Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.06.2024 10:38 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuva JR:n avovaunusta, jota ei ole vielä "hätäkorjailtu". Vaunun puuosat ovat vielä asiansa osaavan vaunupuusepän tekemät, toisin kuin takana näkyvässä vaunussa, jossa päädyn pystytolppa on jo "mallia puhelinpylväs". Tuo umpitavaravaunun 61 takana oleva leveämpi umpitavaravaunu on n:o 72. Kakkonen näkyy kuvassa ja nuo isommat vaunut olivat 70-sarjaa. Myös vaunun maalaamaton liukuovi näkyy monissa 70-luvun alussa vaunusta otetuissa kuvissa. |
||||
|
06.06.2024 10:23 | Panu Breilin | ||
| Tämä pendo on tällä hetkellä konepajan alueella useampaan pätkään jaettuna (mutta kuitenkin vielä kiskoilla). | ||||
|
06.06.2024 10:07 | Juhana Nordlund | ||
| Minulle periaatteessa sopisi oikein hyvin se, että Nokianvirrankin kohdalla joen nimi olisikin Kokemäenjoki. Vastaavalla periaatteella tosiaan joitakin jokia on maassamme nimetty. Maantieto on mielenkiintoinen tiede. Järvet tai niiden osat voivat sisältää kapeikkoja, joskus pitkiäkin, ja vuolteita yms., molempia vaihtelevan määrän. Ne muistuttavat erehdyttävän paljon jokia eikä niistä aina voi olla varma, ovatko ne oikeasti järviä (järven osia) vai jokia. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat puheessaan maininneet esimerkiksi Vanajaveden (Hämeenlinnan kaupunkialueen läpäisevä osuus) jokena. He ovat kyseistä järveä katselleet rannalta käsin ja siitä tulleet omaan tulokseensa. Vanajavesikin kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Suomalaiset vesistömaisemat ovat etenkin kesällä todella kauniita. Se välittyy yllä näkyvästäkin kuvasta. |
||||
|
06.06.2024 09:06 | Jari Välimaa | ||
| Voi mennäkin ... | ||||
|
06.06.2024 05:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin se kai sittenkin on. Meillä on Timon mainitseman saturaatiopisteen saavuttamiseen vielä matkaa viisi vuotta. Tai kolme viikkoa, jos lasketaan alun susipariaika mukaan. | ||||
|
|
06.06.2024 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hausja ja ilmeikäs idea! Arvata vain sopii, kuinka tällainen menisi HSL:llä läpi? Enkä usko että menisikään... |
||||
|
06.06.2024 00:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salattava? Siis vielä tänäänkin? | ||||
|
|
06.06.2024 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensin 16 vuotta parisuhdetta eksän kanssa ja nyksän kanssa neljännesvuosisata, joten uskallanpa itsekin tuoda lusikkani soppaan ja todeta: - parempi tossun alla kuin taivasalla. | ||||
|
|
05.06.2024 23:31 | Miitre Timonen | ||
| Kyllä kasarilla oli turvallisempaa, kun ei näkynyt junat Juliassa ;P | ||||
|
|
05.06.2024 22:13 | Juhana Nordlund | ||
| Ne vaunut, jotka kuvassa kohtalaisen kunnolla näkyvät, näyttäisivät olevan 100-paikkaisista vaunuista muutettuja (eli ei siis ryhmään 22601 - 22641 kuuluvia). | ||||
|
|
05.06.2024 21:25 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja solttujunista. | ||||
|
05.06.2024 21:18 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä "Stonka" on valmistunut vuonna 1977 numerolla SM42-912. Nykyisen numeron SM42-1315 veturi sai vuonna 2012 tapahtuneen modernisoinnin yhteydessä. | ||||
|
05.06.2024 21:02 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
05.06.2024 20:37 | Teppo Niemi | ||
| Käsittäökseni 94 paikkaisissa Ei vaunuissa 22601 - 22641 oli sähkölämmityksen lisäksi myös höyrylämmitys. Ja 100 paikkaisista Ei vaunuissa pakkasnesteellä täytetty keskuslämmitys Siro-kattilalla ja vastavirtakojeella varustettuna. Niitä tarvittiin Helsingin lähiliikenteessä ennen Sr1 veturien tuloa, jolloin veturivetoisia junia vedettiin Sr12 veturipareilla. | ||||
|
|
05.06.2024 20:32 | Jonne Seppänen | ||
| Näyttää olevan lähiliikennevaunustoa, olisiko otettu Helsingin ja Riihimäen välillä kulkenut "puupaikku" korvaavaan työhön. Näissä sähkölämmitykselle muutetuissa Ei-vaunuissahan ei ollut kaikissa säilytetty muuta lämmitysmuotona. | ||||
|
|
05.06.2024 19:24 | Timo Salo | ||
| Varmennan tuon A-P:n lausunnon 110%:sti 42v:n avioliittokokemuksella, mutta siihen komentamiseen tottuu 20v:n jälkeen... Lohduttavaa!!!??? :-) (sama zombimainen olo tuli 12 tunnin päivän ja 900 km:n ajon jälkeen) | ||||
|
05.06.2024 19:15 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hyvä kuvakulma! | ||||
|
05.06.2024 19:06 | Tuukka Varjoranta | ||
| Näyttää UNIFE/UNISIG:in ERTMS-logolta tuossa keulassa. Etualalla nähdään myös ETCS-järjestelmän eurobaliisi eli ETCS-varusteltua rataa näyttää olevan, niin on varmasti kalustokin. | ||||
|
05.06.2024 18:59 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mielenkiintoinen tilanne! Noin 11 vuotta sitten samantyylisellä kokoonpanolla, mutta eri veturein: https://vaunut.org/kuva/83767 |
||||
|
|
05.06.2024 18:47 | Simo Virtanen | ||
| Kuvauspäivänä Neuvostoliitolla oli elinaikaa tasan 1 v 2 kk. Elettiin siis vielä vanhan järjestyksen aikaa, vaikka Berliinin muurin murtumisesta olikin kulunut paria viikkoa vaille vuosi. | ||||
|
|
05.06.2024 18:12 | Hannu Peltola | ||
| Kakkos-Bemarit ovat tässä vaiheessa olleet kuuminta hottia puolustusvoimien kalustossa, ensimmäiset yksilöt tulivat Suomeen 1988. Vaunuissa oli vielä 1990-luvun alussa suuret kokardit, jonka avulla PST-miehen olisi ollut helppo ottaa vaunu piikille! | ||||
|
|
05.06.2024 17:59 | Rasmus Viirre | ||
| Kylläpä on bmp:t pieniä verrattuna Teveen! :0 | ||||
|
|
05.06.2024 17:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, täällähän saattaa olla sellaisia nuorempiakin rautatieharrastajia, jotka eivät ole vielä päässeet nauttimaan perhe-elämästä. Se, että frouva kantaa asuinrakennuksen päälle rakennettuun huvimutteriin, johon perheenpää on piiloutunut selvittämään ajokoomaa eli linjahypnoosia, pölynimurin, ei siis enteile sitä, että frouva siivoaisi siellä. Se merkitsee sitä, että frouva olettaa epäsäännöllisten työvuorojensa välillä toipuvan perheenpään ryhtyvän siivousaskareisiin. | ||||
|
|
05.06.2024 16:58 | Jukka Martio | ||
| Tuo laiva on Heinolan seurakunnan silloin omistama "Arkki". | ||||
|
05.06.2024 16:58 | Ilkka Hovi | ||
| Mainiota hyvä kuva ja antaa uskallusta kohentaa kuvia. Vaunujen askelmien vieressa oleva pystylevy reikineen. Mikä tarkoitus ? Olen ilmeisesti lukenut huonosti kuvien selityksiä. |
||||
|
|
05.06.2024 16:51 | Jukka Martio | ||
| Jos kerosiinivaunuja on ollut, en ole varmaan osannut niihin kiinnittää huomiota. Lusissa on harjoituksia ollut usein, mutta tuskin niiden vuoksi ainakaan yleensä on ollut junilla polttoainekuljetusta. | ||||
|
05.06.2024 16:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Löytyipä tuohon ihmettelyyni vastaus: Rautatiehallitus sitoutui luovuttamaan vaunut vedenmyyjälle veden kuljettamista varten. Tuskinpa kuitenkaan ihan omistukseen, vaan käyttöön. |
||||
|
05.06.2024 14:09 | Jarno Piltti | ||
| Postikorttiainesta! (Jos niitä nykyään enää kukaan ostaa?) | ||||
|
05.06.2024 14:07 | Jarno Piltti | ||
| Hyvin sommiteltu kuva, juna on loputtoman pitkä. | ||||
|
|
05.06.2024 14:06 | Jarno Piltti | ||
| Näitkö Jukka Heinolassa kerosiinivaunuja Lusin lentosotaharjoitusten aikaan? Olen kuullut huhuja että tällaisia olisi ollut, kuvia en ole nähnyt. | ||||
|
|
05.06.2024 14:04 | Jarno Piltti | ||
| Ja juna on silti lyhyempi kuin silta. No, pidempi kuin sen pääkaari sentään. Alus vasemmalla ei liene Neuvostoliiton lipun alla purjehtiva vakoilija? Kuulemma itäisiä TIR-rekkoja parkissa aina sotaharjoitusten liepeillä? | ||||
|
05.06.2024 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Sotilasjunat ovat olleet nyt paljon keskusteluissa. Mankissa tunnelma oli tällainen melkein päivälleen 41 vuotta sitten, kun puolustusvoimien kalusto palasi Kirkkonummella olleesta puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatista. | ||||
|
|
05.06.2024 13:56 | Hannu Peltola | ||
| Jukalla on käynyt hieno tuuri, että on saanut tämän ikuistettua! Vuonna 1982 ei tainnut kovin helposti mistään saada ylimääräisten junien aikatauluja. Ja tosiaan mittava juna yhdelle Deeverille, varmaan on hetki kestänyt,ennen kuin juna on päässyt matkavauhtiin. | ||||
|
|
05.06.2024 12:54 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä noilla aamuilla on syytä pitääkin salassa! Aloin jo hämmästelemään että me oltiin Joutjärven kirkossa aikoinaan, mutta se olikin joulukuussa -81 eli vuotta aikaisemmin. Hennalasta siis mutta sinilaattaisia oltiin. | ||||
|
|
05.06.2024 12:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| No nyt on yhdellä Deeverillä vedettävä kunnon juna! | ||||
|
05.06.2024 12:27 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, noin kaukaisten tapahtumien ajoittaminen on aina vähän hankalaa, mutta saattaa olla, että uuden uoman puhkeaminen Lukkilansalmeen voi liittyä ylävirran suunnalla tapahtuneeseen Näsijärven laskusuunnan vaihtumiseen. Tai sitten näillä tapahtumilla on eroa parikin vuosituhatta... | ||||
|
|
05.06.2024 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Katkaiseeko järvi joen, vai onko järvi vain joen laajentuma on aina vähän tapauskohtaista. Iijoessa on Pudasjärvellä aivan mahtava järvidelta, vaikka järvi ei niin kummoinen olekaan. Oulujoessa on Utajärvi ja Sotkajärvi, jotka tällä hetkellä ovat lähinnä malliesimerkkejä rujosta vesivoimarakentamisesta. Kemijoessa on Kemijärvi, ihan kunnioitettavan kokoinen, mutta niin vain Kemijärveen laskee Kemijoki ja Kemijärvestä lähtee Kemijoki. | ||||
|
|
05.06.2024 12:03 | Riku Outinen | ||
| Hieno ja harvinainen kuva! Kakkos-bemareita, varmaankin Parolaan tämä, aika lyhyt kuljetus jos linnuntietä otetaan viivoittimella. | ||||
|
|
05.06.2024 11:58 | Timo Salo | ||
| Tämän parempaa kuvaa "Kokemäenjoen" muinaisuomasta en löytänyt yhtäkkiä. Lätän takana se kuitenkin näkyy lähes umpeen kasvaneena. Vettäkin näkyy rutakon pohjalla. Taustalla näkyvän pellon poikki vesi virtasi nykyiseen uomaansa.Liittyy kuvaan:https://vaunut.org/kuva/168488 | ||||
|
05.06.2024 11:20 | Tuomas Pätäri | ||
| Korjattu. Olipa tullut erikoinen virhe, tiesin kyllä minne tämä on menossa... | ||||
|
|
05.06.2024 11:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Jokea ja vesistöä en sentään sekoittanut, ulottuuhan vesistö sentään esimerkiksi Ähtärin pohjoispuolelle asti. Joet alkavat sieltä mistä niin on päätetty, ja etenkin Suomen rikkonaisissa piirteissä nämähän pitää vain "tietää", ja nyt vain tiesin väärin tai kouluvuosilta muistin väärin. Pääteltävissähän nämä eivät ole: Kaksi saman tyyppistä tapausta voi olla eri paikoissa eri tavoin: Esimerkiksi Kymijoki (nimenä) saa alkunsa Päijänteestä vaikka sen alkuosassa on vain pieni jokimainen pätkä Kalkkisten kohdalla, jonka jälkeen tulevat Heinolan seudun suuret järvet Ruotsalainen ja Konnivesi. Kymijoen logiikalla Kokemäenjoki siis voisi alkaa jo Nokialla Pyhäjärvestä, ja Kokemäenjoen logiikalla Kymijoki voisi alkaa vasta Vuolenkoskella Konnivedestä :) |
||||
|
|
05.06.2024 10:43 | Timo Salo | ||
| Lisätään nyt vielä eri kommenttina ajatus siittä, että Melon ja Hartolankosken padot avattaisiin täysin. Silloin maisema muuttuisi melkoisesti ja nuo järvialueet kutistuisivat jokimaiseen muotoon... Esim. Melon pinnankorkeusero on muistaakseni 18 metriä ja Hartolankoskesta ei ole edes huonoa arvausta! Maisema muuttuu vuosisatojen myötä ja nimiä ei aina "päivitetä" nykytilanteen mukaan. Kuloveden pinta merenpinnasta on vielä Sastamalassa, Tyrväällä, Vammalassa, what ever, (eli Rautavesi) on sama 57 m. Joen alajuoksullahan on vielä lisää patoja/voimalaitoksia(?), mutta niihin en ole tutustunut. Harjavallassa ainakin on lähes järven oloinen suvanto padon yläjuoksulla???https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/q3508740y/wqfi.html | ||||
|
05.06.2024 10:40 | Julius Ylitalo | ||
| Paljonkohan maksaa jos tuohon rakennettaisiin uusi lyhyt asemalaituri | ||||
|
05.06.2024 10:38 | Julius Ylitalo | ||
| Ennen tässä on ollut Kinnarin seisake. | ||||
|
|
05.06.2024 09:53 | Timo Salo | ||
| Lisätään vielä Juhanan oikeaan osuneeseen selvitykseen Kokemäenjoen alkupää: Pyhäjärvi laskee Nokianvirtaan, jossa on Emäkoski. Se on taas "hävinnyt" Melon voimalaitoksen myötä. Nokianvirta taas laskee Lukkilansalmen kautta Kuloveteen. Huom. pysäkki ko. salmen kohdalla oli aikanaan Lukkisalmi ja siitä puhekielessä täällä puhutaan. Nokianvirta laski ammoisina aikoina lähempänä rataa olevan "muinaisuoman" kautta Kuloveteen. Nykyään se on vain märkä prunni, jota turistit käyvät hyttysten iloksi kulkemassa läpi. Tuo nykyinen Lukkilansalmi puhkesi kallioon vuonna xxxx ja kaikki vedet kulkee nykyään sen kautta...Eikös Kokemäenjoen vesistöön kuulu latvavesiä myöden kaikki järvet, kuten Näsijärvi ja muut. Kokemäenjoki taas on eri juttu... Ainakin Teppo Mäkelän oppikirja "SUOMI ja muut pohjoismaat" vuodelta 1962 väittää niin!Meniköhän tämä asia nyt lopullisesti sekaisin. Kuitenkin paikalliset puhekielen termit ei aina vastaa "todellisuutta". Meille ainakin opetettiin Linnavuoren kansakoulussa, että nuo Juhanan mainitsemat järvet ovat Kokemäenjoen suvantoja. Matkalta siihen liittyy paljon muitakin vesiä kuten Kyrösjärven reitti, jota myöden Siuroon radan varteen uitettiin/laivattiin tavaraa Kyröskoskelta junaan lastattavaksi... Joissain junakuvissakin mielestäni näkyy Kuloveden työjuhta hinuri nimeltä Kulovesi. (yllättäen) | ||||
|
|
05.06.2024 08:10 | Rasmus Viirre | ||
| ”Talvivaaraan”? | ||||
|
|
05.06.2024 06:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tyrvään voimalaitoksen sijaintipaikka on Hartolankoski. Se on siis Kokemäenjoen alkamiskohta. Kokemäenjoen vesistö on sitä vastoin paljon laajempi juttu. Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi (Hartolankosken toisella puolella Kokemäenjokeen nähden) kuuluvat niihin, ja monet muutkin (kaukanakin edellä mainituista) sisävedet, joiden vesi virtaa kohti Kokemäenjokea, ja samalla Kokemäenjokea pitkin Selkämereen. Arkisessa kielenkäytössä Kokemäenjoki ja Kokemäenjoen vesistö voivat joskus sekoittua keskenään, mutta tuon joen alkamiskohta on todellakin tuossa pisteessä, jonka Tero mainitsi. |
||||
|
|
05.06.2024 00:21 | Onni Tikkala | ||
| Se lojuu yhä Ilmalassa. | ||||
|
04.06.2024 23:42 | Otto Tuomainen | ||
| Luultavasti tämä on Pesa 218M. | ||||
|
04.06.2024 22:46 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan paljon halvemmaksi tule ajattaa nämä Patokankaan junat sähköllä kuin Dr18:a? Ehkä liikesalaisuus? | ||||
|
04.06.2024 22:36 | Eljas Pölhö | ||
| Otsakkeessa on näppäilyvirhe: sarja on TKt48. Kuvan veturi on Fablok 4733/1956, hylätty vuonna 2000. Näitä on valmistettu PKP:lle (valtionrautatiet) 191 kpl eli TKt48-1 (HCP 1527/1950) - TKt48-191 (Fablok 4781/1957), teollisuudelle 4 kpl eli TKt48-1686/1844/1845/1846 numeroiden ollessa HCP:n valmistenumerot sekä Albaniaan 8 kpl eli TKt48-01 (Fablok 2922/1951) - TKt48-08 (HCP 1680/1952). Albaniaan toimitettujen valmistenumerot ja liikennenumerot eivät olleet samassa järjestyksessä (Fablok 2922/2923/HCP 1684/1681/1682/1683/1685/1680). Vuoden 1971 alussa kaikki 191 olivat vielä kirjoilla, 1981 alussa oli 175 veturia, 1991 alussa 54 veturia ja 2000 alussa 8 veturia kirjoilla. |
||||