Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.06.2025 23:31 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva juhlajunasta! | ||||
|
16.06.2025 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Millähän tulevaisuudessa käydään linjalle jymähtäneet Sr2:t ja Sr3:t noutamassa pois, jos varmatoimiset Sr1:t hävitetään täysin? (Tosin itsekkään en vierittäisi montaa kyyneltä näiden vuoksi). | ||||
|
16.06.2025 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö tämä, tai tällaista on käytössä tai olemassa? | ||||
|
16.06.2025 18:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin tarkennuksen sillä olisi saanut käsin kohdalleen. | ||||
|
|
16.06.2025 17:53 | Asmo Rasinen | ||
| Leica Digilux 3 | ||||
|
Kuvasarja: Latvija! |
16.06.2025 17:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Samaa pohdin minäkin. Jos on käynyt Riikassa, on paikan nimi tällöin Riikka. | ||||
|
|
16.06.2025 17:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä kamera sinulla on? | ||||
|
16.06.2025 15:57 | Samu Matosaari | ||
| Korjasin. | ||||
|
16.06.2025 15:43 | Noah Nieminen | ||
| Kesäinen fiilis kuvassa. Hieno! | ||||
|
16.06.2025 15:43 | Pietu Tuovinen | ||
| Yleisön pyynnöstä huolimatta https://youtu.be/CWNWg1Aq0CY?si=cLplSFwCm3k7_t-1 Videosivusto jäi tekovaiheeseen meistä riippumattomista syistä, mutta youtubesta löytyy nyt koko hoito |
||||
|
|
16.06.2025 15:43 | Noah Nieminen | ||
| Tosiaan, Minkiö taipuu Minkiöllä, mutta helpostihan ihan suomen kielen helposti taitavalla tämmöiset tarkat asiat menevät varmasti vähän sekaisin ihan kellä vain. Suomen kieli on vaikeata :) (vaikeaa) | ||||
|
|
16.06.2025 15:31 | Paavo Joensuu | ||
| Minkiölläpäs | ||||
|
16.06.2025 14:56 | John Lindroth | ||
| Hieno muistorikas kuva! | ||||
|
|
16.06.2025 14:21 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä juhlalle aina löytyy hyvä syy, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 115 vuotta siitä kun perustettiin rautatieyhtiö (8.12. 1910), jonka nimiin ostettiin kamariherra Linderiltä Hyvinkää-Kytäjä -rataosuus ja päätettiin ryhtyä rakentamaan Kytäjä-Högfors (Karkkila) -rataosuutta. Samalla tänä vuonna vietetään maailmalla myös rautateiden 200 -vuotisjuhlavuotta. | ||||
|
16.06.2025 13:32 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos :) | ||||
|
|
16.06.2025 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, herra Ilari. Tilannekuvana aivan kaksoisplushyvä!!! | ||||
|
16.06.2025 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari: ilmiön nimi: "vastasähkömotorinen voima". Paitsi oma hyötynsä, josta mainitsit, oli siitä myös haittaakin. Siitä päästäänkin isojen dieselvetureidemme yhteen "ominaisuuteen": - kentänheikennys. |
||||
|
16.06.2025 12:50 | Kari Haapakangas | ||
| Sinänsä hämmästyttävää, että Naantalin radalla edes pystyy tötteröimään noinkin vahvasti "umpimetsää" -otoksen. | ||||
|
|
16.06.2025 11:03 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
16.06.2025 10:02 | Simo Virtanen | ||
| Inhaa itärautaa. En kovin montaa kyyneltä vierittäisi tämän poistumisen johdosta. Sitten kun viimeisiä viedään ja pitäisi jokin museoidakin niin silloin voidaan olla toista mieltä. |
||||
|
|
16.06.2025 09:49 | Juho Rintala | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
16.06.2025 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Näin varmaan on. Jarrutuksen lopulla ja seisontajarrutuksessa kytkeytyvät pyörien levyjarrut pakosti, mikä ei riitä pyyhkimään ruostetta jarrulevyjen pinnalta. En tunne Yitongin tekniikkaa, mutta kiinalainen MEI ( www.meibrakes.com ) on jo vuosia valmistanut ja IAA-näyttelyssä esilläpitänyt vastaavankaltaisia paineilmalla käytettäviä levyjarruja, joita Knorr+Wabco+muut -kartelli myy ylihinnalla. Tein lisensiaattityöni kuivien levyjarrujen tribologiasta (märkiä levyjarruja käytetään vain traktoreissa, työkoneissa ja sota-autoissa). Lapsena vuosina 1949-1961, jolloin matkustusvälineeni oli kotini tonttiaidan takana tehty Valmet-sähköbussi (trolley), veti kuljettaja aina pysäkeillä metrin mittaisella vivulla seisontajarrun päälle, jotta auto ei liikahtelisi. Liikkeellelähdöissä kuljettaja vähitellen vapautti seisontajarrua samalla kun jalallaan vähitellen painoi "virtapoljinta". Jos painoi liian äkäisesti, poksahti pään päällä (noin 0.3 m) ollut automaattisulake kovalla pamauksella. Virta palautui heilauttamalla sulakkeen ulkonevaa vipua. |
||||
|
|
16.06.2025 08:26 | Jarno Piltti | ||
| Samaa mieltä huikeudesta. Erityisesti iskee turvateipittömän veturin upeus ja vaunuston sommittelu. | ||||
|
|
16.06.2025 08:23 | Asmo Rasinen | ||
| Taitaa sitten mennä romuksi? Tuskin ne enää korjaa kaalihäkkejä, varsinkin jos vauriot on vakavempia | ||||
|
|
16.06.2025 07:06 | Jari Välimaa | ||
| Luultavasti sähköbusseissa käytetään samaa toimintoa kun sähköautoissa joissa mekaanisiin jarruihin ei kosketa vaan jarrutus perustuu sähkömoottorin muuttumiseksi generaattoriksi=magneettijarrutus kun virran syöttö moottorille loppuu. Tästä syystä sähköautojen levyjarrut ovat yleensä kokonaan ruosteessa ja ovat johtaneet autojen hylkäämiseen katsastuksessa. Onneksi omassa autossa magneettijarrutus ei pysäytä autoa kokonaan vaikka onkin 3 erilaista tasoa vaan levyjarrua pitää käyttää lopuksi. Lisäksi sähköautoissa on yhden polkimen ajaminen jos määrittää magneettijarrutuksen täysille niin voi ajaa pelkällä nopeudensäätöpolkimella. |
||||
|
Kuvasarja: Latvija! |
16.06.2025 01:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mihin suomesta on kadonnut astevaihtelu? Mä olen tottunut, että piika -> piian, eli esim. "Maatalon piian mekko oli raidallinen", eikä siis nykymuotoinen "Maatalon piikan mekko oli raidallinen". Samaten kokisin myös oudoksi sanoa, että "siikan maku on hyvä". | ||||
|
|
16.06.2025 00:28 | Jyrki Talvi | ||
| Idän Ihme syttyi palamaan. | ||||
|
|
16.06.2025 00:19 | Juho Rintala | ||
| Oho! Komea kuva, suruinen kohtalo :( | ||||
|
15.06.2025 23:38 | Uwe Geuder | ||
| Jos saapuu 60 minuuttia tai enemmän myöhässä, saa kai osan hinnasta takaisin. (Joitakin poikkeuksia tuli viime vuonna, esim. jos on ihmisiä radalla ja muuta, mihin rautatieyritys ei voi vaikuttaa.) | ||||
|
15.06.2025 23:28 | Uwe Geuder | ||
| Pitempi valotusaika auttaisi kai. | ||||
|
15.06.2025 23:25 | Eemil Liukkonen | ||
| Komeasti on luontoa ja varsinkin alareunan kasvillisuutta on hyödynnetty mallikkaasti sommittelussa, jolloin lopputuloksena on kympin otos! | ||||
|
15.06.2025 22:30 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä kuva. Varjo vain vähän silmää häiritsee mutta luonnollista se on. 9.75/10 | ||||
|
|
15.06.2025 21:56 | Erkki Nuutio | ||
| Olen Tampereen ratikalle ja kaupunkibusseille vain satunnainen käyttäjä, koska minulla on toimivat jalat ja osoitteeni on sopiva. Totesin kuitenkin Yitongin erinomaiseksi matkustajille kulun tasaisuuden suhteen. Nykäykset (jerk = m/s3) olivat tosi vähäisiä ja loppunykäys puuttuu lähes tyystin jarrutuksista. Vastaavasti kokemani tuoreet Volvot olivat kehnoja. Varsinkin jarrutusten loppunykäys oli todella häiritsevä. Osasyynä voi toki olla kuljettajan osaamisen puute tai huono asenne. Ajetut linjat eivät mitenkään johda rauhattomaan ajotyyliin. Sisulla vastasin 70-luvun puolivälin vaiheilla jarrujärjestelmän kokeilusta komponenttien ja ajokokeiden osalta. Alkutilanne viiveiden osalta oli kaikilla valmistajilla surkea. Osana parannuspolkua kokeilimme koeautossa järjestelmää, jossa jarrupolkimella poljettiin kaksipiiristä nestesylinteriä. Putkisto siirsi nestepaineen lähes viiveettömästi ja tunnokkaasti akselistojen luona oleville piirikohtaisille jarruventtiileille. Nämä venttiilit olivat erityistyyppisiä. Niihin saapunut nestepaine avasi piirinsä paineilmasuuttimen ja päästi paineilman vain runsaan metrin päässä oleville pyöräjarrujen kalvosylintereille. Venttiilit olimme muuntaneet Clayton Dewandre NATO-mallisista perävaunujarrun ohjausventtiileistä (ovat nestejarrullisen vetoauton puolella ja ohjaavat paineilmajarrullisen perävaunun jarrutusta). Paineilmasuutin oli näissä nerokas (alkuaan luultavasti patentoitu). Suuttimen keskiössä oleva kara avautui jo aivan vähäisellä polkimelta tulleella nestepaineella ja päästi kauttaan vähäisen paineilmasysäyksen. Sysäys puolestaan avasi suurikokoisen varsinaisen paineilmasuuttimen ja vapautti voimakkaan paineilmavirtauksen pyöräjarrulle. Jarrutuksen aloitusviive, joka tuollon oli parhaimmillaankin vähintään noin 0.25 s pienentyi alle 0.10 s pituiseksi. Lisäksi jarrutustunto oli parhaiden henkilöautojen tasoa nesteputkiston antaman viskoosivaimennuksen ansiosta. Ilman tuota pientä karasuutinta olisi varsinainen paineilmasuutin avautunut vasta paljon suuremmalla jarrupoljinvoimalla, eli tuloksena olisi ollut vaarallisen äkkinäiset jarrut. Silloiset suoratoimiset paineilma-poljinventtiilit olivat tunnottomia - kuin potkupalloa pompottelisi. Tuloksesta innostuttiin kovasti ja Helsingin tehdas teki lisää muutamia tällaisia venttiileitä. Pidemmälle ei kuitenkaan hajauduttu, koska jarrujen paineilmakomponenttien suurvalmistajat vähitellen heräilivät horroksestaan. Clayton Dewandre itse kehitti uuden vastaavan (Hydro-Air System) akselikohtaisen neste/ilma -jarruventtiilin. Sen esitepiirros näytti sovituksen F10/12 -Volvoon ja esitetyt viivekuvaajat osoittivat ylivoimaisuuden silloisiin normaalitoteutuksiin verrattuna. Tämäkin hanke päättyi - kai Wabcon hankittua Clayton Dewandren ja painilmajärjestelmän mullistuessa lukkiutumiseneston myötä. Todettakoon vielä, että kuvaamani toteutus oli aivan eri asia kuin halpiskuorma-autoissa ja työkoneissa laajasti käytetty ja osin yhä esiintyvä paineilmakäyttöinen nestejarru (pyörissä siis nestejarrut). |
||||
|
|
15.06.2025 21:38 | Juho Rintala | ||
| Nyt on kyllä komea! Samat sanat kuin Noahilla :) | ||||
|
|
15.06.2025 21:12 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos kommentista :) | ||||
|
|
15.06.2025 21:07 | Noah Nieminen | ||
| Aika mielenkiintoinen ja hyvä kuva tämäkin. Näyttää tosiaan, että juna ajelee kukkien keskellä. | ||||
|
|
15.06.2025 20:58 | Tero Korkeakoski | ||
| On muuten huikean hieno kuva niinkuin muutkin ovat todenneet. | ||||
|
15.06.2025 19:06 | Julius Ylitalo | ||
| Onko tullut jo päätöstä asemarakennuksen purkamisesta. | ||||
|
15.06.2025 18:23 | Ilmari Tommola | ||
| Jatkoksi tuohon lempinimikeskusteluun voisin vielä näin pari viikkoa myöhemmin todeta, että Dr19:n vakiintunein "lempinimi" on palikka. Tämä realismia (ei sentään arvopohjaista sellaista) edustava nimitys on sen verran osuva, että ensi kertaa veturin näkeväkin tajuaa, mistä se on johdettu. Toisaalta täsmällinen kuvaavuus aiheuttaa sen, että lempinimi on tapana kirjoittaa ainakin tällä hetkellä pienellä alkukirjaimella. Aika kertoo, muuttuuko se jossain vaiheessa Palikaksi Isolla Alkukirjaimella. Luontevimmat lempinimet syntyvät yleensä omia aikojaan sen sijaan että ne tarkoituksella keksittäisiin, ja tämäkin tapaus todistaa mielestäni samaa ilmiötä. Joulukuusta ja Krokotiilia on toki ehdotettu lempinimiksi, mutta harrastajapiirien arkisissa keskusteluissa olen törmännyt lähinnä palikkaan (ja palikkaveturiin). |
||||
|
15.06.2025 18:05 | Veikko Hattunen | ||
| Kaunis kuva. Tuopahan on vanhin elävä 27 sarjalainen | ||||
|
15.06.2025 17:37 | Samu Saikkonen | ||
| Länsiautotkaan ei tosiaan ole mikään laadun tae. Mummoni ensimmäisen oman auton Volvo 240:n ovet aukesivat jopa haarukalla. | ||||
|
|
15.06.2025 16:18 | Uwe Geuder | ||
| Onko Naantalin rata huonokuntoinen? Pitkä polttoväli tuottaa yllättäviä mutkia millä tahansa radalla. Olin junan kyydissä enkä huomannut mitään erikoista heiluttamista. Ihmettelin kyllä, että sallittu nopeus oli 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1971&d=29.5.2025 . Toteutunut nopeuskäyrä puuttuu. Ehkä ei ole ajettu niin lujaa? Viikon myöhemmin matkustin Uudenkaupungin radalla (*). Olisin olettanut, että se olisi paremmassa kunnossa, koska se on jopa sähköistetty. Näin ei kuitenkaan ollut, heilutti välillä selvästi, vaikka pahempiakin olen joillakin junamatkoilla kokenut. Sallittu nopeus oli taas 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025. Mutta ajettu on vain 60 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025&speed=1 (*) Itselläni vain huonohko kännykkäkamera. En ottanut kuvia, koska oletin, että tänne tulee varmaan parempia. Ei vain tulleet... |
||||
|
15.06.2025 15:31 | Jari Välimaa | ||
| samaan aikaan työmaa kulkenut työjuna https://juliadata.fi/timetables?s=76120&d=11.6.2025 |
||||
|
|
15.06.2025 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toden totta, hyvät herrat. Jotkut autot nyt vaan "omistavat" huonon karman ja se tulee esiin siten, että ryhtyvätkin kuin taikaiskusta "vikasimulaattoreiksi"! Silti, en ikinä haluaisi omistukseeni Stephen Kingin kuuluisaksi tekemää "Christineä" eli Plymouth Furyä vm. 1958, 1:1-skaalassa (pari pienoismallia on tosin tuossa kirjahyllyssä, sovussa Saab 99 Turbon, Batmobilen, Letukka El Caminon ja IFA F-9:n kanssa). Siitä tulee vaan ongelmia. Miten selität "itsekorjaantumisen", vaikka Christine vilkkaan mielikuvituksen ja voimakkaasti korostuneen autokulttuurin tuote onkin...? |
||||
|
|
15.06.2025 14:16 | Petri Nummijoki | ||
| Itse haen tässä lähinnä sitä, että ajoneuvon hyvyys on voimakkaasti aikakauteen sidoksissa oleva ominaisuus. Esim. Saab 96 saattoi tuntua suorituskykyiseltä ja lujalta autolta silloin, kun säännöstelytalouden ajan kokemukset eivät olleet vielä täysin unohtuneet, vaikka oikeasti se ei liene kovinkaan laadukas (ainakaan Suomessa valmistettujen osalta) niiden näkökulmasta, jotka ovat tottuneet 1980-luvun tai sitä uudemman ajan autoihin. | ||||
|
|
15.06.2025 13:16 | Ilari Inkiläinen | ||
| Tattis :) | ||||
|
|
15.06.2025 12:36 | Antti Ojala | ||
| Älkää suotta morkatko liikaa itäautoja. Läntiset autonvalmistajat suoltavat edelleen vanhojen tilalle uutta huonompaa. Minulla on monia vaiheikkaita muistoja Peugeot 607-autosta mittarina. Jouduin toimittamaan kumijalan virkaani tällaisella työkalulla vuoden päivät, eikä meillä kulunut viikkoa ilman vikaa. Johtosarja oli autoon sopimaton, poimittu edellisen naamankorotuksen, muutaman sentin lyhyemmästä mallista. Varsin tavanomaisesti työviikko päättyi siihen, että auto vietiin käryävänä autosähköinsinöörin vastaanotolle. Ilman taitavaa korjaushenkilöä, Pösöö olisi luullakseni palanut kymmenesti Porooksi. Myöhemmin kys. liikkeen myyntimatruuna myönsikin, että kyllä nämä ovat ihan kelvollisia yksityiskäyttöön, mutta ammattikäyttöön hän ei enää aio edustustaan suositella. | ||||
|
|
15.06.2025 10:56 | Petri Nummijoki | ||
| Ko. Wartburg 311:ssä kerrottiin olleen lukuisia vikoja. Toki virtaongelmat olivat eräs tyypillisimmistä. Virtapuoli vaati korjaustoimenpiteitä noin 100 km:n välein ja autossa kulkikin aina varaosavarasto mukana. Kerran auto sammui tietyömaan yksikaistaiselle osuudelle, joten koko liikenne oli poikki sen aikaa, mitä Wartburgin korjaus kesti. Mutta jo heti ensimmäisellä matkallaan autoliikkeestä kotipihaan putosi Warburgista apukuskin puolelta ikkuna oven sisään, joten ko. auto ei palvellut päivääkää ongelmitta. Seuraavaksi siitä hajosi äänimerkki. Auton vakiovarustukseen kuului radio mutta sieltä ei koskaan saatu kuulumaan pihahdustakaan. Toisaalta radio ei vaikuttanut auton varsinaiseen käyttöön, joten oli tässä mielessä kuitenkin auton paras osa. Kerran autosta katosivat valot juuri, kun oltiin piemeän aikaan laskeutumassa alamäen alla olevalle jokisillalle. Sillan yli tähtääminen jouduttiin tekemään sitten sokkona. Toisaalta toimiessaankin valojen suuntaus oli sellainen, että vastaantulijat räpsyttelivät usein valojaan, kun luulivat Wartburgilla ajettavan kaukovaloilla, vaikka oikeasti ne olivat lähivalot. Toisinaan Wartburgissa ei toiminut pakki ja joskus taas vaihde 1 pysyi päällä vain muutaman sekunnin. Vaihteella 2 auto ei jaksanut lähteä liikkeelle tasaisellakaan, joten lähtö tapahtui silloin niin, että vaihteella 1 auto piti yrittää saada nytkähtämään sen verran, että vaihde 2 ehdittiin saada päälle ennen vauhdin loppumista. Tällöin piti olla tarkkana, ettei autoa pysäytä mihinkään sellaiseen paikkaan, jossa ylämäkeen jouduttaisiin lähtemään ilman vauhdinottoa. Toisaalta jyrkkää mäkeä auto ei välttämättä jaksanut nousta kuorman kanssa edes silloin, vaikka vaihde 1 oli toiminnassa. Joskus esiintyi sitäkin, että matkustajia piti pyytää kävelemään mäen päälle, koska pelkän kuljettajan paino oli maksimi, mitä auto jaksoi mäestä nostaa. Kolmen vuoden taistelun jälkeen Wartburgia lähdettiin vaihtamaan Volvo Amazoniin, kun länsiautojen tuonti oli vapautunut. Vaihdokkia ei kuitenkaan saatu vietyä perille liikkeeseen asti, koska matkalla siitä rikkoutui yksi sivuikkuna sekä kaksi rengasta ja mukana oli vain yksi vararengas. Wartburg täytyi jättää tien varteen ja mennä loppumatka autoliikkeeseen taksilla. |
||||
|
|
15.06.2025 10:09 | Samu Saikkonen | ||
| Isovaarini omisti ainakin kaksi nappisilmä-Lada 1200:a. Ensimmäisestä lähti rengas keskellä Helsingin ja Espoon välistä isoa tietä, mutta kotiin asti rullaili nätisti. Vaihdekeppi kun lähti irti, vaihteet vaihdettiin jakoavaimella. Toisesta taas leipoi moottori kiinni. Mummoni taas oli S.Kirovin metsäakatemian opiskelukavereidensa kanssa matkalla Krimin seudulla Lada 1200:lla, joka toimi kyllä hyvin matkan Leningradista Krimille, mutta yöpaikalla siitä vietiin kaikenlaista hyödyllistä, mm. tuulilasinpyyhkimet. Eräs venäläinen oli tästä varoittanut, mutta eipä otettu neuvosta vaaria. Lisäksi isovaarini omisti muitakin itäautoja, kuten Wartburg 311-kombin, samanlainen mikä oli Stasi-Saksan Volkspolizeilla, jolla matkailivat Suomessa ja muualla Euroopassa. Jos muistan oikein, Wartburg hajosi sitten Itä-Euroopan matkan jälkeen Italiaan, josta palasivat jollain pienellä Fiatilla. Siihen pakkautui ainakin jonkinkokoinen kööri matkatavaroineen, ei muuta kuin vaihde silmään ja kohti Suomea. |
||||
|
|
15.06.2025 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, uumoilisin "Warppurisi" vikaantumistiheyden johtuneen sen kovin eksoottisesta virranjakajasysteemistä? Kolmet katkojankärjet oli isojen poikien kertoman mukaan täysi kauhistus, ja kun tuli mahdollisuus vaihtaa se kärjettömään, niin jo alkoi kiitos ja ylistys soida Warre 353:ien ratin ja selkänojan välistä. Se vanha värkki aiheutti yli koko laajan Suomenmaamme sen, että perkeleet ja saatanat leikkivät ilmassa keskenään niin tiheässä, että ei edes lentokoulujen Cessnatkaan tahtoneet sekaan mahtua. Mitä Saab 96:een tulee, itselläni on lämpimät muistot tuttavaperheen upouudesta tummansinisestä kaksitahti-96:sta. Ajankohta lienee ollut siinä 1964 - 1965 tienoilla. Aivan mahtava "prötkötes", uuden auton tuoksu ja kaikki. Systerini vaan ei omaa ruskeaa 96-kajakkikaksikkoaan pahemmin kiitellyt: se molopää joka sen hänelle myi, meni salaamaan halkeaman alun moottorissa. Työmatkaa noin 60 km, ja "munankuoreen kätketty Taunus" toppasi siten, että se oli kerralla K A P U T T ! Jaappanian poikien autoista: kahden Honda Civicin (3-d vm. '82 ja Wagon vm. 83) perusteella tiedän nyt, miten Hondan autotehtaassa tuonaikaiset autot maalattiin: [esimerkkinä ovet] maalataan ovipellin toinen puoli. Annetaan maalin kuivua. Käännetään oven toinen puoli näkösälle ja maalataan taas. Sitten, kun maali on kuivunut, otetaan pelti välistä pois. En saata kylliksi kiitellä vm. '90 Tojotan Lite-Ace-pakua. Vaivaton värkki, hlinnasta alkaen. Sopi mainiosti omaan käyttööni, siirtolapuutarhamökkitavarat ja 54-kiloinen berninpaimenkoira kuljetettavana joka viikonloppu. Ainoa mitä kaipasin, oli vakionopeudensäädin, jota Biltema ei tarviketavarana enää pitänyt kaupan vuoden 1989 jälkeen. Niin ja "Ryssäshvili"-Lada 2104, mutta se on jo toinen juttu. Tuo Ryssäshvili-nimi on lähtöisin lokakuun vallankumousta ahkerasti juhlineelta työkaverilta, joka rinta rottingilla aina silloin lauleskeli Stolishnaja-barytonillaan: - "Gruusiannaa, Leninin poika, joka tulee Dzugashvilin (= Stalinin) nimeen". |
||||
|
|
14.06.2025 23:29 | John Lindroth | ||
| Komeasti onnistunut kuva! | ||||