Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.06.2024 23:46 | Petri Nummijoki | ||
| Entä, jos kuva on otettu lauantaina (yleinen työaika päättyi puolilta päivin) tai sunnuntaina? Silloin klo. 16:00 aikoihin lähteneitä Toijalan ja Oriveden paikallisjunia oli vähemmän ja saattoi joku ma-pe veturijunana kulkenut olla korvattu Lättähatuillakin, jolloin Vammalan juna olisikin ehkä kaikkein mielenkiintoisin? Turun pikajunapari P357/358 siirtyi Hv-vetureilta Dm4:lle lokakuussa 1961 https://www.vaunut.org/kuva/78972 mutta sen jälkeenkin ajettiin Hv:llä kesäaikana ja juhlapyhinä, kun junassa oli Dm4:lle liian pitkä runko. Toinen Turku-Tampere-pikajuna P359/360 (joka saapui Tampereelle illalla ja lähti aamulla) oli Hv-vetoinen ympäri vuoden. Toijalan ja Turun välille valmistui raskas kiskotus vasta vuoden 1965 lopulla ja viimeistelytöitä tehtiin vielä seuraavanakin vuonna, joten näitä ei voitu siirtää dieselvetureille kovin varhain. Tosin Hv-vetureiden säännöllinen käyttö lienee näissä päättynyt noin kesäaikataulun 1965 alkuun mennessä, vaikka raskas kiskotus ei vielä silloinkaan ollut valmis. P359/360 muuttui tässä vaiheessa Vv16-vetoiseksi ja junaan P357/358 löytyi Dm4-vaunuja tarvittaessa jo parivetoonkin. |
||||
|
18.06.2024 23:31 | Panu Breilin | ||
| Nythän konepajatoiminta on tehnyt paluun Ouluun, vaikkakaan ei virallisesti konepajan nimellä. | ||||
|
|
18.06.2024 23:17 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä ei sentään voida sanoa, että P42:n runko tuli Porista. Siihen lisättiin 1960-luvun alkupuolella pari Porista saapunutta vaunua kyllä mutta pääosa vaunuista kulki vain välillä Tampere-Helsinki. P42 oli vuoden 1960 aikataulumuutoksesta lähtien varmastikin sunnuntai-illan tärkein ruuhkajuna Tampereelta Helsinkiin sekä alkuiltaan osuvan hyvän kulkuaikansa, että muita lisämaksuttomia kaukojunia nopeamman aikataulunsa vuoksi. | ||||
|
18.06.2024 22:23 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkäpä mieluummin raiteella 4, laituri 2. | ||||
|
18.06.2024 21:01 | Rasmus Viirre | ||
| https://vaunut.org/kuva/168876 | ||||
|
18.06.2024 19:59 | Heikki Jalonen | ||
| Tuossa nykymuodossaan se tietysti on lasten peuhupaikan "veturi" vaikkei veturi olekaan eikä millään lailla itsekulkeva kone, vaan hevosvedolla siirrettävä. Mutta, uutena sen voisi arvailla olleen jonkin pienen (muutaman talon) puimaosuukunnan voimanlähde. Pienen puimakoneen pyörittäjänä, sellaisen enintään parijalkaisen. Toki tämä on vain arvailua. Tuo kokoluokka riittäisi tehonsa puolesta myös vaikka pienen paikallisen osuusmeijerin pyörittäjäksi. Siirrettävät pyörälliset lokomobiilit eivät niissä tosin olleet se kaikkein tyypillisin voimakone. Sahalaitoksen tai vastaavan käyttämiseen sen voimat olisivat vähäiset. On silti erittäin mahdollista, että koneen ostoon tarvitut runsaahkot rahat oli saatu metsästä, noina 1900-luvun alun vuosina mettäpuulaakien miehet kiertelivät Hyrynsalmellakin ahkerasti tukkipuun ostoilla... |
||||
|
|
18.06.2024 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Vuosi sitten ei tuolla ollut vielä moista ympäristötaideteosta. Taitaa olla lapsille rakennettu "puuhajuna". Paikkakunnan historiaa ajatellen akselit lienevät 750 mm - olihan näillä seuduilla 80 vuotta sitten muuan valtavan pitkä kapearaiteinen rautatie, joka vastasi linjapituudeltaan lähes Hki-Tpe rataa. |
||||
|
|
18.06.2024 18:44 | Kimmo Huhta | ||
| Aika surullinen kuva. Esimiehen katse sen tuntuu tekevän. | ||||
|
18.06.2024 17:58 | Jaakko Pehkonen | ||
| Noilla päätyporttien kaiteilla tarkoitetaan tuota sivukaiteena olevan pellin päällä olevaa putkea. Sitä ei ole alunperin ollut kuten tästä kuvasta näkyy: https://www.finna.fi/Record/srm.166901728480500 Koppalakista tai mistä tahansa päähineestä kannattaa pitää kiinni tai ottaa se ketään jos vaihtaa vaunua junan ollessa liikkeessä. Ajoviima nakkaa lakin helposti hukkaan. Itse kun joutuu joskus vaunua lättähatussa henkilökuntana ollessa vaihtamaan ajon aikana tapaan avata tietysti ensin sen vaunun päätyoven mistä olen poistumassa ja sitten sen vaunun oven mihin olen menossa. Molemmat ovat ovat hetken aikaa auki ja toimivat kaiteina/suojana. Ensin avattu ovi lyödään seläntakana kiinni ja sen vaunun mihim ollaan menossa ovi vedetään perässä kiinni. |
||||
|
18.06.2024 16:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Ajeletko A-P huomenna 19.6? On tarkoitus olla iltapäivä Tampereella. | ||||
|
18.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01189, (noin vuodelta 1963-64), ent. CEm 2424 vuodelta 1924. Hylätty vuonna 1990. BG 04575-7, (lienee 1950-luvun lopulta), ent. Gep 30'908 vuodelta 1945. Edelleen: ent. Hd 155'532 vuodelta 1923. BG 04759-7, (noin vuodelta 1962), ent. Ge 30'227 vuodelta 1944. Hylätty vuonna 1989. |
||||
|
|
18.06.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reagoinpa herra Erkin aikataululliseen kommenttiin: - joudun vain valitettavasti toteamaan, että kuvan ajankohtaan kuuluvaa turistia ei minulla ole, vaan sen sijaan kevätturisti 1963, eli ajanjaksolla 1.3. - 25.5.63. Tämä kuitenkin lienee jokseenkin lähellä...? Tampereelta Porin suuntaan lähteviä: H 469 (kiskoauto), lähtö Tpe klo 14.10, tulo Pri klo 17.03. Tämä oli muodostanut vaihtoyhteyden junalta MK 56 (kiitojuna Vaasasta Helsinkiin), tulo Tampereelle klo 12.32. Samoin 469 oli vaihtoyhteytenä junalle P 92, tulo Tpe klo 13.45. Se oli lähtenyt Spank Hillistä (Pieksämäeltä) aamukahdeksan tienoilla henkilöjunana H 92. Pikajunaksi se oli degeneroitunut Haapamäellä. P 92 sitten jatkoi matkaansa Helsinkiin, lähtö Tpe klo 14-reikä-reikä ja tulo Hki klo 17.00. Tosin 469:ään kerkesi myös junalta H 54 (postijuna?), tuloaika Nääsvilleen klo 13.17. Juna H 54 oli lähtenyt Vaasasta aamusella, klo 4.50. Verkkaisena kulkijana se oli Orivedellä odottanut junaa MK 56 (joka ei pysähtynyt Orivedellä), jonka se päästi ohitsensa. H 54:n pääteasema oli Tpe. 54:sta tulleita vaunuja (1. ja 2. lk, Vs - Tpe - Hki) liitettiin junaan P 92. Etelästä päin 469:ään kerkisi Riksusta tulleelta lätältä H 403, tulo Tpe klo 13.57. P 357 Turusta oli tullut Tampereelle klo 11.55 ja Helsingistä Ouluun kulkeva P 67 oli piipahtanut Tampereella klo 12.08 / 12.20. H 473 (veturijuna, arkisin, paitsi lauantaisin ja aattopäivinä, vain 2. lk vaunuja sekä työläisvaunuja Tampere - Siuro). Lähtöaika Tampereelta klo 16.15 ja tuloaika Vammalaan (ruotsiksi: "Invaliditet", heko heko!) klo 17.53. Verkkaisen rauhallisesti kulkenut juna: 59 km matkaan kulutti aikaa 1 tunnin ja 38 min.! (Pakostakin ollut höyryveturi vetämässä?) Samoihin aikoihin lähti työpäivisin kulkenut H 425 Tampereelta Orivedelle, lähtö klo 16.23. Toisen luokan vaunuja, ilmiselvästi veturijuna ja työläisvaunuja Tampere - Haviseva. (Ei pysähtynyt Kivilouhimon seisakkeella.) Tuloaika Orivedelle klo 17.42. Edelleen: Tampereelta lähti pikuri P 358 Turkuun klo 16.05 ja veturijuna H 408 (kulussa joka päivä) kohti Toijalaa klo 16.15, vaunuluokkana 2. Pysähtyi ässänä (eli tarvittaessa) lauantaisin, aattopäivinä ja sunnuntaisin Sääksjärvellä ja Kuljussa. Muuten pysähteli Hakkarista alkaen joka pysäkillä, kunnes tuli Toijalaan klo 17.11. (Mahdoinkohan tulkita H 408:n pysähdyspolitiikan oikein, minä vaan kysyn?) Tampereelta lähti myös H 410 klo 16.25 arkisin, ei la eikä pyhäpäivien arkiaattoina. Sekin oli ilmiselvä veturijuna, 2. luokan vaunuilla ja työläisvaunuja Tampere - Toijala. "Hoo neljäsataakymppi" kolusi joka marjapaikan ja saapui Toijalaan klo 17.41. Ja aikataulumärehdintä jatkuu: H 475 (kiskoauto) lähtö Tpe klo 17.15 (arkisin, ei lauantaisin ja aattopäivinä). Se oli Vammalan juna, tuloaika klo 18.28. Tampereelta etelään pääsi klo 17.30 lähtevällä pikajunalla P 42 (Tpe - Hki), joka tarjosi vaihtoyhteyden Haavasta tulleelle H 420:lle, tulo Tpe klo 16.56. Haapamäeltä 420 oli lähtenyt klo 14.18. Erkin mainitsema klo porilainen kuuden juna oli P 45, lähtö Tpe klo 18.05 ja tulo Poriin klo 20.15. Sen lähtöä ennen oli Tampereelle tullut "pohojalaanen" P 61, lähtö Hki klo 15.05, tulo ja lähtö Tpe klo 17.45 / 18.10. Määräasemana P 61:llä Kemi, jossa se muuttui henkilöjunaksi (H 61). Rovaniemelle 61 saapui klo 10.30 seuraavana aamupäivänä (makuuvaunuja Tampere - Rovaniemi ja Tampere - Kemi). Jos tässä junassa (P 61) ei Huru12 ollut veturina Tpe tullessaan ja lähtiessään, syön stetsonini chilikastikkeella maustettuna ja hikinauhoineen kaikkineen!!! Pori - Tampere - suunnassa oli kulkenut vain H 464, veturijunana (luokat 1. ja 2.), tuloaika Tampereelle klo 17.10. Porista se oli lähtenyt klo 14.05. Olisiko tässä ollut P 42:n runko Helsinkiin? Kyllä, turisti kertoo näin olleen ja että junaan olisi liitetty kahvilavaunu Tampereella. Eikä P 42:een otettu polkupyöriä kuljetettavaksi. Erkin mainitsema H 43 lähti Tpe klo 20.35, kohti Poria, tuloaika sinne oli klo 23.29. Siinä oli ollut 1. ja 2. luokkien vaunuja Helsingistä Poriin. Nämä olivat tulleet Tampereelle pikajunalla P 43, tulo Tpe klo 20.08. (P 43 oli lähtenyt Hki klo 17.10.) Niin ja MK 55, kiitojuna Helsingistä Vaasaan oli tullut/lähtenyt Tampereelle/-lta klo 20.20 / 20.30. Ei tämä kommenttini siis nyt niin poikkitieteellinen ollut, koska tässä oli kyse vuoden 1963 aikataulusta! Joka tapauksessa, Erkki-pojalla oli ollut aivan runsaasti nähtävää, koettavaa ja kuultavaa Tampereen asemalla, sen valaisemiseksi tämän kirjoitin. Muuten, vielä yksi tyhmä kysymys vanhalta fossiililta: - kuinka niin "nykyaikainen KVG-digi-touhotus" olisi muka parempaa...? Valtionrautatiet kuljetti muitakin ihmisiä kuin epäjumalan asemaan (turhaan!) korotettuja "pyhiä bisnes-miekkosia"! |
||||
|
|
18.06.2024 13:58 | Raimo Sivonen | ||
| Enpä älynnyt vierailullani asemalle kysyä tämän kokoonpanon tarinaa. Jotenkin vaikutti tilataideteokselta, että en tiennyt tällä olevan ihan oikea työkonetausta... Seuraavalla visiitillä (tai kuka tuolla ennättää tästä vaunut.org -jengistä tuolla käydä) pitää selvittää tuon lokomobiilin historiaa tarkemmin. Etenkin, miksi se on Hyrynsalmella. | ||||
|
|
18.06.2024 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Koppalakkisen konduktöörin tai rahastajan kulku tällaista siltaa pitkin rautatievaunusta toiseen näkyy Koivuniemen Paukken säestämänä »musavideolla» https://www.youtube.com/watch?v=g01A22fy9JQ kohdassa 0:30-0:45. | ||||
|
18.06.2024 13:44 | Timo Salo | ||
| Eikö kukaan paikallinen "terroristi" voisi kaataa tuota hormia/muuria? Nyt jo takakenossa ja koskaan ei tiedä kaatuuko jonkun päälle... | ||||
|
|
18.06.2024 13:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joo, olin menossa tutustumaan Tampereen yöelämään. Eli lepohuoneyöpyminen aamuneljän herätyksellä. =oD | ||||
|
|
18.06.2024 13:32 | Timo Salo | ||
| Arvasin oikein... A-P siellä kilkattelee! | ||||
|
|
18.06.2024 13:26 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| No onpahan ollut kunnon sekajuna. | ||||
|
|
18.06.2024 12:57 | Teppo Niemi | ||
| Museorautatieyhdistys oli saanut jostakin ilmeisestikin lähes täydelliset Tampereen liikennejakson /-piirin tiedotteet 1940-luvun lopult 1970-luvun loppupuolelle..Niissä oli kerrottu myös henkilöjunien kokoonpanoja. Harmi, kun niitä.ei 1980-luvun loppupuolella katsottu säilyttämisen arvoisekI, vaan ne siirettiin siivousvimmassa harmaaseen roskapönttöön ja edelleen sitten kaatopaikalle. | ||||
|
|
18.06.2024 12:43 | Erkki Nuutio | ||
| Oletettamani vaihtoehdot ovat siis P45 Poriin (18.07) ja H43 niinikään Poriin (20.35). H473 Vammalaan (16.15) tuntuu liian aikaiselta. Klo 16 aikoihin oli samoihin aikoihin lähdössä höyryjunia Oriveden ja Toijalan suuntaan ja pikajuna Turkuun. Jälkimmäinen saattoi kylläkin jo olla dieselvetoinen, vaikkakin Turun Hv1:t olivat vielä käytössä. Tulevia junia ei ollut tulossa Porin suunnalta, mutta muualta kyllä. Klo 16 aikoihin olisin luultavasti ollut aseman eteläpäässä. Sieltämyöskin pääsi nopeammin mahdollisia hiilitäydennyksiä kuvaamaan. Kesällä 1964 olin posteljooni ja syksyllä koulussa, joten näppäily onnistui paremmin myöhemmin kuin klo 16 aikoihin. Tätä tieteellisempiä perusteluja ei minulla jälkikäteen ole. |
||||
|
18.06.2024 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Itäpään rsideyhteys raiteelle 3 on purettuna. Koska myös Kauniaisten sivuraiteet ovat purettuina, ei rataradalla ole Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä muita sivuutusraiteita kuin Kauklahdessa. Häiriöalttius on siis kasvanut merkittävästi. | ||||
|
18.06.2024 11:36 | Teppo Niemi | ||
| Molemmat ova4 jo kadonneet. | ||||
|
18.06.2024 11:34 | Teppo Niemi | ||
| Nyt nuo vanhan, rantaradan oikaisun yhteydessä rakennetun kiviholvisillan jäänteet ovat kadonneet kaupunkiradan työmaan myötä. | ||||
|
|
18.06.2024 10:50 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä on varsinaisesti syynä sille, ettei Vammalan juna voisi olla kysymyksessä? Kyllähän klo. 16:15 aikoihinkin on jo ilta-aurinko, kun mennään tarpeeksi pitkälle syksyyn. Jos vuoden 1964 aikana ajettiin tilaston mukaan 1-5 kertaa pikajuna höyryveturilla Tampereelta Poriin niin voihan sellainen olla sattunut kameran eteen mutta jos Vammalan juna ajettiin höyryllä ehkä noin 350 kertaa 1964 niin sellaisen kuvatuksi tuleminen olisi todennäköisempää. Lisäksi pitäisin F-vaunua edelleen erikoisena valintana pikajunaan, koska siitä aiheutuu nopeusrajoitus mutta paikallisjunaan sopisi oivallisesti. P45:n vaunut tulivat vuodesta 1959 lähtien Helsingistä Tampereelle P61:n keulaan liitettyinä. Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa sivulla 169 on P61 kuvattuna Helsingissä syksyllä 1962 ja siitä erottuu ensimmäisinä vainuina EFi ja Eis. | ||||
|
18.06.2024 08:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, nykyinen ratkaisu onkin viittaus menneisyyteen! Pitkään nimi ilmoitettiin perinteisellä sinisellä Helvetica-kyltillä ( https://vaunut.org/kuva/71691 ) mutta vuonna 2012 laitettiin uudet irtokirjaimet: https://vaunut.org/kuva/74142 | ||||
|
18.06.2024 08:48 | Lari Åhman | ||
| Kaunis kesäinen kuva! | ||||
|
|
18.06.2024 08:43 | Lari Åhman | ||
| Sr3 käynee sitten omin konein myös Pyhäkummussa. | ||||
|
18.06.2024 08:36 | Juha Toivonen | ||
| Tuossa linkin videossa näkyy still-kuvina Electroputeren tehtailla otettuja kuvia Puolaan (PKP) toimitetuista ST43 vetureista. Noista kuvista päätellen ainakin ST43-01 ... ST43-08 toimitettiin pienillä/normaalikokoisilla puskinlyhdyillä, eli "pesuvadin kokoiset" suuret lyhdyt ovat jonkinmoinen puolalainen jälkituunaus. | ||||
|
18.06.2024 07:13 | Jari Välimaa | ||
| Sähköllähän Sr3:n kokoajan toimii, sähkön lähde vain muuttuu sähköverkosta diesel generaattoriin. Ei siis mitään katkoksia. Jatkossa vain diesel genut korvautuvat akkupaketilla. | ||||
|
|
17.06.2024 23:46 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo lokomobiili onkin jännittävä kapistus... Se on ruotsalainen Munktells K2, 7 hevosvoimaa. Aikanaan, noin vuosina 1905...07, valmistajansa pienin malli. Jäi ilmeisen vähälle suosiolle, ilmeisesti valmistusmaassaan Ruotsissakin tunnetaan vain 2 jotenkin säilynyttä yksilöä. Voisi arvata, että pienen koneen valmistuskustannus ja myyntihinta olivat suhteessa turhan korkeat isompiin malleihin verrattuna, samat varusteet ja rakenteet kun kaikissa tarvitaan. Kattila on englantilaista tyyliä, laatikkomaisella tulipesällä ja putkilevystä lähtevillä tuubeilla. Rakenne muistuttaa tavallista veturikattilaa. Tulipesä on melko lyhyt ja suuluukku pieni, tyypillinen hiililämmitteisen kattilan rakenne. Noin pienen koneen tulipesään ei metrihalko sovi; suuremman kokoluokan koneissa kyllä. Silti niidenkin luukku oli yhtä pieni ja halkolämmityksen tarpeisiin hankala. Kattilatyyppi on melko vaativa ja kallis valmistettava, joten sekin oli pienen mallin menestystä rajoittava tekijä. Verratkaapa sitä normaaleihin suomalaisiin lokomobiilikattiloihin, jotka ovat lähes järkiään tulitorvi-tuliputki-tyyppiä; isolla suuluukulla ja melko pitkällä tulipesällä, hyvin metrihalolle sopivalla pienissäkin koneissa. Tulipesän luukku myös useimmiten kertoo tulitorven muodon, tavallisesti litistetty ellipsi. Polttoaineen kotimaisuusaste oli tärkeä valtti eikä painavaa tuontihiiltä huonojen teiden taakse korpimaihin rahdattu. Meillä tavallisten mallien kattila oli vaipaltaan täysin lieriömäinen, ilman tulipesän ulkonevaa laatikkoa. Helpotti ja halvensi kattilan valmistamista, joskin myös heikensi lämpötaloutta tuliputkien jäädessä lyhyemmiksi. Huomatkaapa myös koneen sylinteri: siinä on lieriöluisti eikä aikansa tavallista tasoluistia. Valitettavasti kone on menettänyt kampiakselinsa ja vauhtipyöränsä. Voisipa arvata, että jokin kyläseppä on tarvinnut niitä pärehöylän rakentelussa. Myös korsteeni on kadonnut, kuten myös kaikki varustimet ja muut pienemmät osat. Vaativa projekti, jos tuon vielä tulille laittaisi... |
||||
|
17.06.2024 23:29 | Vesa Höijer | ||
| Seisake oli tästä sillasta vähän länteen päin. Nyt siinä on radan perusparannuksen muistomerkki. | ||||
|
17.06.2024 23:10 | Rasmus Viirre | ||
| Kaunista | ||||
|
17.06.2024 22:59 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli juttu kun 1.6.1964 ajoi tavarajuna ensimmäistä kertaa läpi tuolloin Suomen pisimmän rautatietunnelin läpi. Tunneli oli 2734 metrin mittainen Kangasvuoren tunneli ja juna Suolahdesta Jyväskylään 800 kuutiometriä kuljettanut juhlajuna. Jutussa on kuva tästä junasta joka tulee ulos tunneista ja junan veturina sai kunnian olla tämä Dv16 2039. | ||||
|
17.06.2024 22:16 | Timo Haapanen | ||
| On käytössä https://vaunut.org/kuva/168857?tag0=2%7CSr1%7C3107 | ||||
|
17.06.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savolaiset tullessaan Suomeen joskus kansainvaellusten aikaan, olivat osuneet Pönttövuoren tunnelin suulle. Siellä oli ollut tienviitta: "Savvoon -> ". Ja ainoina lukutaitoisina olivat noudattaaneet tienviitan "kehotetta". | ||||
|
|
17.06.2024 17:02 | Rasmus Viirre | ||
| Myös 3107 palasi tietääkseni käyttöön. Tai ainakin itse sen tässä nyt kaksi kertaa havainnut Kemin junissa kesän aikana.. Kaikki Iisalmen radan junat tuppaavat kulkea nykyään sähköllä (juurikin Sr3:silla). Ylivieskassa eräs uusi harrastaja havainnut Dv12:n vetämiä puujunia ehkä muutamia per kuukausi. Niin ja tietysti pois lukien kiskobussit :) |
||||
|
17.06.2024 16:57 | Rasmus Viirre | ||
| Pirtsakka ja ”Kari-tason” terävä kuva! | ||||
|
17.06.2024 16:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Jounin linkkaama kuva helposti ja vaivatta Finnasta: https://www.finna.fi/Record/hkm.B8F8F4B0-CFC1-4839-9C5E-116C7F215CD8 "Maurinkatu 4, ns. Ramsayn talo. Riihimäen lähdeveden myyjä hevosrekineen talon edustalla." |
||||
|
|
17.06.2024 15:22 | Arto Papunen | ||
| Ei kait niitä Sr3:ia kovin kauheasti kerralla tule ja tarviiko sähkövetureita lisää käyttöön kun Hyvinkää-Karjaa osuus saadaan sähkölle. (Ja joko dieselit on korvattu vallan sähköllä Iisalmi-Ylivieska välillä?) | ||||
|
|
17.06.2024 14:45 | Kari Roininen | ||
| Minun eräs sukulaisnainen oli menossa matkustamaan lätällä ekaa kertaa. Oli juuri tuosta välistä noussut kyytiin. Konduktööri oli sanonut,että on tänne helpompiakin paikkoja tulla kyytiin.... | ||||
|
17.06.2024 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Detroitissa Michigan Central Station on entisöity Fordin tuella hienoon kuntoon, aiheesta lisää Erkin nostamana keskustelualueella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14684.0 | ||||
|
|
17.06.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättien ylikulkusillat olivat (ja ovat vieläkin) nimenomaan junahenkilökuntaa varten. | ||||
|
|
17.06.2024 12:32 | Kari Haapakangas | ||
| Äkikseltään vanhat kartat-palvelusta katsottuna 1960-luvulla on ollut 30 taloa alle kilometrin etäisyydellä seisakkeesta. Nykypäivänä aika monen kohdalla karttaväri on vaihtunut mustasta vihreäksi... | ||||
|
|
17.06.2024 12:21 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko oikeasti, kävin myös läpi vanhempia kuvia ja tuntuu siltäosin että tämä paikka on tosiaan ei missään, no toki jätin katsomatta Googlemapsista sen onko asutusta edes lähelläkään | ||||
|
17.06.2024 12:19 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kun on noita muutamia Jyväskyläläisiä kavereita niin osalla heistä on nimi vääntynyt muotoon Vajaakoski | ||||
|
|
17.06.2024 10:40 | Vesa Höijer | ||
| Alun perin noissa silloissa ei ollut minkäänlaista kaidetta? Kääntyvä ovi tietysti tukkii aukon, mutta eikö siinäkin ole mahdollisuus tipahtaa kyydistä, kun sulkee ovea takanaan? Minä en lapsena uskaltanut koskaan siirtyä vaunusta toiseen lätissä, ihmettelin miten konduktööri uskalsi, varsinkin talvella. |
||||
|
|
17.06.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli ajatellaan suomenlättien ruotsalaista "syntyperää", niin myös Ruotsissa Y6-perheen rälsbusseissa ei myöskään aivan alkuaikoina ollut kaidetta lisättynä ylikulkusillan sivulevyihin. Eikä tällaista, kuvassa näkyvää kaidetta, ollut alkuun suomenlätissäkään. Kimmo Pyrhösen "Lättähattu - kiskoauton tarina" - kirjassa kerrotaan "lättähattuihin tehdyistä muutostöistä" - luettelossa, että "1962 [lisättiin] päätyporttien kaiteet". Ruotsin YP - kapsulätissä tällaisia kaiteita ei ole koskaan ollut, eikä ole museovaunuissa vieläkään. Nämä sentään olivat Hilding Carlssonin ideointia ja tuotantoa. Carlssonilaiset juuret oli suomenlätilläkin. |
||||
|
|
17.06.2024 09:27 | Vesa Höijer | ||
| Onko tuossa vain ovet väärinpäin vai puuttuuko tuosta jokin osa? | ||||
|
17.06.2024 06:28 | Ossi Rosten | ||
| Erittäin hyvä kuva. Dramaattinen | ||||
|
17.06.2024 02:47 | John Lindroth | ||
| Ilkalta nostalginen kuva! | ||||
|
16.06.2024 22:58 | Panu Breilin | ||
| Sama tilanne on vieläkin. | ||||