Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2024 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaasalainen Haldin & Rosen - koritehdas myös lopetti toimintansa 1978. Sekin oli tehnyt puukorisia busseja. Kutterin puukoreissaan käyttämä valmistusmenetelmä oli samanlainen kuin englantilaisia de Havilland Mosquito-koneita rakennettaessa, tosin se oli ostanut ruotsalaisen korifirman valmistuslisenssin. Suuren kysynnän vuoksi Kutter oli jatkanut puukorisen Kutter 8-mallinsa valmistusta vielä 1978, vaikka edellisvuoden talvella oli ensimmäiset teräskoriset Kutter 9:t jo valmistuneet. Hankaluuksia oli aiheuttanut vielä valmistuksen siirto Vallilasta Lemuntieltä Espoon Kivenlahteen. |
||||
|
15.12.2024 18:00 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunu seisoo Tuiran pohjoisimmalla raiteella (5), Tarmontien hiljakkoin suljetun tasoristeyksen tuntumassa. Tarmontien kevyen liikenteen alikulun työmaa taisikin olla kuvan oton aikaan parhaillaan käynnissä, työmaan paikka jää kuva-alan vasemmalle puolelle. Tuolla kohdalla oli melkoisen pitkään vakipaikka erilaisille työkuntien vaunuille. Sinne oli myös järjestetty verkkovirran saanti, taustalla näkyy yksi linjan pylväistä. Joku saattaa ihmetellä tuolla taustalla näkyvää valkeaa viivaa. Se on Vihreäsaaren öljysatama-alueelta Typpi Oy:n tehtaille johtava DN150 putkilinja. Linja valmistui 1968. Sen tehtävä oli siirtää raskasbensiiniä (luit oikein: bensiiniä, sen raskasta teollisuujaetta) käytettäväksi ammoniakkilaitos 4:n tarvitseman vedyn luovuttajaksi. Linjan kokonaispituus oli noin 7 kilometriä. Osa siitä sijaitsi ilmavetona noin metrin korkeudella maasta, osa oli kaivettu maanalaiseksi varsinkin liikenneväylien lähituntumissa. Toppilansalmen ja Kemintien linja ylitti rautatiesiltojen kylkiäisenä. Ammoniakki 4:n käyttöikä jäi aika lyhyeksi, mutta luultavasti se jatkaa edelleen tuotantoaan Intiassa jonne laitteistot myytiin 1980-luvulla. Putkilinjan todellinen käyttöaste ei tuotannonkaan aikana ollut kovin suuri, Typen/Kemiran oma ammoniakin tuotanto vaihteli tuontiammoniakin (Neuvostoliitosta) saatavuuden ja hintatason mukaan. Oma valmistus taisi olla aina kalliimpaa kuin bilateraalinen tuonti. Siellä-täällä tuon putkilinjan varrella oli varoitustauluja joissa luki "Typpi Oy:n putkessa bensiiniä." Mahdollisesti viimeinen tällainen taulu seisoi vielä joskus vuoden 2006 tietämissä Kemintien rautatiesillan kupeella Tuirassa. Ilmeisesti se katosi lopulta vasta Kemin suunnan sähköistyksen töiden myötä. . |
||||
|
Kuvasarja: Eil-junia |
15.12.2024 16:41 | Kevin Glynn | ||
| Hieno kuvasarja! Itse olen kuvannut paljon Eil-junia vuonna 2020. | ||||
|
|
15.12.2024 16:37 | Tauno Hermola | ||
| Kutter taisi olla viimeinen puukorien valmistaja; valmistus loppui vasta 1978. https://web.archive.org/web/20101208001237/http://www.slhs.fi/pdf/Kutter_naytto.pdf (Sivulla 13 on kuva puukorin kehikon valmistuksesta) |
||||
|
15.12.2024 16:34 | Pietu Tuovinen | ||
| Kiitos! Päivitin tunnisteisiin :) | ||||
|
|
15.12.2024 16:30 | Onni Tikkala | ||
| Tunnelma kohdallaan! Vaunujen numerot ovat 25040 (Eil) ja 25207 (Eilf). | ||||
|
15.12.2024 16:04 | Juhana Nordlund | ||
| Miten nuo OpenStreetMapit ja OpenRailwayMapit kertovat raiteiden menevän tuossa kohdassa, jossa tuo kauempana tuleva ratikka on alittamassa metrosiltaa? | ||||
|
|
15.12.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös Lahden Autokorin mainitaan tehneen Vanajiin ohjaamoita/hyttejä. Herra Erkki, Kiitokori-maininnastasi: - perinteinen tapa oli rakentaa puukori, jonka päälle tehty peltikuori sopi paikalleen kuin hansikas. Tällä tavoin muuten bussinkoreja ennenvanhaan tehtiin. Puurunko tehtiin mm koivusta, jolla oli ikävä tapa lahota verrattain pian. Tamperelainen Kaipio (myös kassakaappitehdas) harrasti tammisia koreja. |
||||
|
15.12.2024 13:42 | Hannu Peltola | ||
| Linkitetään nämä nyt ristiin, kun tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voimala tuotti kaiken Spokanen laajan raitiovaunuverkon tarvitseman sähkön ( https://vaunut.org/kuvat/?s=6032 ). Washington Water Power myös omisti suurimman osan ajasta Spokanen raitiotiet. Vesivoimayhtiöllä oli merkittävä kilpailuetu muihin raitiotieyhtiöihin: oman vesivoimalan tuottama sähkö oli käytännössä ilmaista! | ||||
|
15.12.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Wau, kertakaikkisen upea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Hämärää ja lumipyryä Lahdessa |
15.12.2024 12:59 | Eemil Liukkonen | ||
| Mukavia hämärä- ja pimeäkuvia oot ottanut. Todella mahtavaa katsottavaa! | ||||
|
|
15.12.2024 12:32 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä on Sisua-sivustolta kahdeksanosainen kertomus vuoden 1969 Teli-Vanajan täyskunnostuksesta (=uudellenluomisesta) : https://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?t=2247 Näytetään alustan teko valmiiksi. Ohjaamokin on uudelleenluotu lukuunottamatta sisustusta. Siten autoa ei valitettavasti nähdä valmiina. Sivulla 2 on kärsinyt esite vuodelta 1969. Siinä Vanajan toimittaja oli jo Suomen Autoteollisuus Hämeenlinna. Itselläni on esite vuodelta 1968. Siinä toimittaja on vielä Vanajan Autotehdas Oy. Ero esitteiden välillä on, että 1968 esitteessä on alkuperäinen, Kiitokorin valmistama ohjaamo. Vuoden 1969 esitteessä ohjaamo on jo Sisun Karjaan tehtaan valmistama. Ulospäin näiden ero ei ole suuri, mutta kieltämättä alkuperäinen on jotenkin nätimpi. Karjaan ohjaamo oli toki rakenteeltaan kehittynempi. Ohjaamonhaaskan kunnostus osoittaa, silti että ruostuva rauta ruostuu. Kausalan (Kiitokorin) ohjaamonhaaskoissa taisi ohjaamonrungon lahoaminen olla pääongelma. |
||||
|
15.12.2024 12:11 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos :) Oli kyllä aika sekalainen setti vaunuja, kiinnitin samaan huomiota. Juurikin peräpäässä ja taisi olla juuri tuon tyyppisiä, mitä mainitsit. Jäi mieleen, kun oli aika laaja valikoima. | ||||
|
|
15.12.2024 12:01 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoja kuvia Lahdesta. Muistatko oliko tässä junarungossa sekalaisia vaunuja hännillä? Pari kolme säiliövaunua, hakevaunu ja ehkä joku umpivaunu. Kouvola tavarassa seisoi nimittäin tällainen runko lauantai-iltana ja mietiskelin että mistähän se on tullut. | ||||
|
15.12.2024 11:55 | Petri Nummijoki | ||
| Pyhäsalmi-Kokkola-malmijunissa sallittiin yhdelle Dv12-veturille 1350 t ja Dv12-parille 2700 t https://vaunut.org/kuva/85542. Tosin se oli jo ääritapaus mutta lienevätkö 1800 t Dv12-parille ja 2500 t Dr19-veturille täysin vertailukelpoisia nekään? Dv12-parilla on vedetty 1800 tonnin junia myös 12,5 promillen noususuhteen radoilla mutta olisiko 2500 t Dr19-veturille paremminkin 10 ‰ radoilla käytetty junapaino? Kuulostaa ainakin aika paljolta esiintyäkseen myös mäkisillä radoilla. | ||||
|
15.12.2024 11:51 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Seuraavasta kuvasta selviää. | ||||
|
15.12.2024 11:46 | Stefan Baumeister | ||
| Ilmeisesti perjantaina syntyi ruuhka kun edessä kulkuva IC 150 millä minä matkustin seisoi aika pitkä Pasilassa ja lopuksi saapui 10 minuuttia myöhässä Helsinkiin. Melkein sen perässä saapui sitten PYO 276. | ||||
|
15.12.2024 10:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Niin, ja että virroittimen hiilet ylipäätään pysyisivät käyttökelpoisina. Ilman ajolangan jatkuvaa siksakkia se suorastaan uurtaisi niihin syvät lovet alta aikayksikön. | ||||
|
15.12.2024 10:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Positiivisia ajatuksia tuollaiselle keskipitkän matkan junatyypille, joka pysähtyy myös pienemmillä asemilla, vrt. DB Regio https://vaunut.org/kuva/131447?u=2471&maa=145&t=regio Kyytiin pyrkijöitä olisi myös Kouvolan yläpuolella, missä itäisen Suomen elinvoimaa olisi edullista edistää junayhteyksillä Naton maavoimien alaesikunnan suunnalla sen sijaan, että radan kallistusta lisätään niin, että liikennepaikalla ei voi pysähtyä. ”Eli, kulkusuunnan vaihdon lisäksi muutamalle junalle Kouvolassa myös junatyypin vaihto.” |
||||
|
|
15.12.2024 09:25 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti tulee esiin ajojohdon siksakki. Jotta virroitin kuluisi tasaisemmin. | ||||
|
15.12.2024 09:21 | Jarno Piltti | ||
| On komea, tulee pakettikatkojunat mieleen. Deeveen kylki näyttää elämää nähneeltä. | ||||
|
|
15.12.2024 07:54 | Noah Nieminen | ||
| Sr1 3055? | ||||
|
|
15.12.2024 06:59 | Noah Nieminen | ||
| Mitkäs junan veturit olivat? | ||||
|
Kuvasarja: Hämärää ja lumipyryä Lahdessa |
15.12.2024 03:19 | Lasse Holopainen | ||
| Se ois sit n e ä m m ä pöperö keli. Pittää varoo meikäläisenki, saattaa pellit tulla kolisee muuten. | ||||
|
Kuvasarja: Eilinen Helsingissä |
15.12.2024 03:14 | Lasse Holopainen | ||
| Kuvasarjan asjallisuus, Eilisyys, Eilillisyys, lähijunan veturivetoisuus sekä asianmukaisuus, tyylekkyys ja jalkaanmenevyys samassa paketissa. Hyvin onnistunut kokonaisuus. Sekä vielä vorgin keskellä yötä selaamisen nukkumaanmenemisen pitkittyvyys (mitä-se-muka-haittaavuus), toisaalta näiden tekstien kirjoittamisen ja lukemisen terapeuttisuus. (Näin täälläpäin) |
||||
|
15.12.2024 03:00 | Lasse Holopainen | ||
| Ruuhkajuna-aamun jalkaanmenevyys! | ||||
|
15.12.2024 02:58 | Lasse Holopainen | ||
| No voi harmi. Toista se oli sillon ennen millon kans hiihdettiin kouluun kesät talvet ja ylämäki oli kumpaanki suuntaan. | ||||
|
|
15.12.2024 02:55 | Lasse Holopainen | ||
| Komia kuva meleko harvinaisesta tilanteesta. | ||||
|
15.12.2024 02:54 | Lasse Holopainen | ||
| Ja kyllä Sameillakin saa vuorotiheyden korkeaksi, kuten havaita voipi, sanoi ne siellä konttorissa sitten mitä sanoivat. | ||||
|
15.12.2024 02:25 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Tuosta jonosta vain 2634, 2646, 2732 ja 2813, eli aiemmin huutokaupattavina olleet. Muut huutokaupattavat ovat VR:n ilmoituksen ( https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/osana-yhteiskuntaa/vr-myy/dieselveturit/ ) mukaan 2551, 2607, 2620, 2640 ja 2731. | ||||
|
15.12.2024 00:16 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kohtaa videossa mainitaan, että veturikorjauspaja laitteineen luovutetaan Suomalaisille. Ja tässä ollaan Båtwiikissä. | ||||
|
14.12.2024 23:58 | Lasse Holopainen | ||
| No joo, toki harvemmin kaksi erilaista. Varsinkin jos toinen on rikki. | ||||
|
|
14.12.2024 23:17 | Nikolas Peippo | ||
| Kari, Dr19 vetää enemmän kuin kaksi deeveriä. Suurimmat junapainot 2*Dv12:lle on 1800 tonnia ja 1*Dr19:lle 2500 tonnia (näihin voi olla rataosakohtaisia poikkeuksia, joillain yksittäisillä rataosilla Dv12-pari voi vetää reilusti isompiakin junia, mutta yleisimmät painorajat kahdelle Dv:lle ovat reilusti alle 2500 tonnin). | ||||
|
|
14.12.2024 22:47 | Rasmus Viirre | ||
| Ilmeisesti näistä vetureista se kahdeksan Dv12 menee huutokauppaan, sekä Dr16 2813. | ||||
|
14.12.2024 22:27 | John Lindroth | ||
| Upea kapearaide kuva DDRstä vuodelta 1988! Nämä ovat aarteita! | ||||
|
|
14.12.2024 22:11 | Kevin Glynn | ||
| Yöjunissa on usein 2 veturia | ||||
|
|
14.12.2024 22:00 | Lasse Holopainen | ||
| N e ä m m ä ne laittaa koomisimmat kokoonpanot pimeän aikaan. | ||||
|
Kuvasarja: Turun–Kupittaan ratatyöt |
14.12.2024 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Huomenna alkaa liikenne. Tänään koko illan suhasi Tka8 583 edestakaisin kaksoisraiteella, ja juuri äsken meni Sr1 vaihtotyönä Turusta Kupittaan suuntaan. | ||||
|
14.12.2024 21:39 | Tauno Hermola | ||
| En muista enää yksityiskohtia, Veikko Vuorikari ne varmaan aikanaan kyllä kertoi; väsymismurtumasta kuitenkin oli kysymys. VTT (vai TKK?) suunitteli uudestaan ja testasi kriittisen kohdan ja ongelma saatiin ratkaistua ja Ässä Nupen tuotanto, myynti ja toimitukset voitiin aloittaa uudestaan. | ||||
|
14.12.2024 21:34 | Joonas Kauppinen | ||
| Taidan tunnistaa alueen, jos olen oikeassa niin oikealla puolella on ringgadebroen silta joka ei näy kuvassa. Veturitalli on todennäköisesti purettu koska olen myös käynyt Aarhusissa ja tässä paikassa ei ole enään veturitallia. | ||||
|
|
14.12.2024 20:58 | Noah Nieminen | ||
| Juna on PYO 269, Sr2 on hinauksessa. | ||||
|
14.12.2024 20:57 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuvakulma! | ||||
|
14.12.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Uskon, että arvauksesi 3 - 6 veturista on sangen lähellä totuutta, olihan Båtvikin laituriin tulleen laivan tuomia kuljetusesineitä (kansalaisista MiG-15 tai 17 kiireettömiin varaosiin?) pitänyt myös siirrellä alueen sisäisinä kuljetuksina. Hmm. Niin milloinkas niitä varhaisia Antonov-kuljetuskoneita tulikaan laivueille käyttöön? Ainakin kaksitasoinen Antonov An-2 (Nato-koodilla "Colt") lensi ensilentonsa 1947. Lieneekö CCCP-lentosotamiehet saaneet ensikosketuksensa ilmailuun Friggesbyn kentällä juuri An-2:illa? Toisin sanoen: sotilastukikohdassa touhua riitti. Hikihän tunnetusti säästää verta ja joutilaisuuden tuomia paheita torjuttiin sulkeisharjoituksilla....? |
||||
|
14.12.2024 20:00 | Tommi Koskinen | ||
| Tämän päivän jälkeen tuo vasemman puoleinen onkin Ylivieskan tapauksessa se vanha. :) | ||||
|
14.12.2024 19:34 | Teemu Saukkonen | ||
| En ole Fakkseja nähnyt yli vuoteen. | ||||
|
|
14.12.2024 18:51 | Rasmus Viirre | ||
| Ovatko Fakksit vielä käytössä Karjalan radalla (Joensuusta pohjoiseen) vai korvattiinko ne näillä idän löysäpulteilla? | ||||
|
14.12.2024 18:46 | John Lindroth | ||
| "Stylish Steam Railroading" Great Picture! | ||||
|
|
14.12.2024 17:33 | Aapo Niemelä | ||
| Oikeen ruoskalla lähetty liikenteeseen :) | ||||
|
|
14.12.2024 17:11 | Kevin Glynn | ||
| Tervetuloa Vaunut.orgiin! | ||||
|
|
14.12.2024 16:52 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallista | ||||
|
|
14.12.2024 15:35 | Eljas Pölhö | ||
| Venäläisten vetureiden korjaus- ja huoltolaskuja on Karjaan ja Pasilan varikoilta. Vainikkalan ja Porkkalan rautatien välillä kulki säännöllinen junavuoro. Junassa kulki vain venäläistä kalustoa veturia myöten. En tiedä kuinka monta veturia Porkkalassa oli kerrallaan. Liikenneveturi, sille varaveturi ja vielä varaveturin vara, jottei vaan tarvitse alentua pyytämään VR:ltä lainaveturia. Lisäksi Vainikkalasta saapuneen junan veturi ennen lähtöään takaisin. Puhdas arvaus on jotain 3-6 veturia. | ||||