Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.09.2024 05:32 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan juna on tulossa pohjoisesta Pend Oreille -joen laaksosta Metaline Fallsin suunnasta. Kuvan oikeassa reunassa olevat vaunut ovat Great Northernin radalla, joka kaartaa täältä Newportista suoraan kohti itää Pend Oreille -joen eteläpuolelle. | ||||
|
16.09.2024 05:28 | Hannu Peltola | ||
| Ei tuo nyt mitään pahinta kalkkarokäärmemaastoa ole! Tällä matkalla näin poikkeuksellisesti kaksi kalkkarokäärmettä ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa. Toisen näin metsäpolulla juuri, kun olin astumassa sen päälle. Onneksi käärme lähti karkuun! Toisen näin hylätyn sahan alueella ja siitä ehdin ottaa kuvankin. | ||||
|
16.09.2024 02:10 | John Lindroth | ||
| Tämän Veturin kyydissä olleena ja sen upeata äänimaailmaa kuunnelleena tulee mieleen todella nostalgiset muistot! Juuri tämä kaikki inspiroi minut rakentamaan HO mallin tästä yksilöstä! Tämä sittemmin myös liikennöi melkoisen useastikin Prkn radalla 2 eli aseman kellarissa! | ||||
|
|
15.09.2024 23:42 | Antti Grönroos | ||
| Niin on ja mustalesken myrkky on kalkkarokäärmettä 15 kertaa voimakkaampaa mutta määrä on pienempi. | ||||
|
|
15.09.2024 23:18 | Tero Korkeakoski | ||
| On kyllä sen näköistä maastoa että en tuonne ilman kumisaappaita lähtisi. Kalkkaron purema on kuitenkin aika paljon kotoista kyytä vaarallisempi. | ||||
|
15.09.2024 22:36 | John Lindroth | ||
| Kuvassa on nostalgian tunnelmaa! Itse olin tuossa mainitussa kevään 68 vuorossa Hki-Tkl-Hki,Paikku-veturin kyydissä,ikimuistettava kokemus! | ||||
|
15.09.2024 22:27 | Lasse Holopainen | ||
| No johan nyt... Siis Dm12:n katolle asennettuna pitkä antenni ja erityisen leveä pakoputki. | ||||
|
15.09.2024 22:27 | Antti Grönroos | ||
| KSR:n henkilökunnan jäsen kertoi tuon. | ||||
|
15.09.2024 22:26 | Antti Grönroos | ||
| Toi, että rakennettaisiin Hallaan, niin olen lukenut sen netistä ja ehkä UPM olisi käyttäjä jos rata rakennetaan uudestaan. Uuden sillan pystyy rakentamaan Hallantien sillan viereen. | ||||
|
15.09.2024 22:24 | Antti Grönroos | ||
| Teemu, lastataan puuta. Sitä en tiedä Aapee miten innostuneita ovat, olisivat varmaan jääneet KSR:ään pidemmäksi aikaa. Ikä heillä on keski-iän paikkeilla ja määrästä ja tavarakonduktööristä en osaa sanoa. | ||||
|
15.09.2024 22:21 | Lasse Holopainen | ||
| Eero, se on juurikin näin. Ps. Ei kaikki nuoret ole vanhempia ymmärtämättömiä digi-hiippareita, tosin en tiedä vaikka olisinkin Suomen ainoa "sillon_ennen..."-nuori. :) | ||||
|
15.09.2024 22:21 | Antti Grönroos | ||
| Ei nykyaikainen ulkonäkö sisältäpäin. | ||||
|
|
15.09.2024 22:14 | Lasse Holopainen | ||
| Sellainenkin kiva puoli on, että vaikka sen lipun voi ostaa ihan nettisivulta, niin viimeisen kahdeksan päivän aikana se on jumittanut puhelimessani niin, että en voi valita mitään asemaa mistään. No, itselle tulee sitten niitä ilmaisia junamatkoja silloin, kun pitää mennä HSL-alueen ulkopuolelle. Jos konnari tulee sanomaan, että nyt tuli "valvontamaksu", siis oikeammin sakko, niin se on vaan pysyttävä lujana ja sanottava, että osakeyhtiöllä ei ole lupaa harjoittaa viranomaistoimintaa. Jos tarvitsee, niin siitä voi tehdä näyttävän oikeustiedeväittelyn junan käytävällä konnarin kanssa. Mutta perille on päästävä, eikä saa antaa oikeuksistaan periksi. Tämä on minun toimintamallini. Ja tiedän, näitä kommentteja lukee VR:n tyypit, mutta näin on näreet. ...mutta taidan mennä nyt nukkumaan. | ||||
|
|
15.09.2024 22:09 | Eero Karttunen | ||
| Viikko pari sitten uutisissa kerrottiin, että EU:ssa suunnitellaan direktiiviä, ostokset täytyy voida EU-alueella maksaa vastedes myös euroseteleillä. Johtuen siitä, että maksamisen osalta tilanne on eräissä maissa mennyt sellaiseksi mitä ei ole tarkoitettu. Saas nähdä eteneekö direktiivi, ainakin direktiiville olisi meillä jo tarvetta ihan junalippujen ostamiseenkin liittyen. Nykyisinhän taitaa lapsilla olla kännykkä kädessä jo melkein synnytyslaitoksilla. Ja nykyisin hyvinkin täysoppineet vanhemmat opettavat lapsensa täydellisiksi älykännyköiden käyttäjiksi lähes jo peruskouluaikana. Tämän palstan kommenteista huomaa, että nuoremmat sukupolvet, jotka ovat käyttäneet näitä hienoja digilaitteita ikänsä, eivät pysty ymmärtämään meitä vanhempia ikäihmisiä, jotka emme ole edes työssäkäyntiaikana joutuneet näitä hienouksia käyttämään, hyvä jos sähköpostia. Ei se uuden tekniikan oppiminen meille niin helppoa ole varsinkin kaikki muuttuu koko ajan. Lisäksi ikäihmisille tulee monenlaisia esim muistiin tai vaikka sormien toimintaan vaikuttavia ongelmia. Minullakin on nykyisin hyvinkin suuria ongelmia esim. muistaa monenlaisia tarvittavia salasanoja (onneksi pyrin merkitsemään niitä paperille), puhumattakaan että pystyisin muistamaan niitä "parannuksia" joita ohjelmiin tehdään jatkuvasti. Homma ei todellakaan käy digihommiin perehtymättömiltä noin vain "menköön opettelemaan". Kun monellakaan ikäihmisellä ei ole välttämättä hajuakaan näistä digiasioista. Varsinkin jos vielä muisti piiputtaa eivätkä sormetkaan toimi kunnolla ja silmiinkin on tulossa yhä pahempi kaihi haittamaan näköä (kuten minullakin on juuri tilanne). Minulla ei ole älypuhelintakaan, hyvä kun pystyn jäykillä sormillani käyttämään isompinäppäimistä peruskännykkää, ja lukemaan tekstiä läppärin isohkolta ruudulta. Onneksi opin työpaillani aivan työuran loppuvaiheessa käyttämään nettiä, eli pystyn jotenkin läppärilläni käyttämään sähköpostia ja ostamaan kotoa netistä junalipun ja printtaamaankin sen. Aseman lippuautomatilla minulla on jo toisinaan ollut ongelmia. Vaimoni pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia, etteivät hänen silmänsä enää kestäneet tietokoneen kuvaruutua. Hänellä ei siten ole nykyisin edes sähköpostia terveydellisistä syistä. Hän käy Hyvinkäälle mennessään Pasilassa ostamassa junalippunsa R-kioskista, kun lipunoston onnistuminen VR-automaatistakaan ei ole varmaa. Eli ei edes junalipun ostaminen meille ikäihmisille niin helppoa ole, kuin nämä innokkaat nuoret digitaitajat täällä selostelevat. Eikä ihan tavallisen pakollisen paikallisliikenteen junalipun ostaminen ollut kaikille helppoa entisen kotipaikkani juna-asemallakaan Rekolassa, ellei ole älykännykkää ja siinä oikeita sovelluksia. Rekola on myös viereisen suuren Peijaksen sairaalan rautatieseisake. Sairaalasta kävelee jatkuvasti sekä potilaita että vierailevia omaisia junalle Rekolan asemalle. Monet ovat vieraspaikkakuntalaisia. Monta kertaa he kysyivät ohjeita minkälaisen lipun heidän piti ostaa asemalla olevasta lippuautomaatista. Kyseessä on HSL automaatti ja siitä saa vain HSL lippuja, mutta niitä saa vain pankki- tai luottokortilla. Ei euron seteleillä tai kolikoilla, vaikka kyse on ison sairaalan juna-asemasta. Mutta kun kaikilla aikuisillakaan, lapsista puhumattakaan, ei ole pankki- tai luottokorttia. Heillä on vain suomen laillista valuuttaa, selvää rahaa. Rahalla ei voi ostaa Rekolassa HSL-lippua junaan. Rekolassa ei ole R-kioskia ja HSL lopetti jo vuosia sitten K-kaupoista HSL-lipunmyynninkin. Eli Rekolasta ei saa ostettua selvällä rahalla lippua junaan tai bussiin, mutta asemalaiturilta voi kyllä ostaa makeisautomaatista karkkeja ja limpsaa kaikilla maksuvälineillä, myös seteleillä la kolikoilla. Toki jos on älykännykkä taskussa ja siinä ladattuna HSL:n sopiva sovellus, niin toki homma hoituu. Mutta kun kaikki eivät saa pankista eri syistä pankkikorttia, he eivät voi sitten ostaa Rekolasta edes HSL-matkalippua. Vielä pahempi tilanne on jos sairaalan vieras on menossa HSL-alueen ulkopuolelle VR:n lähiliikennealueelle tai mikä se nykyisin onkaan, esim Hyvinkäälle tai vaikka Lahteen. Silloin pitäisi ostaa VR:n lähiliikennelippu. Sellaista ei saa HSL automaatista millään konstilla eikä Rekolan asemalla ole tietenkään VR-lippuautomaattia. Toki lipun voi älypuhelimella ostaen saada VR:n lipunmyyntikanavalta, jos osaa asemalaiturilla hoitaa pankkihommatkin. Näitäkin myös VR-lipun ostajia olisi sairaalan takia Rekolan juna-asemalla paljon. Soitin kerran paikan päältä VR-asiakaspalveluun ja kysyin miten ilman älykännykkää olevien ostajien pitää menetellä, ja saamani vastaus oli että Korsossa ja Koivukylässä on R-kioski, sinne voi mennä ostamaan VR-lipun. Ilman lippua ei saa matkustaa. Eli ellei vieraspakkakuntalainen vierailija ole ymmärtänyt hankkia tarvitsemaansa VR-lippua etukäteen, niin ilman R-kioskia olevilla pienemmillä asemilla, kuten Rekolassa, junaan pääsyn edellytyksenä on käytännössä se, että matkustajalla on älypuhelin ja osaa sillä saada kaikkine pankkiräpläilyineen ostettua matkalipun. Nyt olisi EU-komission eurosetelien kelpoisuutta maksamiseen tutkivilla virkamiehillä Rekolan asemalla olisi hiukan ihmettelemistä. |
||||
|
|
15.09.2024 22:08 | Ilmari Tommola | ||
| Tuo tuntuu olevan enemmän vakio kuin poikkeus. Se siitä lipunostosta sitten, kun en itse ainakaan tällä hetkellä omista mobiilisovellusta. Kaukojunaliput syövät nykyisin rahaa itsessäänkin, mutta liputtoman matkan hinta on 80 euroa jopa lähijunalla Lappilaan. Toisin sanoen: riippuu konnarin kiltteydestä, maksaako Mommilasta aloitettu matka nolla euroa vai kahdeksankymppiä. Välimuotoa ei ole eikä todennäköisesti myöskään hetkeen tule. |
||||
|
|
15.09.2024 21:52 | Lasse Holopainen | ||
| Ilmari, itsellä oli tänään vastaava ongelma tomaatin kanssa. Yritin valita määränpäätä, mutta vaikka klikkasin tiettyä kirjainta, se väkisin antoi vain öötä. Eli ei voinut lippua ostaa siitä. Kyllä siinä vähän alkoi kiehua, mutta pidin jalat maassa, kuten joskus on tapana. Mutta se siitä lipputomaatin toimintavarmuudesta. | ||||
|
|
15.09.2024 21:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo: - Ja perkeles, minä en ole ennenkään arpajaisvoitoilla tai onkikaloilla elänyt! Pikku muistuma lakeuksilta. Se vaan, että MAKSAJALLA ON OIKEUS VAATIA LAATUA vaivalla tienatun fyrkkansa vastineeksi. Unohtakaa nyt vihdoinkin se liiallinen kansalaistottelevaisuus! Toisissa ihmisissä ei olemitään pelkäämistä, ei edes polliiississa! |
||||
|
|
15.09.2024 20:34 | Arto Papunen | ||
| Varma tieto Imatralle menosta? | ||||
|
|
15.09.2024 20:27 | Ilmari Tommola | ||
| Tämä samainen lippuautomaatti oli kuoleman kielissä jo elokuussa 2022, nimimerkillä tästä automaatista lipun ostanut. Ostamisprosessi kesti reilut viisi minuuttia, josta yli puolet kului määräasemaa valitessa: automaatti yritti nimittäin väkisin tarjota lippua Runnin tienhaaraan. Silloin jo tuli mietittyä, että montakohan päivää menee ennen kuin joku pamauttaa masiinan pimeäksi. | ||||
|
|
15.09.2024 19:46 | Petri Sallinen | ||
| Johnin lista ei menesty Suomessa. Suomen top ranking -listan kärjessä ovat "Koskaan et muuttua saa", "Oi niitä aikoja", "Kyllä minä mieleni niin pahoitin" sekä "Ennen kaikki oli paremmin". Sex Pistolsin "Never mind the bollocks" sopii tämän keskustelun viitekehykseen hyvin, kuten myös Eddie & Hotrodsin "Teenage depression", mikäli musiikillinen harrastuneisuus ulottuu tähän bändiin asti. https://keikkakeppi.com/2016/01/31/eddie-the-hot-rods-tavastia-helsinki-30-1-2016/ Oli muuten törkeän hyvä keikka. En ole koskaan nähnyt Tavastialla niin paljon keppejä ja rollaattoreita. Eläkkeelle jäänyt avaruustieteiden professori Esko Valtaoja avaa "ennen kaikki oli paremmin" -sanontaa näppärästi. https://yle.fi/a/3-9604753 |
||||
|
15.09.2024 19:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Joensuussa paremmat taukokahvilat? :) | ||||
|
|
15.09.2024 19:28 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tähän kommenttiin "Radan rakentamista uudestaan Hallaan on puhuttu mutta ehkei se toteudu" viitaten kysyisin onko siitä ollut ihan painettua tekstiä vai onko kyse suusanallisesta huhusta? Kun googlemapsia tai karttapaikkaa katselee niin radan palautus Karhunsaareen asti ei vaadi valtavasti mutta Karhunsaaren ja Hallan välinen silta? Ja kuka olisi Hallassa radan käyttäjä, UPM? | ||||
|
|
15.09.2024 19:10 | Raimo Harju | ||
| Herra Esa, silloin kun veikkauskortti tuli pakolliseksi, jos aikoi veikata, lopetin minäkin veikkaamisen kuin seinään, ja haukuin nykyajan kotkotukset maan poveen. Mutta nyt kun aikaa on kulunut, olen minäkin rahan himossa ja suurten setelien toivossa taipunu hankkimaan veikkauskortin, joten näinollen olen minäkin siirtynyt digi aikaan, tosin maksan veikkaukseni jääräpäisesti rahalla. | ||||
|
15.09.2024 18:58 | Jouni Halinen | ||
| Netistä poimittua: Haminan Saviniemessä sijaitsi Marttilan Kiviteollisuus Oy. "1900-luvulla kivipaja mainosti valmistavansa mm. hautalaitteita yksinkertaisimmista aina kaikkein vaatimimpiin saakka. Tehtaan lähelle tuli valtion leveäraiteinen rata. Tehdasrakennusten yhteydessä oli kapearaiteinen kenttärata". "Saviniemen raiteilla lastattiin myös ne lukuisat kivijunat, jotka veivät panssariestekivet Kannaksen linnoitteisiin keväällä ja kesällä 1943. Kivet otettiin valmiista Hamina–Taavetti puolustuslinjasta. Nykyisin vanhan ratapenkan paikalla olevan pyörätien nimi on Kivipajankatu". |
||||
|
|
15.09.2024 18:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Monikohan KSR:n veturinkuljettajista innostuu Karhulan rautatien toiminnan loppuessa ajamaan Kotkan sähkömottia? Paljonkohan heitä kaikkeistaan on? Entä tavaraliikennekonduktöörejä? Ja millaiseksi lienee yhtiön rautatieläisten ikäjakauma muodostunut; onko vallan eläkevaareja? | ||||
|
|
15.09.2024 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| En viitsi enää Lottoakaan pelata, kun vaativat "vahvaa tunnistautumista"! By the way, vaatiiko venäläisen ruletinkin pelaaminen "vahvaa tunnistautumista"? Olemme näköjään matkalla kohti santarmi- ja kuriyhteiskuntaa. |
||||
|
|
15.09.2024 17:19 | Timo Arolainen | ||
| Tuttu mies kuljettajana. | ||||
|
|
15.09.2024 16:56 | John Lindroth | ||
| Usasta tulee kuuluisa lause "Keep it simple"ja "Keep smiling" | ||||
|
|
15.09.2024 16:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Lastataanko siellä vielä puuta muualle menemään? Esim Imatra: https://vaunut.org/kuva/170402 | ||||
|
|
15.09.2024 15:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa kyllä kuin aika olisi pysähtynyt 80-luvulle. | ||||
|
15.09.2024 14:44 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaankin 2217, joka oli Toijalassa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa muutaman vuoden Veturimuseon näyttelyesineenä https://vaunut.org/kuva/96144, kunnes myytiin "vahingossa" romutettavaksi. Mutta Toijalan pysähdykset olivat tuohon aikaan Tampereen pikajunilla aina mukavia tapahtumia, koska asemalla tiesi olevan mielenkiintoista nähtävää. | ||||
|
15.09.2024 13:05 | Antti Grönroos | ||
| Nyt tuli uutta tietoa. | ||||
|
|
15.09.2024 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen ei tarvinnut joukkoliikenteessä mobiilimaksamiseen kuin antaa luottokortin numeron, nyt vaatii vahvan tunnistautumisen. Mulla esim sen pankin jossa minulla on eniten rahaa (AKTIA), ei maksukortti suostu tunnistautumaan. Onneksi mulla on tili myös S-pankissa ja siinä aina vähän rahaa , ja olen joutunut kytkemään HSL-apin siihen. Sama koski myös pysäköintisovellusta. En viitsi erikseen käydä pankissa sen takia että saisin jonkun tekemään jotain temppuja että tunnistautuminen toimii. En ole myöskään ala- enkä yli-ikäinen, kyllä sen pitää toimia itsestään mutta ei toimi. Onneksi poikamme ei aikoinaan tarvinnut kuin matkakortin koulu- ja vapaa-ajan matkojaan varten. Nyt ovat kuulemma ottamassa matkakortit pois. 7-vuotiaita ei pitäisi mielestäni pakottaa käyttää älylaitetta maksamiseen, ja sen ikäisillä ei ole aina pankkitiliäkään. |
||||
|
|
15.09.2024 12:29 | Petri Sallinen | ||
| Mobiilimaksamisen voi hoitaa monella tavalla. Mahdollisuuksiin vaikuttaa se, oletko hankkinut mobiililaitteeseesi e-tunnisteen vai et. E-tunniste mahdollistaa vahvan tunnistaumisen. Yksi lapsen lapsistani käyttää AB-vyöhykkeet kattavaa matkakorttia, johon tarvittaessa ladataan arvoa, eli rahaa. Sen voi tehdä R-kioskilla tai kotona netistä. Tämän lisäksi tytöllä on älypuhelimessa HSL-appi. Jos tyttö haluaa matkustaa C-vyöhykkeelle, hän ostaa kertalipun matkakortin AB-lipun jatkeeksi mobiililaitteella, vaikka hänen älypuhelimessaan ei ole e-tunnistusta. C-vyöhykkeen kertalipun laskutus tapahtuu mobiililaitteen puhelinlaskun yhteydessä. Kätevää! E-tunnisteen voi hankkia myös alaikäiselle, mutta sen hankkiminen edellyttää käyntiä pankissa — tältä osin puute johtuu vain tytön vanhempien saamattomuudesta. Toisella lapsen lapsella e-tunniste jo on. Jos on älylaite, niin ainakaan teknistä rajoitetta mobiilimaksamiselle ei ole. Olen matkustanut joukkoliikenteessä paljon teinieni kanssa. Heiltä oppii paljon. Eräs lapsen lapsistani kuittaili taannoin, että HSL-matkakortteja käyttävät vain vanhat miehet. OK, vaihdoin sen HSL-appiin, jonka kanssa töppäilin heti, kun matkustin yhden teini-ikäisen lapsen lapseni kanssa. Näytin nimittäin älypuhelintani bussin lukulaitteelle (kun olisi pitänyt näyttää kuskille). "Tosi noloa — kaikki näkivät" oli saamani kommentti. Omassa laitteessani on HSL-sovellus, jossa on AB-vuosilippu. HSL-appiin voi syöttää lukuisia erilaisia maksutapoja: esim. maksukortin. Jos ostan C-vyöhykkeelle jatkoksi kertalipun, käyttää mobiililaitteen appi maksukorttiani kertalipun maksamineen. Maksan siis mobiililla, vaikka laskutus tapahtuu maksukortin avulla. |
||||
|
|
15.09.2024 12:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Matti Bergströmin ja Olavi Kilpiön kirjassa »Leveät kiskot» kerrotaan Karhulan radan kiskojen olleen alkuun metripainoltaan 22-kiloisia, mutta vaihdetun 1950-luvulla 30-kiloisiksi. Siispä kuvan leiviskän kaksi kevyempää siivua lienevät K22- ja K30-kiskoista leikattuja. Sen verran, mitä kuvasta mittaillen saa mittasuhteista selvää, näin voisi ollakin. Edellä mainitun kirjan sivulta 212 selviää, että radan päälinjan kiskot vaihdettiin 1980- ja 1990-lukujen kuluessa 43-kiloisiksi, ollen sitä metripainoa vielä vuonna 2008 kirjaa valmistettaessa. Mutta leiviskän hujopein siivu ei kai oikein voi olla muuta kuin K54-soiroa... Kuvan leiviskä meinaa ehkäpä, että sitä vuonna 1975 askarrellessa on rautatieyhtiön tavoitteenasetantana ollut, että sen liikennöimälle radalle saataisiin jonain päivänä 54-kiloiset kiskot. »Leveät kiskot» -kirjan sivulla 210 lukeekin: »Raskaampien vaunujen ja liikenteen takia alkoi kiskotus olla 1970-luvulla jälleen liian kevyt.» Olisiko tämä leiviskä sitten tosiaan ollut jonkinlainen 75-vuotissynttärikevennys... |
||||
|
15.09.2024 11:40 | Petri Soronen | ||
| Vieläkö tuo on pystyssä? Jo 20 vuotta sitten oli uusi junatoimisto jossa olin yläasteen TET-jaksolla. | ||||
|
|
15.09.2024 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Maksukortilla maksaminen julkisessa liikenteessä on mielestäni ihan ok, mutta mobiilimaksamiseen pakottaminen ei. Osa jättää matkan tekemättä julkisilla jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mobiililla maksaminen koska se ei kaikilla toimi. | ||||
|
|
15.09.2024 10:56 | Petri Sallinen | ||
| Käteisen käyttö vähenee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Suomen Pankki selvittää asiaa kyselytutkmuksilla vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2022 käteismaksujen osuus maksupisteissä oli enää 19 prosenttia, kun vuonna 2016 se oli 54 prosenttia. Suomen Pankin mukaan päivittäisiä ostoksia käteisellä maksaa enää noin 6-7 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käteinen häviäisi kokonaan. Sen asema maksuvälineenä kuitenkin supistuu merkittävästi. Mitä vähemmän jollekin palvelulle on kysyntää, sitä vähemmän siihen perustuvia palveluita enää kehitetään. Itse en käytä käteistä juuri koskaan. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on jo maksukortti — siis digitaalinen lompakko. Tämä vähentää käteisen käytön tarvetta ja ohjaa digitaalisten maksutapojen käyttöä ja kehittämistä. Julkisessakin liikenteessä on jo samantapaisia maksupäätteitä kuin mitä on kauppojen kassoilla, jolloin kertalipun voi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella — vilauttamalla. Tällöin ei tarvita käteistä, ei älypuhelinta, ei asemalle rikottua lippuautomaattia, mutta ei myöskään konduktööriä. Menneen ajan haikailujen sijasta paukut kannattaa kohdistaa siihen, miten digitaalisaatiosta saataisiin irti mahdollisimman hyvät ja käyttökelpoiset palvelut. Realismia on se, että pankkien konttorit ja käteisautomaatit häviävät eivätkä konduktöörit palaa enää juniin. Itku-potku-raivareiden sijasta hyödyllisempää on ottaa irti kaikki mahdollinen uudesta kehityksestä, joka ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki uudet palvelut olisivat heti parasta mahdollista. Milloin esimerkiksi VR tai HSL ottavat käyttöön em. kaltaiset maksupäätteet lähijunissa, busseissa, ratikoissa ja metroissa — tai kaikki liikennöitsijät Suomessa? Laitteita ja palveluita kuitenkin on jo olemassa mm. Tampereeen joukkoliikenteessä. Tähän vaikuttaminen olisi erittäin hyödyllistä. |
||||
|
|
15.09.2024 10:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Ajoi takaisin Joensuuhun, ja muutaman tunnin päästä vaunusto haettiin erikseen. Miksi ajellaan edestakaisin? | ||||
|
|
15.09.2024 10:08 | Raimo Harju | ||
| Juuri noin Lasse, jos konnari myis lippuja käteisellä rahalla, samalla kun käy tarkistamassa jo hankitut liput, niin varmaan lipputulot lisääntyisivät, ja lippuautomaatissa olisi selvästi teksti, lipun voi ostaa myös kondyktööriltä, tuskin tästä olisi haittaa kenellekkään. | ||||
|
|
15.09.2024 09:45 | Lasse Holopainen | ||
| Osasyy niiden rikkomisiin lienee se, että yleensä ne ovat joko kokonaan pimeitä, tai sitten muuten sekasin. Tänään törmäsin sellaiseen, ettei qwerty-näppäimistö totellut, vaan teki jotain ihan muuta. Eihän niitä tietenkään saa rikkoa, mutta kyllä siinä itselläkin palaa käämi. Tämän vuoksi VR saa vähemmän voittoakin, kun ei aina voi ostaa lippuja. | ||||
|
15.09.2024 07:21 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvatekstiin kuvauspaikan, kuva on Albeni Fallsista Idaho Panhandlesta kesältä 2023. | ||||
|
|
14.09.2024 20:45 | Joonas Viita | ||
| Kohta ei ole koko rakennus ongelmana, kun se aiotaan purkaa pois kuljeksimasta. | ||||
|
|
14.09.2024 20:42 | Antti Grönroos | ||
| Niin oli Rintamäki. | ||||
|
|
14.09.2024 20:40 | Antti Grönroos | ||
| Imatralle toi menee mutta voi olla museoinnin arvoinen. | ||||
|
|
14.09.2024 20:39 | Raimo Harju | ||
| Mitäs mielenkiintoista näkyykään kuvan oikeassa laidassa. | ||||
|
|
14.09.2024 20:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Move 90 olisi kyllä museoinnin arvoinen...? | ||||
|
|
14.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karhulan rata oli alkuun kapearaiteinen, poikkeuksellisella 785 mm raideleveydellä. | ||||
|
|
14.09.2024 20:16 | Raimo Hämäläinen | ||
| Torpan ilmastointi on ainakin kunnossa kun ikkunoita katselee (tai mitä niistä on enää jäljellä) eli homeongelma ei ole ihan lähiaikojen ongelma | ||||
|
|
14.09.2024 19:30 | Jukka Viitala | ||
| Kivipaja oli radan loppupäässä Kauppiaankadun ja nykyisen Reutsinkadun puolivälissä. Savilahden pohjukassa oli niin tiuha koivikko, että ratakiskojen ruoste oli muuttunut sysimustaksi varmaan mahlan tai kirvojen takia, oli pikkuisen aavemainen näky pikkupoikana. Saviniemen historiassa väitetään estekivijunia kuormatun raiteella, eihän Haminan puolella lahtea ollut edes kiviesteitä... kuormauspaikkana oli Tikkamäki. Kivipaja siirtyi varmaan 70-luvun alussa Tervasaaren raiteen viereen nykyisen Tervasaarenkadun kiertoliittymän kohdalle. Saviniemen historia väittää radan johtaneen telakalle... sotakorvausten aikaiselle. Sen paikalla oli tsaarin aikaan Standard Oilin öljyvarasto, jonka tarpeisiin rata on tehty. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 18:51 | Jukka Viitala | ||
| Eikö mistään lakkautetulta pätkältä löydy pelkkiä siltajänteitä, jos kerran vika on vain niissä? Plootusiltoja on ennenkin kuskailtu ristiin rastiin vai onko insinööritaidot päässeet unohtumaan? Ruostevaurioihin vetoaminen viittaa jälkimmäiseen... | ||||