|
|
20.11.2017 21:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Olin tuossa viime viikolla Tampereella koulutuksessa ja seurasin jonkin aikaa aseman ohi menevää liikennettä. Sim-sarjalaiset missä ei ollut mitään maalausta olivat todellinen vähemmistö. 2-3 sellaista oli junaa kohti. | ||||
|
|
20.11.2017 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Linkker mikään ihmeellinen tuote ole. Ne ovat vanhoja second-hand muistaakseni lahtelaisia dieselbusseja, joita muutellaan jossain Vammalan suunnalla tuollaisiksi akkuvehkeiksi. Espoossa, Turussa ja Tampereella on vastaavia ollut myös kokeilussa. Suomessa on jo ajellut portugalilaisia, hollantilaisia ja kiinalaisia Linkkeriä vastaavia onnikoita. Varmasti Linkkeriä kuuluisampia ja maailmalla menestyneempiä malleja. Linkker on nyt vaan hieman "Vanaja" meillä, kun olisi saatavana kaupasta myös oikeita "Scanioitakin". | ||||
|
|
20.11.2017 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Under- ja Overground. | ||||
|
|
20.11.2017 21:23 | Tommi K Hakala | ||
| OHO. Minkähänlainen keppisirkus on ollut johtoa kohtaan, kun näin rivakaksi meno on mennyt, hieno homma. | ||||
|
|
20.11.2017 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| Märklinin virtakiskojunia oikeassa koossa. Näkyy olevan käytössä perus-diesel/höyry-raiteen lisäksi virtakiskot niin keskeltä virroittavalle kuin sivustakin virroittavalle kalustolle. Onko sivu/keskivirtakiskot +/- vai jokin muu järjestelmä. | ||||
|
|
20.11.2017 21:12 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos noista vaunuista jo kaikki ikkunatkin lyöty rikki? Kyllä pistää vihaksi tuo VR-Matkustajaliikenteen nykyporukan toiminta. Ei mitään järkeä. Puolessa vuodessa saatu enemmän sabotaasia aikaiseksi kuin bonukset edellyttävät. | ||||
|
|
20.11.2017 20:35 | Hannu Peltola | ||
| Nyt ollaan oikeasti Ylämaalla! Kerää Juhani nämä hienot Englannin ja Skotlannin kuvat kuvasarjaan, niin niitä olisi helpompi jatkossa katsoa. Ja on huisin mukavaa nähdä hyviä ja mielenkiintoisia kuvia Skotlannista! | ||||
|
|
20.11.2017 20:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti satunnaiskuvana, eikä sitä näköjään ole vielä kommentoitu. Kuvan tykit ovat mallia 155 H 17 "Tuhkaluukku". Ajolaite on muutettu 1960-luvulla, jolloin alle tuli kuvassa näkyvät paripyörät kumirenkailla. Tykit hankittiin jatkosodan aikana Saksan sotasaaliista ja yhteensä niitä oli Suomen armeijalla 151 kappaletta. Vuonna 1987 nämä ovat ilmeisesti jo poistettu sodan ajan varauksista ja kuvan yksilöt ovat päätyneet ulos. | ||||
|
|
20.11.2017 19:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| VR:llä on otettu koppi kaluston kunnon säilyttämisestä. Yllättyneenä nostan hattua. | ||||
|
|
20.11.2017 18:46 | Erkki Nuutio | ||
| Totesit monia alkuvaiheen yritystemme vaikeuksia. Tekisi mieleni vastailla, mutta täytyisi silloin kirjoittaa sivuja pari jotta asia edes osittain avautuisi. Rikkaiden maiden pörssien laumasieluisuuden myös sivuutan, mutta Teslasta muutama sana. Ensinnäkin, se on mitä suurimmassa määrin uhkayritys, jonka pystyssä pysyminen edellyttää juuri tuon valtavan hypen ylläpitämistä. Siihen on tarvittu ja tarvitaan valtavasti rahaa ja maailman taitavimpia mainosmiehiä. Riskeistä suurin on tekniikkariski. Yritys on raskaasti tappiollinen ylikalliilla hinnalla myytävistä luxustuotteistaan huolimatta, johtuen mm. siitä että tuotantoa ei saada kasvamaan erilaisista teknillisistä ongelmien vuoksi. Ei muuten tarvita kuin yksi laajempi takaisinvetoon johtava ongelma, niin yritys kaatuu. Toki konkurssinjälkeinen jatkaja voi aloittaa puhtaammalta pöydältä. Ehkä näin on ajateltukin, vrt. Talvivaara (sijoitusraha ja ratkaisujen löytyminen) - Terrafame (kassa alkaa kilkattaa)). Sähkörekka on älyttömintä mitä voi ajatella. Esimerkiksi pohjoismaisten 40-100 tonnia painavien yhdistelmien keskimääräinen tehonkulutus on ehkä 200...300 kW. Vaikka välilatauksen tekisi 300 km välein, tarvittaisiin ehkä 5000 kg painavat akut, jotka maksaisivat XXXXXX.xx € ja tekniset ongelmat akkupaketin hallinnassa olisivat vakavat, tarvittava turvaetäisyys onnettomuuksissa olisi ainakin 100 m jne. Jos lataus tehtäisiin väitetyssä puolessa tunnissa, tarvitsisi lataustehon olla luokkaa 60000 kW jne jne. Sähkölle löytyy vähitellen paikkansa, vaikkakin subventioita vongutaan sen lisäksi. Järkevimpiä ja osin jo toteutumassa olevia asioita olisivat mm.: - Lyhyehkökestoinen tehontasaus kondensaattoreilla raskaissa kuorma-autoyhdistelmissä mallia Sisu-Visedo -hybridi. - Kohtuumäärä akkuja ja päätepysäkkilataus kaupunkilinja-sähköautossa, kuten Linkkeri). (ylivaltavasti kilpailijoita, sairas markkinasegmentti, komponentit saatava itselle ja niille suuri volyymi). - Mopoautot, pienet jakelu pakettiautot jne. Näitä paljon maanläheisempää on biopolttoaineiden kilpailukyvyn kehittäminen (erinomaisen tärkeätä mm. Suomelle) sekä diesel- ja bensiinimoottorien kehittämisen jatkaminen. Mutta tämähän ei ole hypeä, eikä kelpaa laumasielu-vihervonkujille. |
||||
|
|
20.11.2017 18:43 | Miska Joensuu | ||
| No nyt oli suoraa puhetta :D | ||||
|
|
20.11.2017 18:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Asiasta on parin kuvan kommenttien yhteydessä https://vaunut.org/kuva/36490?tag0=1%7CHr13%7C2326 https://vaunut.org/kuva/113722?d=8.9.2016 |
||||
|
|
20.11.2017 17:43 | Matias Kauramäki | ||
| On se jännä, että suomalaisen Linkkerin sähköbusseja liikennöi jo useammassa kaupungissa, mutta yhtiön ympärillä ei ole minkäänlaista hypeä. Teslan kohdalla kaikki on taas toisin. Viime torstaina julkistettu sähkörekka uutisoitiin joka puolella maailmaa näkyvästi, vaikka ensimmäiset toimitukset olisivat vasta aikaisintaan vuonna 2020. Teslan markkina-arvo menee jossain 51 miljardissa dollarissa, kun Linkkerin viime vuoden 1,8 miljoonan euron osakeanti merkittiin vain puoliksi. Tuntuu, että tämä on ollut monen muunkin suomalaisen tuotteen kirous. Tehdään hyviä innovatiivisia tuotteita, mutta jostain syystä ne eivät vain saa näkyvyyttä maailmalla. | ||||
|
|
20.11.2017 17:30 | Pasi Utriainen | ||
| Yksi kolmesta Dr13-veturista, joiden kohtaloksi koitui onnettomuus Hietasen asemalla. | ||||
|
|
20.11.2017 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Sikäli kuin ymmärrän, replika on ollut rautatievaunujen taivaassa jo pitkään. Mikäli replikat sinne yleensä edes pääsevät. Replika valmistettiin VR:n juhlaelokuvaa varten, eikä lie ollut mitään syytä sitä pitempään säilyttää. Eikä varmaan juuri mahdollisuuksiakaan. Olisikin mielenkiintoista tietää, käytettiinkö aluskehys jonkun uuden vaunun rakentamiseen. Elokuva löytyy YLEn Elävästä arkistosta nimellä 'Kun höyryhepo tuli'. Junan esiintyminen alkaa n. kohdasta 04:50. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/19/kun-hoyryhepo-tuli Elokuvan junassa on muuten vääränmallinen konduktöörivaunu. Mutta sellaisia virheitähän tällaisissa filmeissä tapaa aina olla. PS Rupesin hieman ihmettelemään, josko replika pelkästään tuota lyhytfilmiä varten rakennettiin, sillä sehän vilahtaa filmissä vain muutaman sekunnin ajan. Sellainen olisi todella huonoa taloudenpitoa. Olikohan vaunulla PR-tehtäviäkin? |
||||
|
|
20.11.2017 14:18 | Pave Saarinen | ||
| Rautatiehallituksen siivessä museossa oli pienoismalli ainakin makuuvaunusta. Eivät ne kaikki tuhoutuneet. Niin mutta missä se replika nyt on? | ||||
|
|
20.11.2017 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ettei olisi globaalisti liian yksinkertaista, M tunnuksessa on alun perin indikoinut Mongoliaan toimitettuja vetureita ja K Kuubaan toimitettuja vetureita. :) | ||||
|
|
20.11.2017 12:53 | Jouni Hytönen | ||
| Yleensä modernisoidut eroavat jo tyyppimerkinnällään, esim. kirjaimilla K tai M. Liettuassa on modernisoituja 2M62-vetureita, joista Kolomnan uudet moottorit saaneet ovat tyyppiä 2M62K ja Caterpillarin moottorit saaneet 2M62M. Tässäkin näyttäisi olevan katolla uudesta Kolomnan moottorista juoruava poikittainen kyhmy, mutta tyyppimerkintä on kuitenkin säilynyt ennallaan. | ||||
|
|
20.11.2017 12:48 | Mikko Nyman | ||
| Muistanko väärin, mutta eikö tämän pätkän pitänyt valmistua jo elokuussa, kun syysaikataulut astuivat voimaan? Koska näin ei ilmiselvästikään ole, mikä mahtaa olla Reijolankadun raitiotieosuuden uusi käyttöönotto(arvio)päivä? | ||||
|
|
20.11.2017 11:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Kirjoitin piirustuksista huolimattomasti. Tarkoitin esim. Tapio Keräsen Junat 2/1987 -lehteen vuonna 1987 laatimaa piirustusta, joka täysin vastaa samalla sivulla olevaa pienoismallin valokuvaa. - Epäilemättä pienoismallia varten oli tehty piirustukset. Ja voihan toki olla että TK:n piirustus perustui niihin eikä pienoismalliin. Pienoismalleja rakennettiin muistakin vaunuista kuin I&II lk vaunusta. Esim. Kaskimiehen kirjassa on sivulla 50 valokuva pienoismallijunasta, jossa on veturi, katettu tavaravaunu (G 1124), kaksi matkustajavaunua (III lk(?) ja I&II lk) ja konduktöörivaunu. Ainakin G-vaunun malli taitaa olla edelleen tallessa Rautatiemuseon varastossa. Kenties muut mallit tuhoutuivat Helsingin pommituksissa, kun Rautatiemuseo vielä oli rautatieaseman tiloissa. |
||||
|
|
20.11.2017 11:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan näitä modernisoitu kun osassa on tuon TE109:n telit? https://vaunut.org/kuva/33634 Niiralassakin noita eri alustaisia välillä käy. |
||||
|
|
20.11.2017 11:12 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan lukeneeni Veturimieslehdestä (1920- tai 1930 luku ?) että ennen Ilmarisen romutusta joku nuori insinööri oli viettänyt parisen viikkoa veturin alla piirtämässä sitä. (tuskin edes 8h / päivä, oletan kyseessä ollut mittojen ottaminen mallia varten.) Jos muistan oikein Ilmarisen romuhinta oli 12 000 SMk ja mallin kustannukset olivat 17 000 SMk. (todennäköisesti muistan hinnat väärin mutta suhde on oikeankaltainen). Minulla on käsitys että Aluttaresta sai SVR 6000 SMk. |
||||
|
|
20.11.2017 10:56 | Petri Sallinen | ||
| Asia eteni aikanaan hieman eri järjestyksessä. Ensin laadittiin museon 1:10-pienoismallien rakentamista varten työpiirustukset — piirustukset siis eivät käsittääkseni ole syntyneet pienoismallien pohjalta. Piirustukset on päivätty vuodelle 1919 ja otsikoitu "Piirustukset museota varten". Erittäin suurella pieteetillä piirretyt ja peräti kauniit ja hyvin yksityiskohtaiset piirustukset, joissa on paljon yksityiskohtia ja numeerisia mittoja. Tällaisten piirustusten perusteella voi rakentaa pienoismallin tai vaikka replikan esikuvasta. Piirustussarjassa on useita vaunuja, mutta kaikista ei ilmeisesti rakennettu pienoismallia tai sitten pienoismallit ovat kadonneet tai tuhoutuneet ajan saatossa. En tiedä miten piirustukset ovat aikanaan syntyneet, mutta mitä ilmeisimmin muistikuvilla on ollut tekemistä lopputuloksen kanssa. Piirustuksissa on siis myös virheitä, jotka on kohtuullisen helppo todentaa. Replika kuitenkin toistaa piirustusten virheeet (jotka tosin ovat myös 1:10-pienoismalleissa). |
||||
|
|
20.11.2017 10:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitänee tyhjentää selaimen välimuisti, se arpoo aiemmin käytettyjä tietoja kenttiin | ||||
|
|
20.11.2017 10:36 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| "Tervakirrnu" | ||||
|
|
20.11.2017 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennystä kommenttiini: Pasila ei tehnyt vetureita eikä missään veturissa ollut kuvan vaunukilpeä. 1928-1937 Pasila teki vähäisesti puukorisia moottorivaunuja. Näiden koreissa ei ollut valmistajan kilpiä. Sensijaan runkopalkeissa oli kilvet, muistaakseni Pasilan vakiomalliset. Telimallisissa moottorivaunuissa, joista osaan koko koneiston teki Tampella 1935-1937 (Dm1, Dm2) oli lisäksi teleissä Tampellan kilvet valmistusvuosi- ja -numerotietoineen. Veturimielessä ne ovat siis paremminkin Tampellan tuotteita. Pasilan tuotteita olivat vastaavasti Bm1 (koneisto NAG/AEG, 1928, moottorivaunut 2 ja 3) ja Ds1 (koneisto DEVA/ASEA, 1928-1930, moottorivaunut 1, 4 ja 5), Ds2 (koneisto MAN/AEG, 1933, moottorivaunut 6-10) sekä Ds3 (koneisto ARES/Strömberg, 1933-1934, moottorivaunut 11 ja 12). Oheinen kilpi voi siis olla matkustaja- tai tavaravaunusta tai epätodennäköisemmin moottorivaunusta 1, 2 tai 3. Näistä Ds1 -moottorivaunu 3 on Rautatiemuseossa. Käydessänne voitte silmäillä ovatko sen runkopalkissa olevat kilvet tallella ja tämän näköiset ja ovatko kilvet olleet joskus irrallaan ja puhdistettu valokuvaamista varten. Todennäköisesti ei. |
||||
|
|
20.11.2017 09:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on replika, ei vanhasta osastovaunusta 'meikattu'. 1960-luvulla ei 1860-luvun osastovaunuja enää ollut olemassa. |
||||
|
|
20.11.2017 09:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on myös avonainen tavaravaunu H 63395. Kuva on ladattavissa suurempana ja parempiresoluutioisena Kuvakokoelmat.fistä: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19890421_1808 Valitettavasti Kuvakokoelmien isoissa kuvissa on Museoviraston vesileimoja pitkin poikin kuva-alaa. Mutta detaljit näkyvät, niinkuin esim. vaunujen numerot. |
||||
|
|
20.11.2017 09:14 | Pave Saarinen | ||
| Olisikohan tuo ollut alunperin II-luokan vaunu, jossa oli hyttejä. Se on sitten vain meikattu osittain ykkösluokan vaunuksi. Missä lienee nyt? | ||||
|
|
20.11.2017 09:11 | Pave Saarinen | ||
| Finna vain kokoaa hakupalveluja. Vikaa on haettava jostain muualta. | ||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
20.11.2017 08:32 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan tämä yhtä iso juttu kuin metron alkuperäinen avautuminen vuonna 1982 ellei peräti isompikin. Vuosaaren metron avautuminen oli edellinen isompi laajennus, olihan sekin toki iso muutos, mutta paljon pienemmällä alueella. Siihen muutokseen pääsi itsekin osallistumaan ajamalla 31.8.1998 ensimmäisen Rastilan metroasemalta lähteneen liityntäbussilähdön. :) | ||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
20.11.2017 07:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on merkittävä kuvasarja suomalaisen raideliikennehistorian kannalta. Länsimetron käyttöönottoa on odotettu vuosia, jotkut olivat jopa menettäneet toivonsa koko raideyhteyden valmistumisen suhteen. Mutta lähtihän se liikenne käyntiin lopulta. Kiitos Jyrkille tärkeästä kuvasarjasta. |
||||
|
|
20.11.2017 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin seudun ja koko maan joukkoliikennehistorian kannalta tärkeä kuva ja ennen muuta kuvasarja Jyrkiltä. Kiitos siitä. Liityntäliikenteen on määrä alkaa 3.1.2018, joka on vuoden 2018 toinen arkipäivä. |
||||
|
|
20.11.2017 01:33 | Uwe Geuder | ||
| Valkoinen paita ja rasvainen puskuri ovatkin hieno yhdistelmä. Aikaisemmin olikin jokaisella asemalla, jossa junat kääntyivät tms. ratapihantyöntekijä. Perinteisesti niiden työasu oli Saksassa kokonaan musta keltaista kypärää lukuun ottamatta. Silloin ainakaan rasvaa ei näkynyt asussa. Myöhemmin tuli vielä oranssivärinen huomioliivi, joka kuitenkin käytön mukaan musteni. Nykyisin ratapihatyöntekijöitä on henkilöasemilla tosi harvoin. Konduktöörillä on huomioliivi, jota he käyttävät kun joutuvat työskentelemään raiteilla (esim. kytkemään veturin, kun junan ajosuunta vaihtuu). Kypärää ei taida kuitenkaan olla. En ole muistaakseni koskaan nähnyt, että Suomessa ratapihantyöntekijä käyttäisi kypärää. |
||||
|
|
20.11.2017 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Teemu, näyttäisi johtoveturina olevan 2556 ei 2656. | ||||
|
|
20.11.2017 00:34 | Uwe Geuder | ||
| Juu, löytyy myös helpompia esim. "Around Ribbleheads Majestc Viaduct" 7,61 km. https://osmaps.ordnancesurvey.co.uk/54.21499,-2.33021,13 (sivusto vaatii periaatteessa rekisteröimistä ja 7:n päivän jälkeen jopa maksamista, mutta vähän karttoja kerrallaan voi katsoa ilmankin. Sen jälkeen pitää poistaa sivuston evästeet, jos halua katsoa vielä lisää.) Tuo näyttää olevan ihan lähellä satama, josta lähtee laiva/autolautta Mansaarelle. Jälkimmäinenkin on rautatieharrastajille erittäin kannattava matkailukohde. |
||||
|
|
19.11.2017 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Jukan arvio ajankohdasta oikeahko. Ilmeisesti 2326 on siirretty koekäyttöön "verstaan" eteen, pussiraiteella vain monenlaista vähemmän käytettyä varastotilaa. | ||||
|
|
19.11.2017 23:23 | Tommi K Hakala | ||
| Pahus, tuo lewisham olikin tuttu paikka, samaa risteysviritystä katselin kun vaihdoin siellä junaa kesällä, Greenwichistä kohti Victoriaa. | ||||
|
Kuvasarja: Jarrukokeet Ollissa |
19.11.2017 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, voin olla Riston kanssa saamaa mieltä Alstikan jarruttomuudesta. Eipä Riihimäellä pystynyt kokeilemaan veturin ominaisuuksia suurilla nopeuksilla, tavarajunien sn tuolloin 75km/h. Paitsi, kun pääsi hakemaan Hr13:a konepajakorjauksesta Hyvinkäältä Riihimäelle. Hyvinkäältä lähtiessä kohti Riihimäkeä on aluksi Monniin asti alamäkeä, jossa vauhtia kerääntyi "vihreän" valon loistaessa ajopöydässä välillä runsaastikin "lähes" huomaamatta - testailua... Monnin kansakoulun kohdilla oli viisainta laittaa lossit hieman kahnaamaan pyörän rengasta vastaan. Varmaan olen kertonutkin jossain vaiheessa marraskuisesta lauantai-illasta vuonna 1984. Vuoron mukainen retki Kouvolaan Sr1:llä. Ei vaunuja menomatkalle ja tulojuna peruttu. Mennessä olikin veturina Dr13 2344 ja hinauksessa 2329 (jarruton). Tutkailtiin mahdollisia aikatauluja "matkustajana" takaisin lauantai-illan viettoon kotiin. Yksi mahdollisuus oli m12 (vaiko m84?) (17;20 - 18;40). Onneksi saimme taivuteltua Ri:n suorittajan päästämään meidät matkaan ennen jotain EP:ä. Lähtöaikamme Ri:ä klo 15;55 ja hyvin ehdimme tuohon laskettuun paluujunaan ja veturit Kouvolan tallille. Jos jotain olisi sattunut, kauaksi,,, todella kauaksi oli jarrutus tuolloin mennyt. |
||||
|
|
19.11.2017 23:10 | Simo Haavisto | ||
| Nätti luminen talvikuva! Rata kulkee kyllä koko matkan hammasrattailla, se sai oman linjanumeron vasta 2010-luvulla, edelleenkin linja tunnetaan ensisijaisesti nimellä fogaskerekű = hammasrata. Rata kulkee koko matkan katuverkosta eristettynä. | ||||
|
|
19.11.2017 22:03 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti osittain jopa Open Access Land, mikä on UK:ssa poikkeus. Muuten julkisilla poluilla. Yksi erittäin vaativa reitti löytyi heti http://www.openstreetmap.org/relation/5671418#map=13/54.2118/-2.3538 http://walkinyorkshire.com/yorkshire-three-peaks-challenge/ En tiedä, onko helpompia vaihtoehtoja. | ||||
|
|
19.11.2017 21:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Briteissä niitä näkee paljon. Lewishamissa on kahdeksan kiskoristeystä samassa läjässä: https://vaunut.org/kuva/116730 | ||||
|
|
19.11.2017 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Sanoisimpa "oho". Miten tälle sitten kävikään. Ilmeisesti ei säilytetty kun oli vain replika. Kuka tekee toisen ? | ||||
|
|
19.11.2017 21:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Finnan mukaan kuvausaika on 'ennen 1925', ei 1925. Vaunun numero on 6205. |
||||
|
|
19.11.2017 21:02 | Tapio Keränen | ||
| Töölön sokeritehdas ja sinne Helsingin ratapihalta johtanut kapearaiteinen tehdasrata lavettivaunuineen. | ||||
|
|
19.11.2017 20:59 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö Museovirasto ole vielä korjannut kuvatekstiä. Kuva on Töölön sokeritehtaalta. SVR:n vaunut ovat sokeritehtaan 1 m raideleveyden mukaisilla lavettivaunuilla. Vuosikin on väärä. Kuva on tainnut jo esiintyä täällä, mutta en löydä sitä. | ||||
|
|
19.11.2017 20:56 | Tommi K Hakala | ||
| Jösses kiskoristeysten määrää. | ||||
|
|
19.11.2017 20:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Millä lailla uusia asia? Tämä Rautatiemuseon pienoismallin mukaan tehty vaunureplika toistaa pienoismallin virheet tarkasti: Alkuperäisessä vaunussa lämmityslaatikoiden luukut oli vain I lk osastoissa, eli 2 keskimmäisen osaston penkkien alla. Sama virhe toistuu em. pienoismallin pohjalta tehdyissä piirustuksissa, pienoismalleissa yms. |
||||
|
|
19.11.2017 20:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun littera on Ga, ei G. Littera näkyy kuvassa selvästi. | ||||
|
|
19.11.2017 20:40 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä tämä on rautatievaunun kilpi, jollaiset oli niitattu vaunun runkopalkin kylkeen, pituussuuntaan vaunun keskivaiheille. Yhteenkään veturiin tällaisia ei ole kiinnitetty. Finna on siis väärässä. Itse ostin 1965 vaiheilla VR:n keskusvarastosta Russkij-Baltische Vagonnyj Zavod, Riga (tai sinne päin) valurautaisen kyrillisen vaunukilven ja maalasin sen kaksoiskotkineen nätiksi. Kilpi lienee esillä Toijalan veturimuseossa. |
||||
|
|
19.11.2017 20:39 | Olli Saari | ||
| Sähköbussien lataus tolpat | ||||