|
|
14.11.2017 09:09 | Petri Sallinen | ||
| Todennäköisesti veturiaiheiset kuvat eivät ole Hugo Simbergin ottamia, vaan ne ovat hänen veljensä Paul Simbergin ottamina. Molempien veljesten tiedettiin harrastaneen valokuvausta. Paul Simberg työskenteli varikonpäällikkönä VR:llä ainakin Viiipurissa ja Tampereella, lisäksi rautatiehallituksessa. Tarkempi työhistoria VR:llä lienee helposti selvitettävissä. Kuvat ovat tulleet Kansallisarkistoon Hugo Simbergin kokoelman osana ilmeisesti Ateneumin kautta. Veturiaiheisten kuvien kohdalla kerrotaan olleen merkintä siitä, että ne ovat Paulin ottamia. Kansallisarkiston skannausvaiheessa kuvat olisi kuitenkin laitettu Hugon piikkiin. Tämä kertomus on peräisin Kansallisarkistosta, kun veturikuvat aikanaan saatiin sieltä paperimuodossa 1990-luvun alussa. Kuvien olemassa olo on ollut tunnettu jo 1970-luvulla. Resiinassakin näitä kuvia on muistaakseni julkaistu. |
||||
|
|
14.11.2017 07:52 | Pave Saarinen | ||
| Niin kai se käy, että ensin ostetaan ja kilpailutetaan suunnittelu ja piirustukset, mikä sitten kilpailutetaan valmistajilla. Tai ainakin näin pitäisi tapahtua. | ||||
|
|
14.11.2017 05:33 | Pave Saarinen | ||
| Tampere-tiedon lähde on Kansallisarkiston tieto eli Finna fi tässä tapauksessa, kuten kaikki kuvan viitetiedot tässä. Simberg muuten vaikutti Tampereella, joten ei olisi ihme. että siellä kuvattiin. Veturi A3 nro 11 kuvattiin vähän ennen sen romuttamista. | ||||
|
|
14.11.2017 03:45 | Jyrki Längman | ||
| Satunnaiskuvana tuli esiin tämä todella hieno kuva | ||||
|
|
14.11.2017 00:16 | Sakari Kestinen | ||
| "Jos menet hakemaan 'palan italiaa' saatat huomata samalla että junaryöstön konsepti on muuttunut tyystin viimeisen sadan vuoden aikana." | ||||
|
|
13.11.2017 23:52 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Väistämättä etsii tämän lossin kyljestä valmistajalaattaa "PARKANO OY". | ||||
|
|
13.11.2017 23:00 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ihan normaali käytäntö: ihmiskokeen osanottajat voivat muuttaa turvallisesti taloon, jonka rakenteet ovat kastuneet rakennusaikana. | ||||
|
|
13.11.2017 22:02 | Vesa Höijer | ||
| Tuosta on täällä kuvakin. https://vaunut.org/kuva/17992?paik=Kuolemajärvi | ||||
|
|
13.11.2017 21:59 | Vesa Höijer | ||
| Venäjän rautatiehallinto säilytti osan asemannimistä (Tammisuo, Hannila, Kuorekoski, Kivioja), vaikka ympäröivän kylän nimi saattoikin muuttua (Hannilan kylästä tuli Lipovka). Kuolemajärvellä kirkonkylästä tuli Pionerskoje ja järvestä ozero Pionerskoje, mutta Kuolemajärven asema – joka ei muuten sijaitse kirkonkylässä vaan Pentikkälässä, nykyisessä Rjabovossa – on pitänyt nimensä. Myös suomalaisia luontonimiä on jäljellä siellä täällä. www.kielikello.fi | ||||
|
|
13.11.2017 21:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Ja päivät, jolloin aurinkoa oli, olivat tietysti muuhun toimintaan varatut... Kuvatekstiä voisin toki tarkentaa siltä osin, että useimpien junakohtausten kannalta oleellinen liikennepaikkaväli tässä on tietysti lähes 65 kilometriä johtuen Nummelan sivuraiteen lyhyydestä (ja Rajamäellähän ei ole edes mahdollisuutta). | ||||
|
|
13.11.2017 21:55 | Eljas Pölhö | ||
| Kun rautatierakennuksen johtokunta sai samoille määreille tehtyjä tarjouksia 19 veturitehtaalta, niin ei ole lainkaan yllättävää, että kaikki (ainakin englantilaiset) olivat keskenään mitoitukseltaan ja yleisilmeeltään samanlaisia. Eri tehtaiden tuotteet erotti erilaisista yksityiskohdista, kuten hytin ikkunaratkaisuista, käyntisillan muodosta jne. Tarjouskilpailun voittaja Dübs oli veturitehtaana suurempi kuin Canada Works ja siten saattoi mahdollisesti tarjota lyhyempää toimitusaikaa ja ehkä halvempaa hintaa. Henry Dübs oli vain muutama vuosi aikaisemmin jättänyt tunnetun veturitehtaan Neilson'in ja houkutellut mukaansa sen tehtaan pääsuunnittelijan. Dübs markkinoi itseään hyvin aktiivisesti 1866-67 tienoilla ja sai nopeasti paljon tilauksia eri puolilta maailmaa ja hyvän maineen. |
||||
|
|
13.11.2017 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta puutalosta: On se ihme homeenpoistokemikaalia. Kun sitä taloon ruiskutetaan, niin home kuolee. Mutta kemikaali ei vaikutta mitenkään ihmiseen. | ||||
|
|
13.11.2017 21:41 | Heikki Jalonen | ||
| Masques et Bergamasques... Paninpa liikkeelle melkoisen maalaistanssin noiden lyhtyjen maskien suhteen. Kyllä Kurt taitaa olla oikeassa: ei ole pimennyksiä eli kuva on ajalta ennen sotaa. Miltä vuodelta, jää vieläkin auki. Mutta suunta saadaan: Verratkaapa rakennukseen menevien puhelin/lennätinjohtojen eristimien määrää seinässä sota-ajan verrokkikuvaan https://vaunut.org/kuva/26567 Venäläiskauden jälkeen vapautetun aseman seinässä on paljon enemmän eristimiä kuin tuossa otsikkokuvassa. Tuskin kukaan niitä olisi sieltä vähentänyt, jotta ylläoleva kuva olisi saatu otettua. Ei vaikka jokunen olisi jäänyt toimettomaksikin. Kiinnittäkääpä myös huomiota puhelin/lennätinpylväisiin siinä vieressä. Verrokkikuvassa on kaksi hieman vinkkuraista pylvästä ja selvät korjaamisen merkit näkyvissä. Mitään sellaista ei näy aihekuvassa vaan pylväs on tip top kuosissaan. Siis, aiheen kuva on varmasti aikaisempi kuin verrokkikuva. Ja koska verrokkikuva on otettu heti Inon takaisinvaltauksen jälkeen (kyrilliset kyltit, venäläinen tavaravaunu, romu ja roska, normaali epäjärjestys), voidaan tehdä johtopäätös että aiheen kuva aikaisempi eli sotaa edeltävältä kaudelta. Kaiken kaikkiaan, jännä kuva-arvoite! Näitä enämpi. |
||||
|
|
13.11.2017 21:39 | Eljas Pölhö | ||
| A3 n:o 11 oli 1906-1907 (ja viereisinä vuosina kanssa) Viipurin varikolle sijoitettu veturi. Sen vierailu Tampereella olisi melko yllättävää. A-sarjojen käyttämät konepajat olivat Helsingissä ja Viipurissa, joten konepajamatkakaan se ei voi olla. Kannatan Viipuria kuvauspaikaksi. | ||||
|
|
13.11.2017 21:25 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin arkistosivuilleni määräyksen Ktt 325, maaliskuu 1928, kolme sivua maalausohjeita, joista näkyy mitä väriä mihinkin kohtaan on käytettävä pohjana ja pintaan. Esim. hytin seinät ja ovet "tumman vihreä". Ne ovat kansiossa Yhteenvetoja vuoden 1928 kohdalla. |
||||
|
|
13.11.2017 20:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä sinänsä, että maskiusko hellittää, mutta 'valkoisen alueen rajan' (oik. peilikuvan horisontin) suunta ei ole riippuvainen valon tulosuunnasta, vaan horisontin asennosta. Kameran optiikka lie ollut hivenen laajakulman puolella, jonka vuoksi vaaka- ja pystysuorat vaihtelevat kuvan eri osissa. Ja mahtaako kamera edes ollut vaakasuorassa? |
||||
|
|
13.11.2017 20:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Valitettavasti on todettava, että näissä TVH:n Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksen piirustuksia sisältävissä nipuissa on varsin harhaanjohtavat kuvaukset: Yhden kuvauksessa mainitaan rautatievaunut, mutta niitä siinä ei ole. Ja niissä nipuissa missä vaunut ovat, ei niistä ole mainintaa. - Tekee arkistohaut 'mielenkiintoisiksi'. Ja sitten ulkomuistista: Eipä näitä kuvia rautatierakennus TVH:lle lähettänyt, vaan TVH:n silloinen edeltäjä oli rautatierakennuksen pomo ja kaluston tilaaja. |
||||
|
|
13.11.2017 20:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereelle viittaa Tampereen tuomiokirkon rakentuminen 1902-1907. Simberg teki kirkkoon tunnetut monet taideteoksensa, kuten Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. Onko Simberg on siis veturikuvaaja Viipurin lisäksi Tampereellakin? Tekiköhän veturitaulujakin? Tampere- tunnistelu kuvasta on vaikeaa. 1906-1907 oli pohjoinen veturitalli (S-hotelli Tornin ravintola) puoliympyränä ja keskimmäinen veturitalli muuttumassa neljännesympyrästä puoliympyräksi. Näillä ovat kääntöpöytien pituudet 13.67 m. (eteläinen talli ja sen 18 m kääntöpöytä tuli ehkä 1922 vaiheilla). Joku rakennus häämöttää tenderin takaa. Se voisi olla niillä vaiheilla ollut pitkä tavaramakasiini, joka häipyi raiteiden tieltä 1910-luvulla. Asemarakennus olisi siten kuvan oikean reunasta vielä vähän oikeaan ja runsaan 100 m päässä. Mutta kysytään vielä: Tampere vai Viipuri? |
||||
|
|
13.11.2017 20:39 | Antti Taina | ||
| Aineisto on sinänsä todennäköisesti liitetty aivan oikean otsikon alle. Rautatierakennuksen organisaatiosta on takuulla lähetetty aineistoa silloiselle TVH:lle joka on sen lisännyt omaan arkistoonsa. | ||||
|
|
13.11.2017 20:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkyy olevan kuvasarjassa A1 (mikä saattaa ehkä olla hivenen outo kuvasarjan nimi näille kuville). Nämä Simbergin veturit ovatkin jo minun kuvasarjassani https://vaunut.org/kuvat/?s=3211 Kun itse lisään uusia kuvia, koitan haulla katsoa, joko kuvat ovat ennestään vorgissa. |
||||
|
|
13.11.2017 20:22 | Osku Reinikka | ||
| https://vaunut.org/kuva/99190 | ||||
|
|
13.11.2017 20:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kun valkoisen alueen raja on kussakin lyhdyssä samanlaisesti kalteva, lienee syynä viistosuuntainen auringonpaiste. Lienee todella kyse heijastusilmiöstä, eikä maskeista. Katoaa siten sota-aikaan vihjaava yksityiskohta. |
||||
|
|
13.11.2017 19:57 | Erkki Nuutio | ||
| Partiolaiset ovat ilmeisesti tulleet Ruotsista improvisoidulla matkatavaravaunullaan. Laituri on vaunun vierellä, mutta missähän kaukana asemarakennus sijaitsee? |
||||
|
|
13.11.2017 19:45 | Pave Saarinen | ||
| Äh, en taaskaan saanut liitettyä äskeiseen kuvasarjaani. Vai onnistuiko? | ||||
|
|
13.11.2017 19:07 | Tauno Hermola | ||
| Päätepuskurit näyttävät olevan aika kehittynyttä mallia, ainakin Hesaan verrattuna, mahtavatko olla ihan DDR:n aikaisia? | ||||
|
|
13.11.2017 18:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Mietitäänpä vielä noita lyhtyjen 'maskeja': - Ne ovat lyhtyjen sisällä, eivät lyhdynlasin kehyksen tai lyhdyn päälle asetettuja. - Ne ovat keskenään erisuuruisia; peittävät erisuuren osan lyhdynlasista. - Miksi pimennykseen käytettäisiin hämärässä hyvin näkyviä valkoisia maskeja, kun yhtä hyvin voisi käyttää mustia. - Ne näyttävät juuri sellailsilta, miltä lyhdyn konkaavin takaheijastimen heijastama ylösalaisin kääntynyt maisema näyttää: vaalea taivas alhaalla, tumma maisema ylhäällä. Samanlaiselta kuin monissa 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvissa. Mutta tämä nyt on vain minun optinen tulkintani hyvin vahvasti suurennetusta kuvasta. |
||||
|
|
13.11.2017 17:27 | Jussi Mäkinen | ||
| Ja komea kuva, me olimme tunnelin toisella puolella. | ||||
|
|
13.11.2017 17:26 | Jussi Mäkinen | ||
| Taisi siellä leluja tosiaan olla, itsellenikin yllätyksenä. :) | ||||
|
|
13.11.2017 16:30 | Eljas Pölhö | ||
| 709 siirrettiin Kouvolaan vasta vaurion jälkeen ja esiintyy 1. kerran Kouvolan listalla syyskuussa 1943. Minulla ei ole koko maan listaa tuolta ajalta, joten en osaa nyt sanoa mistä se siirrettiin. Vanha savotorven malli näkyisi olevan niissä Tv1:ssä, mitkä muutettiin haloille sodan kuluessa. Kaivettiin varmaan vanhoja piippuja esille. | ||||
|
|
13.11.2017 16:13 | Petri Sallinen | ||
| Periaatteessa mapit voivat sisältää ihan mitä vaan. Alkuperäisen arkistonmuodostajan (tässä tapauksessa VR) mapin sisältöä ei Kansallisarkisto saa muuttaa, vaikka aikanaan dokumentti olisi kiireessä tai huolimattomuuttaan työnnetty aivan väärään mappiin. | ||||
|
|
13.11.2017 16:12 | Heikki Jalonen | ||
| Lämmityshöyryletku on irrotettu. Oliko se 1920..30 luvun normaalikäytäntö, höyryletkujen korjuuseenpano kesän ajaksi kun vaunulämmitystä ei tarvittu, kalliiden letkujen rahasäästön nimissä? Vai vasta sodan pulavuosien säästökikka, ei-saatavissa-olevan materiaalin säästämiseksi pakon edessä? Vai onko kyseessä vain vaurio: esteenraivaaja on hieman kolhiutunut, pari ripaa on vääntynyt. Ilmeisesti sellaiset olisi myös suoristeltu täyskorjauksessa, siis 1928 tai sitten 1934? Tämä ei tietenkään aikahaarukkaa kavenna, vauriohan voi tulla milloin tahansa, täyskorjauksen aikaan katsomatta. Puskinpalkin punainen maalaus vaikuttaisi olevan reunustettu valkoisella raidalla, huolellista ammattityötä eikä mitään pula-ajan kiirehutilointia. Milloin tämä käytäntö rupesi rakoilemaan, itse muistelen että aikoinaan näkemissäni aktiivikäytössä olleissa vetureissa ei tämmöistä huolellisuutta enää tavannut? |
||||
|
|
13.11.2017 16:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Poliisin virkapukua voisi kenties käyttää ajoitukseen. Virkapukuuudistuksia on ollut nimittäin mm. v. 1923, 1925 ja 1941. Jos puvussa ei ole kauluslaattoja, se ei ole mallia 1941. Ja marraskuussa 1944 lakin malliksi tuli armeijan kenttälakin malli. Ei vain kuvasta taida saada selville tällaisia yksityiskohtia? http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/ |
||||
|
|
13.11.2017 15:31 | Erkki Nuutio | ||
| Oletukseni 30-luvun loppupuolesta 30-luvun alkupuoleen verrattuna johtuu mm. kuvan filmimateriaalista ja siitä että kuvailu sotaa edeltäneinä lihavina vuosina oli paljon laajempaa kuin edeltäneinä lamavuosina. Julkaistuina on paljon 30-luvun loppupuolen kuvia, joiden filmisävyt ovat oheista kuvaa muistuttavia, kun taas jyrkemmät sävyt ovat yleisiä 30-luvun alussa. Tällaiset todistelut soveltuvat toki korkeintaan toverituomioistuimeen. Mitä savutorven muotoon tulee, mielestäni sitä vastaavia on lukuisissa kuvissa mm. Rautatiet sotavuosina-kirjassa. Mitä tulee kotivarikkoon, esimerkiksi Inossa 30.7.43 vaurioitunut 709 -veturi kuului 11.43 Kouvolan varikolle. Kovin kovia tosiasioita emme ole vielä onnistuneet pyydystämään. |
||||
|
|
13.11.2017 15:24 | Juha Kutvonen | ||
| Tämän tyyppinen betoninen laiturin reunaelementti lienee otettu käyttöön 1960-luvun puolivälissä. Siis juuri hetkeä ennen Suupohjan radan henkilöliikenteen loppua. | ||||
|
|
13.11.2017 15:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Kahden kuvasarjan yhdistäminen: 1) Vaihda 'väärän' sarjan kuviin toinen kuvasarja, se 'oikea' kuvasarja. Kunkin siirrettävän kuvan sivulla: Muokkaa kuvaa. 2) Poista 'väärä' kuvasarja (jos siihen jäi maks 0-1 kuvaa). Hallinta-sivulla: Muokkaa kuvasarjaa: Poista kuvasarja (Kuvat säilyvät). Se on totinen tosi, että vorgiin ei voi lisätä kalustotyyppiä (esim. Höyryveturi) ilman litteraa. Minusta se on selvä virhe. Mutta se olisi erinomaisen helppo korjata lisäämällä litteralistoihin alkuun tyhjä arvo, niinkuin joissakin muissa listoissa on. Aina ei tiedä litteraa, ja joskus sitä ei edes ole olemassa. Niinkuin esim. tämän kuvan kohdalla on asia. Ja kun litteralistoista vielä puuttuu varhaisimpen aikojen litteroita, niin vanhan kuvan lisääjällä menee kyllä jo sormi suuhun: oikeita kalustotietoja ei kertakaikkiaan voi antaa; on pakko antaa vääriä. - Ja kuitenkin tämä olisi niin perin helppo korjata: Tyhjä arvo litteralistojen alkuun. Ja vaikka varhaiset litterat listoihin saataisiinkiin, niin tyhjä arvo tarvitaan silti tällaisille kalustokuville kuin tämä, kuville, joilla ei ole litteraa. Ja sekalaisiin tunnisteisiin olisi tietenkin hyvä saada 'piirustus'. |
||||
|
|
13.11.2017 15:01 | Eljas Pölhö | ||
| Erkki tuossa yllä ehdottaa ajaksi 1930-luvun puolivälin jälkeen. En huomannut ketjusta miksi se veturin ulkonäön kannalta todennäköisin aika eli kesät 1929-33 ei kelpaisi. Siis täyskorjauksesta 10/1928 ennen seuraavaan täyskorjaukseen menoa kesäkuussa 1934. Luulisi, mutta en tiedä tämän veturin kohdalla, että savutorvi vaihdettaisiin uudempaan malliin juuri isomman konepajakorjauksen yhteydessä. Seuraava vastaava mahdollisuus sitten taas vajaan kuuden vuoden kuluttua. 18.2.1943 annettiin ohje, että kaikki kaidetangot ja muut normaalisti kiilloitetut osat on peitettävä ohuella mustalla värikerroksella, mikä esti niiden pilaantumisen. Kuvasta on kai vähän vaikea arvioida onko näin tehty. |
||||
|
|
13.11.2017 14:59 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Juurikin se. Muistaakseni on olemassa myös toinenkin, lähes samanlaisella nimellä. Toisessa on nuo peitelevyjen kuvat. Ellen aivan väärin muista, niin nuo kuvat ovat juurikin Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset -vihkosen lopussa | ||||
|
|
13.11.2017 14:56 | Erkki Nuutio | ||
| Lyhtykysymys on aiheellinen, koska ilmeisesti ensimmäinen yöjuna, jossa kulki mm. Snellman tuli yöllä Hämeenlinnaan Keisari A II:n junaa myöhemmällä junalla kesällä 1863. Yöpimeyttä saattoi olla aikataulunkin mukaisilla junilla joulun molemmin puolin olevina lyhyen päivän viikkoina. Yhteentörmäystä toiseen junaan ei kylläkään tällöin vielä tarvinnut pelätä. Pietarin radan valmistuttua varmasti lyhtyasia oli järjestetty, vaikkakaan lyhtyjä ei näy äskeisissä Canada Worksin tarjouskuvissa. |
||||
|
|
13.11.2017 14:55 | Pave Saarinen | ||
| Vorgiin on verraten hankala tehdä muutoksia. Ja myös hankala liittää kuva, jonka tunnisteita ei voi varmasti tietää, sillä jotainhan pitää laittaa, että saa myös jotain läpi. Onhan paljon aineistoa, kuten karttoja, jotka pitää vain yrittää väkisin tallentaa. Toiseksi kuvalista on sekin hankala jälkeenpäin muutettavaksi tai kahden listan yhdistämiseksi. Niin kuin tässä, olisin halunnut yhdistää kaikki aiheeseen liittyvät kuvat samaan listaan, mutta en vain onnistunut. Sitten vielä havaintoja, kun joku kysyi metatietoja. Sellaisia en todellakaan nähnyt kansallisarkistossa. Muutenkin nämä kuvat olivat sellaisen otsikon alla, kuin asemarakennukset Riihimäen Pietarin radalla. Kansallisarkistossa on meneillään sellainen ansiokas ja valtava projekti digitoida kaiken maailman arkistot ainakin valtionhallinnosta. Kovalla kiireellä asiakirjoja digitalisoidaan. Tietenkin Valtion Rautateiden arkistot voivat olla myös sekaisin. Yhdessä mapissa voi olla kaikkea sieltä täältä. Ei sitä digitoijat uudestaan luokittele. Arkistoon tulee otsikoksi se mitä mapin päällä seisoo, arvelen. Kun olen Kansallisarkistoa selannut, en voi olla pääsemättä tulokseen, että sieltä löytyy kaikenlaista turhaakin. Mutta mikä sitten kenenkä mielestä on turhaa. Virallisen datan avoimuus on Suomessa ottanut huiman askeleen. Arvelen, että olemme huimasti Ruotsia edellä ja muuta Eurooppaa. Ehkä vain Usa voittaa meidät. Tieto, mikä ennen oli vain joidenkin viranomaitsen saatavilla ja silloinkin suuresta rahasta on nyt jokaisen taviksen saaatavilla. |
||||
|
|
13.11.2017 14:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisiko 'Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset'? https://www.menec.fi/?sivu=detail&id=11470 |
||||
|
|
13.11.2017 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kommenteissa on puollettu tämän kuvan lisäämistä mm. sillä, että se antaa mahdollisuuden keskustella kuvassa esiintyvästä kohteesta. - No, toistaiseksi tämän kuvan sisällöstä ei ole keskusteltu lainkaan. On totta, että minun julkaisemani (ja Paven oikein linkittämäkin) A1:n kuva on "jostain julkaisusta kopioitu". - Vaan ei sittenkään "jostain julkaisusta", vaan Uudesta Suomettaresta nro 64, 17.3.1912, niinkuin kuvan kuvatekstistä käy ilmi. Ja vaikka kuva perin huonolaatuinen onkin, niin se oli siinä vaiheessa täyttämässä A1-kuvien pulaa vorgissa, eikä varmastikaan ollut lukemattomissa muissa julkaisuissa julkaistu ja perin tunnettu kuva. Odotankin nyt innokkaasti, milloin joku alkaa sivu sivulta julkaista tänne vaikkapa Kaskimiehen kirjan kuvia. Kaikkihan eivät niitä ole nähneet. Mutta asiaan - jotta kuvan sisällöstäkin todella keskusteltaisiin: Veturissa ei ole lyhtyjä. Onkohan siitä mitään tietoa, milloin veturit saivat lyhdyt? Vai olisko kenties niin, että käytettiin irtolyhtyjä, jotka asetettiin paikalleen vain pimeässä ajoa varten? Tässä kuvassa on muuten jotakin muuta, vieläkin kiinnostavampaa, mistä voisi keskustella. Mutta arvaanpa, että ajatukseni nostaisi aivan liian suuren vastalauseiden ja paheksunnan myrskyn, koska se on 'vakiintuneen ajattelun' ja VR-historiikkien ym. teosten esittämien tietojen vastainen. Niinpä se saa jäädä. Mutta silti tulen vastakin esittämään "todella kummallisia kommentteja". Kas kun mielipiteitä saa olla. Ihan samalla tavalla kuin voi pitää kommentteja todella kummallisina, voi myös pitää joidenkin kuvien julkaisemista harkitsemattomana. |
||||
|
|
13.11.2017 14:24 | Teppo Niemi | ||
| Nyt en muista ohjesäännön nimeä, olikohan se Rautatiesuojelun ohjesääntö. Siinä on kerrottu opastinvalojen himmentämisestä ja peittämisestä. Samoin vaihdelyhtyjen peitelevystä on tarkat kuvat. Samassa ohjesäännössä kerrotaan myös vaunujen valaistuksen sääntelystä. Eiköhän nuo löytyne Rautatiemuseon arkistosta. Muistaakseni kyseisiä ohjesääntöjä on ollut lähes vuosittain myynnissä museon kirjallisuuden myyntitapahtumissa. |
||||
|
|
13.11.2017 12:15 | Markku Knuutti | ||
| Jokohan kolmion kaivurityöt on alkanu ? | ||||
|
|
13.11.2017 11:33 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Osuva mainoslause suoraan keuhkoille tai sydämelle. Reissuporukan parhaalta juttumieheltä vaikuttaa oikeanpuoleinen, Tauno Suojasen näkönen herra. Sodankäyneitä lienee kuvassa useita. | ||||
|
|
13.11.2017 11:32 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo lyhtyjen sotasuojaus Suomen rautateillä onkin ehkä aivan tutkimatonta maastoa. Ilmatoiminnan uhka oli rautateillä kuitenkin vakavin vaara sodassa ja siihen oli varmasti valmistauduttu. Ei kai m/Cajander sentään joka paikassa ollut sääntönä? TK-kuvat ovat yksi asiaa koskeva lähde, mutta muitakin varmasti on. Olisi nimittäin vaikea uskoa, että Suomen rautateillä asiaan ei olisi mitenkään valmistauduttu ennakolta. Tietysti siis ensin julkaistu määräyskirje ja ohje. Ja jonnekin varastoon valmiiksi koottu tarvittavat maskit ja muut osat. Tai ainakin julkaistu tarvittavat piirustukset jotta tarpeelliset osat voidaan valmistaa. Ehkä talvisodan aikana on vielä jotakin jossakin improvisoitu, mutta tuskin enää jatkosodan aikaan? Edelleen, myös Suomessa käytössä olleiden lyhtyjen valmistajat olivat alan isoja tekijöitä, Saksasta ja Ruotsista enimmäkseen. Siis maista, joissa VS- ja pimennysasiat olivat olleet jo kauan osa normaalia valmistautumista. Olisi siis täysi syy olettaa, että myös kullekin lyhtytyypille sopivat pimennysmaskit olisivat olleet saatavissa toimittajilta valmiina, aivan samoin kuin olivat värilasit ja muut lisävarusteet. Siis toisin kuin autoliikenteen puolella, joissa nähtiin sota-aikana mitä kummallisempia viritelmiä. Osa asiallisempia, osa vähemmän. Katsokaapa vaikka Jukka Vesterisen kirjan "Ottoautot Talvi- ja Jatkosodassa" (Alfamer 2007) kansikuvaa. Siinä on 1940 mallin Volvo PV800 saanut jokseenkin villit improvisoidut lyhtyjen maskit. Kaasunaamari ja kypärä aivan uudessa käytössä. Ja ehkä musta maali. Aivan kuin 6V-valoissa olisi liikaakin tehoa... Sattuuko kellään olemaan lisätietoja asiasta? Määräyskirjeitä, tietoa sellaisista, piirustuksia tai ohjeita? |
||||
|
|
13.11.2017 11:22 | Raimo Harju | ||
| Tytöt keksii aina kaikennäköistä. | ||||
|
|
13.11.2017 10:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kävin Rautatiemuseon kanssa sähköpostikeskustelua tuosta museon G-vaunuksi litteroidusta Gaa-huvihevosvaunusta. Aluksi museon kanta oli se, että kyseessä on vanha G-vaunu, joka on 'uudelleenkoritettu' (ja siksi yhä G). Mutta kun kysyin, onko museon kanta se, että vanhan sikalan kivijalalle rakennettu asuintalo on sikala, sainkin uuden vastauksen: "Kyseessä on museon näkökulmasta huvihevosten kuljetukseen käytetty vaunu. ... Käytetään siis ilmaisua vanhalle aluskehykselle rakennettu uusi vaunu. On hyvin todennäköistä, että vaunu on litteroitu G.ksi virheellisesti konepajan miesten toimesta. Onhan vaunuun maalattu virheellisesti myös ilmajarrulaitoksen symbolit, vaikka vaunussa on ainoastaan läpikulkeva jarrujohto." Aina kannattaa yrittää korjata selviä virheitä. Parhaimmillaan onnistuu, pahimmillaan mitään ei tapahdu. Mutta jos kukaan ei virheistä kerro, ei mitään taatusti tapahdu. - Mutta milloin museon Gaa-vaunun tiedot korjataan, on kokonaan toinen juttu. Ehkä ei ihan lähitulevaisuudessa kumminkaan. |
||||
|
|
13.11.2017 10:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä näillä tullaan liikennöimään? | ||||
|
|
13.11.2017 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valurautaakin on ainakin kahta sorttia: - pallografiitti ja suomugrafiittinen. Edellistä pidetään aavistuksen lujempana. Erot näkyvät merkinnöissä: GRP ja GRS. Näin ainakin niinä aikoina kun opiskelin... | ||||
|
|
13.11.2017 10:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuten Antti jo totesikin, piirustus ei vastaa mitään toteutettua veturia. Ulkonäkö on A2:n, mutta vetopyörän koko A3:n. Juoksupyörän koko (3' = 914 mm) taas ei ole sen enempää A1:n (762 mm), A2:n (1 095 mm) kuin A3:nkaan (960 mm). - Niinpä piirustus tosiaankin esittänee ehdotettua veturia, jota ei koskaan rakennettu. Ne Paven muistelemat kaksi lisää tilattua, isompipyöräistä veturia olivat Pilvi ja Tuuli, litteraltaan A2. Tunnisteiden virheellinen A1-litteramerkintä pitäisi varmaan poistaa (tai korvata edes A2:ksi) ja samaten tuo 'Muu ajoneuvo' on syytä poistaa, sillä kyllähän kyse on höyryveturista eikä muusta ajoneuvosta. Ainakin minusta on turhauttavaa, kun käytetään vääriä tunnisteita. Siitä kärsii tunnisteiden käytettävyys haussa. Taitaa tosin olla niin että tunnisteita 'Höyryveturi', 'Tavaravaunu' yms. ei voi käyttää ilman litteraa, koska litteralistoista on jätetty tyhjä-arvo pois. Niinpä kuvia ei voi tunnistaa (eikä hakea) kaluston tyypin mukaan (ilman litteraa). Jos kuvaa lisätessä ei tiedä litteraa, ei voi merkitä edes kalustotyyppiä! |
||||
|
|
13.11.2017 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Selasin huvikseni 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvat läpi. Yhdessäkään kuvassa en havainnut lyhtyjen valkeita puolimaskeja (yhdessä ehkä mustat kokomaskit). Mutta sellaisia kuvia kyllä oli, joissa valoisa taivas heijastui lyhdyn heijastimen alaosasta jakaen lyhdyn tarkkarajaisesti puoliksi niin että alaosa oli valkoinen. Mutta eihän se vielä sitä todista, etteikö valkeita puolimaskeja olisi saattanut olla olemassa. Mutta toistaiseksi olen kyllä Eljaksen linjalla. |
||||