. Jyväskylän ympäristöstä paitsi ehkä pohjoispuolelta, jos/kun merkit uusittiin Jyväskylä-Äänekoski -radan perusparantamisen yhteydessä.
kuva 07.12.2017 15:29 Juhana Nordlund  
  Ja kiitokset Johan-Antillekin historiallisen tilanteen todistamisesta upealla kuvalla.
kuva 07.12.2017 15:27 Juhana Nordlund  
  Ja on se tämäkin oikein kaunis ajankohtaiskuva. Kiitokset myös Henrikille.
kuva 07.12.2017 15:18 Juhana Nordlund  
  Hieno ajankohtaiskuva, kiitokset Misalle. Aiheesta on uutinen VR-konsernin uutispalstallakin: http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vectron-veturi-matkustajaliikenteeseen-071220171300/
kuva 07.12.2017 14:42 Pauli Kyllönen  
  On useita uusittuja ravintolavaunuja.
kuva 07.12.2017 13:43 Kurt Ristniemi  
  Aurausmerkki tarkemmin: 17.9.4.60 T-171 'Nosta terät pistemäinen este'.
Liikenneviraston ohjeita 8/2016, RATO 17 Radan merkit ja merkinnät, s. 57.

'Nosta terät pistemäinen este' -merkki T-171 tarkoittaa, että merkin osoittamalla rairteella vähintään +-30 m etäisyydellä merkistä auran terien tulee olla nostettuina. - Siinä on sitten lapio- tai luutahenkilöille töitä 60 metrin verran?

Milloin ne vanhat mustareunaiset oranssit aurausmerkit jäivät pois? Ja mahtaako niitä vielä olla jossakin päin valtion rataverkkoa?
kuva 07.12.2017 13:08 Pave Saarinen  
  Oho. Reino ei ainakaan panttaa kuviaan! Nyt tuli tosi Helmi. Hetken jo ajattelin, että tuo heijastus taivaalla pitäisi ottaa pois, mutta sehän onkin kuu! Joskus katselin tuollaista kohdetta, kun lämmittäjä lisäsi hiiliä pesään ja loimotus valaisi hyttiä ja savua. No sellaista kuvaa ei koskaan tullut. Onkohan kellään jemmassa?