|
|
03.11.2017 15:40 | Jussi Tepponen | ||
| Voisikohan tuo vasemman puoleinen nainen olla Miina Sillanpää? Hieman on saman näköinen ja seisoo jotenkin niin ylväästi tuossa päätysillalla. Silloin tuo kuvausvuosi voisi olla esim 1919, jolloin hänet valittiin kolmannen kerran kansanedustajaksi. Tuo vaunun pellitys sopisi vielä siihen ajankohtaan ja myös nuo 1910-lukua modernimmat vaatteet ja virkapuku. |
||||
|
|
03.11.2017 15:30 | Erkki Nuutio | ||
| Keisari päätti 30.9.09 väliaikaismääräyksistä koskien SVR:n alistamista Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan. Venäjän väliaikainen hallitus kumosi tämän ja muut Nikolai II:n laittomat määräykset 3.7.17. Tuskin Venäjä noteerasi pitäjänmäkien kaltaisia asioita (terroriteosta ei ollut kyse), muuten sen olisi pitänyt alistaa Venäjän rautatiet Suomen senaatin valvontaan. |
||||
|
|
03.11.2017 15:15 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä vakuuttava todiste henkilö- ja tavarajunien veturien siistitystä ulkonäöstä menneinä aikoina. Menneitä aikoja riitti pääosin 100 vuotta, edes sotavuodet eivät muodostaneet poikkeusta. |
||||
|
|
03.11.2017 15:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kauppalehti 48/1912 julkaistiin 27.11.12. Siten väliaikainen tavaraliikenne Nikolain asemalta pääosin raitiotietä pitkin Liteinin sillan kautta Suomen asemalle alkoi pe-la välisenä yönä 22/23.11.1912 . Luulen että kuljetettiin etenkin painopaperia ja muita puujalosteita. SVR:n vaunuja ei ilmeisesti kuljetettu väliaikaisreittiä Nikolain asemaa pidemmälle, vaan ne palautettiin siirtokuormauksen ja mahdollisen uudelleenlastauksen jälkeen Suomen asemalle. Väliaikainen tavaraliikenne loppui kaiketi viimeistään yhdysliikenteen alettua Nevan sillan kautta 11.1913. |
||||
|
|
03.11.2017 11:59 | Teemu Saukkonen | ||
| On tainnut olla lunta toisaalla YV-RIT välillä | ||||
|
|
03.11.2017 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Myös mm. lappeenrantalainen Itä-Suomen Sanomat uutisoi 16.6.1910 onnettomuudesta. Kuvaus on varsin erityyppinen kuin nykyiset uutiset, vertavuotavine uhreineen, hysteerisesti kirkuvine naisineen ym. Uutisessa kuvataan tapahtumien kulku sekä kuulusteluissa kerrotut tiedot. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3 Toisaalla lehdistössä kerrotaan myös, että Venäjän vallanpitäjät aikoivat käyttää onnettomuutta yhtenä tekosyynä Suomen rautateiden haltuunottoon. Muina syinähän olivat mm. suomalaisten väitetty kapinallisuus ja suunnitteilla mukama ollut rautatielakko. - Hybridisodankäynti ei ole mikään uusi keksintö. |
||||
|
|
03.11.2017 10:44 | Petri Sallinen | ||
| Kieltämättä sivupylväiden sovite näyttää eksoottiselta. Pylvässovitteen "astinlauta" näyttäisi asettuvan samalle korkeudelle kuin vanhimpien tolppavaunujen tuppelon alalenkki — eli sivupalkin alasivun kohdalle. Olisiko "astinlauta" pikemminkin sivupylvään stoppari, joka estää pylvään valahtamisen kokonaan tuppelon läpi. Vanhoissa suomalaisissa tolppavaunuissa sivupylvään tuppelo muodostui kahdesta lenkistä: ylälenkistä ja alalenkistä. Kuvan vaunussa on pelkkä ylälenkki. Ehkä tolppa myös kiinnitettiin jollain tapaa tyvestään astinlautaa muistuttavaan tasoon. Voisi kuvitella, että pelkkä ylälenkki ei riitä pitämään tolppaa pystyssä. Vaunun yksityiskohdat muistuttavat muilta osin suomalaista vaunua. | ||||
|
|
03.11.2017 10:38 | Erkki Nuutio | ||
| Aamulehdessä esitetty väliaikaisen radan reitti kuvaus on niin yksityiskohtainen, että radan likimääräisen muodon voisi piirrellä ajankohtaa (1910-luku vastavaan pohjakarttaan. Kauppalehdessä 18/1911 (3.5.11) on 1.5 sivun laajuinen mielenkiintoinen kuvaus muilta Pietarin asemilta kärryillä tuotavien kuormien ajuri-, varastointi ja lastauskurjuudesta. Kauppalehti 48/1912 (eli vuoden loppua) on lyhyempi uutinen, jossa väliaikaista reittiä ei ole paljonkaan selostettu, edelleen esiintynyttä kurjuutta kylläkin: "Pietarin tavara-asemalle kertyi marraskuun aikana lähes 2000 vaunulastia erilaisia tavaroita, joita varastohuoneissa vallitsevan tilanpuutteen ja korkeiden vetopalkkioiden vuoksi ei ole voitu ajossa kuljettaa Nikolain asemalle tai ostajille kaupungissa. Kadut aseman lähellä ovat tavattoman huonossa kunnossa, joten useimmat kuorma-ajurit ovat kokonaan kieltäytyneet ottamasta kuljetustyötä, toiset taas vaativat tavattoman korkeita palkkioita." jatkuu.... "Venäjän Vientikamarin...ja speditööri P.P.Forostowskin persoonallisista pyynnöistä suostui kulkulaitosministeri siihen, että rautatievaunuja saadaan kuljettaa öisin Liteinin sillan yli Nikolain asemalle. Ensimmäiset junat kuljetettiin lauvantaita vasten yöllä (siis xx.12.12). Myös Nikolain asemalta voisi kuljettaa Suomen asemalle tavaroita, mutta siellä on harvoin saatavissa kokonaisten junien lasteja ja kuljetusmaksu on määrätty junilta, eikä vaunuilta, joten se pienemmiltä tavaramääriltä tulisi kalliiksi." jatkuu... Minulla on vain 1911/12 Kauppalehdet. Varmasti myös Mercator on kuvannut lastausriesaa ja ehkä väliaikaista ja lopullista yhdysrataakin. |
||||
|
|
03.11.2017 08:49 | Kari Haapakangas | ||
| Wabash Cannonball:in ankkariteemasta don Rosan kommentti (teoksesta Roope Ankan elämä ja teot 1): "Roope lähtee töihin Wabash Cannonball -rautatielinjalle; tämän Barks mainitsi tarinassa The Cattle King (jutussa Roope sanoo olleensa Wabash Cannonballin tykki. En käsitä (Rosa siis) mitä sillä tarkoitetaan, mutta hyvältä se kuulostaa! Vaikka Wabash Cannonballia ei todellisuudessa ollut olemassakaan (se oli vain erään junan nimi vuosisadan alun suositussa laulelmassa), olen muuten pyrkinyt tuttuun tapaan pitäytymään tosiasioissa." |
||||
|
|
03.11.2017 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tästä kesällä 1910 rakennetusta väliakaisesta yhdysradasta löytyikin yllättävän äkkiä lisätietoja. Aamulehti 16.6.1910 tietää uutisoida: "Nykyään lasketaan kiiruimman kaupalla kiskoja Wosnesenskin rantakadulla, Liteinin sillalla ja Nishegorodinkadulla Pietarissa Suomen ja keisarikunnan rautateiden yhdistämistä warten. Liteinin sillalle on asetettu wain toinen kiskopuoli. sillä toisena tulee olemaan sähköraitiotien kisko. Junien kulkiessa on siis raitiotieliike lakkautettu. Wosnesenskin rantakadun ja Liteinin sillan kulmassa tekee rautatie jyrkän käänteen ja siihen on laitettu siwuhaara wastaan tulewien waunujen ohipäästämistä warten. Nishegorodin kadulta jatkuu rata Suomen rautatien tawarapihan äärimäisille kiskoille, jossa siis rautateiden yhdyskohta on. Liike yhdysradalla Liteinin sillan yli on tapahtuwa ainoastaan öiseen aikaan." Kiireen syyksi arveltiin mm. venäläisten suunnitelmia 'kapinallisen' Suomen kansan taltuttamiseksi, tarvetta siirtää joukkoja nopeasti maahan ja halua ottaa Suomen rautatiet haltuunsa. Olipa Suomen valtionrautateille jo annettu uusi nimikin: Pohjanlahden rautatiet. Ja venäläinen rautatiehenkilökuntakin päällikköineen oli huhujen mukaan järjestetty. Vaan kukapa tietäisi kertoa noista oikeanpuoleisen vaunun tolpankiinnikkeistä? Niissä kun kussakin näyttäisi olevan astinlauta tms. |
||||
|
|
03.11.2017 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wabash Cannonball on myös päässyt countrymusiikin historiaan. Samannimisen laulun laati aikoinaan Alvin Pleasant (!) Carter, kuuluisan Carter Familyn päämies. (Muut jäsenet: Maybelle ja Sarah Carter.) Googlatkaapa Carter Familyn Wildwood Flower Juutuupista. Mother Maybellen kitaransoittotyyli on kuuluisa ja paljon jäljitelty! Itse kappaleen toinen säkeistö menee näin: "Our Eastern states are dandies, so the Western people say. When she climbed Old Rock Island took all her style away. To the lakes of Minnesota where the rippling waters fall. No changes can be taken on the Wabash Cannonball." Kappaleessa on viisi säkeistöä. Olen sitä itsekin huvikseni soitellut kitaralla. Minulta löytyy CD, jossa tuon kappaleen esittää Boxcar Willie. |
||||
|
|
03.11.2017 07:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siteeraanpa tässä kiertokirjettä 20/1224, päiväys 31.5.1922: "Kun VR:llä on paljon sellaisia vaunuja, joita käytetään VR:n omiin tarpeisiin,on niihin maalattu numeron eteen nolla ja kirjaimen eteen "X". Lisäksi on korin vasempaan alanurkkaan merkitty asianosaisen aseman nimi. Matkustajavaunuihin mustalla, muihin punaisella. Edelleen niihin on tehty käyttötarkoituksen ilmoittavia merkintöjä. Näitä vaunuja ei siis saa käyttää yleisessä liikenteessä - - -." | ||||
|
|
03.11.2017 07:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Väliaikaisen yhdysradan reitityksestä ei tarina kerro. Mutta se kertoo, että "Viime kesänä rakensivat venäläiset parissa kolmessa kuukaudessa läpi kaupungin pitkin katuja väliaikaisen yhdysradan, jota myöten öiseen aikaan tuovat junia Suomen rautatien asemalle, missä tavarain siirto viereisellä raiteella seisoviin suomalaisiin vaunuihin tapahtuu." Radan rakentaminen ei siis tapahtunut aivan hetkessä, mikä merkinnee sitä että ihan uutta (väliaikaista) rataa lie jouduttu jonkunkin verran rakentamaan. Oikeanpuoleisen avonaisen tavaravaunun sivutolppien kiinnikkeet ovat perin mielenkiintoiset. En heti muista tuollaisia ennen nähneeni. Vaan saattaahan muisti toki pettää. |
||||
|
|
03.11.2017 01:40 | Reino Kalliomäki | ||
| Onnettomuudesta on myös 5 kuvan sarja, rasterittomassa kuvassa näkyy numero 347 selvästi. Myös koko henkilövaunusto: https://vaunut.org/kuva/123058?a=1 | ||||
|
|
02.11.2017 23:16 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/97877 keskustelusta ilmenee, että halkopiippuinen oli G10 347. H1 234 oli sijoitettu Karjaalle ja sillä oli vain 178 työpäivää vuonna 1910. G10 347 oli Pasilaan sijoitettu veturi ja oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. Vetureiden korjaus vei oman aikansa. Onnettomuuspäiväksi ruotsalainen Hvar 8 Dag lehti mainitsee 13.6.1910. |
||||
|
|
02.11.2017 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvasta https://vaunut.org/kuva/123035 näkyy, että H1 oli Karjaalle sijoitettu H1 234. Lisäsin sen tunnisteisiin. | ||||
|
|
02.11.2017 21:12 | Heikki Jalonen | ||
| Voisi veikata, että venäläistä vaunustoa on kuvassa vasemmalla puolella. Perustelen sillä, että tavaran siirtosuunta lienee ollut lähes 100% Venäjältä Suomeen päin, tavaran ollessa varmaan lähes täysin armeijan tavaraa. Kuvassakin taitaa olla lähinnä sotilaita. Ja siinä hevoskärryä punnerretaan vaunusta toiseen, siirtosuunnan ollessa selvästi vasemmalta oikealle, huomaa työntäjän asento. Venäjällä ymmärrettiin maailmanpolitiikan tilanteen vakavuus ja myös Suomen sotilasvarustelun vaatimat kuljetuskysymykset selvästi ennen itse Suuren Sodan alkua. Ilmeisesti juuri siksi kallis yhdysrata suurine siltoineen lopulta rakenteille saatiin, ilman oli sentään pärjätty jo nelisenkymmentä vuotta Ja jo sitä ennen siis väliaikainen yhteys. Luultavasti tuo väliaikainen yhteys hyödynsi enimmältä osaltaan jo valmiina olleita raitiotiekiskoja. Pietarissahan oli noin vuodesta 1907 alkaen ollut toiminnassa sähköistetty raitiotieverkosto, jonka raideleveys oli (ja on edelleen) normi 1524 mm (sitä ei koskaan ole täsmätty yleisliittolaiseen 1520 mm:iin). Ilmeisesti junien vaunut tuotiin Nevan yli Liteini-siltaa pitkin, jolla eräs raitiotien pääreiteistä myös kulki. Silta avattiin tuolloin (ja myös nykyisin) yön ajaksi laivaliikennettä varten; siten väliaikainen yhdysliikenne saattoi kulkea päivän liikenettä häiritsemättä vain aamuvarhaisella ja iltamyöhällä. Onko jollakulla tarkempaa tietoa tästä kiinnostavasta välivaiheesta, vuosien 1910...13 tilapäisjärjestelystä? |
||||
|
|
02.11.2017 20:59 | Tauno Hermola | ||
| Vaikea sanoa, onko nainen 'tehtaan duunari', mutta kannattaa huomata, että Forssassa oli nimenomaan tekstiiliteollisuutta: Oy Finlayson-Forssa Ab:n puuvillakehräämö ja kutomo, joiden työntekijöistä suuri osa lienee ollut naisia. Mutta hameet päällä ainakin Tampereella naiset näyttävät olevan: http://www15.uta.fi/koskivoimaa/tyo/1940-60/tekstiili.htm Voisiko nainen olla asemapäällikkö, asemamies tai muu rautatien virkailija tai työntekijä? Mielenkiintoinen kuva! |
||||
|
|
02.11.2017 20:59 | Petri Soronen | ||
| Oli paltamon asemalla puolenpäivän jälkeen. | ||||
|
|
02.11.2017 20:48 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno pilapiirros! Suoraan - ja suorastaan kirjaimellisesti - Kumpujen Yöstä... Kuvan piirtäjä Aarno Karimo ei missään tapauksessa ollut mikään venäläismielisyyden edelläkävijä. Ei, paremminkin juuri päinvastoin. Muutamat saattavat muistaakin hänen tunnetuimman teoksensa, "Kumpujen Yöstä". Teosta voidaan luonnehtia sangen suomalais-kansallismieliseksi. |
||||
|
|
02.11.2017 20:47 | Heikki Kannosto | ||
| &got gomuu... ei kun se olikin tamilia. | ||||
|
|
02.11.2017 19:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Pilkkarunon mainitsemat "uudet vaunun mallit" tarkoittavat esim. 'punaista' katettua tavaravaunua Gb (vuodesta 1917 Gd), joka korvasi pystylaudoitetun Ga-tyypin, ja avointa vaunua Hb. | ||||
|
Kuvasarja: Venäjän yhdysliikenteen alku |
02.11.2017 18:33 | Kurt Ristniemi | ||
| . | ||||
|
|
02.11.2017 13:20 | Juhana Nordlund | ||
| Ikkunapöydissä olen nähnyt "Hyvää päivänjatkoa" -tekstin kylläkin - Sveitsin junissa - ja vieläpä hyvin monelle kielelle käännettynä. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2013/rautatiet/DSC_0015A.jpg | ||||
|
|
02.11.2017 12:40 | Mauri Monto | ||
| Niin, siellä asemahallin takaseinällä on laitureiden pituudelta noita tervehdyksiä, löytyy thai, hindi ja paljon muuta. Tuo "Tervetuloa" on mukavasti lihavoitu, sopivassa korkeudessa ja erottuu helposti monista muista ohuemmilla fonteilla esitetyistä. Hyvä näin. Joissakin sveitsiläisjunissa on ollut ainakin aiemmin ikkunapöydissä myös suomeksi teksti "Hyvää matkaa". Eksoottisin näkemämme suomiteksti oli Uuden Seelannin Arthur Pass-solassa majoitusliikkeessä. Sähköpatterissa oli teksti myös suomeksi: "Ei saa peittää". Näihin tunnelmiin:) |
||||
|
|
02.11.2017 12:17 | Pietu Tuovinen | ||
| Paikan päällä en ole käynyt, mutta muistelin jossain videossa nähneeni tuollaisen Matterhorn Gotthardbahnin junan sekä Zermattin aseman. Se että tervetulotoivotukset ovat monella eri kielellä, oli minulle aivan uusi tieto. :) | ||||
|
|
02.11.2017 11:22 | Mauri Monto | ||
| Ja kellot soi ja torvet törähtää Pietu Tuoviselle! Oikein, Sveitsi, Wallisin kantoni ja Zermatt, missä tervetulotoivotus on asemahallin takaseinällä todella usealla kielellä. Juna on Täschin ja Zermattin väliä kulkeva paikallisrunko. Kuvassa sana Täsch näkyy mutta puutteellisen resoluution vuoksi ei siitä saa selvää. Oletko Pietu käynyt paikan päällä:) Tuo "Tervetuloa" on todella hämäävä ja juna voisi (melkein) olla Suomessa mutta näin se nyt meni. Kalusto ei ihan natsaisi meille kun juna ei ole "Flirt". Kiitos mielenkiinnosta osanottajille! |
||||
|
|
02.11.2017 11:14 | Pietu Tuovinen | ||
| Minä taidan heittää ihan lonkalta Sveitsi ja Zermatt | ||||
|
|
02.11.2017 11:06 | Roope Prusila | ||
| Maa lienee Suomi, asemaksi arvaan asiasta enempää tietämättä Tapiola tai Matinkylä. | ||||
|
|
02.11.2017 08:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vanhat Eurostar-junat romutetaan parhaillaan Kingsburyssä Englannissa. | ||||
|
|
02.11.2017 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Mutta on myös myynyt käytöstä poistunutta kalustoa niin kotimaisille (esim Alex) ja ulkomaisille operaattoreillekin. Ja onpa seisomaan laitettua kalustoa jouduttu useamman kerran myös palauttamaan uudelleen liikenteeseen esimerkiksi uuden kaluston toimitusongelmien vuoksi. | ||||
|
|
02.11.2017 06:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Kaksi banaania kelpasi vuonna 1945 häälahjaksi. Kuulemma säästettiin syömäkelvottomiksi, kun ei niistä tiedetty. | ||||
|
|
01.11.2017 22:47 | Joni Lahti | ||
| Kyllä Timon antama reaalihinta on oikea eli 1,80 euroa. Tämän tuloksen antaa Rahamuseon rahanarvolaskin. | ||||
|
|
01.11.2017 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksan DB on vastaavalla tavalla sijoittanut suuria määriä käytöstä poistettuja 1970-90 luvun lähi- ja taajamajunavaunuja, jopa melko uusia 2-kerrosvaunuja Itämeren satamakaupunkien ratapihoille ruostumaan. Lisäksi koko diesel ICEtd -moottoripikajunasarja on poistettu käytöstä teknisten vikojen takia, ehti saavuttaa n 20 vuoden iän. | ||||
|
|
01.11.2017 21:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Laittamalla Google Mapsiin nuo koordinaatit, voi todeta, että tämä kouvolavainaa lepää edelleen sijoillaan vuonna 2O17, eikä tuohon ole rakennettu juuri mitään. Kiskoja on kerätty pois, mutta DDR vallitsee. | ||||
|
|
01.11.2017 19:41 | Perttu Karttunen | ||
| onkos tuo viidenkympin rajoitus muuten kauan llut tuossa, kun tässä viimeksi tuolla käydessäni sitä ei muistaakseni ollut. | ||||
|
|
01.11.2017 19:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikean reunan etualan kaksi rakennusta eivät tosiaankaan kuulu Linnunlaulun huvilaan nro 14, vaan ovat valtionrautateiden maalla. Se kay ilmi kartoista, johin on merkitty rautaiealueen raja. | ||||
|
|
01.11.2017 18:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Arvauksissa päästiin koko lailla lähelle (gabariitin mittaukseen ja Venäjälle), mutta ei kuitenkaan päästy selville siitä oleellisimmasta, eli mistä olikaan kyse ja mihin ja miksi vaunu tarvittiin. Kyse oli valmistautumisesta pian alkavaan keisarikunnan yhdysliikenteeseen. Tällä modernilla mittausvaunulla ajettiin läpi Suomen rataverkko ja selvitettiin, mahtuuko venäläisen avaramman mitoituksen mukainen kalusto liikkumaan Suomen rautateillä. Kun saranoidut ulokkeet törmäsivät esteisiin, ne antoivat myöten ja palasivat sitten jousivoimalla takaisin. Kirjuri kaiketi merkkasi muistiin kaikki törmäilyt. |
||||
|
|
01.11.2017 17:09 | Antti Havukainen | ||
| Erittäin hieno värimaailma tässä kuvassa. Asjanmukaista kesäiltatunnelmaa aivantäysin. | ||||
|
|
01.11.2017 16:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitää korjata aiemmin esittämääni ihmettelyä vaunun numerosta 738503. Etuseiska toki tarkoittaa keisarikunnan yhdysliikennettä, mutta sitä ei läimäisty vaunun vanhan numeron eteen, vaan vuoden 1913 syksystä alkaen uudet yhdysliikennevaunut numeroitiin kokonaan uudestaan. mm. "avovaunut jarrulla numeroidaan 738501 ..................ylöspäin". Eipä tämä tieto tämän vaunun litteraa paljasta, mutta kertoopahan sen, että vaunu on keisarikunnan yhdysliikenteeseen rakennettu avovaunu ja että siinä on jarru. |
||||
|
|
01.11.2017 15:17 | Teemu Sirkiä | ||
| Samainen kuva roikkuu Liikenneviraston seinällä ja kuvasta on varma tieto, että on keväältä 1993. | ||||
|
|
01.11.2017 15:11 | Erkki Nuutio | ||
| Ympäristöhistoriallisen selvityksen valokuvaselostus lienee virheellinen. Lisäraiteiden hävittämällä oikealla puolella lähinnä näkyvä talopari on rautatien työläisille ja mäellä oikealla ylhäällä häämöttänee huvila 13. Sen valmistumisvuotta ei ole selvityksessä ilmoitettu. | ||||
|
|
01.11.2017 14:31 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaako muuten muualta EU-alueelta löytyä tähän rinnastettavaa esimerkkiä, jossa rautatieyritys joko romuttaa tai romututtaa vastikkeettomasti käyttökelpoista kalustoaan tässä mittakaavassa? | ||||
|
|
01.11.2017 13:15 | Erkki Nuutio | ||
| Maamme ensimmäinen rautatieonnettomuus?: S.G. Elmgrenin muistiinpanot (SHS, 1939) 7.4.1860 "På jernvägen vid Tölö botten såg jag i dag med förundran huru 7 stora lastvagnar fyllda med sand gingå nedåt sjön till alldeles af sig sjelva, utan att efterhjelpas af någon kraft. Jernvägens sluttning mot söder, ehuru till utseendet omärklig, är dock så stor att lastvagnerna på den rulla sakta ner af sig sjelfva; om vägen vore färdig skulle de kanske komma ned ända ifån Tavastehus hit. Denna omständighet lättar betydligt arbetena, och gör det förklarligt hvarföre så stora sandmassor kunnat bli transporterterade till banken i Tölöviken nu på våren, sedan skenorna blifvit nedlagda." Kallio oli siis jo puhkaistu Linnunlaulun luona ja kiskot laskettu pengertyömaan pohjoisreunan täytetylle osuudelle, kun seitsemän karannutta hiekkavaunua sukelsi raiteen päästä Töölönlahteen. Kaiketi ne vedettiin tyhjennettyinä yksitellen ylös vintturin voimin. Vetureita ei vielä ollut ja Ilmarisen kokoamista vasta kohta aloiteltiin konepajassa pengertyömaan toisella puolella. (tuotiin Eteläsataman suunnalta, Sörnäsin satamarataa ei vielä ollut). Elmgren kertoi 11.9.1861 että veturivetoiset junat veivät hiekkaa ahkerasti penkereen yli (luullakseni ratapihan ja Rautatientorin täytteeksi). Kirjoissa kerrotaan Ilmarisen koeajaneen ensi kertaa koettelemattoman penkereen yli hiekkavaunuja vetäen 8.8.1861. |
||||
|
|
01.11.2017 13:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Sama tunne oli viimeisellä sinisellä H722:lla kulkiessa. Onpa alle 10000 ajettu Dodge Aspenkin viety paaliin perikunnan toimesta, oliko vielä muovitkin penkeissä | ||||
|
Kuvasarja: Tyttö & juna |
01.11.2017 11:48 | Samuli Rinne | ||
| Mainiota ajankuvaa, teksteineen päivineen. Muistuttaa myös siitä, että arki on asiallista ja sen taltiointi tarpeellista. | ||||
|
|
01.11.2017 11:45 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkemmin tarkastellen kuvat peruskuvat eivät ole identtisiä. Kallion päällä oikealla häämöttävä huvila ei näy selvityksen kuvassa. | ||||
|
|
01.11.2017 11:42 | Erkki Nuutio | ||
| Linnunlaulualueen ympäristöhistoriallisessa selvityksessä https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf oleva tämän kuvan värittämätön alkumuoto on vuoden 1895 vaiheilta. Vasemmalla näkyy huvila 12 ja oikealla huvila 14. | ||||
|
|
01.11.2017 11:37 | Erkki Nuutio | ||
| Linnunlaulun alueen ympäristöhistoriallinen selvitys: https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf . Mielenkiiintoiset rautatie-Linnunlaulualueen kartat noin 1875 ja noin 1865 . |
||||
|
|
01.11.2017 10:46 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Pienimuotoinen seurueemme matkusti äskettäin varta vasten Ex-vaunulla niiden ollessa viimeistä päivää liikenteessä pääradalla. Tuolloin hämmensi vaunujen jokseenkin uudenveroinen kunto. Aivan kuin olisi astunut tuliterään herraskaiseen Volvo 740 -taksiautoon, jonka kuljettaja kuitenkin toteaa vievänsä ajoneuvon romulaan vuoron päätyttyä. Sitä ihmeellisempää on kuulla nyt, että nämä vaunut "vaativat kunnostusta". On maamme äveriäs, kun on varaa tällaiseen. | ||||
|
|
01.11.2017 08:40 | Tommi K Hakala | ||
| Toivottavasti sähköveturit suojataan "turun tautia" vastaan sähköaidalla, ettei kalusto saa uutta maalausta odotellessaan. Tää on sen verran rauhallisempi paikka kuin edellinen, polliisitalon takana ollut. | ||||