Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.05.2025 07:53 | Veeti Saukkonen | ||
| hieno vehe miloinkohan ajoon? | ||||
|
02.05.2025 07:22 | Daniel Nironen | ||
| Hänen julia havainnossa luki "HMVY:n viimeinen ajo" | ||||
|
|
02.05.2025 07:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten niin viimeinen? | ||||
|
|
02.05.2025 07:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr16 ja A 16 :) | ||||
|
|
02.05.2025 01:32 | Lasse Holopainen | ||
| Luulisi kuitenkin tuollaisen yhden veturin firman panostavan kaluston huoltoon ehkä hiukan enemmän...? | ||||
|
02.05.2025 01:08 | Lasse Holopainen | ||
| Ajoneuvojen asjallisuus | ||||
|
|
02.05.2025 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, vähän pakkelia, vesihiomapaperia, pohjamaalia ja Pinotexia pintaan, niin johan pelittää...? Lieneekö muuta tehtykään? Ai niin - tosiaan - ohjaamon roskakorit ja tuhkikset tyhjennetty ja "täyshuolto" on siinä, hah hah. |
||||
|
|
02.05.2025 00:44 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallinen kampe tuo Dr16. | ||||
|
02.05.2025 00:06 | Heikki Jalonen | ||
| Jatkoa tähän pohdiskeluun: https://vaunut.org/kuva/174233 | ||||
|
01.05.2025 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Niin, siitähän on pian jo kymmenen vuotta, kun tämän rakennelman tarkoituksia ja syitä pohdittiin. Asiaan liittyvää keskustelua: https://vaunut.org/kuva/101309 Jappasulle jätti tilaa se, että silloin ei vielä ollut käytössä karttapaikan vanhoja ilmakuvia. Ne olisivat heti antaneet ratkaisevan vihjeen, varsinkin vuoden 1949 kuva, jossa tuo betonirakennelma näkyy erittäin hyvin, ilman puuston ja pusikoitumisen näkemäesteitä. Tuo betonirakennehan on kaareva muodoltaan, R noin 250 m. Siten se on melkoisen suurella varmuudella tosiaan "kuljetinlaitteen" osa. Tarkemmin sanoen, köysiratanosturin (sektorinosturi) ulkopään kulkuraiteen maatuki - hyvinkin siis kiskoilla kulkeva asia, tosin vain yhdellä kiskolla. Tämän perusteella voisi päätellä, että alueelle suunniteltiin todella suurta puunvarastokenttää. Oliko se suunniteltu Puukemia Oy:n tarpeisiin vai jollekin muulle isolle puulaakille, ei enää liene selvitettävissä; suuresta puuvarastosta kuitenkin olisi kyse. Rakentaminen jäi joka tapauksessa kesken, kiskon alustan tasausvalua ei ole aloitettu, kiskon asennuksesta puhumattakaan. Saman tyyppinen sektorinosturi oli (yllätys, yllätys...) Oulussa, Nuottasaaressa. Kuvalinkin oikeassa reunassa näkyvä ristikkopukki on juurikin se, joka kulkee kaarevaa kiskoa pitkin, kiskopyörät molempien sivusakaroiden alapäässsä. A-pukin keskellä on vastapainon (massiivinen betonijärkäle) ripustin. Vasemmalle menevät köydet päättyvät pienellä tekosaarella olleeseen kiinteään mastoon ja sen yhteydessä olleeseen konehuoneeseen. Konehuoneen yhteydessä oli myös laitoksen ohjaamo. Nuottasaaressa radan säde oli yli 400 m ja nosturin hallitsema varastoala oli yli 9 hehtaaria. https://www.kaleva.fi/galleriat/tehdasmaisema-on-pilkistanyt-oulun-nuottasaaressa/2494376/1614492 Kokonaisuus käy hyvin ilmi paikkatietoikkunan kuvasta, varsinkin 1960 on hyvä. Tai Varkaudessa, Ahlströmin "Miljoonarana": https://www.finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-25988 Oulun Nuottasaaresta löytyy myös kuvia Puusokeritehtaasta (prof. Ant-Wuorisen pilottilaitos): https://www.kaleva.fi/galleriat/tehdasmaisema-on-pilkistanyt-oulun-nuottasaaressa/2494376/1614489 https://www.kaleva.fi/galleriat/tehdasmaisema-on-pilkistanyt-oulun-nuottasaaressa/2494376/1614486 Tämän pilottilaitoksen prosessi olisi ollut perustettavan Puukemia Oy:n prosessin perustana. Prof. Ant-Wuorinen muuten mukana jälkimmäisessä kuvassa. |
||||
|
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila |
01.05.2025 23:12 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos tästä kuvasarjasta, tänään viimeksi kävin kyseisessä cittarissa ja ajattelin käydä katsomassa miltä Hevossaaressa näyttää, tässähän se tilannekuva tuli selville erinomaisesti. | ||||
|
|
01.05.2025 21:54 | Daniel Nironen | ||
| Ei tämä nyt kuitenkaan ihan HMVY:n viimeinen ajo ollut | ||||
|
01.05.2025 20:29 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos! | ||||
|
01.05.2025 20:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs 25 000 voltin polkupyörä? https://vaunut.org/kuva/45338 | ||||
|
|
01.05.2025 20:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
01.05.2025 19:42 | Leevi Heino | ||
| Varmaankin sen takia, ettei tarvitse laittaa ylimääräisiä veturisiirtoa kulkuun Lahteen/Lahdesta. Kouvolassa on veturivarikko ja veturin vaihtaminen käy sutjakkaammin. | ||||
|
01.05.2025 19:37 | Leevi Heino | ||
| Satunnaisesti, ei ole mitään tiettyä päivää. Nopeuskäyrästä/aikataulusta voi päätellä. | ||||
|
|
01.05.2025 18:50 | Veeti Pietilä | ||
| Milloin näitä seepranvaihtopäiviä on? | ||||
|
|
01.05.2025 18:33 | Lasse Holopainen | ||
| 25000 voltin johdinauto mahtaa muuten olla mielenkiintonen viritelmä. | ||||
|
|
01.05.2025 18:19 | Veeti Pietilä | ||
| Johdinautoreitti... | ||||
|
01.05.2025 16:58 | Miitre Timonen | ||
| 7 vuotta sitten | ||||
|
01.05.2025 15:17 | Veeti Saukkonen | ||
| Oikealla näyttäisi olevan loppuopastelyhty | ||||
|
|
01.05.2025 14:48 | Rasmus Viirre | ||
| Uusi hieno viikon kuva virkistää. Miksikäs veturit vaihdetaan Lahden sijaan vasta Kouvolassa? Täällä pohjoisempana kun halutaan vaihtaa kaikki junat sähköön heti, kun on mahdollista. |
||||
|
01.05.2025 14:44 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita kuvia ja rakennuksia Tähtelässä. Konelan mahtipontinen mainos pisti hymyilyttämään. | ||||
|
01.05.2025 13:32 | Onni Tikkala | ||
| Kiitos tiedosta, Tuomas. Kartoitettuani asiaa uudelleen viikon kuvia valittiin viime vuonna 42 eli ihan hyvä määrä. Uutta kuvaa ei valittu viikoilla 1, 6, 16, 18, 24, 32, 40, 43, 49 ja 50 eli pisin tauko oli vain kaksi viikkoa. Jos tälläkään viikolla ei valita uutta kuvaa, tauko on todellakin jatkunut peräti seitsemän viikon ajan. | ||||
|
01.05.2025 11:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Meerin sarjatunnus on Ttr. | ||||
|
01.05.2025 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| CIA:han oli ihan pelleporukkaa. Lähettivät aikoinaan noin 20 agenttia Neuvostoliittoon. On vieläkin, kun sillä ei ollut harmaintakaan hajua Mohammed Attan porukasta ennen 9/11-häpnaadia. Näiden parinkymmenen kohtalona oli tulla jokseenkin nopeasti paljastetuiksi ja jokaisen elämänkulku päättyi niskalaukaukseen kellarissa ja tuhkauksen jälkeen merkitsemättömään hautaan. Eikä perään saanut kysellä (uhkailivat!), näiden omaisethan olisivat saattaneet nostaa "tarpeettoman" mekkalan rakkaan perheenjäsenensä kohtalosta. Sellaisia demokratian asia-"miehiä". Niin ja CIA:nhan piti koko ajan pitää pikku puuhastelua päällä, ettei seuraavan vuoden budjettia pienennettäisi edes "quarterin" (neljännesdollari) vertaa! |
||||
|
30.04.2025 23:41 | Mikko J. Putkonen | ||
| Hyvä kuva teollisesta miljööstä. | ||||
|
|
30.04.2025 23:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Viikon kuvia valittiin enemmänkin, mutta ne eivät ole viime syksyisen Vorg-remontin jälkeen listautuneet enää järkevästi Viikon kuva -statuksen mukaisessa järjestyksessä, kuten ennen. Ne eivät listaudu edes kuvausajankohdan mukaisessa järjestyksessä, vaan Vorgiin lisäysajankohdan mukaisessa. Näin ollen viime vuoden viikon kuvia on listauksessa kauempana, esimerkiksi viikon kuva 23/2024 https://vaunut.org/kuva/111132 löytyy listalta sivulta 15. Ongelmasta olen ilmoittanut keskustelupalstalla jo viime lokakuussa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15551.msg117324#msg117324 |
||||
|
30.04.2025 22:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Perseläpi on sitten näiden viimeinen lepopaikka ennen kuin päätyvät nauloiksi. | ||||
|
30.04.2025 20:41 | Leevi Halonen | ||
| Täytyy käydä katsomassa. | ||||
|
30.04.2025 19:52 | Eljas Pölhö | ||
| Tuli yksityisviestinä ihmettely miten kannatti tehdä työmatkat 1. luokassa käyttämättä kuukausikorttia. Siltä varalta että ihmetyttää muitakin, niin siihen oli kaksi syytä: A) SJ:n asiakaskortilla 1. luokan lippu maksoi 0,07€/km, 65 täytettyäni 0.06€/km. Samoina vuosina keskihinta Suomessa tekemilläni matkoilla (lähes yksinomaan Hki-Haukivuori), oli toisessa luokassa 0,13€/km. Siten Ruotsin hinta ei tuntunut pahalta. B) Puolet mun työmatka-ajasta laskettiin työtunneiksi, eli palkka oli matka-ajalta suurempi kuin lipun hinta. Työnä oli mm. lukea vähintään 5 juna/auto/lentokone/laiva/militaria-kirjaa viikossa ja kirjoittaa niistä esittely työnantajan sivuille (ruotsi+englanti) ja englantilaiselle yhteistyökumppanille pidempi versio (vain englanniksi). Luin kirjat kotimatkalla illalla ja kirjoitin tekstit aamulla työmatkalla. Ekassa luokassa oli rauhallisempaa tehdä töitä. Kymmenessä vuodessa (aika Norrköpingissä) ehdin lukea jotain 2-3000 juna- tai autokirjaa sen verran hyvin, että sain jonkun esittelyn aikaiseksi. Itse asiassa nämä työmatkat olivat minulle kaikkein mieluisinta työaikaa. Tarvittaessa pystyin kyllä yöpymään Malmössä joko työnantajan taloyhtiön vierasyksiössä (10€/yö) tai hätätilassa konttorihuoneiston makuuhuoneessa (ilmainen minulle, mutta tylsä asua työpaikalla), joten harvoin tein täydet 5 työmatkaa viikossa. Öiden määrä Malmössä riippui myös kiiretilanteesta eli julkaisujen painoaikatauluista. |
||||
|
|
30.04.2025 19:42 | Reijo Salminen | ||
| Silta ja veturit puts plank. | ||||
|
|
30.04.2025 19:15 | Onni Tikkala | ||
| Viime vuonna valittiin yhteensä vain 22 viikon kuvaa, ainakin jos aiempien viikon kuvien listausta on uskominen. Uutta kuvaa ei valittu viikoilla 1, 6, 8, 16–29, 32, 34–36, 38–40, 43, 47–50 ja 52. Harmillista, että hyvä idea jää näin usein toteuttamatta. | ||||
|
30.04.2025 17:54 | Hannu Peltola | ||
| Tuli oma kuva vastaan satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla kuva-arvoitusta, joka ei ollut herättänyt ketään arvaamaan: 1) Mount Rainierin siluetti näkyy kuvassa juuri väärässä suunnassa, todellisella Interbayn ratapihalla vuoren siluetti jää tässä kohdassa kuvaajan selän taakse. Syksyllä 2024 vierailin kahdella yksityisellä pienoisrautatiellä Seattlen alueella ja toisessa niistä oli päädytty juuri samaan ratkaisuun: tästä kuvakulmasta Interbaytä katsottaessa taustalla näkyi Mt. Rainier. Tosin tuolla radalla oli kahdessa kohtaa Mt. Rainierin siluetti ja toinen oli maantieteellisesti oikeassa paikassa. Sinänsä tämän oman vanhan ratani Mt. Rainier on aidonnäköinen: helposti tunnistettava siluetti on etsitty internetin kuvista, tulostin sen ja liitin osaksi taustakuvaa. 2) Munin ratikka on joutunut johonkin aikakapseliin radallani, oikeassa elämässä Seattlen viimeinen spåra kulki vuonna 1941! Halusin tälle vanhalle radalle spåraraiteen ja pienen pätkän seattlelaista vanhaa joukkoliikennejärjestelmää, vaikka se tarkoittikin ajallista epäjatkuvuuskohtaa. |
||||
|
30.04.2025 17:42 | Antero Airola | ||
| Sama paikka syksyllä 2017 https://vaunut.org/kuva/137851?u=2333 |
||||
|
Kuvasarja: Sr3 Vetureita |
30.04.2025 17:10 | Aarne Rantala | ||
| Sr3 Vetureissa on eri väri kuin muissa VRn vetureissa ja vaunuissa | ||||
|
|
30.04.2025 15:51 | Hannu Peltola | ||
| Oikein mukavan kuvan Kai on ottanut, mutta silti tämä on yllättävän suosittu "viikon" kuvaksi: - viikon kuva 11/2025 - viikon kuva 12/2025 - viikon kuva 13/2025 - viikon kuva 14/2025 - viikon kuva 15/2025 - viikon kuva 16/2025 - viikon kuva 17/2025 - viikon kuva 18/2025 ... |
||||
|
30.04.2025 15:30 | Simo Virtanen | ||
| Erikoisvaunuja ei ainakaan käännetä kulumisen estämiseksi, koska ravintolavaunujen henkilökunta seisoo ikuisesti vaunun itäpuolella, paitsi keskisessä Suomessa liikkuvissa junissa, mutta nekin kääntyvät "oikein" päin Tampereella ja Kouvolassa. Jostakin poikkeuksesta liikenteessä tässä varmasti on kyse. Kuinka usein runkoja puretaan huoltoa tai muuta varten vai pyöriikö huolto-ohjelma rungoittain? |
||||
|
|
30.04.2025 13:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sain kartta palvelulla mittaamalla että sijaitsisi ratakilometrillä 26+063m, joku kuvaaja voisi käydä katsomassa mahdollisen liittymäkohdan lähimmästä sähkötolpasta. | ||||
|
|
30.04.2025 12:36 | Asmo Rasinen | ||
| Näitä käydään välillä kääntämässä kokonaisina ”väärinpäin” (Edon ohjauspääty on pohjoisen suuntaan) olevina IC-runkoina. Välillä taas (kuten kuvassa) satunnaisia rykelmiä vaunuja useimmiten ilman Edoa. Syytä tälle en itse tiedä. | ||||
|
|
30.04.2025 12:20 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan asiansa osaavat ammattimiehet kelpasivat myös lännen tiedustelupalveluille, tosin ehkä pienellä viiveellä. Liittotasavallan turvallisuuspalvelun käynnistys ei ollut aivan yhtä vikkelä kuin harppipuolella, ja suuri ja mahtava Yhdysvallatkin oli vähällä luopua koko ulkomaantiedustelusta "tarpeettomana", mutta lopulta järki voitti ja OSSin työtä perustettiin jatkamaan CIA Samoilla apajilla oli tietysti muitakin, varsinkin latinalaisessa Amerikassa. |
||||
|
30.04.2025 10:37 | Petri Nummijoki | ||
| Heh, tämä vanha vääntö Porvoon radalle sopivasta junapituudesta palautui mieleen, kun Eljas laittoi keskustelualueelle koeajon, jossa Veto-Jussi tempaisi 7-matkustajavaunun junan Keravalta Porvooseen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16335.0. | ||||
|
|
30.04.2025 08:42 | Eljas Pölhö | ||
| Rainer: Kyllä olen kymmeniä kertoja. Ohjausvaunu edellä liikuttiin suunnassa Malmö–Norrköping ja klo 16 junan kaksi 1.luokan vaunua täyttyivät aina ensimmäisinä koko junasta. Saattaa olla että mutkaisimmalla osuudella Linköpingin ja Norrköpingin välillä suurimmissa nopeuksissa kallistus alkoi tai vaihtoi puolta äkkinäisemmin kuin muualla. En kokenut sitä häiritsevänä, mutta jos ei pidä kallistelusta niin se on pahentanut asiaa. Norrköpingistä Malmön suuntaan oli kaikkein tärkeintä saada ekan luokan paikka, koska lippuun sisältyvän aamiaisen arvon kanssa hinta oli hyvin lähellä sama kuin toinen luokka+ostettu aamiainen. Ensimmäisen luokan vaunu oli ensimmäinen aamun ensimmäisessä tai kaksi ensimmäistä aamun toisessa vuorossa vetävän veturiosan jälkeen ja en havainnut tai ainakaan muista eroa mutkaisen ja suoremman osuuden tai kulkusuunnan välillä. | ||||
|
|
30.04.2025 07:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Markus: Panu laski yhteen sekä veturit että Dm12-moottorivaunut. | ||||
|
|
30.04.2025 07:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitanneeko psykosomatiikan erääseen lajiin sekin, kuinka esimerkiksi horoskooppien kertomat luonteenominaisuudet - hupsista vain - osuvatkin oikeaan? Esimerkiksi ravun (syntymäpäivät kesäkuu - heinäkuu) yhdeksi ominaisuudeksi kerrotaan kulkeminen selkä edellä ja katse tiukasti menneisyydessä. Näin ollen itse heinäkuussa syntyneenä olisin "omialtaanen" rautatieharrastajaksi, tai arkeologiksikin...? Tai vanhan kiinalaisen horoskoopin mukaan olisin "tulikukko", jonka takia olisin taas luontaisesti kärkeväkielinen? Itse olen sitä mieltä että omimaisuuteni EIVÄT OLE kuiden, aurinkojen ja tähtien määrittelemiä. Muutenhan minun ei tarvitsisi vastata omista tekemisistäni tai sanomisistani mitenkään? |
||||
|
30.04.2025 07:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoisin SKF:n ja myös saksalaisen Kugelfischerin kyenneen valmistamaan myös jenkki-Timkeneitä vastaavia laakereita, siis tuumamittaisia. Olisiko tämä sitten selityksenä kuvan laakeripesän kannen tekstille? Jos näin on, niin silloin tätä ei tarvitse hämmästellä. |
||||
|
30.04.2025 01:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| 80-120 astetta. Päämoottorin öljyn lämmön voi päästää 100-120 asteeseen. | ||||
|
|
30.04.2025 00:51 | Jani Tuominen | ||
| Selkeästi näkyvillä myös SKF:n valmistama laakeripesä - vai Henricotin valmistama laakeripesä jossa SKF:n rullalaakeri? | ||||
|
|
30.04.2025 00:01 | Heikki Jalonen | ||
| Saksankielisessä maailmassa oli muuten eräs suuri yhteinen vaikuttaja, jonka olemassaoloa nykyään harvemmin muistetaan. Nimittäin kirjankustantamo "transpress" VEB Verlag für Verkehrswesen, Berliini (siis itä-Berliini) DDR, perustettu 1960. Nimensä mukaan, se oli erikoistunut liikennetekniikkaan ja nimenomaan tieteellis-tekniseen ammattikirjallisuuteen. Sen verran pätevällä tasolla, että tuotteet kelpasivat myös länsimaiden alan erikoismarkkinaan. Talon moottoripyöriä, autoja ja kuorma-autoja tai maantienrakennusta koskevat nimekkeet tuskin lännessä suuremmin kiinnostivat ketään, eikä niitä paljoa julkaistukaan - vielä vähemmän markkinoitiin tavalliselle rivitoverille. Mutta rautatietekniikka, siinä sen julkaisut olivat täysin ajanmukaisia. Sen verran ajanmukaisia ja tieteellisesti päteviä, että kelpasivat myös Länsi-Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä toimiville firmoille, konstruktööreille ja oppilaitoksille käsikirjoina ja laskentaoppaina. Erikoisesti tämä koski tavaravaunujen rakenteita, mitoitusta ja kulkuominaisuuksien määrittelyitä. Myös monet opiskelijasukupolvet niitä ovat tenttineet, rautaesiripun molemmin puolin. Transpressin kirjoja tentittiin myös Suomessa. Ja luettiin tarkoin niin Valmetin kuin myöhemmin Transtechinkin suunnittelukonttoreissa. Kustantamo toimii edelleen, nykyään osana Paul Pietsch-konsernia. Tarjolla on mielenkiintoista rautatietekirjallisuutta, myös yleistajuisena. Verkkosivuilla lisää https://motorbuch-versand.de/transpress |
||||
|
Kuvasarja: Sr3 Vetureita |
29.04.2025 23:54 | Jouni Halinen | ||
| Mulla on yksi projekti menossa missä haen RAL vastaavuutta Pantone (painivärikartta) 354c:le, joskus on puhuttu Keskon vihreästä ja toisinaan ympäristövihreästä ja nyt näyttää minusta siltä että VR:n vihreä on samaa sorttia, eli RAL 6038. Projekti sisältää jauhemaalattuja metalliosia kuin myös painettua materiaalia ja ne pitää saada natsaaamaan värin puolesta keskenään. Netistä katsoin ja uunnos taulukko kertoo, että näin olisi? Eli tähän haen vahvistusta?. | ||||