Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10. 15:49 | Juha Kutvonen | ||
| Rakennus toimi pitkään Svenska Järnvägsklubbenin (SJK) kerhotilana. | ||||
|
21.10. 15:27 | Tapio Keränen | ||
| Viimeistä edellisenä vaununa teräskorinen postivaunu Pot, uusinta tyyppiä. | ||||
|
21.10. 15:22 | Julius Ylitalo | ||
| Raasepori on muistaakseni Dragsvik-Karjaa välillä | ||||
|
21.10. 14:33 | Kari Roininen | ||
| Oisko tämä kevytversio Tte:stä? | ||||
|
21.10. 13:59 | Esa Lehtinen | ||
| Mahtaisiko tuo sedan olla Ford Zephyr? | ||||
|
21.10. 13:39 | Ari Virtanen | ||
| Jokaisella on oikeus kertoa oma mielipide, mutta jokaisella ei ole oikeus kertoa omia faktoja. Tiedemaailmassa selkeä tutkijoiden enemmistö on todennut ihmistoiminnan yhteyden ilmaston lämpenemiseen. Muutos on ollut nopea ja toisin kuin muut maapallon vastaavat mullistukset, se on tapahtunut todella lyhyessä ajassa teollisena aikakautena. Elokapinastakaan ei tarvitse tykätä, mutta tieteen tutkittujen tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. | ||||
|
21.10. 11:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos tiedoista, E-herrat. Tämä on tosiaan edelleen olemassa. | ||||
|
|
21.10. 11:01 | Erkki Nuutio | ||
| Tämäkään hieno kuva ei synnytä suhteellisuudentajua elokapina-väessä ja vastaavissa. Lämpö syntyi hiilellä, haloilla ja turpeella kaikkialla maailmassa, pohjoismaissa, Britanniassa, Saksassa, Benelux-maissa (ja tietysti varsinkin neukkulassa ja sen alistamissa maissa). Polttaminen tapahtui huonoissa kattiloissa ja ilman puhdistuslaitteita.Lisättiin vain piippujen korkeutta. Oli HIILI- ja teräsyhteisökin (eli sittemmin EEC) sitä varten. Ilmasto ei silti lainkaan lämmennyt. Nyt kerrotaan lämpiävän yli ymmärryksen meiden syystämme, vaikka hiilet ja muut pistettiin pannaan ja auton päästöt ovat alle kymmenestuhannesosa 40 vuoden takaisesta. Kotikaupungistani, entisestä kukoistavasta teollisuuskaupunki Tampereesta muistan lukemattomat tummaa savua työntäneet tehtaanpiiput, Niitä säestivät lukemattomat kerrostalojen ja pikkutönöjen savuavat piiput. Armeijasta PsvP:stä muistan silmiin tunkeneen Bakun naftan rikinkatkun, kun herättelimme komppanian kymmentä T54-vaunua. Sisun testaushommista muistan Leyland 0.500 -savumoottorin (joka upotti Leylandin), joka pimensi korttelin kylmäkäynnistyessään ja Rolls-Royce -moottorin, joka kävi kylmäkäynnistyksessä vartin yhdellä pytyllä, sitten kahdella ja rynnätessään lopulta kaikilla, pimensi seudun. Britanniassa opiskellessani muista pistävän kivihiilenkatkun köyhempien asuinkaduilla ("Lontoon sumun" jäljitelmä). Kaikesta tällaisesta huolimatta ilmasto ei silloin lämminnyt lainkaan! Nyt sanovat että murto-osaan vähentyneet palokaasut kuumentavat maapallon peruuttamattomasti. Autuaita ovat helposti höynäytettävät.. |
||||
|
21.10. 10:45 | Rasmus Viirre | ||
| Aa, jo vain :) | ||||
|
21.10. 10:40 | Rasmus Viirre | ||
| Kulkisipa. Pankakosken rata katkaistiin muusta rataverkosta 2023 mutta liikenne sinne taidettiin lopettaa reilusti sitä aikaisemmin. Väylävirasto päätti lakkauttaa Pankakosken liikennepaikan 2024. Viimeinen aikataulu jonka löysin Juliasta oli VR:n PAI 26.10.2022. |
||||
|
21.10. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Satamaradalla pienestä mutkaisuudesta ei ole haittaa... | ||||
|
21.10. 10:35 | Tero Korkeakoski | ||
| Älvsjössä taitaa olla ainoa "järjestelyratapiha" Tukholmassa, mutta sen mitä sieltä on kuvia nähnyt niin aika lailla kokojunia sieltäkin kulkee kombiterminaalista pois. | ||||
|
|
21.10. 10:31 | Kari Haapakangas | ||
| Tämähän on edelleen olemassa, jos kohta melkoisesti muokattuna... | ||||
|
|
21.10. 10:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Kulkeeko Pankakoskelta enää mitään junalla? Toiminnassa se taitaa vielä olla. | ||||
|
21.10. 10:15 | Julius Ylitalo | ||
| Rovaniemeltä lähtee autovaunut klo 17.52 Turkuun ja 21.00 Pasilaan | ||||
|
21.10. 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, Hannu-serkku! Tässä kuvassa hyvinkin vahva merkityksellinen tuntu: ei tiedä vielä, mitä tai mikä mutkasta kaartaa esiin... Syksyinen teema sopii hyvin, kuin suutarin nyrkki räätälin silmään! Ilmassa sähköä, ajolangassa siis! |
||||
|
21.10. 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihminen, tuo "syntinen saatana kurja" on melkoisen ahkera ja aikaansaapa olento. | ||||
|
|
21.10. 09:50 | Eljas Pölhö | ||
| 1939 km-luku oli 705+263, eli käytännssä sama kuin 1961 tai jokseenkin sama kuin vanhasta kartasta arvioitu. | ||||
|
21.10. 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mustavalkoisella taustalevyllä varustettu opastin on esiopastin. Rata lienee kaartuva, kun opastin on ikäänkuin väärällä puolella ruotsalaisten käytäntöön verrattuna. |
||||
|
21.10. 09:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen ratkaisu raiteensuluissa. | ||||
|
|
21.10. 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, aikataulukirjan nro 128 (voimassa 28.5.1961 alkaen) rataosaselostuksen mukaan: km 705+262. | ||||
|
|
21.10. 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Vekkuli idea yksityiskohdaksi ovat nuo räystään pyöreät ikkunat. Ilmeisen helppo nakki tuon aikaisille raksamiehille, kattopeltisepistä puhumattakaan. |
||||
|
21.10. 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei minunkaan mielestäni, mitä tulee mittasuhteisiin ja muutenkin yleiseen ulkoasuun. Ainoa suomalaista designia edustava "elementti" on aseman nimikyltti. |
||||
|
|
21.10. 06:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Hain vain Googlesta Ohennevaa :) | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
21.10. 00:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannatan Arton ehdotusta että Göteborgin tai Malmön junat ajaisivat satamaan ja että vaihtoaika laivan ja junan välillä vähintään puoli tuntia. VR voisi näyttää esimerkkiä ja palvella suomalaisia. SJ:llä on vaikeuksia ylläpitää Tukholma-Berliini yöjunaa ja voi olla että kyseisen ostoliikennejunan tarina on finito. Jäljelle jäisi sitten Snälltågetin juna mutta se ei kulje ympärivuotisesti. Sitten on oma lukunsa miten saisi Tallink Siljan palauttamaan Turun laivojen aikataulut entiselleen. Sitä varustamoa ei kiinnosta muu kuin asiakkaiden rahastaminen mahdollisimman hitailla viihderisteilyillä. Viking Linekaan tuskin siirtäisi laivojaan Stadsgårdenista Värtaniin vaikka siellä on selvästi liikakapasiteettia kun Riikaan ei laivoja enää kulje ja Tallinnaan vain joka toinen päivä. |
||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10. 23:22 | Tor Lillqvist | ||
| Sitten on tietysti se ikävä fakta että kansainväliset yöjunat myöhästyvät suhteellisen usein tuntikaupalla. Eli jos joku Berliini–Tukholma-yöjuna kulkisi Värtanin satamaan, ja saapuisi aikataulun mukaan niin että on järkevästi aikaa nousta laivaan, ehkä tunti ennen laivan lähtöä, niin vähintään pari kertaa kuussa se olisi niin myöhässä että laiva olisi jo lähtenyt. Laiva ei odota muutamaa myöhässä olevaa matkustajaa. Ja jos tämän varalle juna saapuisi monta tuntia ennen laivan lähtöä, niin että jos juna on ajoissa nin voi nukkua vaunussa vielä tunnin, pari, niin valtaosaa matkustajista, jotka jäisivät pois jo Stockholm C:llä, harmittaisi kun pitäisi jäädä pois jo viiden aikaan aamulla tms. Toki juna voisi Värtanin jälkeen ajaa uudestaan Stockholm C:lle. Mutta joo, hankalaa. | ||||
|
20.10. 22:35 | Juho Rintala | ||
| Tästäkin jo pian vuosi | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10. 22:10 | Arto Papunen | ||
| Voisipa VR olla se joka pistäisi jonkun Tukholma-Göteborg vuoron menemään tuolta kun laiva tulee/lähtee ja innostaisi suomalaisia hyppäämään sieltä junaan. | ||||
|
|
20.10. 22:04 | Rasmus Viirre | ||
| Totta. Pakko kysyä, mistä/miten ihmeestä sinä Jimi tuon hupparin löysit? :D |
||||
|
|
20.10. 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Netistä voi saada myös tällaisen paidan: https://kaupunkipaidat.fi/tuote/kannus-ohenneva-love-huppari/ | ||||
|
|
20.10. 21:44 | Jimi Lappalainen | ||
| 585+500 on aika tarkka sijainti tälle paikalle. Erotusjakson sijainti on 585+472. | ||||
|
|
20.10. 21:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole, koska Kara oli jatkosodan aikana miehitetyllä alueella sijaitseva paikka. | ||||
|
|
20.10. 21:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida olla. | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10. 21:19 | Simo Virtanen | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Juuri maanantaina kävin lounaalla tuolla vanhan kaasutehtaan alueella ja mietiskelin mikä Värtanin rautatiehistoria on ja missä käytössä ratapiha on nykyisin. Historia tietysti sinällään selvä, että satamiin johti ennen aina rautatiet. | ||||
|
20.10. 21:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta Erkki! Jotenkin olin luullut, että maatullit olisivat olleet Ruotsissa käytössä pidempään. | ||||
|
20.10. 21:17 | Hannu Peltola | ||
| Ainakin tämä on metsäinen! | ||||
|
20.10. 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Spåra tuli tosiaan aika lähellä tätä paikkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10. 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Värtabanan olisi kyllä mielenkiintoinen henkilöliikennerata! Kaksi viikkoa sitten ihailimme Johnin mahtavia kaitafilmejä SJ:n 125-vuotisjuhlista Värtabananilla, tuolloin radalla liikennöi peräti kokonaisia pikajunarunkoja. | ||||
|
20.10. 21:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! | ||||
|
20.10. 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Reijo, jo vain! SJ toteutti sähköistyskokeilun Värtabananilla 1905-1908 ja tässä yhteydessä Ruotsissa kokeiltiin ensimmäistä kertaa yksivaiheista vaihtovirtaa rautatiekaluston energianlähteenä. Sähköistysjärjestelmänä oli 20kV/25Hz. Kokeilua varten Asea oli vuonna 1904 toimittanut kaksi 200 kW vaihtovirtageneraattoria ja tarvittavat muuttajat. Kuvassa on molemmat kokeiluun toimitetut moottorivaunut, joiden lähtökohtina olivat tavalliset kolmannen luokan telimatkustajavaunut Co5 1391 ja 1393. Sähköjärjestelmän näihin toimitti AEG. Välivaunuina olivat vielä yksi Co5-matkustajavaunu ja BFo-sarjan yhdistetty konduktööri- ja toisen luokan vaunu. Moottorivaunuissa alkuperäinen avoin eteinen muutettiin suljetuksi ohjaamoksi. Moottorivaunun teleistä toinen oli vetävä eli akselijärjestys oli Bo'-2'. Moottoreita oli kaksi 2*90 kW tehoilla. Suurin sallittu nopeus oli 65 km/h. Kokeilu oli menestyksekäs ja vuonna 1910 SJ päätti aloittaa Malmiradan sähköistyksen. Moottorivaunuista toinen muutettiin takaisin Co5-vaunuksi ja toinen vuonna 1915 akkumoottorivaunuksi. Lähteenä tälle oli loistava Svenska elmotorvagnar -kirja. | ||||
|
|
20.10. 21:04 | Erkki Nuutio | ||
| Huolitetu asemarakennus. Onko tämä suomalaisten piirtämä ja tekemä? | ||||
|
20.10. 20:50 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
20.10. 20:40 | Daniel Nironen | ||
| Leevi, 24 vaunua havaintojen mukaan. | ||||
|
|
20.10. 20:32 | Eemil Liukkonen | ||
| En | ||||
|
|
20.10. 20:23 | Reijo Salminen | ||
| Onkohan junasta jossain lisää tietoa? | ||||
|
|
20.10. 20:13 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos selityksestä. Rovaniemen kuviot eivät ole itselle kovinkaan tuttuja. | ||||
|
20.10. 20:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ruukki on tosiaan hieman työläs paikka kun runko joudutaan lastaamaan kahdella eri raiteella ja vielä mahdollisesti toisella raiteella oleva pätkä jakamaan kahtia. Liikennettä Ruukin ohi kulkee myöskin sen verta paljon että sopivia rakoja rungon siirtelyyn raiteelta toiselle on niukasti kun vedot pitää tehdä etelän suuntaan pääraiteelle koska erillistä "vetotietä" ei ole. Liikettä raiteelta toiselle kokopitkän rungon kanssa ei myöskään mahdu tekemään Ruukin liikennepaikan sisällä vaan joudutaan käymään linjan puolella ja ohittamaan myös Ruuki liikennepaikan etelärajalla oleva suojastusopastin. | ||||
|
|
20.10. 20:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Melkoista ratainfraa tässä! Hienon päivän hyviä kuvia. | ||||
|
20.10. 19:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Oma käsitys on ollut että juurikin SSAB:n terästuotteita menee. | ||||
|
|
20.10. 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika eksoottisen näköinen härveli! | ||||
|
|
20.10. 19:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Noissakin trendinä keskittää suurempiin terminaaleihin, jolloin pienempiä on jäänyt ja jäänee edelleen pois. Vuoden 2022 kuormauspaikkaselvityksessä Väylävirasto toteaa: "Ruukin kuormauspaikka sisältyy vuosien 2022 ja 2023 verkkoselostuksien kuormauspaikkaverkkoihin. Sitä ei kuitenkaan ole sisällytetty vuoden 2030 verkkoon. Kuormauspaikka edellyttää korvausinvestointia, sen käytön arvioidaan jäävän vähäiseksi, jos Stora Enson Oulun tehtaan toinen kartonkikone toteutetaan, minkä lisäksi sijainti ruuhkaisella Ylivieska–Oulu-rataosuudella aiheuttaa haasteita." Selvityksen päivitys 2023 ei mainitse Ruukin suunnitelmien muuttuneen, mutta toki ne aina elävät tilanteen mukaan. |
||||