|
|
21.11.2017 19:35 | Jorma Rauhala | ||
| Rajataan kartta vielä tarkemmaksi: (1954-) 1955. Lehtisaaren ja Otaniemen välissä ei ole vuoden 1955 Helsingin matkailijakartassa vielä siltaa, kuten ei tässäkään, mutta vuoden 1956 matkailijakartassa on jo siltayhteys. Ja koska sokeritehtaan radan muutostyöstä (kapeasta leveään) en tiedä mihinkäaikaan vuodesta 1954 se tehtiin, niin vuosi 1955 on ainoa kokonainen vuosi jolloin tuo oli noin. |
||||
|
|
21.11.2017 19:25 | Tommi K Hakala | ||
| Muihin vientimaihin, kuin Ruotsiin ja Venäjälle koneet Ponsse toimittaa laivoilla. Vientimäärät taitaa olla tällä hetkellä 70 % luokkaa, jos jonkun arvion heittää. Vuosituotanto jotain 800-1000 koneen tasolla. | ||||
|
|
21.11.2017 18:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Wikipedia kertoo Ponsse-nimestä: "Koneen nähtyään kylällä ihmeteltiin, että ”mikähän Ponsse se tuostakin tulee”. Ponsse oli vieremäläinen koira, huoleton ja ruma sekarotuinen ajokoira, joka tunnettiin taitavana ja periksiantamattomana jäniksen ajajana." |
||||
|
|
21.11.2017 18:44 | Jouni Halinen | ||
| Hienoa nähdä että Vuosaaressa on kiskoilla elämää, oli välillä tilanteita jolloin satama-alueella ei näkynyt ensimmäistäkään kalustoyksikköä. Mitenkä nämä Ponsset jatkavat tästä matkaa, ajamalla laivaan ja toisessa päässä taas rautatievaunuun?. Osaako joku sanoa mistä nimi Ponsse tulee?. | ||||
|
|
21.11.2017 18:19 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön Sokeritehtaan leveäraide rakennettiin vuonna 1954. Hakaniementorin raide purettiin vuonna 1960. Kulosaaren uudelle sillalle pääsi ajelemaan loppuvuonna 1957. Kartta on siis jotain 1954-57? | ||||
|
|
21.11.2017 17:24 | Heikki Kannosto | ||
| Ulottuiko kotiinkuljetusalue ennen vuoden 1946 kuntaliitosta Huopalahden kunnan puolelle eli Munkkiniemeen ja Lauttasaareen? Maunulan ja Metsälän osa-alueiden nimet olivat olemassa jo Oulunkylän kunnassa eivätkä auta ajoituksessa mutta entä Olympiastadion sokeritehtaan pohjoispuolella? | ||||
|
|
21.11.2017 17:08 | Sakari Kestinen | ||
| "Pelgulinnin"? Onko se jossain päin Tallinnii? | ||||
|
|
21.11.2017 16:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitoksia, niin näkyy olevan. Vaan huolestuttavan likelle arvailua menee kirjankin kuvasta numeroiden tiiraaminen. | ||||
|
|
21.11.2017 15:48 | Joni Jurmu | ||
| En ole kyseistä lajia harrastanut, mutta varmasti löytyisi hyviä paikkoja kätköille. | ||||
|
|
21.11.2017 15:45 | Joni Jurmu | ||
| Kyl, jonkinlaisena peuraesteenä tämä näkyy toimivan. Kyllähän talviaikaan ihmiselläkin on jännät paikat jos tästä yli yrittää kävellen. Koiran kanssa en ole vielä yrittänyt kesälläkään, arvaan ettei sekään pidä tästä, kun jyrkät ulkoportaatkin tahtoo olla "taiteilua". Muutamalla lankullahan tähän saisi toimivan sillan, kuten joku oli tehnyt hieman edempänä rataa. | ||||
|
|
21.11.2017 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sama kuva on kirjassa Valtionrautatiet 1862 - 1962 kuvateoksessa sivulla 67. Siinä erottui veturin numeroksi 205 ja vaunu on Cm 2150. | ||||
|
|
21.11.2017 15:30 | Kari Haapakangas | ||
| Oivoi, olisipa tuolla paljon kätkötettävää. Löysin reitiltä vain kaksi rautatieaiheista geokätköä: Taivalkosken asema sekä vesiviskuri :( | ||||
|
|
21.11.2017 15:24 | Kari Haapakangas | ||
| Hjuu, sorkkaeläimet ei tällaisista silloista tykkää. | ||||
|
|
21.11.2017 15:24 | Ilkka Hovi | ||
| Jep, puita on istutettu suurille alueille sekä maisemanhoidollisista, että maaperänhoidollisista sekä raaka-aineeksi teollisuudelle. Mukavaa nähdä kuvia Brittein saarilta nykykalustosta. |
||||
|
|
21.11.2017 15:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kartassa Verkkosaari on jo menettänyt saarimaisen muotonsa. Vuoden 1935 kartoissa alue on yhä pengertiellä mantereeseen yhdistetty saari. Vuoden 1940 kartassa salmi on täytetty, mutta Pieni Verkkosaari on vielä eri ulokkeena. Vuoden 1946 kartassa Verkkosaaren eteläpuolinen osa on täytetty. Vuoden 1952 kartassa täyttöalue on nielaissut Pienen Verkkosaaren ja alue muistuttaa tämän kartan aluetta. Verkkosaarten ja Kulosaaren sillan perusteella kartan voisi ajoittaa 1950-luvulle. Mutta asia pitäisi kai varmistaa muiden muutosten avulla. |
||||
|
|
21.11.2017 15:07 | Timo Järvi | ||
| Onnistunut kuva :) | ||||
|
|
21.11.2017 14:58 | Hannu Peltola | ||
| Jätkäsaarta ei ole kartassa vielä kokonaan täytetty. Jos oikein muistan, Jätkäsaari saavutti nykyisen muotonsa joskus 1940-luvulla eli sekin puoltaisi 1930-luvun karttanäkymää. | ||||
|
|
21.11.2017 14:52 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kotiinkuljetus Vallilasta alkoi niinkin varhain kuin l.l.l933, tietää kertoa historiikki l962 s. 43l. Raideyksityiskohdista enempää ymmärtämättä kartan tunnelma viittaisi kyseiseen vuosikymmeneen. | ||||
|
|
21.11.2017 14:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Sama juna lienee kulussa torstaina? Numero ja reitti ovat samat. | ||||
|
|
21.11.2017 14:06 | Henri Heikkinen | ||
| mihinköhän käyttöön tulossa ? | ||||
|
|
21.11.2017 13:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Kulosaaren uusi silta valmistui vuonna 1957, joten karttapohja on varhemmalta ajalta. Mutta milloin alkoi VR:n kotiinkuljetus? Ehkä kartta on piirretty niihin aikoihin? | ||||
|
|
21.11.2017 13:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Luultavasti havupuuta Englannin ja Skotlannin rajamailta. | ||||
|
|
21.11.2017 12:51 | Jussi Tepponen | ||
| Ja lisätään vielä yksi aihetodiste. Verkosta löytyy palvelu, josta voi kelata vanhoja säätietoja, joka joskus helpottaa kuvien ajoittamisessa. Kuvassa makasiinin asbestilevykatto kiiltää, eli se on märkä, joten kuvan ottohetkellä on ollut sateinen ilma. 31.8. 1954 ei vielä ollut Jokioisten observatoriota, mutta ainakin Salossa oli tuolloin sateista: https://freemeteo.fi/saa/salo/historia/kuukausittainen-historia/?gid=637948&station=1109&month=8&year=1954&language=finnish&country=finland |
||||
|
|
21.11.2017 12:42 | Jukka Voudinmäki | ||
| Omassa syrjäraidelistassani , jota olen koostanut mm. Käskylehdistä, syrjäraide nimeltä "Eteläsatama (mm. Olympialaituri)" on kuulunut Katajanokan alaisuuteen ainakin vuosina 1927, 1954, 1958, 1963, 1966 ja 1972. Lisämerkintä Olympialaiturista ei tietenkään ollut mukana vielä vuonna 1927, ja tuolloin nimi kirjoitettiin nykyiseen älypuhelintyyliin "Etelä satama". |
||||
|
|
21.11.2017 12:32 | Mikko Herpman | ||
| Onko digitaalikameran filmirulla siirtynyt puolittain että Deeverin alakerta on sekoittunut? | ||||
|
|
21.11.2017 12:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitähän puuta tuolla seudulla rahdataan? | ||||
|
|
21.11.2017 12:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kartta ole 1960-luvulta eikä 1970-luvultakaan. Kulosaareen on vielä puurakenteinen kääntösilta. | ||||
|
|
21.11.2017 10:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei muodoissa vikaa ole. Eikä karttaa ole likistettykään. Sensijaan sitä on hieman kerretty, jotta ne oleelliset alueet on saatu mukaan. Ts. karttapohjoinen ei ole ylöpäin. Vrt. https://www.google.com/maps/@60.1878268,24.9458969,13352a,35y,331.27h/data=!3m1!1e3 |
||||
|
|
21.11.2017 09:57 | Ilari Kokko | ||
| Kartassa on muuten sangen mielenkiintoinen projektio. Jotta Helsingin "oleelliset" alueet on saatu mahdutettua karttaan, on sitä ainakin itä - länsisuunnassa litistetty aika pahasti. Kulosaaren ja Lauttasaaren muodot... | ||||
|
|
21.11.2017 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Vieläkään en ole löytänyt sitä kiertokirjettä tai käskylehteä, jossa luetteloidaan Helsingin sisäiset liikennepaikat (en ole tosin sitä nyt etsinytkään), mutta satamaratakartta todistaa, että ainakin 1960-luvulla Eteläsatama kuului Katajanokan alaisuuteen, ei Länsisataman: https://vaunut.org/kuva/123387 Kuvan https://vaunut.org/kuva/123387 kommenteissa on lisää tietoa Helsingin sisäisistä ja satamaradan liikennepaikoista. Eeläsatama esiintyy eri aikona liikennepaikka- ym. luetteloissa liikennepaikkana, Helsingin sataman alaisena syrjäraiteena ja Katajanokan alaisena liikennepaikana/syrjäraiteena. Olisi siten toivottavaa saada Eteläsatama mukaan myös vorgin liikennepaikkaluetteloon. Onhan se jossakin vaiheessa ollut samantasoinen liikennepaikka kuin Katajanokka, joka on luettelossa. |
||||
|
|
21.11.2017 07:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kartta minua suuresti ilahduttaa, sillä siitä käy kiistatta ilmi, että Helsingin Eteläsatama ei kuulu Länsisataman, vaan Katajanokan alaisuuteen. Näin siis ainakin 1960-luvulla, jolta kartta on. Vai onko se vuodelta 1970, niinkuin alle lisäämäni linkki esittää? Ylläpito on oma-aloitteisesti merkannut Eteläsatama-kuviini liikennepaikaksi Länsisataman, joka on minua kovasti kummastuttanut. Ks. https://vaunut.org/kuva/122226 Suora linkki karttaan: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMK1:153 Kartta on sekä pieni- (640 X 484) että suurikokoisena (5000 X 3778). Suurikokoinen on kuva 2/2. |
||||
|
|
21.11.2017 06:52 | Esko Maasalo | ||
| Kairo on enää jäljellä näistä kolmesta ja tietysti raiteet; parit on vain jätetty! | ||||
|
|
21.11.2017 06:49 | Esko Maasalo | ||
| Romuksihan ovat Eil:at menossa!! | ||||
|
|
21.11.2017 06:42 | Juhana Nordlund | ||
| Se todellakin pitää paikkansa, että vain kaksi ensimmäistä Linkkeriä olivat dieselbussista konvertoituja sähköbusseja. Niillä ajettiin parisen vuotta Espoossa linjaa 11 ja seuraavassa vaiheessa toinen operaattori alkaa ajaa niillä ensi vuonna Länsimetron liityntäliikennettä. Konversiobussien jälkeen valmistuneet Linkkerit on koottu Sastamalassa Fortacon tehtailla, siellä missä on vuosikymmenten ajan tehty esimerkiksi Vammaksen tiehöyliä. Linkkerit ovat todellakin kevytrakennebusseja ja pienemmän painonsa ansiosta niissä on enemmän matkustajakapasiteettia ja pienempi energiankulutus. Linkkereihin on onnistuttu kehittämään myös sellainen akkujen tasapainottamistekniikka, että niitä ei tarvitse laittaa yöksi nk. huoltolataukseen. Riittää, että Linkker ladataan vain bussin päätepysäkillä ajorupeaman päätteeksi. Suurilta valmistajilta kyllä alkaa hiljalleen tulla akkusähköbusseja sarjatuotantoon. Joukossa on tuttuja nimiä, kuten Volvo, Scania ja Mercedes-Benz. Solaris ja VDL ovat jo edellisiä aikaisemmin toimittaneet täyssähköbusseja laajamittaiseen liikenteeseen. Tampereellakin ajetaan neljällä Solaris Urbino Electricillä. Toisin kuin Rauhala muisteli, Tampereella ei ole liikennöity Linkkerillä. Turussa sitä vastoin linjan 1 "perusliikenne" hoidetaan kokonaisuudessaan kotimaisilla Linkker-sähköbusseilla. |
||||
|
|
21.11.2017 05:31 | Pave Saarinen | ||
| satamaradat https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=satamaratakartta&type=AllFields |
||||
|
|
21.11.2017 05:30 | Pave Saarinen | ||
| satamaradat https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=satamaratakartta&type=AllFields |
||||
|
|
21.11.2017 01:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuolla kerralla ainakin kuljettaja kävi painiketta painamassa joka paikassa. Kaukokäyttöä ei ole ja alueohjaaja istuu Invernessissä sadan mailin päässä, joten jonkun on välillä noustava junasta tekemään jotain... :) | ||||
|
|
21.11.2017 01:55 | Tauno Hermola | ||
| Kuljettajako tosiaan kääntää vaihteen? Tavallisestihan sen kai tekee konnari, jos se junamiehistön tehtäväksi jää. | ||||
|
|
21.11.2017 01:50 | Tauno Hermola | ||
| Väittävät, että 2,5 tonnia painoa säästyy tuolla (Lahden) alumiinikorilla; se on aika paaljon, jos esim. akut painaa sen tonnin. | ||||
|
|
21.11.2017 01:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Asemarakennuksen kate on vaihtunut sitten kuvan https://vaunut.org/kuva/87792?liikp1=2660 Vinoneliökuvioisesta huopakatteesta tiilikatteeksi. Varmaankaan ei olisi tehty sodan aikana. Taitaa Jussi olla hollilla. | ||||
|
|
21.11.2017 00:18 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mainioja kuvia kerrassaan. Ja ilahduttavaa, että Britanniassa vaihteen kääntämiseen ei tarvita kymmenien mailien päästä paikalle ajavaa mondeomiestä. | ||||
|
|
21.11.2017 00:11 | Petri P. Pentikäinen | ||
| KΛRTTΛ. Asiallista arkkitehtitekstausta. | ||||
|
|
20.11.2017 23:49 | Jussi Tepponen | ||
| Ajoitusta voi tuosta kuvasta etsiä siten, että moottorivaunu seisoi polttoainepulan takia vuoden 1942 ja se luovutettiin armeijalle huhtikuussa 1943. Henkilöliikenteen suuret volyymit romahtivat 1949 sotaa edeltäneelle tasolle. Kun kuvassa on vain yhden matkustajavaunun käsittävä runko, jossa junailijanvaununa on moottorivaunun liitevaunu JR 12, lienee kuva siis otettu vuoden 1949 jälkeen. Koska kuvassa ei näy myöskään ihmisiä on se ilmeisesti otettu, koska kyseessä on merkittävä juna. Etualalla näkyvä vaalea pressu saattaa näkyä kirjan "Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta" sivulla 65 kuvassa, jossa on viimeinen matkustajia kuljettanut sekajuna 31.8. 1954. Voisiko kuva olla siis siitä? Nämä kaikki JR:n matkustajajunien kuvat olisi hauska saada ryhmiteltyä kuvasarjaan vaikka otsikon "Jokioisten rautatien matkustajajunia" alle. Ne olisi silloin helpompi löytää jälkikäteen. |
||||
|
|
20.11.2017 23:49 | Matias Kauramäki | ||
| Ensimmäiset Linkkerit olivat tosiaan dieselbusseista muutettuja. Nykyään nämä valmistetaan alusta asti sähköbusseiksi. Kuulemma pärjäävät muille markkinoilla oleville sähköbusseille. Lähinnä halvemman hinnan takia monet kaupungit ostaneet Linkkerin sijaan puolalaisia tai kiinalaisia sähköbusseja. Isoilta vanhoilta bussivalmistajilta puuttuu vielä kokonaan sähköbussit. | ||||
|
|
20.11.2017 23:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Toki sabotaasissa ensisijaisia syyllisiä ovat VR:n sijaan kuitenkin ne, kenen käsien / jalkojen toimesta nuo ikkunat on konkreettisesti hajotettu. | ||||
|
|
20.11.2017 23:17 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on vielä kesää jäljellä, verrattuna Norjan vuonojen maisemiin. | ||||
|
|
20.11.2017 23:15 | Jorma Rauhala | ||
| Lauttasaaren silta on jo olemassa. "Kruunuhaka" on vielä okei-kirjoitusmuoto. Lehtisaaresta ei ole vielä siltaa Otaniemen puolelle. Herttoniemen rautatie on jo rakennettu. Aika nätti 1930-luvun loppupuolen kartta. | ||||
|
|
20.11.2017 22:58 | Petri Sallinen | ||
| Museolla on pienoismallit E- ja C-sarjan vaunuista, F-vaunusta ja kahdesta erilaisesta G-sarjan vaunusta. Näistä on myös olemassa piirustukset. Lisäksi on olemassa pienoismallin rakentamiseta varten laadittu piirustus M-sarjan vaunusta, jonka nurkissa on pylväät signaalinarujen kiinnittämistä varten. | ||||
|
|
20.11.2017 22:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä on oikeastaan risteysasema. Täällä Mallaigin ja Obanin reittien paikallisjunat niputetaan/jaetaan. Glasgow - Crianlarich ajetaan nipussa. | ||||
|
|
20.11.2017 22:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä nyt aina pitää kotiinpäin vetää eikä suosia mitään MANnin tytäryhtiötä. | ||||
|
|
20.11.2017 21:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Olin tuossa viime viikolla Tampereella koulutuksessa ja seurasin jonkin aikaa aseman ohi menevää liikennettä. Sim-sarjalaiset missä ei ollut mitään maalausta olivat todellinen vähemmistö. 2-3 sellaista oli junaa kohti. | ||||