Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.11.2017 15:40 Jussi Tepponen  
  Voisikohan tuo vasemman puoleinen nainen olla Miina Sillanpää? Hieman on saman näköinen ja seisoo jotenkin niin ylväästi tuossa päätysillalla.
Silloin tuo kuvausvuosi voisi olla esim 1919, jolloin hänet valittiin kolmannen kerran kansanedustajaksi. Tuo vaunun pellitys sopisi vielä siihen ajankohtaan ja myös nuo 1910-lukua modernimmat vaatteet ja virkapuku.
kuva 03.11.2017 15:30 Erkki Nuutio  
  Keisari päätti 30.9.09 väliaikaismääräyksistä koskien SVR:n alistamista Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan.
Venäjän väliaikainen hallitus kumosi tämän ja muut Nikolai II:n laittomat määräykset 3.7.17.
Tuskin Venäjä noteerasi pitäjänmäkien kaltaisia asioita (terroriteosta ei ollut kyse), muuten sen olisi pitänyt alistaa Venäjän rautatiet Suomen senaatin valvontaan.
kuva 03.11.2017 15:15 Erkki Nuutio  
  Tässä vakuuttava todiste henkilö- ja tavarajunien veturien siistitystä ulkonäöstä menneinä aikoina.
Menneitä aikoja riitti pääosin 100 vuotta, edes sotavuodet eivät muodostaneet poikkeusta.
kuva 03.11.2017 15:09 Erkki Nuutio  
  Kauppalehti 48/1912 julkaistiin 27.11.12. Siten väliaikainen tavaraliikenne Nikolain asemalta pääosin raitiotietä pitkin Liteinin sillan kautta Suomen asemalle alkoi pe-la välisenä yönä 22/23.11.1912 .
Luulen että kuljetettiin etenkin painopaperia ja muita puujalosteita. SVR:n vaunuja ei ilmeisesti kuljetettu väliaikaisreittiä Nikolain asemaa pidemmälle, vaan ne palautettiin siirtokuormauksen ja mahdollisen uudelleenlastauksen jälkeen Suomen asemalle. Väliaikainen tavaraliikenne loppui kaiketi viimeistään yhdysliikenteen alettua Nevan sillan kautta 11.1913.
kuva 03.11.2017 11:59 Teemu Saukkonen  
  On tainnut olla lunta toisaalla YV-RIT välillä
kuva 03.11.2017 11:05 Kurt Ristniemi  
  Myös mm. lappeenrantalainen Itä-Suomen Sanomat uutisoi 16.6.1910 onnettomuudesta. Kuvaus on varsin erityyppinen kuin nykyiset uutiset, vertavuotavine uhreineen, hysteerisesti kirkuvine naisineen ym. Uutisessa kuvataan tapahtumien kulku sekä kuulusteluissa kerrotut tiedot. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3

Toisaalla lehdistössä kerrotaan myös, että Venäjän vallanpitäjät aikoivat käyttää onnettomuutta yhtenä tekosyynä Suomen rautateiden haltuunottoon. Muina syinähän olivat mm. suomalaisten väitetty kapinallisuus ja suunnitteilla mukama ollut rautatielakko. - Hybridisodankäynti ei ole mikään uusi keksintö.
kuva 03.11.2017 10:44 Petri Sallinen  
  Kieltämättä sivupylväiden sovite näyttää eksoottiselta. Pylvässovitteen "astinlauta" näyttäisi asettuvan samalle korkeudelle kuin vanhimpien tolppavaunujen tuppelon alalenkki — eli sivupalkin alasivun kohdalle. Olisiko "astinlauta" pikemminkin sivupylvään stoppari, joka estää pylvään valahtamisen kokonaan tuppelon läpi. Vanhoissa suomalaisissa tolppavaunuissa sivupylvään tuppelo muodostui kahdesta lenkistä: ylälenkistä ja alalenkistä. Kuvan vaunussa on pelkkä ylälenkki. Ehkä tolppa myös kiinnitettiin jollain tapaa tyvestään astinlautaa muistuttavaan tasoon. Voisi kuvitella, että pelkkä ylälenkki ei riitä pitämään tolppaa pystyssä. Vaunun yksityiskohdat muistuttavat muilta osin suomalaista vaunua.
kuva 03.11.2017 10:38 Erkki Nuutio  
  Aamulehdessä esitetty väliaikaisen radan reitti kuvaus on niin yksityiskohtainen, että radan likimääräisen muodon voisi piirrellä ajankohtaa (1910-luku vastavaan pohjakarttaan.
Kauppalehdessä 18/1911 (3.5.11) on 1.5 sivun laajuinen mielenkiintoinen kuvaus muilta Pietarin asemilta kärryillä tuotavien kuormien ajuri-, varastointi ja lastauskurjuudesta.

Kauppalehti 48/1912 (eli vuoden loppua) on lyhyempi uutinen, jossa väliaikaista reittiä ei ole paljonkaan selostettu, edelleen esiintynyttä kurjuutta kylläkin:

"Pietarin tavara-asemalle kertyi marraskuun aikana lähes 2000 vaunulastia erilaisia tavaroita, joita varastohuoneissa vallitsevan tilanpuutteen ja korkeiden vetopalkkioiden vuoksi ei ole voitu ajossa kuljettaa Nikolain asemalle tai ostajille kaupungissa. Kadut aseman lähellä ovat tavattoman huonossa kunnossa, joten useimmat kuorma-ajurit ovat kokonaan kieltäytyneet ottamasta kuljetustyötä, toiset taas vaativat tavattoman korkeita palkkioita." jatkuu....

"Venäjän Vientikamarin...ja speditööri P.P.Forostowskin persoonallisista pyynnöistä suostui kulkulaitosministeri siihen, että rautatievaunuja saadaan kuljettaa öisin Liteinin sillan yli Nikolain asemalle. Ensimmäiset junat kuljetettiin lauvantaita vasten yöllä (siis xx.12.12). Myös Nikolain asemalta voisi kuljettaa Suomen asemalle tavaroita, mutta siellä on harvoin saatavissa kokonaisten junien lasteja ja kuljetusmaksu on määrätty junilta, eikä vaunuilta, joten se pienemmiltä tavaramääriltä tulisi kalliiksi." jatkuu...

Minulla on vain 1911/12 Kauppalehdet. Varmasti myös Mercator on kuvannut lastausriesaa ja ehkä väliaikaista ja lopullista yhdysrataakin.
kuva 03.11.2017 08:49 Kari Haapakangas  
  Wabash Cannonball:in ankkariteemasta don Rosan kommentti (teoksesta Roope Ankan elämä ja teot 1):
"Roope lähtee töihin Wabash Cannonball -rautatielinjalle; tämän Barks mainitsi tarinassa The Cattle King (jutussa Roope sanoo olleensa Wabash Cannonballin tykki. En käsitä (Rosa siis) mitä sillä tarkoitetaan, mutta hyvältä se kuulostaa!

Vaikka Wabash Cannonballia ei todellisuudessa ollut olemassakaan (se oli vain erään junan nimi vuosisadan alun suositussa laulelmassa), olen muuten pyrkinyt tuttuun tapaan pitäytymään tosiasioissa."
kuva 03.11.2017 08:38 Kurt Ristniemi  
  Tästä kesällä 1910 rakennetusta väliakaisesta yhdysradasta löytyikin yllättävän äkkiä lisätietoja.

Aamulehti 16.6.1910 tietää uutisoida:
"Nykyään lasketaan kiiruimman kaupalla kiskoja Wosnesenskin rantakadulla, Liteinin sillalla ja Nishegorodinkadulla Pietarissa Suomen ja keisarikunnan rautateiden yhdistämistä warten.
Liteinin sillalle on asetettu wain toinen kiskopuoli. sillä toisena tulee olemaan sähköraitiotien kisko. Junien kulkiessa on siis raitiotieliike lakkautettu.
Wosnesenskin rantakadun ja Liteinin sillan kulmassa tekee rautatie jyrkän käänteen ja siihen on laitettu siwuhaara wastaan tulewien waunujen ohipäästämistä warten. Nishegorodin kadulta jatkuu rata Suomen rautatien tawarapihan äärimäisille kiskoille, jossa siis rautateiden yhdyskohta on.
Liike yhdysradalla Liteinin sillan yli on tapahtuwa ainoastaan öiseen aikaan."

Kiireen syyksi arveltiin mm. venäläisten suunnitelmia 'kapinallisen' Suomen kansan taltuttamiseksi, tarvetta siirtää joukkoja nopeasti maahan ja halua ottaa Suomen rautatiet haltuunsa. Olipa Suomen valtionrautateille jo annettu uusi nimikin: Pohjanlahden rautatiet. Ja venäläinen rautatiehenkilökuntakin päällikköineen oli huhujen mukaan järjestetty.

Vaan kukapa tietäisi kertoa noista oikeanpuoleisen vaunun tolpankiinnikkeistä? Niissä kun kussakin näyttäisi olevan astinlauta tms.
kuva 03.11.2017 07:57 Esa J. Rintamäki  
  Wabash Cannonball on myös päässyt countrymusiikin historiaan. Samannimisen laulun laati aikoinaan Alvin Pleasant (!) Carter, kuuluisan Carter Familyn päämies. (Muut jäsenet: Maybelle ja Sarah Carter.) Googlatkaapa Carter Familyn Wildwood Flower Juutuupista. Mother Maybellen kitaransoittotyyli on kuuluisa ja paljon jäljitelty!

Itse kappaleen toinen säkeistö menee näin: "Our Eastern states are dandies, so the Western people say. When she climbed Old Rock Island took all her style away. To the lakes of Minnesota where the rippling waters fall. No changes can be taken on the Wabash Cannonball."
Kappaleessa on viisi säkeistöä. Olen sitä itsekin huvikseni soitellut kitaralla.

Minulta löytyy CD, jossa tuon kappaleen esittää Boxcar Willie.
kuva 03.11.2017 07:40 Esa J. Rintamäki  
  Siteeraanpa tässä kiertokirjettä 20/1224, päiväys 31.5.1922: "Kun VR:llä on paljon sellaisia vaunuja, joita käytetään VR:n omiin tarpeisiin,on niihin maalattu numeron eteen nolla ja kirjaimen eteen "X". Lisäksi on korin vasempaan alanurkkaan merkitty asianosaisen aseman nimi. Matkustajavaunuihin mustalla, muihin punaisella. Edelleen niihin on tehty käyttötarkoituksen ilmoittavia merkintöjä. Näitä vaunuja ei siis saa käyttää yleisessä liikenteessä - - -."
kuva 03.11.2017 07:28 Kurt Ristniemi  
  Väliaikaisen yhdysradan reitityksestä ei tarina kerro. Mutta se kertoo, että "Viime kesänä rakensivat venäläiset parissa kolmessa kuukaudessa läpi kaupungin pitkin katuja väliaikaisen yhdysradan, jota myöten öiseen aikaan tuovat junia Suomen rautatien asemalle, missä tavarain siirto viereisellä raiteella seisoviin suomalaisiin vaunuihin tapahtuu." Radan rakentaminen ei siis tapahtunut aivan hetkessä, mikä merkinnee sitä että ihan uutta (väliaikaista) rataa lie jouduttu jonkunkin verran rakentamaan.

Oikeanpuoleisen avonaisen tavaravaunun sivutolppien kiinnikkeet ovat perin mielenkiintoiset. En heti muista tuollaisia ennen nähneeni. Vaan saattaahan muisti toki pettää.
kuva 03.11.2017 01:40 Reino Kalliomäki  
  Onnettomuudesta on myös 5 kuvan sarja, rasterittomassa kuvassa näkyy numero 347 selvästi. Myös koko henkilövaunusto: https://vaunut.org/kuva/123058?a=1
kuva 02.11.2017 23:16 Eljas Pölhö  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/97877 keskustelusta ilmenee, että halkopiippuinen oli G10 347. H1 234 oli sijoitettu Karjaalle ja sillä oli vain 178 työpäivää vuonna 1910. G10 347 oli Pasilaan sijoitettu veturi ja oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. Vetureiden korjaus vei oman aikansa.

Onnettomuuspäiväksi ruotsalainen Hvar 8 Dag lehti mainitsee 13.6.1910.
kuva 02.11.2017 23:12 Eljas Pölhö  
  Kuvasta https://vaunut.org/kuva/123035 näkyy, että H1 oli Karjaalle sijoitettu H1 234. Lisäsin sen tunnisteisiin.
kuva 02.11.2017 21:12 Heikki Jalonen  
  Voisi veikata, että venäläistä vaunustoa on kuvassa vasemmalla puolella.

Perustelen sillä, että tavaran siirtosuunta lienee ollut lähes 100% Venäjältä Suomeen päin, tavaran ollessa varmaan lähes täysin armeijan tavaraa. Kuvassakin taitaa olla lähinnä sotilaita. Ja siinä hevoskärryä punnerretaan vaunusta toiseen, siirtosuunnan ollessa selvästi vasemmalta oikealle, huomaa työntäjän asento.

Venäjällä ymmärrettiin maailmanpolitiikan tilanteen vakavuus ja myös Suomen sotilasvarustelun vaatimat kuljetuskysymykset selvästi ennen itse Suuren Sodan alkua. Ilmeisesti juuri siksi kallis yhdysrata suurine siltoineen lopulta rakenteille saatiin, ilman oli sentään pärjätty jo nelisenkymmentä vuotta

Ja jo sitä ennen siis väliaikainen yhteys. Luultavasti tuo väliaikainen yhteys hyödynsi enimmältä osaltaan jo valmiina olleita raitiotiekiskoja. Pietarissahan oli noin vuodesta 1907 alkaen ollut toiminnassa sähköistetty raitiotieverkosto, jonka raideleveys oli (ja on edelleen) normi 1524 mm (sitä ei koskaan ole täsmätty yleisliittolaiseen 1520 mm:iin). Ilmeisesti junien vaunut tuotiin Nevan yli Liteini-siltaa pitkin, jolla eräs raitiotien pääreiteistä myös kulki. Silta avattiin tuolloin (ja myös nykyisin) yön ajaksi laivaliikennettä varten; siten väliaikainen yhdysliikenne saattoi kulkea päivän liikenettä häiritsemättä vain aamuvarhaisella ja iltamyöhällä.

Onko jollakulla tarkempaa tietoa tästä kiinnostavasta välivaiheesta, vuosien 1910...13 tilapäisjärjestelystä?
kuva 02.11.2017 20:59 Tauno Hermola  
  Vaikea sanoa, onko nainen 'tehtaan duunari', mutta kannattaa huomata, että Forssassa oli nimenomaan tekstiiliteollisuutta: Oy Finlayson-Forssa Ab:n puuvillakehräämö ja kutomo, joiden työntekijöistä suuri osa lienee ollut naisia. Mutta hameet päällä ainakin Tampereella naiset näyttävät olevan:

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/tyo/1940-60/tekstiili.htm

Voisiko nainen olla asemapäällikkö, asemamies tai muu rautatien virkailija tai työntekijä? Mielenkiintoinen kuva!
kuva 02.11.2017 20:59 Petri Soronen  
  Oli paltamon asemalla puolenpäivän jälkeen.
kuva 02.11.2017 20:48 Heikki Jalonen  
  Hieno pilapiirros! Suoraan - ja suorastaan kirjaimellisesti - Kumpujen Yöstä...

Kuvan piirtäjä Aarno Karimo ei missään tapauksessa ollut mikään venäläismielisyyden edelläkävijä. Ei, paremminkin juuri päinvastoin. Muutamat saattavat muistaakin hänen tunnetuimman teoksensa, "Kumpujen Yöstä". Teosta voidaan luonnehtia sangen suomalais-kansallismieliseksi.
kuva 02.11.2017 20:47 Heikki Kannosto  
  &got gomuu... ei kun se olikin tamilia.
kuva 02.11.2017 19:00 Kurt Ristniemi  
  Pilkkarunon mainitsemat "uudet vaunun mallit" tarkoittavat esim. 'punaista' katettua tavaravaunua Gb (vuodesta 1917 Gd), joka korvasi pystylaudoitetun Ga-tyypin, ja avointa vaunua Hb.
Kuvasarja:
Venäjän yhdysliikenteen alku
 
02.11.2017 18:33 Kurt Ristniemi  
  .
kuva 02.11.2017 13:20 Juhana Nordlund  
  Ikkunapöydissä olen nähnyt "Hyvää päivänjatkoa" -tekstin kylläkin - Sveitsin junissa - ja vieläpä hyvin monelle kielelle käännettynä. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2013/rautatiet/DSC_0015A.jpg
kuva 02.11.2017 12:40 Mauri Monto  
  Niin, siellä asemahallin takaseinällä on laitureiden pituudelta noita tervehdyksiä, löytyy thai, hindi ja paljon muuta. Tuo "Tervetuloa" on mukavasti lihavoitu, sopivassa korkeudessa ja erottuu helposti monista muista ohuemmilla fonteilla esitetyistä. Hyvä näin. Joissakin sveitsiläisjunissa on ollut ainakin aiemmin ikkunapöydissä myös suomeksi teksti "Hyvää matkaa". Eksoottisin näkemämme suomiteksti oli Uuden Seelannin Arthur Pass-solassa majoitusliikkeessä. Sähköpatterissa oli teksti myös suomeksi: "Ei saa peittää".
Näihin tunnelmiin:)
kuva 02.11.2017 12:17 Pietu Tuovinen  
  Paikan päällä en ole käynyt, mutta muistelin jossain videossa nähneeni tuollaisen Matterhorn Gotthardbahnin junan sekä Zermattin aseman. Se että tervetulotoivotukset ovat monella eri kielellä, oli minulle aivan uusi tieto. :)
kuva 02.11.2017 11:22 Mauri Monto  
  Ja kellot soi ja torvet törähtää Pietu Tuoviselle! Oikein, Sveitsi, Wallisin kantoni ja Zermatt, missä tervetulotoivotus on asemahallin takaseinällä todella usealla kielellä. Juna on Täschin ja Zermattin väliä kulkeva paikallisrunko. Kuvassa sana Täsch näkyy mutta puutteellisen resoluution vuoksi ei siitä saa selvää. Oletko Pietu käynyt paikan päällä:)
Tuo "Tervetuloa" on todella hämäävä ja juna voisi (melkein) olla Suomessa mutta näin se nyt meni. Kalusto ei ihan natsaisi meille kun juna ei ole "Flirt". Kiitos mielenkiinnosta osanottajille!
kuva 02.11.2017 11:14 Pietu Tuovinen  
  Minä taidan heittää ihan lonkalta Sveitsi ja Zermatt
kuva 02.11.2017 11:06 Roope Prusila  
  Maa lienee Suomi, asemaksi arvaan asiasta enempää tietämättä Tapiola tai Matinkylä.
kuva 02.11.2017 08:23 Juhani Pirttilahti  
  Vanhat Eurostar-junat romutetaan parhaillaan Kingsburyssä Englannissa.
kuva 02.11.2017 07:59 Teppo Niemi  
  Mutta on myös myynyt käytöstä poistunutta kalustoa niin kotimaisille (esim Alex) ja ulkomaisille operaattoreillekin. Ja onpa seisomaan laitettua kalustoa jouduttu useamman kerran myös palauttamaan uudelleen liikenteeseen esimerkiksi uuden kaluston toimitusongelmien vuoksi.
kuva 02.11.2017 06:05 Reino Kalliomäki  
  Kaksi banaania kelpasi vuonna 1945 häälahjaksi. Kuulemma säästettiin syömäkelvottomiksi, kun ei niistä tiedetty.
kuva 01.11.2017 22:47 Joni Lahti  
  Kyllä Timon antama reaalihinta on oikea eli 1,80 euroa. Tämän tuloksen antaa Rahamuseon rahanarvolaskin.
kuva 01.11.2017 21:29 Rainer Silfverberg  
  Saksan DB on vastaavalla tavalla sijoittanut suuria määriä käytöstä poistettuja 1970-90 luvun lähi- ja taajamajunavaunuja, jopa melko uusia 2-kerrosvaunuja Itämeren satamakaupunkien ratapihoille ruostumaan. Lisäksi koko diesel ICEtd -moottoripikajunasarja on poistettu käytöstä teknisten vikojen takia, ehti saavuttaa n 20 vuoden iän.
kuva 01.11.2017 21:22 Petri P. Pentikäinen  
  Laittamalla Google Mapsiin nuo koordinaatit, voi todeta, että tämä kouvolavainaa lepää edelleen sijoillaan vuonna 2O17, eikä tuohon ole rakennettu juuri mitään. Kiskoja on kerätty pois, mutta DDR vallitsee.
kuva 01.11.2017 19:41 Perttu Karttunen  
  onkos tuo viidenkympin rajoitus muuten kauan llut tuossa, kun tässä viimeksi tuolla käydessäni sitä ei muistaakseni ollut.
kuva 01.11.2017 19:08 Kurt Ristniemi  
  Oikean reunan etualan kaksi rakennusta eivät tosiaankaan kuulu Linnunlaulun huvilaan nro 14, vaan ovat valtionrautateiden maalla. Se kay ilmi kartoista, johin on merkitty rautaiealueen raja.
kuva 01.11.2017 18:42 Kurt Ristniemi  
  Arvauksissa päästiin koko lailla lähelle (gabariitin mittaukseen ja Venäjälle), mutta ei kuitenkaan päästy selville siitä oleellisimmasta, eli mistä olikaan kyse ja mihin ja miksi vaunu tarvittiin.

Kyse oli valmistautumisesta pian alkavaan keisarikunnan yhdysliikenteeseen. Tällä modernilla mittausvaunulla ajettiin läpi Suomen rataverkko ja selvitettiin, mahtuuko venäläisen avaramman mitoituksen mukainen kalusto liikkumaan Suomen rautateillä. Kun saranoidut ulokkeet törmäsivät esteisiin, ne antoivat myöten ja palasivat sitten jousivoimalla takaisin. Kirjuri kaiketi merkkasi muistiin kaikki törmäilyt.
kuva 01.11.2017 17:09 Antti Havukainen  
  Erittäin hieno värimaailma tässä kuvassa. Asjanmukaista kesäiltatunnelmaa aivantäysin.
kuva 01.11.2017 16:34 Kurt Ristniemi  
  Pitää korjata aiemmin esittämääni ihmettelyä vaunun numerosta 738503. Etuseiska toki tarkoittaa keisarikunnan yhdysliikennettä, mutta sitä ei läimäisty vaunun vanhan numeron eteen, vaan vuoden 1913 syksystä alkaen uudet yhdysliikennevaunut numeroitiin kokonaan uudestaan.
mm. "avovaunut jarrulla numeroidaan 738501 ..................ylöspäin".

Eipä tämä tieto tämän vaunun litteraa paljasta, mutta kertoopahan sen, että vaunu on keisarikunnan yhdysliikenteeseen rakennettu avovaunu ja että siinä on jarru.
kuva 01.11.2017 15:17 Teemu Sirkiä  
  Samainen kuva roikkuu Liikenneviraston seinällä ja kuvasta on varma tieto, että on keväältä 1993.
kuva 01.11.2017 15:11 Erkki Nuutio  
  Ympäristöhistoriallisen selvityksen valokuvaselostus lienee virheellinen. Lisäraiteiden hävittämällä oikealla puolella lähinnä näkyvä talopari on rautatien työläisille ja mäellä oikealla ylhäällä häämöttänee huvila 13. Sen valmistumisvuotta ei ole selvityksessä ilmoitettu.
kuva 01.11.2017 14:31 Mikko Nyman  
  Mahtaako muuten muualta EU-alueelta löytyä tähän rinnastettavaa esimerkkiä, jossa rautatieyritys joko romuttaa tai romututtaa vastikkeettomasti käyttökelpoista kalustoaan tässä mittakaavassa?
kuva 01.11.2017 13:15 Erkki Nuutio  
  Maamme ensimmäinen rautatieonnettomuus?:
S.G. Elmgrenin muistiinpanot (SHS, 1939) 7.4.1860
"På jernvägen vid Tölö botten såg jag i dag med förundran huru 7 stora lastvagnar fyllda med sand gingå nedåt sjön till alldeles af sig sjelva, utan att efterhjelpas af någon kraft.
Jernvägens sluttning mot söder, ehuru till utseendet omärklig, är dock så stor att lastvagnerna på den rulla sakta ner af sig sjelfva; om vägen vore färdig skulle de kanske komma ned ända ifån Tavastehus hit.
Denna omständighet lättar betydligt arbetena, och gör det förklarligt hvarföre så stora sandmassor kunnat bli transporterterade till banken i Tölöviken nu på våren, sedan skenorna blifvit nedlagda."

Kallio oli siis jo puhkaistu Linnunlaulun luona ja kiskot laskettu pengertyömaan pohjoisreunan täytetylle osuudelle, kun seitsemän karannutta hiekkavaunua sukelsi raiteen päästä Töölönlahteen. Kaiketi ne vedettiin tyhjennettyinä yksitellen ylös vintturin voimin. Vetureita ei vielä ollut ja Ilmarisen kokoamista vasta kohta aloiteltiin konepajassa pengertyömaan toisella puolella. (tuotiin Eteläsataman suunnalta, Sörnäsin satamarataa ei vielä ollut).
Elmgren kertoi 11.9.1861 että veturivetoiset junat veivät hiekkaa ahkerasti penkereen yli (luullakseni ratapihan ja Rautatientorin täytteeksi).
Kirjoissa kerrotaan Ilmarisen koeajaneen ensi kertaa koettelemattoman penkereen yli hiekkavaunuja vetäen 8.8.1861.
kuva 01.11.2017 13:12 Teemu Saukkonen  
  Sama tunne oli viimeisellä sinisellä H722:lla kulkiessa. Onpa alle 10000 ajettu Dodge Aspenkin viety paaliin perikunnan toimesta, oliko vielä muovitkin penkeissä
Kuvasarja:
Tyttö & juna
 
01.11.2017 11:48 Samuli Rinne  
  Mainiota ajankuvaa, teksteineen päivineen. Muistuttaa myös siitä, että arki on asiallista ja sen taltiointi tarpeellista.
kuva 01.11.2017 11:45 Erkki Nuutio  
  Tarkemmin tarkastellen kuvat peruskuvat eivät ole identtisiä. Kallion päällä oikealla häämöttävä huvila ei näy selvityksen kuvassa.
kuva 01.11.2017 11:42 Erkki Nuutio  
  Linnunlaulualueen ympäristöhistoriallisessa selvityksessä https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf oleva tämän kuvan värittämätön alkumuoto on vuoden 1895 vaiheilta. Vasemmalla näkyy huvila 12 ja oikealla huvila 14.
kuva 01.11.2017 11:37 Erkki Nuutio  
  Linnunlaulun alueen ympäristöhistoriallinen selvitys: https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf .
Mielenkiiintoiset rautatie-Linnunlaulualueen kartat noin 1875 ja noin 1865 .
kuva 01.11.2017 10:46 Petri P. Pentikäinen  
  Pienimuotoinen seurueemme matkusti äskettäin varta vasten Ex-vaunulla niiden ollessa viimeistä päivää liikenteessä pääradalla. Tuolloin hämmensi vaunujen jokseenkin uudenveroinen kunto. Aivan kuin olisi astunut tuliterään herraskaiseen Volvo 740 -taksiautoon, jonka kuljettaja kuitenkin toteaa vievänsä ajoneuvon romulaan vuoron päätyttyä. Sitä ihmeellisempää on kuulla nyt, että nämä vaunut "vaativat kunnostusta". On maamme äveriäs, kun on varaa tällaiseen.
kuva 01.11.2017 08:40 Tommi K Hakala  
  Toivottavasti sähköveturit suojataan "turun tautia" vastaan sähköaidalla, ettei kalusto saa uutta maalausta odotellessaan. Tää on sen verran rauhallisempi paikka kuin edellinen, polliisitalon takana ollut.