|
|
23.11.2017 10:32 | Harri Isotupa | ||
| onko kenelläkään viisaamalla tietoa olisiko kyseinen asema vuokrattavana | ||||
|
|
23.11.2017 06:31 | Markku Knuutti | ||
| Ois oltava notkiakroppanen , jotta kabiiniin pääsis :) | ||||
|
|
23.11.2017 03:01 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Cadillac on sinun autosi Jari, niin laita vähän enemmän näkymään johonkin kuvaan (on hieno vuosikerta!). Minä olen jotenkin täkäläisen (Ruotsi) kuva-arvostuksen mukaisesti oppinut ihailemaan junakuvia, joissa on myös joku auto. Voi olla oma lehmä ojassa, kun aina itse tykkäsin asemakuviin tökätä kulloisenkin autoni (muut mukanaolijat vaativat auton siirtämistä ennen omia kuviaan). | ||||
|
|
23.11.2017 00:41 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Onko tässä yritetty kehittää uutta Junttilan Salamaa? | ||||
|
|
23.11.2017 00:09 | Miitre Timonen | ||
| Onpa jännä kuva. Aika harvassa paikassa kasvaa lehtikuusia tuolla lailla radan varressa. | ||||
|
|
22.11.2017 23:44 | Petri P. Pentikäinen | ||
| H i e n o k u v a ! | ||||
|
|
22.11.2017 23:14 | Jyrki Talvi | ||
| Ympäriajolla. | ||||
|
|
22.11.2017 22:57 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeinenhän voisi hyvinkin olla 2639, kun se on vihreä. | ||||
|
|
22.11.2017 21:41 | Vesa Höijer | ||
| Minkälaiset lienevät sisätilojen vauriot, veden ja lumen aiheuttamat? | ||||
|
|
22.11.2017 20:34 | Jari Ahokas | ||
| Teemulta hyvä auton tunnistus! Kyseessä on tarkemmin ottaen -78 Coupe DeVille, jota tästä kuvasta ei pysty päättelemään. Digikameran rulla taisi vähän pykiä kuvaa otettaessa. Kameran virkaa hoiteli HMD Global Oy:n Nokia 8, valmistajan omaa kamerasovellusta käytin. | ||||
|
|
22.11.2017 19:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sellaista lasia, jota ei saa rikki, ei saa junissa käyttää. Pitää päästä ulos poikkeustilanteessa ikkunan kautta tarvittaessa. Ja ei nuo ihan pienestä kolhusta hajoa nuo nykyiset karkaistut lasit. | ||||
|
|
22.11.2017 19:41 | Roland Sivonen | ||
| Overgroundista oli vielä GOBLIN -rata sähköistämättä, mutta sen sähköistys on parhaillaan käynnissä. Liikenne on kokonaan poikki sähköjen käyttöönottoon asti. | ||||
|
|
22.11.2017 19:11 | Vesa Höijer | ||
| Ikkunoista: näin kerran valvontakameran kuvaamaa tapausta, jossa varas yritti rikkoa teräskarkaistusta turvalasista tehtyä ikkunaa. Ei saanut rikki, vaikka kuinka moukaroi. Siirtyi sitten viereisen talon luo, jonka tavallinen ikkuna meni heti kilan kalin. Lienee tarpeen juniinkin, vaikka onkin kallista. |
||||
|
|
22.11.2017 17:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Spraymaalit lähtee painepesurilla. Ei tartte maalata uudestaan. | ||||
|
|
22.11.2017 16:31 | Pietu Tuovinen | ||
| Ja oikein hyvän kuvan olet ottanut. Tervetuloa vorgiin! :) | ||||
|
|
22.11.2017 16:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Etualan Cadillac DeVille -77 vie aika paljon huomiota kuvan "virheestä". | ||||
|
|
22.11.2017 15:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikähän veturi lie maastoutunut heti seuraavana päivänä "riittävästi"? https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/163166-tasoristeysonnettomuus-iiksenvaarassa-ei-henkilovahinkoja | ||||
|
|
22.11.2017 15:20 | Jone Niinivirta | ||
| Mikael: Juu, taisin erehtyä hieman, olen suht-alkeellinen harrastaja, opettelen näitä juttuja vasta joten en sen takia osannut tehdä tähän niin tarkasti tietoja.. :D Toivottavasti uudelle harrastuksen aloittelijalle silti olisi mahdollisuus opetella. Tämä on siis ensimmäisiä kuvia, joita oon ottanut.. :) | ||||
|
|
22.11.2017 15:04 | Mikael Sahervo | ||
| Tarkoitatko että toisena oleva veturi olisi 2639? Kun näyttää tästä ainakin että se olisi 25xx. | ||||
|
|
22.11.2017 14:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Mutta kun ne lähtivät jo eilen... | ||||
|
|
22.11.2017 14:00 | Jaakko Pehkonen | ||
| Olivatko nämät kuvassa näkyvät sprayaamattomat vaunut säästyneet töhrimiseltä, vai onko ne maalattu uudestaan? Ikkunat on ilmeisesti levytetty järkiään? | ||||
|
|
22.11.2017 12:14 | Jari Kuusinen | ||
| "Nurminen Logisticsin työstämä junahanke Kiinaan toteutuu ja tänään matkaan lähtee ensimmäinen yhtiön järjestämä kokojunakuljetus Suomesta Keski-Kiinaan." - http://news.cision.com/fi/nurminen-logistics/r/nurminen-logistics-jarjestaa-kokojunakuljetuksen-suomesta-kiinaan,c2397182 (ke, marras 22, 2017 11:07 CET) | ||||
|
|
22.11.2017 10:45 | |||
| Uudenkaarlepyyn rautatieasema leveäraiteiselle liikenteelle rakennettiin vuonna 1948 sodan jälkimainingeissa. Kaikesta oli pulaa ja asema jäi vaatimattomaksi. Uusi leveäraiteinen rata rakennettiin pääosin vanhan kapearaiteisen radan penkereille (rata oli ollut virallisessa toiminnassa 1902-1916) , mutta kaupungin tuntumassa uusi rata kaartui vanhalta ratalinjalta kohti pohjoista, ja asema sijoitettiin kaupungin koillispuolelle, jonne muodostui teollisuus- ja varastoalueita. Uudella radalla ajettiin kiskoautovuoroja, jotka kulkivat Uudestakaarlepyystä Kovjoen ja Pännäisten kautta Pietarsaareen. Henkilöliikenne lopetettiin jo 1956, tavaraliikenne 1982. Rata purettiin syksyllä 1983. Asemarakennus ja tavaramakasiini ovat yksityisomistuksessa kunnostetut vuosituhannen vaihteessa. Kapearaiteisen asema sijaitsi toisaalla - Ratakadun varrella - ja purettiin vuosien 1986-87 tienoilla (tiedot mm. Radan varrella, 2009). |
||||
|
|
22.11.2017 10:35 | Erkki Nuutio | ||
| Jaottelu elää aikojen mukaan. Käsikirjan liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II 1916 lisäyksessä I (8.-12.1916) ...."huomautetaan, että Helsingin aseman alainen on Helsingin satama, jonka alle kuuluvat: 1/ Katajanokka, 2/ Eteläsatama, 3/ Merisatama, 4/ Hietalahti, 5/ Ruoholahti ja 6/ Jätkäsaari. Näihin paikkoihin menevien tavaroiden rahtikirjat ja yhteenvedot kirjoitetaan siis Helsingin satamaan. Fredriksbergin aseman alaisia ovat Vallila ja Huberin (ent. Johanssonin vaihde). Sörnäsin aseman alainen on Hagnäs." Verrattuna 1.4.1913 luetteloon on lisänä siis Jätkäsaari (Länsisatama), jonne on myös piirretty pari pitkää raidetta. |
||||
|
|
22.11.2017 09:57 | Tommi K Hakala | ||
| Saattaa hyvin olla, että lavettikuljetus on Vuosaari-Hanko välillä. Tampereella on aikoinaan lastattu Metson murskaimia ja Valmetin (nyk. Komatsu) metsäkoneita Venäjän toimituksiin. Nykyisin jälkimmäiset menevät suoraan Uumajasta Pietariin. | ||||
|
|
22.11.2017 08:51 | Juha Mäkinen | ||
| Täältä paljastunee Juliukselle jotain tietoa noista litteroista https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_VR:n_kalustosta | ||||
|
|
22.11.2017 08:43 | |||
| Upea kuvapari, Reino. Vanha kapearaiteisen ajan (1902-16) rautatieasemarakennus purettiin vasta vuosien 1986-87 tienoilla (eri lähteissä tiedot vaihtelevat). | ||||
|
|
22.11.2017 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Liikennepaikan alkuperäinen nimi on tosiaankin Lähdemäki. Olikohan se noin vuosi sitten, kun nimi muuttui Hennaksi. Kenellä on tallessa Liikenneviraston verkkoselostukset voisi tarkastaa asian. Muistaakseni asiasta löytyy tietoa myös keskustelufoorumin puolelta. Lisäys: Sieltä löytyy tosiaankin tuo nimenmuutoksen ajankohtakin: 26.3.2017 |
||||
|
|
22.11.2017 08:11 | Miko Rautiainen | ||
| Edm on 2.lk kaksikerroksinen makuuvaunu. | ||||
|
|
22.11.2017 07:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Reino, tästä luettelosta. Tuota jäin pohtimaan, oliko Helsingin sataman (Hfh) nimi todella vain 'Helsinki'. Mutta oleellistahan tässä on se, että Eteläsatama oli liikennepaikka siinä missä muutkin seisake (s) -tasoiset liikennepaikat. Tuohon aikaan jopa samantasoinen kuin Katajanokka, joka vorgin liikennepaikkaluettelossa on omana, ei Helsinkiin kuuluvana liikennepaikkana. |
||||
|
|
22.11.2017 06:20 | Esko Maasalo | ||
| Onkohan ketturepolainen taitavana kulkijana kuitenkin oikealla ylittänyt kapulasillan! Hienoja maisemia. |
||||
|
|
22.11.2017 03:47 | Julius Ylitalo | ||
| Mikä on Edm? | ||||
|
|
22.11.2017 03:35 | Julius Ylitalo | ||
| Onpa komeat laiturit. | ||||
|
|
22.11.2017 03:34 | Julius Ylitalo | ||
| Onko Hennan asema ollut joskus Lähdemäki? | ||||
|
|
22.11.2017 02:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei havaintoja, että Tampereella jäisi traktoreita junakyydistä pois... | ||||
|
Kuvasarja: Rautpohja special |
22.11.2017 01:50 | Jari Kuusinen | ||
| ERITTÄIN tyylikäs juna ja kuvasarja! Tulee ihan mieleen edesmennyt Parkanon (kivi)konttijuna... Hienoa että Rautpohja(kin) on herännyt virkeään eloon tämän syksyn aikana! | ||||
|
|
22.11.2017 01:41 | Jari Kuusinen | ||
| Ei sentään löytynyt kuljettajaa, joka olisi ajanut Cardiff Bay:n linjaa vähintään 30 vuotta putkeen joka päivä seitsemästä viiteen, ilman päivänkään sairaspoissaoloa... :)) | ||||
|
|
22.11.2017 01:37 | Jari Kuusinen | ||
| Haapamäellä tuli teletötteröityä noita koneiden ikkunoissa olevia lappuja... Eräässä Puolaan matkaavassa koneessa oli "1.7.2017 Transfennica Hanko-Gdynia". Mahtoiko tämäkin vaunu päätyä Vuosaareen ja kone sieltä lavettikuljetuksena Hankoon, vai jääkö Ponsseja myös Tampereelle ja sieltä lavetilla Hankoon? Vai jatkoiko jollain laivalla Hankoon? En oikein jaksaisi uskoa, että T3042:ssa olisi ollut Ponssekin kyydissä... | ||||
|
|
22.11.2017 00:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Täällä on vain vähän aika pysähtynyt. ;-) British Rail taisi tulla kuopatuksi 90-luvulla viimeistään. | ||||
|
|
22.11.2017 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Overground on erisnimi eräälle lähijunajärjestelmälle Suur-Lontoon alueella. Greenfordissa ei Overground liikenöi. Kyseessä on ”normaali” juna. Luulisin, että Englannissa sanotaan nykyisin National Rail. Opastimessa lukee kyllä British Rail, mutta semmoista ei taida olla enää olemassakaan. Kaikki Overground-linjat, jotka minä olen nähnyt, olivat sähköistettyjä. Mutta en ole varma, onko se yleispätevä sääntö. Kuvassa taitaa olla dieselmoottorijuna. | ||||
|
|
21.11.2017 23:46 | Uwe Geuder | ||
| > juuri Bakerloohan jakaa pätkät samaa rataa Ground-kaluston kanssa juuri tuolla South Kentonissa Overground- ja Underground-kalusto käyttää osittain samat raiteet Bakerloo-linjalla ja District-linjalla. Bakerloo-linjaa en tunne, mutta District-linjalla kyse on vain 3:n aseman pätkä. District-linjalla liikkuva Overground-kalusto on jopa kaksoisjärjestelmäkalusto, jos en muista ihan väärin. Camden Roadin alueella on 25 kV 50 Hz ajolanka, mutta sitten jossakin lännessä alkaa virtakisko. En tiedä, onko virtakiskon jännite aluksi tavalliset 750 V vai heti poikkeuksellisesti 660 V (ks. alla) > Pintakalustossa paluuvirta menee normaaliin malliin kulkukiskojen kautta, mutta silloinkin pitää olla tuo neljäs kisko, jotta myös metrokalusto voi liikkua Juuri näin. Rataosilla, joissa molemmat kalustolajit liikennöivät keskimmäinen virtakisko on kytketty kulkukiskojen kanssa yhteen. Sivuvirtakiskon jännite on +660 V (toisen lähden mukaan 650 V). Se on ilmeisesti vielä toleranssialueella niin, että sekä 630:n voltin Underground- että 750:n voltin Overground-kalusto toimii. > Ja iso gappi jota pitää maindata… En muista, oliko näin myös District-linjan asemilla. Minulla pitäisi olla joku kännykameralla otettu kuva, mutta laatu ole semmoinen, etten viitsinyt ladata sitä tänne. |
||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
21.11.2017 22:35 | Antti Havukainen | ||
| Tai laiturien mitoittaminen kolmelle vaunuparille... | ||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
21.11.2017 22:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Nyt yhden päivän kokemuksella arkisesta ruuhka-ajasta voisin sanoa, että liikennevälineen kysyntä on pompannut muutamalla asteella ylöspäin. Autamatisoinnin onnistuminen olisi ollut ihan hyvä juttu. | ||||
|
|
21.11.2017 22:20 | Reino Kalliomäki | ||
| "Aakkosellinen luettelo Suomen valtion- ja yksityisillä rautateillä olevista liikepaikoista", huhtikuun 1 p:nä 1913 luettelee Helsingissä 4 asemaa: Helsinki, a, Hf ja Helsinki, s, Hfh, jonka alaisuuteen on merkitty Ruoholahti, v, Hietalahti, s, Merisatama,s, Eteläsatama, s ja Katajanokka,s. Muut asemat ovat Fredriksberg, a, Fb ja Sörnäinen, a, Sö. Helsingin satama-nimisen aseman sijaintia ei anneta, vain III piiri, 2. jakso. Länsisatama ja Jätkäsaari ovat tässä vaiheessa tuntemattomia. (Malm jäi pois, koska sillä ei ole satamayhteyttä). | ||||
|
|
21.11.2017 21:12 | Jukka Ahtiainen | ||
| Täydennetään em. perusteella vuodeksi 1955. | ||||
|
|
21.11.2017 20:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Overground-junilla ajetaan näitä oikeanpuoleista kahta raidetta Euston - Watford Junction linjaa. | ||||
|
|
21.11.2017 20:26 | Heikki Jalonen | ||
| Korjataan vähän: juuri Bakerloohan jakaa pätkät samaa rataa Ground-kaluston kanssa juuri tuolla South Kentonissa. Pintakalustossa paluuvirta menee normaaliin malliin kulkukiskojen kautta, mutta silloinkin pitää olla tuo neljäs kisko, jotta myös metrokalusto voi liikkua. Ja laitureissa on erikoinen reunaporras. Ja iso gappi jota pitää maindata... | ||||
|
|
21.11.2017 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vuoden 1956 ilmakuvassa sillat Otaniemeen ja Kulosaareen ovat jo hyvää vauhtia tekeillä. http://kartta.hel.fi/link/3T6bm5 | ||||
|
|
21.11.2017 20:22 | Tauno Hermola | ||
| Näyttäisivät olevan Ransomes & Rapier'in valmistamia puskimia, joista Wikimedia Commons'issa on kuvia Paddingtonin asemalta; Wikin mukaan valmistajayritys on lopettanut toimintansa jo 1998 https://en.wikipedia.org/wiki/Ransomes_%26_Rapier | ||||
|
|
21.11.2017 19:48 | Heikki Jalonen | ||
| Englanti + Sähkö = Erikoislaatuinen Tulos. Lontoon maanalaisen virtakiskojärjestelmä on kulkukiskoista eristetty. Systeemi (nimellisjännite) on 630 VDC. Kulkukiskojen keskellä olevan kiskon potentiaali on -210 V ja sivukiskon +420 V = yhteensä potentiaaliero 630 V. Kulkukiskojen nimellinen potentiaali on +-0. Metrojunissa on siten virroitinkengät sekä keskellä että sivulla. Sivukengät tietysti molemmin puolin, puoli vaihdettavissa tavalliseen tapaan. Paluuvirta ei siis kulje kulkukiskojen vaan keskellä olevan paluuvirtakiskon kautta. Alkuperäinen syy erikoiselta tuntuvaan järjestelyyn on hajavirtojen aiheuttaman galvaanisen korroosion torjunta. Korroosio oli ja on edelleen tärkeä huolenaihe Lontoon metrossa, jossa vanhimmat tunneliosuudet on koottu valurautaisista rengassegmenteistä, ympäroivän maaperän ollessa savea ja suolapitoista silttiä. Tube-nimitys juontaa juurensa juuri näistä renkaista, joista toisiinsa liitettyinä muodostuu putki, tuubi siis. Metrojunista ns. Tube Stock (joka kuvan Bakerloo-linjan junakin on) eivät käytä samoja raiteita muun kiskokaluston kanssa, pintakaluston vaihto-asemilla niillä on omat laiturinsa kullakin. Tube-kalustossa ja muussa kalustossa on muiden oleellisten erojen lisäksi erilaiset laiturikorkeudet. |
||||
|
|
21.11.2017 19:35 | Jorma Rauhala | ||
| Rajataan kartta vielä tarkemmaksi: (1954-) 1955. Lehtisaaren ja Otaniemen välissä ei ole vuoden 1955 Helsingin matkailijakartassa vielä siltaa, kuten ei tässäkään, mutta vuoden 1956 matkailijakartassa on jo siltayhteys. Ja koska sokeritehtaan radan muutostyöstä (kapeasta leveään) en tiedä mihinkäaikaan vuodesta 1954 se tehtiin, niin vuosi 1955 on ainoa kokonainen vuosi jolloin tuo oli noin. |
||||