Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	12.12.2025 15:59	Erkki Nuutio
		50-luvulla ollaan tai viimeistään 60-luvun alussa (yleisvaikutelma, puhelinlinjat ei televisioantennia edes vauraamman talon katolla). Ratavartija majailee ratavartijantuvassaan ja resiina on resiinavajassa.
	12.12.2025 13:18	Jimi Lappalainen
		Rakennukset: https://vaunut.org/kuva/177988
	12.12.2025 12:35	Veikko Hattunen
		Hieno kuva
	12.12.2025 12:11	Joonas Kauppinen
		Olisi kyllä ihan mielenkiintoinen näky Suomessa.
	12.12.2025 11:58	Joonas Kauppinen
		Ainahan jossain konepajalla voi sorvata varaosia.
	12.12.2025 10:22	Erkki Nuutio
		Sattumakuva: G.Siglin Lankkihatut kaksoisvedossa. Kiillotettuina lankkihatut olivat auringonpaisteessa todella kirkkaita. Niin kirkkaita, että etummaisen lankkihattu on sokaissut kuvaajan. Kuvan keleillä veturin lumiaurat palvelivat tuulenohjaajina hiekkapölylle. Sitä silloin riitti. Etu- ja sivuvihjeet yhdistäen on veturinnumeron alku 7 ja loppu luultavasti 3, siis 73 (2222, 1875).
	12.12.2025 09:49	Jouni Hytönen
		Kuinkahan hyvin A7-teliin löytyy vielä varaosia? :)
	12.12.2025 09:40	Jouni Hytönen
		Alhaisella kuormituksella varmaan kyllä, mutta kyllä vaikka tässä Lappeenrannan kohdalla hyvin äänestä erottaa,milloin menee Dr18-vetoinen kuormajuna Lauritsalan mäkeä ylös.
	12.12.2025 08:28	Kari Haapakangas
		Kupero? Outo sana. Aika hyvin "maastoutuu" tuo spårhund, vasta toisella katselukerralla huomasin ko. otuksen.
	12.12.2025 03:14	John Lindroth
		Tuosta hiilipiipusta lähtevä ääni on saattanut olla fantastinen ja junassa vielä tehokas H7 veturi! Tänä päivänä lähellä tuon piipun mallia on Keitele-Museon TK3 veturissa 1132 vaikka sen piippu on paksumpaa mallia.Kun siihen saadaan vielä nokikaapin instrumentit oikeaan asentoon niinkuin hiiliveturissa äänet tulee olemaan upeat ja vaikuttava elämys! Jo yksikin merkityksellinen mieleen jäänyt elämys voi synnyttää uuden harrastajan!
	12.12.2025 00:24	Veeti Heino
		Tuo halli näyttää kuperolta.
	12.12.2025 00:01	Mikko Ketolainen
		Meni tuosta hetki sitten ohitse ja täytyy sanoa, että Dr18 kuulosti paljon hiljaisemmalta veturilta kuin esim. Dv12
	11.12.2025 22:28	Mikko Ketolainen
		Tänään onkin Julian mukaan tulossa Äänekoskelle Oulaisista Fenniarailin juna tunnuksella T7262. Pitäisi olla hieman ennen puolta yötä perillä Äänekoskella.
	11.12.2025 22:00	Petri Nummijoki
		Eiväthän ne mitään virallisia nimiä olleet. Minulla ei ole vuoden 1939 kesäaikataulua ja syysaikataulussa ko. päiväjuna ei ole enää kulussa mutta ilmeisesti vuonna 1939 juna ajettiin Helsingistä Iisalmeen saakka. Kuitenkin 50-luvulla ja pitkälle 60-luvulle P75/76 oli nimenomaan Helsingin ja Kuopion välinen pikajuna ja Iisalmeen asti ajettiin vain suurina juhlapyhinä. Toki jatkoyhteys henkilöjunana oli Kuopiosta Iisalmeen muulloinkin. Vasta vuoden 1967 aikataulussa juna oli jatkettu pikajunana Iisalmeen saakka ja syy varmaan siinä, että raskas kiskotus oli saatu valmiiksi Kuopion ja Iisalmen välille.
	11.12.2025 20:46	Rainer Silfverberg
		Oliko VR:llä ylipäänsä junia joilla oli nimet niin että ne näkyivät aikatauluissa, ennen vuotta 1973 kun erikoipikajunat aloittivat? Vai olivatko "Lentävät junat" lähinnä rautatieläisten tai median tai kansan käyttämiä kutsumanimiä joistakin tietyistä vähän nopeammista junista? Miksi esim yhdelläkään Helsinki-Viipuri junalla ei ollut kutsumanimeä,, vaikka radalla oli varmaan paras saatavilla oleva kalusto?
	11.12.2025 18:16	Erkki Nuutio
		Lentävä kalakukko jää edellä viitatussa vuoden 1939 lehtipakinassa vähintään lisäpaistamista tarvitsevaksi. Hallitseva nimitys oli pakinan perusteella Lentävä iisalmelainen. Jotkut luonteeltaan juonit kuopiolaiset yrittivät isomman oikeudella kaapata tämän junan. VR:n - RH:n valtuutusta tuskin näille oli ainakaan silloin annettu. Välillä me kaikki (paitsi ehkä nämä) jouduimme ammuskelemaan vihulaisia. Vasta vuonna 1953 nousi suursuosioon (tärkeilijät raivoon saanut) elokuva Lentävä kalakukko Reino Helismaan mieleenjäävin sanoin ja Esa Pakarisen - Severi Suhosen mainioin esityksin. Luulen että "virallinen" markkinointitaho, VR / RH kaiken aikaa vain nikotteli sivuun jätettynä. Kuopiolaista henkselinräiskyttelyä lienee kylläkin esiintynyt.
	11.12.2025 17:28	Kimmo T. Lumirae
		Tavattoman mielenkiintoista luettavaa, koska höyryvetureiden vesityksistä ja niihin liittyvistä veturikierroista ei ole 50 vuoteen ollut jäljellä hiilen murenaakaan. Veturimiehistöt tekivät ainakin 141 tunnin kolmiviikkoisjaksoa, kun yleisestikin noudatettu työaika oli 47 tuntia viikossa. Ja tuo 141 tuntia putkahtelee aina välillä esiin. Nimikkoveturijärjestelmään pitääkin perehtyä paremmin ja paremmalla ajalla. Viimeistään sotavuosinahan siitä on luovuttu, mutta kuinka kauan aikaisemmin ja varmaan eri varikoilla on ollut eri käytäntöjä eri aikoihin ts. Pasilassa riitti niin vetureita kuin miehistöjäkin, kun taas jossain ihan ikkupikkuvarikoilla on saattanut olla vanhoja käytäntöjä verraten myöhäänkin.
	11.12.2025 17:27	Hannu Peltola
		Nämä alkavat varmaan olla ihkaviimeiset luiskislaakeroidut vaunut, joita vielä voi nähdä liikenteessä? (pois lukien tietysti selkeä museokalusto)
	11.12.2025 16:57	Esa J. Rintamäki
		Tuo A7 - telisivu on tehty prässäämällä mallinetta vasten.
	11.12.2025 15:42	Veeti Pietilä
		Eioc 6266 näkyy kuvassa selkeästi, mutta 6066 ei näy.
	11.12.2025 15:38	Linus Mansner
		En näe tässä kuvassa Eioc 6266/Sm2 6066. Toinen siis näkyy, toinen ei.
	11.12.2025 14:46	Petri Nummijoki
		Kesäkausina se on tosiaan ollut joinain vuosina kulussa jo ennen 1950-lukua. Ilmeisesti ensimmäisen kerran sitten jo noinkin varhain kuin 1939 mutta sota-aika toi siihenkin katkoja. Taitaa kuitenkin mennä 1950-luvun puolelle, ennen kuin Kuopion päiväjuna oli ympärivuotinen. Mutta hyvä löytö tuo lehtikirjoitus. Jos ei tätä ennen ollut varmaa niin ainakin tuon jälkeen on, ettei ko. juna ole saanut nimeään kotimaisesta 1950-luvun alun viihteestä.
	11.12.2025 14:31	Aarni Lilja
		Onko sulla tietoa Panu siitä, että onko tullut Pieksämäen komponentti pajalle lisää hylättyjä Dv12 vetureita?
	11.12.2025 14:06	Juho Rintala
		Minä luulin jo että tuolla on vakiona Dr19.
	11.12.2025 00:52	Panu Breilin
		Savon radan päiväpikajuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä vuonna 1939, jolloin nimitys lentävä kalakukko näkyy olleen myös jo käytössä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801307?page=2 Kuvan juna saattaisi kulkuajankohdasta ja kokoonpanosta päätellen olla Helsinki–Kontiomäki-yöjuna H71? Ainakin vuoden 1936 aikataulussa sen saapumisaika Kuopioon on ollut 10.40 ja veturiksi on Helsinki–Kouvola- ja Kouvola-Kuopio-välille merkitty "H8, H9" ja Kuopio–Kontiomäki-välille "H7".
	10.12.2025 23:34	Petri Nummijoki
		Mutta noudatettiinko tuollaisilla pitkillä ajoväleillä nimikkojärjestelmää höyryveturikaudellakaan? Esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/99489 yhteydessä kerrotussa tapauksessa miehistö ilmeisesti vaihtui Kouvolassa mutta veturi ei. Vai tulkitsinko väärin, että mittaajat olivat koneen päällä?
	10.12.2025 23:11	Esa J. Rintamäki
		Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää. Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana? Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalusto - ja miehistökiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta...
	10.12.2025 22:50	Eljas Pölhö
		1930-40-luvuilla Helsinki-Viipuri yhdellä H9:llä, vedenotto yleensä Kouvolassa, jos 3-akselinen tenderi niin vedenotto myös Riihimäellä. Helsinki-Kuopio H9 kaudella: kahdella tai kolmella (etenkin, jos juna jatkoi Kuoiosta eteenpäin). Veturi vaihtui siis Kouvolassa ja osassa junia myös Pieksämäellä (etenkin 3-akselisen tenderin kanssa). Helsinki-Rovaniemi: H8-9 Hki-Tpe, H8-9 Tampere-Haapamäki osalla, muut Tampere-Seinäjoki (-Vaasa), Seinäjoelta oli kaksi tapaa: H8-9 Seinäjoki-Ylivieska+H7 Ylivieska-Oulu ja H8-9 Seinäjoki-Oulu (Ylivieskan vedenottoa varten veturi irroitettiin ja käytiin tallilla ottamassa vettä kun aseman pohjoispäässä ei ollut viskuria). Oulu-Kemi H8 tai H7, Kemi-Rovaniemi H7 tai keveämpi. H7/Hv4 jatkoi pitkälle 60-luvulle keveän kiskotuksen takia.
	10.12.2025 22:30	Petri Nummijoki
		En tiedä juuri junasta H77/78 mutta P71/72 ja P75/76 on jo höyrykaudella 1950-luvulla ajettu kahdella veturilla Helsingistä Kuopioon eli toinen veturi Helsingistä Kouvolaan ja toinen Kouvolasta Kuopioon. Tosin Helsinki-Kouvola ajettiin jo siihen aikaan Hr1:llä tai Pr2:lla ja Kouvolasta Kuopioonkin keväästä 1959 lähtien yleisimmin Hr1:llä. Vesityksiä on varmaan ollut muitakin. Luultavasti Helsingin ja Kouvolan välillä on vesitetty Riihimäellä (Hr1 tarpeen vaatiessa ja Pr2 aina) sekä Pr2 vielä uudestaan jossain Lahden ja Kouvolan välillä. Ainakin Uudessakylässä on ollut viskuri https://vaunut.org/kuva/137114. Kouvolan ja Kuopion välin vesityksistä kyselin juuri itsekin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16643.0 mutta ilmeisesti se on tapahtunut ainakin Hr1-vetureiden aikaan tavallisimmin Mikkelissä, Hv-vetureilla ehkä useammassakin paikassa erityisesti Hv2-sarjaa käytettäessä. Mutta olisiko dieselvetureiden aikaan ainakin yöjunaa P71/72 ajettu toisinaan samalla veturilla koko Helsingin ja Kuopion välisen matkan? Lunta raiteilla-kirjan sivulla 100 käsitellään raskaan sarjan vetureille kovana pakkastalvena 1966 asetettuja ylimääräisiä liikennerajoituksia K43-radoilla ja todetaan, että Hr12-vetureiden osalta päätöstä muutettiin jo 21.2.1966 niin, että polttoainetta sai ottaa Kuopiossa ja Joensuussa 3/4 polttoainesäiliön tilavuudesta (alkuperäisen poikkeusrajoituksen 1/2 sijaan), jotta (yö)junilla P72 ja P82 ei tarvitse ottaa Kouvolassa polttoainetta, vaikka Hr12-veturi menisikin sieltä "läpi".
	10.12.2025 21:52	Heikki Jalonen
		Varsiluuta kertonee jotain: uuden työmaan (eli alikulkusillan) harjannostajaiset tai pohjan tervajaiset, miten vaan. Oltaisiin siten vuodessa 1933...34. Mutta varsinainen kysymys: montakohan eri veturiyksilöä junan keulilla ehti käydä Hki-Kuo välillä? Siis höyryaikaan ja Hv-sarjojen valtakaudella. Löydetäänkö enää tietoa aikataulujen tai veturikiertojen / sijoitusten avulla? Yöjunassa saatettiin sama veturi ehkä jopa välivesittää koska löysempi aikataulu, mutta pikajunassa mentiin (nopeuden vuoksi) luultavasti mieluimmin veturi valmiiseen vaihtamalla. Kouvolassa varmaan ihan ilmeisestä käytännön pakostakin. Arveluni päiväpikajunalle: (1) Hki-Ri (2) Ri-Kv (3) Kv-Pm (4) Pm-Kuo eli Kuopiossa "oikoo väsynyttä jalkaa" jo matkan neljäs väsynyt veturi. Oliko näin vai jotenkin muuten? Mitä tulee siihen elokuvan savolaiseen perinneherkkuun: mahtoikohan koskaan edes olla niin, että höyrykaudella sama kippari seilasi koko välin Hki-Kuo? Taisivat tulla vuoron tunnit täyteen viimeistään Kouvolassa...?
	10.12.2025 19:51	Petri Nummijoki
		Ensin pitäisi määritellä, mitä junaa Kalakukko-nimellä tarkoitetaan? Oma käsitykseni on, että VR:n henkilökunnan ja varmaan harrastajienkin keskuudessa Kalakukkona on yleisimmin pidetty Kuopion päiväpikajunaparia P75/76, jotka vuosia kohtasivat toisensa klo. 16:00 aikoihin Pieksämäellä. Ns. suuren yleisön keskuudessa ilmeisesti kuitenkin Kalakukolla viitattiin tyypillisimmin Kuopion kiitojunaan MK79/70 (vuodesta 1965 MK77/78), kun se oli omana aikanaan Helsinki-Kuopio-kaukojunista nopein ja mainostetuin. Toisaalta näissä harrastajakeskusteluissa on saanut kannatusta sellainenkin näkemys, että elokuvan ja laulun perusteella aito Kalakukko olisi Kuopion suunnan yöjuna mutta en tiedä onko tämmöisellä tulkinnalla ollut 50- ja 60-luvuillakin kannattajansa vai lieneekö vasta myöhempien aikojen tulkinta asiasta? P75/76 tuli kulkuun 40- ja 50-lukujen taitteessa ja Kuopion kiitojuna 50-luvun puolivälissä, joten lienee kuitenkin selvää, ettei kuvan juna ole niistä kumpikaan.
	10.12.2025 18:41	Pertti Miettinen
		Esa. Ainakin 1960-luvulla oli noita kilpailuja asemien siisteydestä ja asemapuistoista.
	10.12.2025 17:24	Pasi Utriainen
		Kiitoksia täsmennyksistä. Niiralankadun alikulku voi tosiaan olla kuvassa juuri rakennettu. Historian kirjoista selviää, että silta valmistui vuonna 1934. Savilahden maalaismaisema säilyi 1970-luvulle saakka, jolloin moottoritie valmistui vanhan viitostien viereen ja yliopiston rakennukset alkoivat vähitellen täyttää ranta-aluetta.
	10.12.2025 17:13	Antti Grönroos
		Siis käydä ite kuvaamassa paikanpäällä.
	10.12.2025 16:09	Teemu Saukkonen
		Eipä tullut oranssia ei. Pitänee suorittaa visiitti.
	10.12.2025 15:19	Esa J. Rintamäki
		Liikennepaikkamerkkinä varsiluuta...? Jaa että Kalakukko? Hyvinkin mahdollista. "Tenupullon korkki taskussa kiilsi - fiiuuhh - , taskussa kiilsi. Portsarin kenkä takapuolta viilsi: - Lentävä Puliukko!" Talvituristi 1951 - 1952, katsotaanpa: yllä olevasta kuvasta on vaikea erottaa mahdollisesti mukaan kytkettyä postivaunua. Rättimäki on turistin mukaan kaksi kilometriä Kuopiosta etelään. Karttakirja: Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, julk. 1943, täydennetty painos v.:lta 1960-61: (otetaan esiin voimakas suurennuslasi) Rata kulkee etelälounaasta, kaartaa kohti itäsuuntaista Kuopiota; Rättimäki on kaarteen viimeisen kolmanneksen kohdalla. Kuvassa auringonpaiste "tarinoisi" kellon olevan likimain aamupäiväyhdentoista ja puolenpäivän välillä. Vanhat kartat-sivustolta on selvemmin nähtävänä radan linjaus juuri "Rag Hillin" kohdilla. Valtionrautatiet 1937-1962, sivulta 393 on luettavissa, kuinka "talvikautena 1951 - 1952 suoritettiin varsin radikaalinen kokeilu matkustajajunien vähentämiseksi." Ja: "kaikkiaan lakkautettiin satakunta junaparia, (joukossa viisi pikajunaparia)." Ja nyt nokka Turistiin: postijuna 77, Hki - Kv - Pm - Kon - Ol: vaunuluokat II ja III, makuuvaunu Hki - Pm. Lähtö Helsingistä junana nro 5, klo 22:30. Tulo Kouvolaan klo 2:10. Juna 5 jatkoi Kouvolasta itään, lähtö klo 3:00, Parikkalan kautta Savonlinnaan, jonne tuloaika klo 11:19. Juna 77 lähti Kouvolasta pohjoiseen, lähtöajalla klo 2:50. Tuloaika Kuopioon klo 10:58, Pieksämäellä se oli seissyt 40 minuuttia. Lähtö Kuopiosta klo 11:30 ja saapumisaika Kontiomäelle klo 17:10. Lähtö edelleen klo 17:32 ja viimein pääteasema Oulu: kello 21:50. Matkaa tehty 825 km. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo 825 km on Turistin kilometrejä. Todellisuus lienee muuta, vaikkakin hyvin vähän poiketen. Turistin kilometreistä laskettiin mm. matkalippujen hinnat. Tuohon aikaan III luokan meno Hki - Pm - Ol maksoi 1540 markkaa + matkatavaramaksu päälle lisäksi, 100 kg:sta 550 markkaa eli tänään 59,83 eur + 21,37 eur. Duunarin tuntipalkka v. 1952 oli kutakuinkin 172 markkaa eli reilut 17 eur. Puolen kilon voipaketti: 221 mk, eli n. 3 eur. Perunakilo: vähän alle 18 mk, eli noin 90 eurosenttiä. Puolen litran "huonekaluliima" eikun - ööö - Pöytäviina: 410 markkaa elikkä vähän alle 15 egee. Olisikohan kuvan juna juuri postijuna 77, jotenkin kuvan ajankohta päivästä voisi olla likimain vaikkapa "tehtaan ruokiksen" aikoihin???
	10.12.2025 14:20	Jukka P. T. Ruuskanen
		Erkki: Kysessä on nykyinen Niiralankatu/Viestikatu eli vanha viitostie.
	10.12.2025 13:57	Erkki Nuutio
		Tuntemamme tietäjä, Resiinan liikennepaikkahaku kertoo, että Rättimäen seisake perustettiin 15.5.1933. Aikahaarukka taitaa olla tarkentunut vuoteen 1933.
	10.12.2025 11:34	Eljas Pölhö
		Hyvä kysymys John, valitettavasti en löytänyt vastausta 645 kohdalta. Väinö Airaksen päätös Knorrien poistamisesta on päivätty 6.11.1935: Ensimmäisenä N1 (=Pr1) ja H9 (=Hv2) 675-684 ja ne käytetään varalla muihin. Muut poistetaan kun vikaantuvat. 645 ilmeisesti vasta Pieksämäen varikolla ollessaan. Veturin 645 polttoainehistoria sen sijaan löytyi vuodesta 1930 lähtien: Muutettu kivihiilille 5.6.1937 Muutettu haloille 13.10.1939 Muutettu kivihiilille 28.1.1940 Muutettu haloille 15.12.1944 Muutettu kivihiilille 22.7.1948 Muutettu haloille 23.5.1949 Muutettu kivihiilille 26.1.1950 Lisäksi tiedetään, että siihen asennettiin sähkövalot 10.12.1948
	10.12.2025 11:26	Mikko Herpman
		Onkos tämä juna se "Lentävä kalakukko"?
	10.12.2025 10:37	Erkki Nuutio
		Homehavaintojen määrä taitaisi vähentyä, jos palkkaisimme rakennustarkastajat Britanniasta. Vai tappaako kivihiilten poltto takassa homeitiöt. Eiväthän homeitiöt menestyneet savusaunoissakaan.
	10.12.2025 09:53	Erkki Nuutio
		Seinäjoki sinänsä sopii hyvin 637:n kulkemisiin. Onko Vaasan tallin päädystä täällä tai muualla valokuvaa?
	10.12.2025 09:48	Erkki Nuutio
		Alikulku komeineen pylväskivineen näyttää juuri rakennetulta. Kivet ovat rakennuskäytäntöä, jota ei sodan jälkeen harrastettu. Sama pätee tien juuri rakennettuihin 30-lukuisiin tiekaiteisiin. Mikä kuvassa alikulkeva kapealta vaikuttava tie olikaan? Kallantie rakennettiin vuosina 1929-1931 (Soraa, työtä, hevosia - Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1860-1945 s. 275 (Tielaitos 1999, 509 s.)
	10.12.2025 09:32	Keijo Honkanen
		Mielestäni Seinäjoen vanha talli, esim. nuo vaaleammat tiilet käyvät yks yhteen uudemman kuvan kanssa joka varmasti Seinäjoen vanha talli. Tanko lienee tuulipussin tanko, ainakin uudemmissa kuvissa sellainen tuolla on joskin hieman eri paikassa. Vaasan tallin pääty aivan erilainen. https://ibb.co/bMkhzQY6 https://vaunut.org/kuva/130411
	10.12.2025 01:34	John Lindroth
		Koskahan tuo Knorr esilämmitin poistettiin?
	10.12.2025 00:35	Eljas Pölhö
		Savutorven korkea tuulikaulus ja että H9 (Hv3) ylipäätään on halkopolttoinen etulaatallisena viittaa enemmän 1930-luvulle kuin 1950-luvulle. 1930-luvulla veturin sijoitusvarikko oli Kouvola ja sen ajopiiri pohjoiseen jatkui Kuopioon saakka. Sotavuosina se siirrettiin Pieksämäen varikolle, jossa se toimi loppuun saakka. Silloin sen ajopiiri pohjoiseen jatkui vähitellen Kontiomäelle saakka.
	09.12.2025 22:13	Reijo Salminen
		Kutsutaan myös nimellä vihapuhe. Meillä erinomainen esimerkki siitä on 1918 tapahtumat.
	09.12.2025 22:04	Niklas Rinta-Kanto
		komea kuva Ilari, sumuinen sää tuo kuvaan sellaista mukavaa tunnelmaa joka tekee kuvasta vielä upeamman :)
	09.12.2025 21:22	Rasmus Viirre
		Saipas 2646 paljon väriä pintaansa! Nyt on irtisanouduttu Pikku-Kalpee -kerhosta.
	09.12.2025 20:44	Antti Tapani Häkkinen
		Yksi kuvassa näkyvistä raiteista on sittemmin purettu, enkä ole neljää turvateipitöntä punadeeveriä Riihimäellä kyllä viime vuosina nähnyt. Neljä Dv12:ta sinänsä voi saada tuurilla kuvaan, mutta varikko on todennäköisemmin tyhjä kuin varustettu neljällä deeverillä. Tallien tavanomaisempi kattaus on 2 Dv12:ta.
	09.12.2025 20:40	Jukka P. T. Ruuskanen
		Kallantie/Viitostie vielä vanhalla paikallaan nykyisen Viestikadun kohdilla.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset