|
|
15.11.2017 19:14 | Tauno Hermola | ||
| Kai tuo RAWIE:n sivulla oleva tieto pakko on uskoa, mutta aika erikoista, että DDR:n rautatieyhtiö DR hankki rataverkolleen tällaiset törmäyssuojat Länsi-Saksalaiselta RAWIE:lta! Vaikka Saksan rautateiden jako toisen maailmansodan jälkeen kai tapahtuikin jotenkin vähitellen, oli lännessä kuitenkin DB jo vuonna 1949. Vai onko tässä vielä joku juttu, jota en huomannut? Osnabrück ainakin on vahvasti entisen Länsi-Saksan puolella. Ovatko kuvassa näkyvät päätepuskurit jo DDR:n ajalta, on tietenkin toinen asia. | ||||
|
|
15.11.2017 17:46 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan teoskynnys ei ylity sillä kuka on valokuvaaja. Veturin tyyppikuva ei missään tapauksessa tee sitä. Junakuvista ajatellen voisi kuvitella O. Winston Link'in yökuvien tekevän sen, koska kuvauksen avuksi oli aseteltu useita eri valonlähteitä ja siten kuva ei voinut olla "kenen tahansa mahdollisesti ottama". | ||||
|
|
15.11.2017 16:51 | Pave Saarinen | ||
| Veturikuvat löytyivät kansalliarkistosta Hugo Simbergin hakemiston alta. Löytyvät ne kyllä muutenkin, jos hakee oikein. Ehkä ne eivät olisikaan muuten säilyneetkään jälkipolville kuin Hugon jäämistössä. Toisaalta olen kuvitellut, että tekijänoikeuksiin kuuluva respektioikeus säilyisi maailman tappiin saakka. Sen vuoksi tekijä olisi kuitenkin aina oikein merkittävä. Nyt jää epäselväksi, kuka oli tekijä. Kun tekijäksi vielä mainitaan tunnettu taiteilija, kuvan teoskynnys on varmasti ylitetty. Tavikset ovat tässä suhteessa heikommassa asemassa. Tietysti voi aina MonaLisan kopioida ja sutia päälle uudella tavalla, jolloin kysymyksessä voisi olla uusi teos ja uudet tekijänoikeudet. | ||||
|
|
15.11.2017 16:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Kokeilu alkoi jo 3.4.1908. Edellisenä yönä siirrettiin muutamia suomalaisia tavaravaunuja Pietarin tavara-asemalle. Seuraavan yönä Nikolain rautatie puolestaan siirsi muutamia vaunujaan Suomen rautateille. Vaunujen siirtoon käytettiin vartavasten rakennettuja rattaita. Siirtoreitin oli määrännyt Pietarin kaupunginpäällikkö. Olisi hauska löytää kuva - edes piirros - noista vaunujensiirroista. |
||||
|
|
15.11.2017 16:37 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ylipäätänsä, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta, mikä tahansa 1960-luvulla oli iloinen tapahtuma - elämä yhtä Tarvajärven laatikkoleikkiä, piipunpolttoa, porelimonaadia ja lauantaisaunaa. Xavier Cugatin suur-orkesteri, soittakaa Tico Tico! | ||||
|
|
15.11.2017 15:52 | Erkki Nuutio | ||
| Herää kysymys: tuotiinko 1909:n Pietarin väliaikaisen raiteen kautta venäläisvaunuja kiertämään kokeeksi SVR:n radoilla? | ||||
|
|
15.11.2017 13:23 | Tauno Hermola | ||
| No niinpä näkyy olevan. | ||||
|
|
15.11.2017 13:18 | Erno Palonheimo | ||
| Eivätkös nämä ole juuri sellaisia? Muistaakseni tällä vuosikymmenellä asennettiin. https://vaunut.org/kuva/120087 |
||||
|
|
15.11.2017 13:14 | Tauno Hermola | ||
| Valmistaja voi olla sama, mutta ei kai Helsingissä nytkään ole mitään törmäyssuojausta, vaikka tarvetta toisinaan vaikuttaisi olevan https://vaunut.org/kuva/60763 , vertaa esim. https://vaunut.org/kuva/42006 | ||||
|
|
15.11.2017 10:51 | Joni Lahti | ||
| Sain lisäinfoa, joka voi selittää kuvan ajotusta. Kuvan haltijan poika palveli vuosina 1929-30 (alikersanttina puolitoista vuotta, hän kaatui sittemmin talvisodassa) Valkjärven uudessa varuskunnassa 2. polkupyöräpataljoonassa. Valkjärven pistoratahan valmistui myös noihin aikoihin eli vuosina 1928-30. Vaikka Ino ei ollut aivan lähellä, voi olla, että varusmiehet ovat käyneet joko palvelu- tai vapaa-ajanmatkalla Inossa, jossa joku heistä on ottanut tämän kuvan tai sitten kuva on saatu muistoksi jotenkin muuten. Näin voisi päätellä, että kuva on otettu vuosina 1929-30 ja se on kulkeutunut kauas Pohjanmaalle palvelusajan päätyttyä. | ||||
|
|
15.11.2017 08:03 | Markku Knuutti | ||
| Rullavaunun pyörät. | ||||
|
|
15.11.2017 08:03 | Ossi Rosten | ||
| Ne menee sopivasti höyryn ja dieselin risteytyksenä tuolla numeroinnilla ;) | ||||
|
|
15.11.2017 07:58 | Jari Välimaa | ||
| Kannattaa liittyä SRS:aan jäseneksi, niin pääsee tälläisiin tilaisuuksiin: http://www.raitio.org | ||||
|
|
15.11.2017 07:52 | Markku Knuutti | ||
| Pitäskö toho väliin sovitella kankidiiselit erikseen ? | ||||
|
|
15.11.2017 07:38 | Erno Palonheimo | ||
| Helsingissähän on Rawien valmistamat päätepuskurit. Rawien omilta sivuilta: In 1951, the “Deutsche Reichsbahn” decided with Enforcement Decree 813, that all track closures on their railway network were to be equipped with friction buffer stops manufactured by RAWIE. En osaa sanoa kauanko malli on pysynyt samana. |
||||
|
|
15.11.2017 05:19 | Juhana Nordlund | ||
| Uwen ja Tuukan kysymyksiin: Suomen Raitiotieseura ry järjesti tutustumiskäynnin Matinkylän metroon neljä päivää ennen Länsimetron käyttöönottoa eli 14.11.2017. Retki alkoi Lauttasaaren asemalta, josta tämä kuva on. Mainittuna ajankohtana metroliikenne noudatti normaaleja aikatauluja Tapiolaan ja Matinkylään saakka (junat eivät siis kääntyneet takaisin itään Ruoholahdessa eivätkä Kampissa), mutta matkustajat eivät tietenkään saaneet olla Ruoholahden länsipuolella kyydissä. SRS:n retkikunta muodosti ainoan poikkeuksen, joskin senkin osalta oli selvitetty, että matkustajia on (yhtenä hallittuna ryhmänä) tulossa kyytiin (yhteen vaunupariin) Lauttasaaresta Espoon suuntaan ja sieltä sitten myöhemmin takaisin Helsinkiin. SRS:llä ei siis ollut varsinaista tilausjunaa liikenteessä, vaan seura matkusti ohjatusti aikataulunmukaisilla junilla. Kaikki junat pysähtyivät kaikilla asemilla, kuten kuvankin junat pysähtyivät Lauttasaaressa. Oikealla näkyvässä junassa ovetkin näkyvät avattuina. Retkeltä on lyhyt selostus myös Joukkoliikennefoorumin viestissä http://jlf.fi/f21/12730-kuvia-srs-lansimetroajelulta-14-11-2017-a/#post205950 . |
||||
|
|
15.11.2017 01:39 | Uwe Geuder | ||
| Olen käynyt Leipzigissä tosi harvoin, sekä DDR:n aikana että sen jälkeenkin. Siis en osaa sanoa yhtään mitään omasta kokemuksestani. Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=23AhypvRMv8 , näkee toisaalta jo samoja päätepuskureita eikä ne kovin kiiltäviltä näytäkään. Siis voisivat olla vanhoja. Mutta toisaalta, kun katsoo rakennustöitä, se näyttää kyllä siltä, ettei juuri mitään vanhaa ole jäänytkään. Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=Ap3O-a_JQJ0, joka näyttää hieman vanhemmalta kuin edellinen, näkee toisenlaisen päätepuskurimallin. Luulisin siis, että eivät ole DDR:n aikaisia. |
||||
|
|
15.11.2017 01:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oliko tämä se harrastajien tilausajo, josta on ollut puhetta? | ||||
|
|
15.11.2017 01:06 | Uwe Geuder | ||
| Nyt ulkopaikkakuntalainen joutuu kysymään kyllä tyhmää. Miksi Lauttasaaren asemalla on matkustajia 14.11.17? Olen ehkä seurannut uutisia huonosti, mutta myös tuossa https://www.hsl.fi/lansimetro/metroliikenne-18112017-alkaen lukee, että 8 uutta asemaa otetaan käyttöön 18.11.17. Eikö Lauttasaari ole yksi niistä? | ||||
|
|
15.11.2017 00:51 | Uwe Geuder | ||
| En muista, olenko sitä koskaan aikaisemmin miettinyt, mutta näyttää siltä, että 1000-sarja on höyryvetureita 2000-sarja on dieselvetureita 3000-sarja on sähkövetureita josta 30xx ja 31xx Sr1 (niitä on yli 100) 32xx Sr2 33xx Sr3 Ei tule varmaan yllätyksenä kokeneille suomalaisille harrastajille. Mutta kun on kysytty, saa varmaan vastata helppojakin :) |
||||
|
|
15.11.2017 00:22 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Historiallinen semmoinen, vaikka se on vain 11 vuotta vanha. Paitsi, että X1 ei enää ole liikenteessä, Pendeltåg-liiikenne on kai siirtynyt kesällä kokonaan sillalta uuteen keskustatunneliin. Mutta tuo oli kyllä hämmästyttävä ennuste: > metro valmistuisi vuonna 2017 |
||||
|
|
14.11.2017 23:25 | Juba Mäkinen | ||
| Kitee. | ||||
|
|
14.11.2017 23:10 | Esko Ampio | ||
| Noh, ei nyt pumppuresinan pyöriä, vaan hieman jämerämpiä. | ||||
|
|
14.11.2017 23:08 | Kari Kuusela | ||
| Veturit yksilöidään numeroimalla - jokaisella veturilla on oma numeronsa. Sr3 sarjan veturien numerointi alkaa numerosta 3301 ja päättyy sarjan viimeiseen veturiin - numero ei varmaankaan vielä ole tiedossa? 3303 on siis veturisarjan Sr3 kolmas veturi. | ||||
|
|
14.11.2017 22:47 | Jaakko Pehkonen | ||
| Vuoden 2016 joillain ajoilla 1009:n junissa esiintyi myös ruskea puuvaunu. Olen miettinyt kenen vaunu se oikein oli, koska käsittääkseni Höyryveturimatkoilla sellaisia ei ole? (mm. tässä junassa oli kyseinen vaunu.) | ||||
|
|
14.11.2017 21:31 | Julius Ylitalo | ||
| Mikä tarkoittaa veturinnumero 3303? | ||||
|
|
14.11.2017 20:53 | Risto Sollo | ||
| Olisikohan tässä haettu sitä että kadunpinta olisi jäänyt tasaiseksi muunkin liikenteen kulkea?Siihen aikaanhan liikennemuodot eivät vielä olleet löytäneet nykyisiä (hyväksi?) havaittuja muotojaan,nyt hevosratikan mentyä saivat muut kulkijat kieppua kadulla mielensä mukaan... | ||||
|
|
14.11.2017 20:52 | Jari Välimaa | ||
| kumpikin kuvassa oleva juna meni tosin ohi, mutta tuli se noutajakin viimein. | ||||
|
|
14.11.2017 20:39 | Petri Nummijoki | ||
| Mäkiluodon ja Kuivasaaren tykit olivat/ovat kai "vain" 305 mm mutta mallimerkintä niillä oli 305/52 O2, jossa lukema 52 tulee kai putken pituudesta 15850 mm. | ||||
|
|
14.11.2017 20:29 | Pasi Utriainen | ||
| Rata vei Iisalmen satamaan ja toinen haara Luuniemeen, missä oli teollisuutta (mm. saha). | ||||
|
|
14.11.2017 20:17 | |||
| Mitä kuljetuksia tällä radalla oikein harjoitettiin tai kuka oli ylipäätään rataa tarvinnut asiakas? | ||||
|
|
14.11.2017 20:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Toistaiseksi ainoa löytämäni tieto näistä tykeistä kertoo että Krupp myi vuonna 1882(!) neljä(!) 14-metristä 40 cm kanuunaa La Spezian sataman puolustukseksi. https://books.google.fi/books?id=csl7wSiz__YC&pg=PA65&lpg=PA65#v=onepage&q&f=false Olisikohan vuoden 1891 Uudessa Kuvalehdessä ollut pikkuisen vanhaa tietoa? |
||||
|
|
14.11.2017 19:09 | Kari Haapakangas | ||
| 400 mn:n tykki, eli hieman suurempi kuin järeimmät Suomalaiset (mäkiluoto 352 mm), mutta ottaen huomioon teknologian nopean kehityksen olivat nuo kolme tykkiä jo toivottoman vanhanaikaisia ensimmäisen maailmansodan aikana. | ||||
|
|
14.11.2017 18:50 | Petri Soronen | ||
| Oulun yhdistettyjen kuljetusten terminaali? Taitaa joku kuvakin ehkä olla | ||||
|
|
14.11.2017 18:14 | |||
| No tarkat on ollu suunnitelmat kuinka pitkälti ajolankaa ostetaan. | ||||
|
|
14.11.2017 18:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Mainiota, Great Centralia epäilin, mutta löysin sille vain GCR-lyhenteen, joten en tunnistanut GC:tä. Näyttää siltä, että 'diamond frame' on englantilainen vastine amerikkalaisten 'archbarille'. Tai päinvastoin? Archbar/diamond frame -telistä wikipedia kertoo: "In the case of archbar trucks or diamond frame bogies the side frames are fabricated rather than cast." Selville käy, että kumpikin termi on olemassa, mutta ei se, ovatko ne synonyymit ja missä kumpaakin nimeä käytetään. https://en.wikipedia.org/wiki/Bogie Goods & Not So Goods -sivusto kertoo: Early bogie freight stock used bogies developed from designs produced for passenger coaches, but by the turn of the century the railway companies had developed special freight bogies. One of the most common was a design known as the 'diamond frame', as seen on the Graham Farish bogie sulphate wagon and bogie LNER van. This design was the standard type in America, they called it an 'arch bar' bogie and they used it regularly up to 1920. The problem with this design was that it was made up of many parts bolted together, in service the bolts tended to work loose and they required regular servicing to prevent accidents. http://myweb.tiscali.co.uk/gansg/4-rstock/04arstock2e.htm |
||||
|
|
14.11.2017 17:35 | Petri Sallinen | ||
| GC = Great Central Railway. Kun neljä suurta yhtiötä muodostettiin brittihallituksen pakottamana, yhdistettiin GC muistaakseni LNER:ään. http://www.ssplprints.com/image/374803/12-ton-low-sided-goods-wagon-numbered-05617-great-central-railway-england-1910 |
||||
|
|
14.11.2017 17:09 | Hannu Peltola | ||
| Atlantin toisella puolella tämä telityyppi tunnetaan "Arch Bar" -telinä ja diamond-nimitys ei (liene) ollut käytössä. Voisiko kyseessä olla eurooppalainen vastine samalle telille - "rakkaalla lapsella oli monta nimeä"? Ohessa on aihetta sivuten hyvin kattava artikkeli amerikkalaisista tavaravaunujen telityypeistä ja niiden pienoismalleista: http://mrr.trains.com/~/media/import/files/pdf/4/c/c/mr_pi_5-06_freightcartrucks.ashx |
||||
|
|
14.11.2017 16:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Vanhasta muistista tiesin, että kalustotyypin vaihtoehdot vaativat litteran. Mutta jostain syystä en muistanut että siellä litteralistan hännillä ovat nuo 'Muu' ja 'Ulkomaat' -vaihtoehdot. - Ehdottomasti siis minun mokani. Mutta nyt asiasta muistutettuna muistan sen taas. Jonkin aikaa. - En ole enää entiselläni; ennen oli hyvinkin tarkka ja hoksaavainen. Korjasin tunnisteet ja korjasin kuvatekstin. Onko archbar- ja diamond-teleillä jokin ero? Onko jompikumpi toisen alalaji tms? |
||||
|
|
14.11.2017 16:40 | Hannu Peltola | ||
| Taidat Kurt tehdä todellista suuremman ongelman tunnisteista. Länsimaiselle tavaravaunulle löytyy valmiina tunnisteet "tavaravaunu - läntiset vaunut", "tavaravaunut - ulkomaa", johon ei tarvita litteraa ja lisäksi "tavaravaunut - muu", johon ei myöskään tarvita litteraa. Valitse näistä jokin sopiva! Vaunu on varsin amerikkalaisen gondola-vaunun näköinen Arch Bar -teleineen, 41' pituudella ja avattavine pohjaluukkuineen. Vanhemmissa amerikkalaisissa vaunuissa runkopalkki poikkesi kuvan vaunusta, se oli tyypillisesti joko yhtenäinen "Fishbelly"-paksunnoksella tai runkopalkkia jäykisti vaijeriviritykset ("Truss Rod"). Amerikkalaisissa vaunuissa tämän kuvan kaltaisia runkopalkkeja oli tyypillisesti syväkuormavaunuissa. EDIT vielä: ja kettingit tosiaan estävät telin liiallisen kiertymisen, myös ne ovat tuttu ratkaisu vanhemmissa vaunuissa Atlantin toisella puolella. |
||||
|
|
14.11.2017 16:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vanhan brittikaluston tuntijat: Ovatko nuo kettingit aluskehyksen ja telin välillä estämässä teliä kiepsahtamasta poikittain? | ||||
|
|
14.11.2017 13:25 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan myös Ilmalan ratapihan vaunuhuollon huoltotasolla oli vastaava tilanne. | ||||
|
|
14.11.2017 12:12 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Näkymä 13.11.2017: https://vaunut.org/kuva/123224 | ||||
|
|
14.11.2017 11:53 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tunnelmallinen ja informatiivinen kuva. | ||||
|
|
14.11.2017 11:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä minusta roikkuva hevosratatie on 'outo'. Kas kun oleellinen ero tämän ja Wuppertalin kohoradan välillä on nimenomaan tuo hevonen, joka pakottaa vaunun maanpinnan tuntumaan. Ts. minkäänlaista tilansäästöä ei tällä saavuteta. Mutta ehkä tämä todella on kevyempikulkuinen kuin tavallinen hevosraitiovaunu ja siinä mielessä edistysaskel. Joskin kallis saavutettavaan hyötyyn nähden. Ja olisihan se harmillista jos tämän ja 15 vuotta myöhemmän Wuppertalin kohoradan välisenä aikana ei olisi tapahtunut mitään kehitystä. Vetovoiman vaihtuminen hevosesta konevoimaan antoi mahdollisuuden nostaa vaunu irti maasta ja kulkemaan mm. jokiuoman yllä, jolloin saavutettiin samat edut kuin Amerikan viaduktiradoilla. |
||||
|
|
14.11.2017 11:20 | Joni Lahti | ||
| Kiitos vilkkaasta keskustelusta. Heikin puhelinpylväsvertailu sai minutkin lopulta ajattelemaan, että kuva on ajalta ennen sotaa. Se, että Inosta olisi ollut silloin myös henkilöliikennettä, en tiennyt, siis vuoden 1928 jälkeen. Miksi kuva on keskipohjalaisen miehen albumissa, sitä yhteyttä en tiedä. | ||||
|
|
14.11.2017 11:00 | Petri Sallinen | ||
| Kirjoitin väärin. Paul Simbergin kuvat ovat Kansallisgalleriassa, kuten pääkuvan kuvatekstissäkin asia todetaan. | ||||
|
|
14.11.2017 10:50 | Jukka Martio | ||
| Eihän tämä ole yhtään oudompi kuin tunnettu saksalainen Schwebebahn Wuppertalissa. Siitä on runsaasti kuvia näillä sivuilla, esim. https://vaunut.org/kuva/91414?paik=wuppertal Tosin hevosveto rajoittaa kulkemisen lähellä maan pintaa, jolloin Schwebebahnin ilmeiset edut menetetään. | ||||
|
|
14.11.2017 09:37 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakunta ansaitsee vielä tarkastelua. Kurtin sarjassa taitaa olla kaikki kuvat. Niistä usean paikkakunta on tunnistettu varmuudella Viipuriksi. Ainakin parissa (C5, G4) veturi on eri kääntöpöydällä kuin oheinen A3. Viipurin vanhoja veturitalleja kääntöpöytineen oli kaksi, joista kumpikin esiintynee kuvissa. Veturissa esiintynee eri kuvissa samannäköisiä miehiä, joista hytissä saattaa olla Paul Simberg itse. A6-, H2- ja tässä A3- kuvassa näkyy veturin takana kauempana valoheitinpylväs ja kääntöpöytäkin lienee sama, joten kuvat ovat varmasti Viipurista. Luultavasti Hugo siis ikuisti Kuoleman puutarhaa Tampereella ja Paul ikuisti vetureita Viipurissa. |
||||
|
|
14.11.2017 09:18 | Petri Sallinen | ||
| TVH:n edeltäjä tie- ja vesirakennusten ylihallitus vastasi rautateiden rakentamista ja rataosakohtaisen kaluston hankkimisesta aina 1920-luvulle asti. Tässä mielessä tätä keskustelua koskevat dokumentit ovat oikeassa paikassa, kun ne on sijoitettu TVH:n mappeihin. Sieltä tällainen aineisto sitä paitsi parhaiten myös löytyy :) Sen sijaan noin yleisesti ottaen erilaisten mappien sisältö voi olla sekavaa ja täysin epäjohdonmukaista. Kansallisarkossa sisältöön ei kuitenkaan saa puuttua, vaan mapit pitää säilyttää alkuperäisen arkistonmuodostajan luomassa muodossa. Siksi jostakin mapista voi löytyä yllättävääkin aineistoa, mikä taas tarkoittaa sittä, että mappeja on maltettava selailla sivu sivulta ja alusta loppuun. |
||||
|
|
14.11.2017 09:09 | Petri Sallinen | ||
| Todennäköisesti veturiaiheiset kuvat eivät ole Hugo Simbergin ottamia, vaan ne ovat hänen veljensä Paul Simbergin ottamina. Molempien veljesten tiedettiin harrastaneen valokuvausta. Paul Simberg työskenteli varikonpäällikkönä VR:llä ainakin Viiipurissa ja Tampereella, lisäksi rautatiehallituksessa. Tarkempi työhistoria VR:llä lienee helposti selvitettävissä. Kuvat ovat tulleet Kansallisarkistoon Hugo Simbergin kokoelman osana ilmeisesti Ateneumin kautta. Veturiaiheisten kuvien kohdalla kerrotaan olleen merkintä siitä, että ne ovat Paulin ottamia. Kansallisarkiston skannausvaiheessa kuvat olisi kuitenkin laitettu Hugon piikkiin. Tämä kertomus on peräisin Kansallisarkistosta, kun veturikuvat aikanaan saatiin sieltä paperimuodossa 1990-luvun alussa. Kuvien olemassa olo on ollut tunnettu jo 1970-luvulla. Resiinassakin näitä kuvia on muistaakseni julkaistu. |
||||