|
|
09.12.2017 18:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea ”varokaa junaa” -vihellys. | ||||
|
|
09.12.2017 16:29 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kaivokin näyttäisi tässä olleen vuonna 1976 otetussa kuvassa: http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/rakosakuvahaku.aspx?KUVAUS_ID=179 |
||||
|
|
09.12.2017 14:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienossa kuvassa O. Winston Link -fiilistä. | ||||
|
|
09.12.2017 14:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Suunnilleen tuolta taaimmaisen kaarteen kohdalta. | ||||
|
|
09.12.2017 13:54 | Jaakko Hakala | ||
| Kiitokset! :-) | ||||
|
|
09.12.2017 12:58 | |||
| Jostain samoilta kuva-alueen kohdilta ymmärtääkseni myös Jyväskylästä tuleva vanha ratalinja kaartui kuvassa jyrkästi oikealle - vanha asemarakennus sijaitsee yhä tieliikennemuseon kohdilla vanhaa ratalinjaa edemmäs. | ||||
|
|
09.12.2017 12:18 | Marko Anttila | ||
| Tämän Toijalan lastauspaikan kuvan nappaamisen jälkeen puuterminaalin suunnitelmat ovat ehtineet muuttua sen verran, että laitan pari uutislinkkiä lisää aiheesta, nyt ovat menossa Akaa pointiin Valkeakosken radan varteen, https://akaanseutu.fi/2016/04/29/puuterminaalia-suunnitellaan-nyt-akaa-pointiin/ ja nyt ovat jo "tosissaan" toteuttamisesta, https://akaanseutu.fi/2017/10/11/jari-jokisen-mukaan-akaa-pointissa-alkaa-ensi-vuonna-tapahtua/ Pistoraiteen paikka olisi km 149 kohdalla. |
||||
|
|
09.12.2017 11:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Siinä olisi oiva kesäpaikka. Pääsisi junalla pihaan ja edelleen järvelle. | ||||
|
|
09.12.2017 10:55 | Pekka V. Puhakka | ||
| Asianmukaista. | ||||
|
|
09.12.2017 10:08 | Arttu Manninen | ||
| Montania-vetureissa väitettiin "jo alusta lähtien" olleen hehkukupumoottori...tässä kohtaa loin silmäyksen eri lähteisiin, ja sanoinsinkin, että niissä ei todennäköisesti ole ollut mainittua "Glühkopf"-moottoria (ollenkaan). Montania-tehdas lienee valmistanut alkuaikoinaan paikallismoottoreita mainitulla toimintaperiaatteella, mutta ensimmäisten veturien moottorit tulivat Deutzilta, ja olivat 4-tahtisia benzolikäyttöisiä ottomoottoreita. Sittemmin Montania rupesi itse valmistamaan samanlaisia moottoreita. Ainoa saksalainen merkittävämpi firma, joka on tietääkseni valmistanut yhtäkään moottoriveturia hehkupu-periaatteella, oli Lanzin traktoritehdas. Maffei saattoi tehdä myös jokusen. | ||||
|
|
09.12.2017 10:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Siinähän niitä taannoin puheena olleita vanhanaikaisia aurausmerkkejä on parikin kappaletta. Taitavat olla jätettyjä tai unohdettuja tuohon, sillä radan tällä puolella ei ole mitään, jonka takia sivusiivet pitäisi nykäistä sisään. | ||||
|
|
09.12.2017 07:30 | Kari Haapakangas | ||
| schleifkorb = hiomakori??? Ausstellung = näyttely? (käännös sanakirja.org, kun itse hallitsen vain korkkarisaksan) |
||||
|
|
09.12.2017 07:25 | Kari Haapakangas | ||
| Tasaisesta laskutilastahan on aina puute, niinpä tässäkin jonkun kahvitauko on venähtänyt. | ||||
|
|
09.12.2017 07:22 | Kari Haapakangas | ||
| Virroitin on iso sekä kopea, mutta mihinkäs veturin teli on unohtunut? | ||||
|
|
09.12.2017 05:18 | Eljas Pölhö | ||
| GN:llä oli 13 E7 (A ja B yhteensä), numerot 500A+B-504A+B ja 510A-512A (myöh 500, 502, 501, 503-509 ja 510-512). E7 sai neljällä eri välityksellä ja GN:llä oli toiseksi hidas 56:21 = 92 mph (148 km/h). Nopein olisi ollut 52:25 = 117 mph (188 km/h). Numeroista 500-503, 505, 506, 509-512 tuli BN 9901-9910 vuonna 1970 (Extra 2200 South, Issue 34, May-June 1972; sisältää mm. E7 rosterin (veturiluettelon) ym. tietoja niistä.) Kuvan veturi on malli F3A (alkuperäinen numero 376C). Lehti Extra 2200 South, Issue 27, Jan-Feb 1971; sisältää mm. GN:n kaikkien aikojen diesel+sähkö+moottorivaunurosterin. |
||||
|
|
09.12.2017 01:33 | Tuomas Pätäri | ||
| Täällä olevien kuvien kommenteista löytyy jotain tietoa, esim. https://vaunut.org/kuva/44985 | ||||
|
|
09.12.2017 01:14 | Reino Kalliomäki | ||
| 1950-luvulla Martinniemen teollisuudella oli karttojen mukaan kapearaidejärjestelmät sekä sahalla että massatehtaalla. Toistaiseksi paikantamattoman merkinnän mukaan siellä olisi ollut kaksi moottori-, ja kaksi sähköveturia. Löytyykö näistä mitään vihjettä? | ||||
|
|
09.12.2017 00:34 | Tuomas Pätäri | ||
| Saha ja kiskot ovat jo menneet, nyt hiljattain meni voimalaitos ja piippu: Kaleva 22.11.2017: "Martinniemen maamerkki katoaa, historiallinen piippu murenee tiili tiileltä - katso video!" http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/martinniemen-maamerkki-katoaa-historiallinen-piippu-murenee-tiili-tiilelta-katso-video/776993/ | ||||
|
|
08.12.2017 23:33 | Erkki Nuutio | ||
| Välirauhan aikaa verrattiin vuodeksi kuolemansellissä. Yksi Moskovan rauhaan 1940 perustumattomista NL:n lisävaatimuksista oli sotilasliikenne Hangon tukikohtaan. Asian järjestelystä käytyjen neuvottelujen tulos, eli nyt Eljaksen arkistoon tallentama sopimus oli NL:n vaatimuksesta salainen ja saatettiin voimaan vain nootteja vaihtamalla. Asiaa tarkasteli Heikki Jalanti tutkimuskirjassa Suomi puristuksessa 1940-1941 (Tammi 1966, 386 s.) yhden kappaleen laajuisesti, mutta hän ei ollut löytänyt käsiinsä itse sopimusta. Markku Iskanius käsittelee asiaa lyhyemmin tutkimuskirjassa Suomen kuljetusjärjestelmän kehitys toisen maailmansodan aikana (Sotahistorian laitos julkaisusarja 1 N:o 8 (2003, 385 s.). Hän kuten Jalantikin ilmoittaa, että ensimmäinen tällainen juna ylitti rajan ja kulki Hankoon 25.9.40. Viimeinen juna kulki 24.6.41, eli kaksi päivää Saksan Barbarossa -hyökkäyksen alun jälkeen, siis päivää ennen kuin NL hyökkäsi Suomeen ja aloitti Jatkosodan. Junan kulkusuuntaa ei mainita. Sopimuksen ja aikataulujen tallennus on Eljakselta suuriarvoinen palvelus. Mistä tietää onko aineisto jo muualta hävitetty! Perusteelliset kiitokset! |
||||
|
|
08.12.2017 23:15 | Tage Löfman | ||
| Edellisten varoituslaitteiden aikana (ennen v. 1988) sivutien (Koulutien) risteyksessä ei ollut valoja. | ||||
|
|
08.12.2017 23:05 | Tage Löfman | ||
| Muistaakseni edelliset varoituslaitteet purettiin 1988. | ||||
|
|
08.12.2017 22:04 | Perttu Karttunen | ||
| eikös näiktä jo ajat sitten loppunut ns kotivarikot, meinaan siis kaikilta linjavetureilta | ||||
|
|
08.12.2017 21:31 | Tuukka Varjoranta | ||
| Erittäin tyylikäs otos! | ||||
|
|
08.12.2017 21:17 | Robert Sand | ||
| Kaperaiteinen rata kulkee maasuunin alapuolella. Kapearaiteinen veturi vetää erittäin leveäraiteinen vaunu lyhyellä matkalla (en muista raideleveyksiä). 2016 kävin täällä ja silloin oli luvattu että pääsemme sitäkin rataa tutkimaan mutta ei sinne sittenkään päästy. | ||||
|
|
08.12.2017 19:15 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin arkistooni sopimukset ja aikataulut kauttakulkuliikenteessä Vainikkalasta Hankoniemelle. http://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
|
08.12.2017 16:07 | Mikko Mäntymäki | ||
| Onko 26-sarja siirretty Tampereelle? | ||||
|
|
08.12.2017 15:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, määkään en taida osata ottaa kantaa tuohon »softapuolen» pohdintaan. Mutta »rauta» on kyllä tallessa: https://vaunut.org/kuva/123757 Ja raudasta puheen ollen, kunnessää Raimo täräyttäisi meidän nähtäväksemme kuvaa siitä Hurun nokkaovesta? |
||||
|
|
08.12.2017 08:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Ja on niitä ylipäätään jäljellä vielä paljon muuallakin. Toisaalla enempi, toisaalla vähempi, mutta löytyiskö vielä kuitenkin "joka kolkasta" Suomea? Joillekin osuuksille, ainakin remontoiduille, on tehty järjestelmällinen vaihto, mutta silloinkin niitä voi löytää ratapihoilta ja sivuradoilta. | ||||
|
|
08.12.2017 03:49 | Jouni Halinen | ||
| Pyhä Martinlaakso 1954, Kehäradan voi kuvitella kulkevaksi kuvan oikeassa reunassa 'https://kartta.vantaa.fi/embed.aspx?&e=25491237.58&n=6684965&r=1&setlanguage=fi&w=&l=Ortoilmakuva_1954&o=100'> Sama tänäpäivänä. https://kartta.vantaa.fi/link/4sRvhA |
||||
|
|
08.12.2017 01:53 | Johannes Erra | ||
| Uudessa-Seelannissa sähköistys lakkautettiin tuolta rataosalta tosiaan v. 1997 ja sitä ennen rataosalta Christchurch-Lyttelton v. 1970. Yhdysvalloissa esim. Milwaukee Road -yhtiö sulki kaiken sähköistyksensä 1970-luvulla, ja sielläkin missä sähköistys on jäljellä, sen käyttö tavaraliikenteessä on päättynyt muutamin poikkeuksin. | ||||
|
|
08.12.2017 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa seurata taito- ja ammattimiesten keskusteluja. Oma huomioni Vilppulan VR-76:sta on että se helpotti suorittajan työskentelyä. Puhelinrumba pohjoisen ja etelän mekaanisten asetinlaitteiden kanssa jäi pois. Etelässä oli tosin asetinpukki ja vaihdekoju. Pohjoisessa oli kampiasetinlaite omassa astl-rakennuksessaan. Eli väkeä tarvittiin ennen "salamalaitteen" käyttöön ottoa. | ||||
|
|
07.12.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvulla Masalan taulu oli auki ma-pe iltapäivällä noin tunnin kun JK1772 lähti Kirkolta ja kävi tekemässä vaihtotyöt. Aivan joka päivä ei siihenkään ollut tarvetta. Lisäksi ma-pe miehityksen aikana (n. 7-17), jos oli hitaita ylimääräisiä kulkijoita, niin otettiin niitä sivulle päästämään vakioliikenne ohi. Tasattiin pitkähköä väliä Espoon/Kökkelin ja Kirkon välillä. Tuohon aikaan tehtiin arkiöinä paljon ratatöitä (ma/ti - to/pe), ja oli perinteisiä pakettikatkojakin, liikennettä ajettiin milloin mitäkin raidetta ja minkäkin aseman välillä Rantaradalla yksiraiteisena ja vaihteita käänneltiin enemmän kuin valoisaan aikaan. | ||||
|
|
07.12.2017 23:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Iltojen pimetessä tulipesän loimotus savussa näkyi usein ennen Haapajärveä, lämmittäjä valmistautui pitkään nousuun. Vaan mieluisimpien kuvien kasetti on niin varmassa tallessa, etten ole sitä vuosiin nähnyt. Eipä harmita enää, löytyy, tai sitten ei. 1039 meni edellisenä päivänä Iisalmeen, tässä en nähnyt varmaksi. | ||||
|
|
07.12.2017 23:27 | Jouni Ijäs | ||
| Hieno kuva. 1.8 oli yksi niistä harvoista viime kesän lämpöisistä ja aurinkoisista kesäaamuista. | ||||
|
|
07.12.2017 22:51 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas komea kuva! | ||||
|
|
07.12.2017 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Eiköhän tämä liene juna 3947 Viinikasta Äänekoskelle. https://julia.dy.fi/timetables?s=3947&d=1.8.2017 | ||||
|
|
07.12.2017 21:53 | Markku Kari | ||
| Tulipas nostalginen olo tästä kuvasta jonka keskustelu alkoi 10 vuoden tauon jälkeen. Tässä suoritusta omin pikku kätösin Siemensin taululla: http://www.seisake.net/kuva.php?id=1250&kat=metro&kat2=metrovalvomo&s=0 |
||||
|
|
07.12.2017 21:49 | Markus Räsänen | ||
| VR:n antaman tiedon mukaan kaikki 10 kpl ovat kaupallisessa liikenteessä. | ||||
|
|
07.12.2017 21:30 | Petri Nummijoki | ||
| Westinghousen kanssa ei ollut yleensä ongelmia sen vuoksi, että Masalassa tarvitsi vain harvalle junalle kääntää vaihteita sen jälkeen, kun kaksoisraide oli valmistunut. Ennen 60-luvun puolivälissä tapahtunutta kaksoisraiteen käyttöönottoa Masalassa oli vielä mekaaninen asetinlaite. Westinghousen ongelmat aiheutuivat siitä, että se saattoi rekisteröidä normaalin sivuraiteelle siirtymisen vaihteen aukiajoksi ja tämä merkitsi ko. asetinlaitemallissa liikuntaa. Lisäksi lämpötila vaikutti asiaan. Turhat hälytykset olivat hellepäivien ongelma. Mutta Oulunkylän, Tikkurilan tai Kirkkonummen kaltaisilla liikennepaikoilla, joissa vaihteita käännettiin usein, olisi tämmöinen asetinlaite ollut hankala. Sekin on mahdollista, että Masalan Westinghouseen olisi 70-luvun jälkipuoliskolle ehdittäessä tehty joku parannus mutta ainakin uutena siinä tämmöisiä ongelmia oli. | ||||
|
|
07.12.2017 21:25 | |||
| Montakohan noita Sr3:sia on liikenteessä? | ||||
|
|
07.12.2017 18:40 | Mauri Monto | ||
| Heh, piti kirjoittaa että tämä oli tilanne vuonna 2003 eikä suinkaan 1973:) Kiireessä sattuu:) Kun nyt palasin asiaan, eikös Yhdysvalloissa ole myös purettu sähköistyksiä radoilta, muistan vorgissa nähneeni asiasta juttua ja ehkä kuvankin. |
||||
|
|
07.12.2017 18:31 | Tommi K Hakala | ||
| Seuraava viikon kuva? | ||||
|
|
07.12.2017 18:29 | Mauri Monto | ||
| Lisähuomio, kuvaa otettaessa ajojohtimia ei ollut. Sähköpylväitä oli radan varrella oikeastaan vain tuossa Otiran tunnelin suulla muutama. Kuva-alueen ulkopuolella lähes kaikki oli purettu pois. Tämä tilanne oli siis 1973. | ||||
|
|
07.12.2017 18:25 | Mauri Monto | ||
| Hienoa! Juna on tulossa ulos Otiran tunnelista kohti Arthurs Pass-asemaa. Suunta on Greymouth-Christchurch. Hyvin ratkaistu. Eli Uuden Seelannin eteläisellä saarella mennään. |
||||
|
|
07.12.2017 16:30 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vanhoja aurausmerkkejä löytyy esim. Jyväskylän ympäristöstä paitsi ehkä pohjoispuolelta, jos/kun merkit uusittiin Jyväskylä-Äänekoski -radan perusparantamisen yhteydessä. | ||||
|
|
07.12.2017 15:29 | Juhana Nordlund | ||
| Ja kiitokset Johan-Antillekin historiallisen tilanteen todistamisesta upealla kuvalla. | ||||
|
|
07.12.2017 15:27 | Juhana Nordlund | ||
| Ja on se tämäkin oikein kaunis ajankohtaiskuva. Kiitokset myös Henrikille. | ||||
|
|
07.12.2017 15:18 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno ajankohtaiskuva, kiitokset Misalle. Aiheesta on uutinen VR-konsernin uutispalstallakin: http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vectron-veturi-matkustajaliikenteeseen-071220171300/ | ||||
|
|
07.12.2017 14:42 | Pauli Kyllönen | ||
| On useita uusittuja ravintolavaunuja. | ||||
|
|
07.12.2017 13:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Aurausmerkki tarkemmin: 17.9.4.60 T-171 'Nosta terät pistemäinen este'. Liikenneviraston ohjeita 8/2016, RATO 17 Radan merkit ja merkinnät, s. 57. 'Nosta terät pistemäinen este' -merkki T-171 tarkoittaa, että merkin osoittamalla rairteella vähintään +-30 m etäisyydellä merkistä auran terien tulee olla nostettuina. - Siinä on sitten lapio- tai luutahenkilöille töitä 60 metrin verran? Milloin ne vanhat mustareunaiset oranssit aurausmerkit jäivät pois? Ja mahtaako niitä vielä olla jossakin päin valtion rataverkkoa? |
||||
|
|
07.12.2017 13:08 | Pave Saarinen | ||
| Oho. Reino ei ainakaan panttaa kuviaan! Nyt tuli tosi Helmi. Hetken jo ajattelin, että tuo heijastus taivaalla pitäisi ottaa pois, mutta sehän onkin kuu! Joskus katselin tuollaista kohdetta, kun lämmittäjä lisäsi hiiliä pesään ja loimotus valaisi hyttiä ja savua. No sellaista kuvaa ei koskaan tullut. Onkohan kellään jemmassa? | ||||