Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09.2024 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa ennenvanhaan jopa erityisiä juhannusjunia Aavasaksalle. Käskylehdissä niistä aina tiedotettiin henkilökunnalle. | ||||
|
20.09.2024 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: matkustajia keskimäärin päivässä kesällä 45 ja talvella 68. Laiturin pituus 20 m "50 vuotta sitten": Kouvolan ja Kotkan liikennealueet eivät tilastoineet seisakkeiden matkustajia liikennepaikkakortteihin 1970-luvulla, joten en tiedä määrää. |
||||
|
20.09.2024 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen vuosi, jolloin Tavastilaan on merkitty vaunukuormaliikennettä on vuosi 1972. Silloin vaunukuormia lähetettiin 18 vaunua ja saapui 3 kpl. | ||||
|
20.09.2024 18:57 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: Muhokselta lähetettiin 72 vaunukuormaa ja saapui 236 vaunukuormaa. Matkalippuja myytiin 8477 kpl, joista 205 oli kuukausilippuja. Tuolloin lähtenyt tavara (sis. kappaletavara) oli koneita, rautaromua, huonekaluja ja maanäytteitä. Saapunut tavara oli lannoitteita ja betoninäytteitä. Oulujoki Oy, Imatran Voima Oy ja Muhoksen romuliike olivat paikkakunnan suurimmat rautatiekäyttäjät. "50 vuotta sitten" 1974: vaunukuormia lähetettiin 146 kpl ja saapui 180 kpl. Matkalippuja myytiin 22449 kpl. Laskentojen mukaan asemaa käytti keskimäärin/vrk 96 matkustajaa elokuussa ja 77 lokakuussa. Hallinnollisesti Muhoksen iV luokan asema muutettiin pysäkiksi 1.7.1963 lukien. Asemaksi se palautui, kun luokittelu muutettiin 1970 keskusasema-asema-seisake-tyyliseksi. |
||||
|
20.09.2024 18:29 | Eljas Pölhö | ||
| 1978: Ylitorniosta lähti 16 vaunukuormaa ja saapui 43 vaunukuormaa, joten ainakin siihen asti se kuormausraide sinnitteli. Minulla ei ole tätä uudempaa liikennepaikkakohtaista tilastoa käytettävissäni. | ||||
|
|
20.09.2024 16:56 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Antti, eiköhän tuttusi, käynyt täällä tanssimassa: https://vaunut.org/kuva/157807?paik=Kauliranta | ||||
|
20.09.2024 15:52 | Antti Grönroos | ||
| Ossi, ainoastaan päärataa käytetään, vaihde noihin teollisuusraiteisiin on otettu pois ja siksi stop-merkki on noiden kahden raiteiden välissä. | ||||
|
|
20.09.2024 12:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko tuo miten vahva tieto että jo junassa 55839 tulisi, kun kyseinen juna lähtee Kymistä yöllä jo to 26.9. puolella? Aikatauluissa on (ainakin vielä) torstain juna 2338 (Saapuu Kymiin 16:27) ja perjantai-illan juna 2339 (Lähtee Kymistä 21:34). Tämä viittaisi siihen että veturia tarvitaan vielä perjantaina, koska 2338:n runkoa ei kai ehditä lastaamaan ja siirtämään torstai-illan aikana? Tosin onhan siellä muitakin vetureita, jos niitä käytetään? |
||||
|
20.09.2024 11:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nimenomaan näin se oli, Jarno muistaa oikein: https://yle.fi/a/3-12309655 . Linkin takaa löytyvät mm. lauseet »Mukana suunnittelussa olivat kuljettajat, vaihtotyönjohtajat sekä työsuojeluvaltuutetut. Olemme tyytyväisiä, että saimme juuri meitä palvelevan veturin.» Eo. räpsähuomioni koskevat yleisesti kokemustani erilaisista kulkulaitoksista, jotka siis koostuvat lähinnä linja-autoista. Mitä sen sijaan tulee tähän nimenomaiseen Krokotiiliin, kuljettajan vesipullo löytyy todennäköisimmin Dimex-housujen reisitaskusta. Tyypillisesti nykyaikaisen päivystysveturin käyttötunneista suurin osa kun kertyy käkättimellä ohjaten. |
||||
|
|
20.09.2024 11:07 | Kari Haapakangas | ||
| Pitipä ihan tarkistaa vanhoista kartoista mitä "asemarakennuksen eteläpuolella" tässä tapauksessa tarkoitti. Aika täsmällinen kuvaus itse asiassa. Karttojen perusteella ko. raiteen läpiajettavuus poistui joskus 1970-luvulla, mutta itse raide sinnitteli pitempään kuin pidempi kohtausraide. | ||||
|
20.09.2024 10:45 | Jarno Piltti | ||
| Tupakkapaikan varustelutaso näyttää hyvältä. | ||||
|
|
20.09.2024 10:42 | Jarno Piltti | ||
| Eikös Dr19-projektissa korostettu koko ajan että loppukäyttäjät eli duunarit on mukana suunnittelussa? Eli ei ole missään norsunluutornissa piirretty tämäkään ohjaamo vipstaakeineen? | ||||
|
|
20.09.2024 10:21 | Eljas Pölhö | ||
| Ennen raskasta kiskotusta 1960-luvulla paikalla oli asemarakennuksen eteläpuolella lyhyt läpiajettava kuormausraide ja vastakkaisella puolen pidempi kohtausraide. 1960: vaunukuormia lähti 45 kpl ja saapui 97 kpl. Matkalippujja myytiin 6184 kpl, joista kuukausilippuja 246. 1964: vaunukuormia lähti 5 kpl ja saapui 91 kpl. Matkalippuja myytiin 1682 kpl, joista kuukausilippuja 143. Pääasialliset tavaramäärät olivat paikallisten kauppojen kauppatavaraa. |
||||
|
|
20.09.2024 10:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kaulirannan/Kaulinrannan liikenne romahti rajusti 1960-luvun alkupuolella. 1960: vaunukuormia lähti 595 kpl ja saapui 1742 kpl. Matkalippuja myytiin 6682 kpl, joista kuukausilippuja 12. 1964: vaunukuormia lähti 36 kpl ja saapui 584 kpl. Matkalippuja myytiin 900 kpl, joista kuukausilippuja 26. ... 1974: vaunukuormia lähti 68 kpl ja saapui 475 kpl. Kaulirannasta lähetettiin puutavaraa ja osuusliikkeen kauppatavaraa. Sinne saapui rehuja ja elintarvikkeita. 1960-luvun alussa Kaulirannan ja Marjosaaren vaihtotyöt suoritettiin pääasiassa Aavasaksan Kisko-Kallella. Isompia vaunumääriä liikuteltaessa Tornio-Aavasaksa-tavarajunan Tk3 kävi täällä perillä saakka. |
||||
|
|
20.09.2024 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkäpä juuri siksi mainittu räpsä onkin kätketty kuva-alan ulkopuolelle. Se on muuten myös luultavin syy siihen, miksi erään toisen laitoksen ajopöytä on kalteva; siten ettei vesipullo aikaa voittaen pysyisikään pöydällä koneen nuljuessa kiskoja pitkin. | ||||
|
20.09.2024 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Kehärataa P-junat kulkevat Helsingin ja Hiekkaharjun välillä ja I-junat vastaavasti Helsingin ja Tikkurilan välillä. | ||||
|
20.09.2024 09:10 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa kakkosraiteella on liikennettä useimpina viikonpäivinä ja joskus montakin kertaa päivässä. Kolmosraiteella sen sijaan liikenne on harvinaisempaa, yleensä vain muutamia kertoja kuukaudessa. | ||||
|
|
20.09.2024 09:09 | Julius Ylitalo | ||
| Ylitornio on kaunis kunta Ruotsin rajalla. Seisakkeella pysähtyvät Kolarin yöjunat. | ||||
|
|
20.09.2024 08:45 | Julius Ylitalo | ||
| Vantaankoski oli vuoteen 2015 asti M junan pääteasema ennen kuin Kehärata avattiin liikenteelle jolloin myös M linjatunnus poistui I:NÖn ja P:n tieltä | ||||
|
|
20.09.2024 08:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, ainakin Onni Vilkas Oy:n Tampereen pikavuorolinjan vakituinen linjurinkuljettaja muistutti olemukseltaankin vinttikoiraa. Pitkä, kapoinen eikä vitkastellut ajosuoritetehtävässään. Mitä vesipullon sijoitteluun komentosillalla tulee, niin yleensä H2O on ei-kaivattu vieras mainitun sillan hienojen elektroniikkojen kannalta. Siis tarkkaa harkintaa, eix jeh? |
||||
|
|
20.09.2024 08:15 | Timo Haapanen | ||
| Mitähän toimintoja nuo oikeanpuolimmaiset kolme nappulaa keskimmäisen "television" alla ovat? Ovatko muuten kaikki nappulan näköiset nykymuodin mukaisia hipaisukytkimiä? | ||||
|
|
20.09.2024 07:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Televisioita näyttää olevan peräti kolme kappaletta. Noinkohan nekin ovat analogisia? Vaikkei kahvimukitelinettä näy kuvan sektorissa, sellainen saattaa silti piileskellä kuva-alan ulkopuolelta. En muista, kun minut on käsketty Krokotiilin kajuuttaan vain kerran, tapauksen täytyi melkein olla tiistaina 28/2-2023. Se oli Perkiön varikolla, luultavasti »Keskitiellä» (r. 877), siinä pohjoispuolella. Kroksun numeroa en muista. Kahvikuppitelakkaa koskeva huomio on teknisen piirtäjän havainnoksi terävä, herra Esa. Vesipullon sopiva laskupaikka on sellainen asia, jota laitoksen käyttäjä etsii ensimmäiseksi, mutta joka tulee ohjaamon kojeiden sijoittelua ja ergonomiaa funtsailevalle suunnittelijalle mieleen viimeisenä. Kaikenlaisia pattereita, puhaltimia, vipperöitä ja ilmasuuttimia kyllä riittää. Ilmankos moni vanhempi, pitkää pikitietä kulkenut linja-autonkuljettaja näyttääkin niin kuivakkaalta. |
||||
|
|
20.09.2024 07:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikoinaan tuokin on ollut uusi ja futuristinen :) | ||||
|
20.09.2024 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Rataosaston ilmoitus 25.10.1933: Ristinummen uusi pysäkkitalo voidaan ottaa rataosaston puolelta milloin vain käytäntöön. Huomautan kuitenkin että uudessa talossa ei, kuten ei entisessäkään, ole sähkövalaistusasetelmia [oli öljylamppuvalaistus]. ... Sähköasetelmain järjestäminen kohtaa kuitenkin joka tapauksessa tänä vuonna vaikeuksia koska ainakin rataosaston käytettävissä olevat varat ovat miltei lopussa. ... | ||||
|
20.09.2024 00:06 | Lasse Holopainen | ||
| Hei nyt sitten varotaan, ettei VR lue näitä kommentteja, ja saa taas mukamas hyvää syytä poistaa loppujakin sinisiä vaunuja. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin aseman laiturien asfaltointi v. 1932 |
20.09.2024 00:01 | Eljas Pölhö | ||
| Alkuperäisen päätöksen (15.6.1932) mukaan asfaltoitiin viisi laituria mainitulla tavalla. Kuudes laituri, eli kiitotavaralaituri päätettiin asfaltoida 1.8.1932 W. Rankan tekemän ehdotuksen ja Viarectan 2.8.1932 jättämän tarjouksen mukaan. Se laituri oli nupukivetty, ja se oli "Accumulatori-vaunuliikenteelle hankala tärinän vuoksi". Laituri vaati 200 metriä reunakiven nostoa ja 54 metriä uutta reunakiveä. Viarecta ehdotti (ja VR hyväksyi), että nupukivet jätettiin pohjalle ("muodostivat erinomaisen kantavan kerroksen"), tarvittaessa tasattiin, päälle levitettiin ohut tasauskerros emulsiosepeliä ja se päällystettiin 2,5 cm:n hiekka-asfaltilla. | ||||
|
20.09.2024 00:00 | Lasse Holopainen | ||
| Paitsi että kalustona onkin kymppi (näin oletan koska Stadi on sellanen kaupunki, että siellä on yliopistokin, joten kai siellä on enempi akateemisen arviointitaulukon käyttöä. Jos käytetäänkin ammatillisen oppilaitoksen arviointia, niin tuo on vitonen, siellä siis on 1-5, siihen päälle vielä tekemisen meininki, sekä kaluston ja sen käytön jalkaanmenevyys, edellyttäen että on hyvä ammattikoulu, kuten Työtehoseura, ja sitten vielä ala, jossa ajetaan. Vaikkei ajettaisi, on kuitenkin arviointinumerot ammatillisissa oppilaitoksissa tällä tavalla). | ||||
|
19.09.2024 23:51 | Lasse Holopainen | ||
| VR kun sen uusimisen tekisi, (tosin on kai tehnyt ja sen päälle romuttanutkin) niin tälle vaunulle ja muutenkin suomalaisille luksusjunille olisi aika kepuli homma. Näin 18 vuotta myöhemmin eihän niitä enää n e ä missään. Joitakin vuosia sitten kun n e ä ki, nehän olivat virallisen kirurginkliinisessä punavalkoisessa värityksessä. Toki eihän se ole vielä niin kanalaa, kuin kerrostaloravintolavaunun olemus, joka on tylsän väritön ja leikkaussalimaisen kliininen ja kaikkea muuta kuin jalkaanmenevä. VR varmaan todellakin säästää nykyään, kun ei ravintolavaunussa niin mielellään käy, kun valkoiset pöydät kiiltää, harmaat seinät seisoo, dieselkömyä ei havaitse, ja ei kuule alligaattorin pahua eikä muutakaan meteliä. Kyllä s i l l o n_ e n n e n vaan oli jalkaanmenevyydet, tyylekkyydet ja asianmukaisuudet asjallisella ja jalkaanmenevällä tolalla jalkaanmenevän asjallisessa kalustossa palvelun toimiessa asianmukaisesti, henkilökunnan vielä ymmärtäessä laitteiden toiminnastakin jotain. | ||||
|
19.09.2024 23:25 | Eljas Pölhö | ||
| Hlc 95051-95053 ovat entiset Hdk 103386, 103563 ja 103845 (merkintä muutettu 1970) Hlc 95054-95056 ovat entiset Hdkl 103984-103986 (merkintä muutettu 1970) Hlc 95057-95066 ovat entiset Hdkl 103990-103999 (merkintä muutettu 1970) |
||||
|
19.09.2024 23:22 | Lasse Holopainen | ||
| Onhan toi Dm12 myös tunnettu ominaisuuk... siis vioistaan. Virallisesti litterahan siitä lausutaan: DeeÄm-Raks-toista. | ||||
|
19.09.2024 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa että en muista että vaihtoiko Karelia tai joku muu Joensuun juna veturia sähköstä dieseliin Kouvolassa, ennenkuin sähköistys Imatralle oli valmis. Savon radan junat varmaan vaihtoivat koska kulkusuuntakin vaihtui. |
||||
|
|
19.09.2024 21:07 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittaisiko Jyrki, että EP7/8:n veturi vaihtui (yleensä) Kouovolassa sen jälkeen, kun sähköistys Riihimäeltä itään päin oli valmistunut? Sitä ennen eli tämän kuvan ottamisen aikaan ei kai ollut mitään syytä vaihtaa veturia Kouvolassa ellei sitten veturikierrollisista syistä näin olisi joskus haluttu erikseen tehdä. | ||||
|
|
19.09.2024 20:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta miksi veturi piti vaihtaa Kouvolassa, etenkin jos Riihimäki -Kouvola välin sähköistys valmistui vasta 1977, eli noin 9 kuukautta Kuvan oton jälkeen? | ||||
|
|
19.09.2024 20:45 | Jyrki Talvi | ||
| EP 7/8 veturi vaihtui Kv. | ||||
|
|
19.09.2024 20:35 | John Lindroth | ||
| Komea ajan kuva! | ||||
|
|
19.09.2024 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttäisi kahvimukiteline puuttuvan? Tehonsäätö - ja jarrukahvat (juna- ja suoratoimi) näyttävät olevan kuvassa. Suunnanvaihto merkkilamppuineen myös. Analogista painemittaria ei näköjään ole digitalisoitu, viisarin asennoista näkee kerralla, että onko paine okei vai eikö ole okei. ("Burdoon" putki on yksinkertainen ja toimintavarma [eli se kaarenmuotoinen soikioputki painemittarin sisälmyksenä!]). Taustapeilien säätöhän on niin tätä päivää. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
19.09.2024 20:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisiko siinä kuitenkaan muuta kuin puhdasta sattumaa. Tarkoituksellisuuden ymmärtäisi paremmin jos kyse olisi politiikasta, mutta nythän poliitikot päin vastaisesti ovat myöntämässä rataosan käytön jatkamista edesauttavaa rahoitusta, ja sulkemisen ajaminen tulee viranhaltijataholta. Mikä ihme muka voisi olla viranhaltijataholla motiivina niin palavalle tarpeelle sulkea rata, että sulkeminen ajettaisiin "väkisin"? Etenkin kun viranhaltijapäätökset aineistoineen ovat lähtökohtaisesti julkisia. Jos joku asiantuntija haluaa kaivella sillan kuntoon liittyviä dokumentteja ja "todeisteita", saa varmasti selville jos tietoja on jollain tapaa vääristelty. |
||||
|
|
19.09.2024 19:56 | Petri Nummijoki | ||
| Sähköistys valmistui Kouvolaan kesällä 1977 mutta Vainikkalaan ja Imatralle kylläkin 1978. EP7/8:n veturi varmaankin vaihteli vuodesta 1977 lähtien tilanteen mukaan. Syksyllä 1980 otetussa kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/18428 on vaihto Sr1 -> Dr13 Kouvolassa mutta kesällä 1980 otetussa kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/9443 lähdetään jo Helsingistä Dr13-vedolla. | ||||
|
|
19.09.2024 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| EP 8 "Kareliassa" näköjään Huru 13 veturina. Radanparannus- ja sähköistys valmistuivat idän pääradalla vuonna 1978. |
||||
|
19.09.2024 18:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ukkolan saha taisi myös tehdä egyptinparruja vientiin, niitä meni säännöllisesti Jyväskylän ohi 90-luvun alkupuolella junassa 6030 Pieksämäki-Tampere. | ||||
|
19.09.2024 18:13 | Jouni Hytönen | ||
| Taisin käydä Kaskisissa huhtikuussa 2008, jäiköhän se ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi? Toukokuun alussa 2023 tuli jokunen juna kuvattua Seinäjoen ja Ilmajoen välillä eli ihan nollille ei kuvienkaan osalta jääty. | ||||
|
|
19.09.2024 17:43 | Ossi Rosten | ||
| Hieman erikoisessa paikassa tuo tämän puolen stop-merkki.. Etummainen raide on hiljentynyt jo joskus? | ||||
|
|
19.09.2024 17:12 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että, sillon ennen... Mahtava kuva asianmukaisesta tilanteesta ja kalustosta. | ||||
|
19.09.2024 17:10 | Lasse Holopainen | ||
| On jalkaanmenevä | ||||
|
|
19.09.2024 14:53 | Timo Haapanen | ||
| Olen onnellinen, että tuo reissu tuli tehtyä, saattoi olla viimeinen mahdollisuus. | ||||
|
19.09.2024 12:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Satunnaisgeneraattorilla kohdalle osuneeseen kuvaan kommentti vuosien jälkeen: kuvanottohetkellä Heinolan flutingtehdas oli jo Enso-Gutzeit Oy:n omistuksessa. Tampellan metsäteollisuusdivisioona myytiin Ensolle jo 1991, Heinolassa muutos tapahtui vasta vuonna 1993. | ||||
|
|
19.09.2024 11:53 | Markku Pulkkinen | ||
| Eskolan sahalta lähti aikoinaan (90-luvulla) myös Railshipin pylväsvaunuja (vaunuyksikössä oli kaksi lyhytkytkennällä liitettyä kaksiakselista vaunua, tyyppimerkintä unohtunut, olisiko ollut Laas(?), rekisteröity alunperin Deutsche Reichsbahnille). Kuormana oli usein ns egyptinparrua (liekö sama kuin Rasmuksen mainitsema kiinanparru), josta kuulemma Egyptissä tehtiin rakennustelineitä. Kerran bongasin sellaisen vaunun parrukuormineen Gotthardin radalla Sveitsissä ohikulkevassa tavarajunassa. mietin mahtoiko vaunun lähtöpaikka olla Eskolan sahalla. Nythän tuollainen vaunukuormaliikenne on loppunut ja firmojen raiteet alkaa olla purettu ja junabongarin elämä käynyt yksitoikkoiseksi. | ||||
|
19.09.2024 10:50 | Petri Nummijoki | ||
| Lahdessa ehkä Vr1 oli nopein mutta sitä tuskin voidaan yleistää kaikille liikennepaikoille ja kaikenlaiseen vaihtotyöhön. Eiköhän Vr1 muutu joukon hitaimmaksi, kun lisätään riittävästi vaunuja perään, kaivataan pitkää toiminta-aikaa tai työtehtäviin sisältyy merkittävästi linja-ajoakin. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
19.09.2024 09:52 | Vertti Kontinen | ||
| Samaa olen pohtinut. Myös melkoinen sattuma, että se tapahtui juuri Seinäjoen terminaalin avauduttua... | ||||
|
19.09.2024 08:30 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä rataosa on nyt vaurioitunut Boris-myrskyn aiheuttamissa tulvissa. Opavan päässä tulvavesi on vienyt ainakin yhdessä kohtaa ratapenkan mennessään jättäen vain kiskot ja pölkyt jäljelle. Tätä kirjoittaessa liikennekatkoksen ilmoitetaan kestävän 1.11.2024 saakka. | ||||
|
19.09.2024 08:08 | Veeti Pietilä | ||
| Kyseessä on Dr19 | ||||