Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.04.2025 08:22 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa rakennus on myyty jo vuosia sitten paikalliselle opiskelija-asuntosäätiölle LOASille ja rautatieläisten sijaan talon asukkaita ovat opiskelijat. Vieläköhän se elokuvan tekohetkellä oli suoraan Valtionrautateiden omistuksessa? Vastaavia taloja on jäänyt vaille käyttöä entisillä suurilla rautatiepaikkakunnilla. Kontiomäeltä olisi voinut ostaa koko rakennuksen yhden asunnon hinnalla ja Haapamäellä samanlainen talo on ymmärtääkseni tyhjillään ja kylmillään. Isot lämmityslaskut ja puuttuvat vuokralaiset ovat vaikea yhdistelmä. | ||||
|
16.04.2025 08:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Sulo Karpin kokoaman rautatieläiskaskukirjan »Juna lähtee!» (Gummerus, 1979) s. 43: »Buss'n ollessa tiputtajajunassa hän ei muistanut pysähtyä kaikilla niillä seisakkeilla, jotka oli ilmoitettu. Tästä syystä konduktööri meni häntä moittimaan ja sanoi: ― Miksette pysähtynytkään Hakunissa? Hetken vaitiolon jälkeen sanoo Buss: ― No me pysähty joku toinen kerta.» Eli ehkä junan kelloakin kalkutellaan sitten taas joku toinen kerta. ;o) |
||||
|
16.04.2025 07:57 | Noah Nieminen | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
16.04.2025 07:13 | Jari Välimaa | ||
| on tainnut jäädä huomiotta myös jakeluvelvoitteen muutos 2027 joka myös nostaa pumppuhintoja. | ||||
|
Kuvasarja: Yöjunalla Rovaniemelle |
16.04.2025 04:34 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallinen sarja, kuvauksellisesti edustaa arkisempaa näkökulmaa, mikä on myös hyvä olla edustettuna. | ||||
|
16.04.2025 00:11 | Juuso | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
15.04.2025 23:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Olikohan "baari" vähän hankala löytää? | ||||
|
Kuvasarja: Särkkän Tasoristeys |
15.04.2025 23:23 | Miika Rosendahl | ||
| ... ainaski ko tule josta toispualt jokke. Kyl vaa pernjäläinen mene Turkkusse, turkkulainen mene Turkku. (Kesäperniöläinen J. Karjalainen lienee syypää siihen, että pernjänkieline, viron vaikutusta saanut puheenparsi lienee levinnyt koko maahan, kai Turkuunkin) Nimim. Murteet on jees! :o) P.S. mukava nähdä kuvia rataosalta, jota isoisoisäni on aikanaan ollut tekemässä |
||||
|
15.04.2025 22:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| Laki ehdotus sähköautot ratapihan toiselle puolelle... | ||||
|
|
15.04.2025 22:18 | Petri Sallinen | ||
| Ilmeisesti liikennepolitiikkaa harrastavilta keskustelijoilta on tyystin jäänyt huomaamatta se, että eduskunta hyväksyi liikennettä koskevan päästökauppalain viime vuonna ja että laki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Laki on kansallinen sovellus EU:n direktiivistä, joka hyväksyttiin jo vuonna 2023 — pitkällisten poliittisten keskustelujen ja vääntöjen saattelemana. Kuulostaa siis siltä, että täällä ollaan pahemmin pihalla kuin hakekasa lämpökeskuksen terminaalissa, vaikka kyseessä on aivan olennainen liikennepoliittinen ohjauskeino. Esimerkiksi VTT:n kehittämää liikenteen päästökauppamallia käsiteltiin taannoin melko laajasti julkisuudessa monesta näkökulmasta. Päästöoikeudet lasketaan markkinoille huutokauppaperiaatteella. Siksi tuottoja ei voi muuta kuin arvioida tässä vaiheessa. Tällä hetkellä arvio on se, että liikenteen päästökauppa tuottaa valtiolle noin 500 miljoonaa vuosittain vuosien 2027-2030 välisenä aikana. Voimalaitosten päästökauppatulot vaihtelivat voimakkaasti kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin. Tuotot menevät suoraan valtion budjettiin. Niitä ei ole korvamerkkitty, kuten ei valtion tuloja yleensäkään ole korvamerkitty, mutta päästökauppadirektiivi lähtee siitä, että huutokauppatuottoja vastaava summa olisi käytettävä kansallisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen — tarkemmin määrittelemättä. Päästökauppatulot näkyvät kyllä valtion budjetissa, jos niitä haluaa seurata, joten salaliittoteorioita ja kvasiluonteisia spekulaatioit ei tässäkään tapauksessa tarvita, vaikka ne kiehtovatkin. |
||||
|
|
15.04.2025 22:04 | Jani Keskinen | ||
| Miksi junan kelloa ei soitettu tällä kertaa menomatkalla Meri-Porissa? :)) | ||||
|
15.04.2025 21:00 | Rasmus Viirre | ||
| Ja rajusti haalistunut 2747 se siellä katselee surkea naama päällä, kuin mikäkin märkä koira, että päästäkää nyt säänsuojaan.. :I Nooh, kohta puolin 57-vuotias veturi on jo ehtinyt pari kertaa ennenkin seistä ulkona säässä kuin säässä. | ||||
|
|
15.04.2025 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| Selkeä vastaus Petriltä. Totean kuitenkin viitatun Energiaviraston tiedotteen vaikenevan tyystin päästökauppatulojen suuruuksista ja ETENKIN siitä, mihin tarkoituksiin tätä tuloa on käytetty ja tullaan käyttämään, sekä minkä (suomalais?) tahon tekemillä päätöksillä. Olen samaan vaikenemiseen törmännyt tiedotteissa ja muutenkin johdonmukaisesti. Siksi vakaasti epäilen että tulot eivät ainakaan pääosin jää Suomeen, eivätkä siis kata menojamme. Ovatko kerätyt / kerättävät päästömaksut siten ainakin merkittävältä osin persnettoa (lisäköyhtymistä) maallemme? |
||||
|
15.04.2025 20:15 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia, laitan tietoihin | ||||
|
|
15.04.2025 20:12 | Pasi Utriainen | ||
| Sekasotku siitä tulee ja hinnat nousee, kansa köyhtyy. Ammattidieseliä sentään ollaan ottamassa käyttöön 2027 kompensaationa kuljetusyrityksille, mutta sekään ei koske pakettiautoja eikä maataloutta. Hulluksi on eurooppa mennyt. | ||||
|
15.04.2025 19:14 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Ja v. 2002 pantiin konepajalla pillit pussiin. | ||||
|
15.04.2025 19:08 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| "Julma-Juha". | ||||
|
15.04.2025 19:05 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kontinon Otso sijaitsee nykyään Oulussa. | ||||
|
|
15.04.2025 17:24 | Noah Nieminen | ||
| Jaa, että tällekin on sitten keksitty nimi. Ihan hauska. | ||||
|
15.04.2025 17:01 | Veeti Pietilä | ||
| Ensimmäinen dieselveturikuva! | ||||
|
15.04.2025 17:01 | Veeti Pietilä | ||
| Kääntö Riksussa? | ||||
|
|
15.04.2025 16:36 | Lasse Kakko | ||
| Miksi Kontinon Otso usein kuvataan takaapäin? | ||||
|
Kuvasarja: Särkkän Tasoristeys |
15.04.2025 16:11 | Jukka Martio | ||
| En minä kielipoliisiksi aio ruveta, mutta olin utelias tietämään, miksi Saku taivuttaa oudosti suomalaisen sanan särkkä. Muissa yhteyksissä Särkän tasoristeys on kirjoitettu normaaliin tapaan. Suomessa on vastaavia erisnimiä sadoittain, esim. Mänttä - Mäntän, Raippo - Raipossa. Tosin murteissa voi olla poikkeamia: Turkuun lähdössä oleva mies sanoi menevänsä Turkkuseen. | ||||
|
|
15.04.2025 15:54 | Petri Sallinen | ||
| Päästökauppatulot saa Suomen valtio. Voimalaitosten päästökauppatulot olivat parhaimmillaan puolen miljardin luokkaa vuodessa. Aiheeseen voi tarkemmin perehtyä linkin takaa. Suomessa päästökauppaa edustava viranomainen on Energiavirasto. https://energiavirasto.fi/polttoaineen-paastokauppa |
||||
|
|
15.04.2025 15:46 | Markku Naskali | ||
| Mitähän se laki sanoo niistä parkkipaikoista joille ne vaaditaan? | ||||
|
|
15.04.2025 15:09 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä joku osaa kertoa minne liikennepolttoaineiden päästökaupan maksut EU:lle kerätään EU-maiden (kuten Suomi) toimesta, ja mikä EU-taho päättää saatujen maksujen poisjakamisesta poliittisesti kannatettaviin, siis viher- ja vastaaviin tarkoituksiin? Pidetäänkö poisjaettujen rahojen saajatahot ja -maat ikuisesti salattuina, vai saavatko EU-maat EU:lta uskottavia selvityksiä näistä? Tuskin sentään EU:n tilintarkastajat valvovat takaisinmaksujen käyttöä nimenomaan ilmoitettuihin tarkoituksiinsa? Kansalaisille ei kaiketi näitä tietoja missään anneta, koska kansalaisten käsityskyky ei tietenkään ole riittävä. |
||||
|
|
15.04.2025 12:34 | Petri Sallinen | ||
| Muutoksen ajuriksi ei aina tarvita salaliittoa tai edes lobbaamista. Muutos voi tapahtua puhtaasti teknologisen kehityksen vauhdittamana ja markkinaehtoisesti. Juuri näin tapahtui 1900-luvun alussa hyvinkin suosituille sähköautoille. Polttomoottoriauto oli hankalampi käyttää, kunnes vuonna 1913 keksittiin starttimoottori. Myös jäähdyttimen yleistyminen paransi polttomoottoriauton käytettävyyttä. Fordin tehostetun massatuotantomallin kehittäminen taas painoi polttomoottoriautojen hinnan hyvin alhaiseksi. Samalla sähköyhtiöt korvasivat tasavirran vaihtovirralla jakeluverkoissaan, mikä vaikeutti tasavirtaa käyttävien sähköautojen lataamista. Käytännössä sähköautot katosivat kokonaan markkinoilta 1930-luvulle tultaessa. Kyseessä oli siis useamman asian summa. Voimalaitos tuottaa sähköä paremmalla hyötysuhteella ja paremmassa kontrollissa kuin autoon sijoitettu polttomoottori. Kyse ei ole pelkästään fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamista ympäristöhaitoista, vaan myös liikenteen energiatehokkuuden parantamisesta. Näillä näkymin liikenteen päästökauppa otetaan käyttöön Euroopassa vuonna 2027. Se ohjaa markkinaehtoisesti päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä — samalla tavalla kuin voimantuotannossa. Viimeinen kivihiiltä käyttävä kaupallinen voimalaitos suljetaan Suomessa toukokuussa. Tähän ei tarvittu kieltoja. Päästökauppa teki kivihiililaitosten käyttämisestä kannattamatonta. Tosin Suomi ehti Juha Sipilän hallituksen aikana säätämään myös lain, joka kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2029 jälkeen. Liikenteen päästökauppa toimii samalla periaatteella. Bensamoottoriautojen käyttöä se ei kiellä, vaan tekee bensan käyttämisestä lopulta tolkuttoman kallista. Bensan kärventäminen voi siis jatkua, jos hanuri kestää sen. Vuoden 2035 jälkeen ei EU-alueella saa kuitenkaan myydä uusia polttomoottoriautoja — elleivät ne käytä uusiutuvia polttonesteitä. Tämän verran kieltoon on tuotu kompromissia — tai sitä on vesitetty. Vastaus on riippuvainen siitä, keneltä kysytään. Vaikea arvioida, onko tämä lopullinen linjaus. Politiikka voi muuttua, kun politiikan tekijät vaihtuvat. |
||||
|
15.04.2025 12:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla vasemmalla metsässä näkyy karttapohjalla edelleen leikkauksen rakennusaikainen kapearaiteisen työradan linja. | ||||
|
15.04.2025 10:55 | Petri Nummijoki | ||
| Täälläkin on kuva Hr13-vetoisesta P3:sta, jossa on mukana harmaan kiitojunan runko https://vaunut.org/kuva/63674. Kun MK/MP3/4 siirtyi kesän 1967 jälkeen ajamaan Savonlinnan sijasta Joensuuhun uutta Parikkala-Onkamo-oikorataa, tuli siihen pääasialliseksi vetäjäksi Hr13, vaikka talvikauden pienemmillä matkustajamäärillä käytettiin keskellä viikkoa edelleen myös Dm4-vaunuja sekä vähäisessä määrin junaa kai ajettiin myös Sr12-veturilla tai Dm9-rungolla. Dm4 on tietysti ollut harmaiden kiitojunien vetäjänä ylivoimaisesti yleisin mutta olisiko Hr13 jopa toiseksi yleisin ainakin kilometreissä mitattuna, kun niillä ajettiin pitkää Helsinki-Joensuu-väliä? Hr11- ja Sr12-vetureita on saatettu käyttää junavuorojen määrässä mitattuna suunnilleen yhtä paljon (Hr13-verrattuna) mutta pääasiassa lyhyemmillä reiteillä. Hr12 on tainnut olla melko harvinainen kiitojunarungon vetäjä, joskaan ei täysin tavaton https://vaunut.org/kuva/18552. |
||||
|
|
15.04.2025 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja jopa Hr13 (nykyinen sarjamerkintä Dr13). Olikohan se J. Katajiston kuva jossakin kirjassa, jossa on Hr13 vetoinen MP3 / MP4 koostuen kiitojunarungosta ja teräskorisista vaunuista. Olen itsekin matkustanut vastaavalla kokoonpanolla Imaralta (nykyinen Imatra T) Helsinkiin ja vieläpä viimeisenä vaununa olleen KEin tupakkaosastossa, johon saatiin paikkaliput. Olivat lähes viimeiset Imatran kiintiön paikoista. | ||||
|
|
15.04.2025 09:31 | Eemil Liukkonen | ||
| No nyt on erittäin mielenkiintoisen näköinen ja silmää pistävä kokoonpana. Kiehtovaa, että kiitojunavaunuja on aikoinaan näkynyt myös Deeveri-vetoisissa junissa. | ||||
|
|
15.04.2025 09:25 | Panu Breilin | ||
| Bucyrusta ei tuotu Leppälahteen vaan siellä oli ympäri kääntyvää mallia oleva Orenstein & Koppel. | ||||
|
|
15.04.2025 09:22 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1968 Rautatietilaston mukaan Kuopion ratapihalla oli pääraiteessa K30-kiskotus. Linjaraiteella pohjoisen suuntaan sen sijaan oli K54 ja linjaraiteella etelän suuntaan K43. Suojastus tuli Kuopion seudulle vasta kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä 80-luvulla. Pieksämäki-Kuopio-kauko-ohjaus valmistui 1983 ja Kuopio-Iisalmi 1988. Mekaanisia asetinlaitteitahan Kuopiossa oli vielä 2024 käytössä, ne jäivät täpärästi Suomen toiseksi viimeisiksi sellaisiksi Oulun jälkeen. Tuo rakenteilla ollut konepajan päärakennuksen laajennus ei jäänyt viimeiseksi. Päärakennusta laajennettiin sen jälkeen vielä 1972 (luoteiskulmasta), 1979 (lisäkerros rakennuksen katolle), 1980 (muuntamo- ja kaasukeskus) ja 1982 (laajennus pääraiteen varteen vuoden 1968 laajennuksen pohjoispuolelle). |
||||
|
|
15.04.2025 08:05 | Jari Välimaa | ||
| Laki vaatii latauspaikkojen rakentamisen. | ||||
|
|
15.04.2025 07:50 | Jari Välimaa | ||
| Uudet polttomoottoriautot eivät saa päästää päästöjä 2035 lähtien jolloin muutamassa vuosikymmenessä autokanta uudistuu. Jo nyt autotehtaat joutuvat hyvittämään polttismyyntejä halvoilla sähköautoilla etteivät joudu miljoonien sakkojen maksajiksi. |
||||
|
15.04.2025 07:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuva epätarkkuudesta voitte syyttää tulostinta joka tekee virheitä ohuiden viivojen kohdalla ja lisäksi skannattupaperi on nähnyt elämää mutta silti käyttökelpoinen. | ||||
|
|
15.04.2025 07:30 | Leevi Heino | ||
| Veturin numero on 3024 | ||||
|
|
15.04.2025 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, ne sähköautot lienevät jo vaihdettu johonkin vielä kehitetympään "hrududuun"....? Alun perin 1900 - luvun alussa sähköautot (juuri ne Mummo Ankan auton malliset) olivat suosittuja, mutta ne hävisivät lyhytikäisten akkujen ja bentsiinimoottoriautojen valmistajien lobbaamisen myötä. Toisin sanoen: - tilanne eli kaiken aikaa. Edelleen uskon tilanteiden elävän vastakin. Ihminen - tuo syntinen saatana kurja - kun on kovin puuhakas olento. 1990 - luvun Hiace on siitä hyvä kapistus, että se oli työkaluksi rakennettu, ei siis mikään kertakäyttöauto. Edelleen, jos ei Euroopasta enää varaosia löytyisikään, niin tutkimusmatka kolmanteen maailmaan lienee avuksi? Toyotan hyvä maine ei rajoitu vain tänne Kalevalan kankahille. |
||||
|
|
15.04.2025 06:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Bucyrusko tuotiin tänne "hullujussiksi"? | ||||
|
|
15.04.2025 06:23 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo kuvassa näkyviä.sidekiskojatkolksia, niin ne näyttävät kyllä kovasti K30 kiskojatkoksilta myös pääkulkutienkin osalta. Kuvaushetkenä voimassa ollutta JTT:tä pitäisikin tutkia millaisia merkintöjä Kuopiosta löytyy. |
||||
|
|
14.04.2025 23:16 | Heikki Jalonen | ||
| Lisäksi voi panna merkille, että jotain paikallista limpun heittelyä tarvitaan säännöllisesti: leipurille on varattu mukava jakkara odotteluhetkiä varten... | ||||
|
|
14.04.2025 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| On muuten tuossa pohjoisen suunnan tulotiessä kelju vekki, oikea vempauttaja... Ja kovasti kevyeltä näyttää kiskotus, melkein kuin olisi vielä naulattua? Pohjoisen suunnan opastin on riippumaton. Oliko Kuopio vielä tuolloin ilman suojastuksia (ainakin pohjoisen suuntaan). Näillä samoilla seuduillahan oli vielä mekaaninen asetinlaitekin melko myöhään, olisiko ollut vielä vuonna 2005? Konepajan katoksen raiteella höyryveturin kattila vaunukuormana. Samoin Sisu-ratakuorma-auto (Tka "nolla" tai Tka Rto-jotain). Ja pari "talvisessa huomiovärissä" olevaa laatikkolumiauraa. Kyllähän ne näin sulan maan aikana erottaa... Oikealla rakennetaan Kuopion pajan viimeistä laajennusta (johon johtivat tiet 325...328). |
||||
|
|
14.04.2025 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Vieläkö sähkö-autoilijat suhauttelevat nykyisillä, täynnä hienoa elektroniikkaa olevilla menopeleillään vuonna 2050? Kuten Lasse porhaltelee vielä nykyään ongelmitta 25-vuotta iäkkäällä Hiacella. | ||||
|
14.04.2025 22:14 | Petri Sallinen | ||
| VRS-standardin mukaan "postinkeltainen". | ||||
|
14.04.2025 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) | ||||
|
|
14.04.2025 21:09 | Eemil Liukkonen | ||
| Näin kuopiolaisena tulee aina hymy huulille, kun verkkokalvoille kantautuu omasta kotikaupungista vanhoja kuvia eri vuosilta. | ||||
|
14.04.2025 20:58 | John Lindroth | ||
| Vaikuttava kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Särkkän Tasoristeys |
14.04.2025 20:49 | Saku Kivimäki | ||
| Mitähän tästä pitäisi kertoa? Että se on poistuva tasoristeys keskellä ei mitään ja on vanhan näköinen? Jos pitää Mainitta että en kirjoita suomea vaikka se on suomea niin voisi vaan suoraan sanoa että opettele kirjoittamaan, kuin tolle piilo*** asiasta. YP voi asiaan sanoa oman mielipiteensä. |
||||
|
|
14.04.2025 20:20 | Panu Breilin | ||
| Tuon kaavion ensimmäinen versio on valmistunut 2005, mutta myöhemmin kaaviota on päivitetty ja tuollaisenaan se vastaa vuoden 2011 tilannetta. Muuten jos on käyttöä ajantasaiselle raiteistokaaviolle Tampereelta tai muualta niin sellaisen voi pyytää itselleen Väyläviraston ratapiirustusarkistosta. Toimitus sähköpostitse ei maksa mitään. |
||||
|
|
14.04.2025 20:19 | Kari Haapakangas | ||
| Kyseessä on siis suomalainen vastine Culebran kaivannolle (Panama) | ||||
|
14.04.2025 20:12 | Panu Breilin | ||
| Matkustajajunat eivät ole pysähtyneet Sieppijärvellä. Paikallisjunat eivät aikanaan kulkeneet kuin Pelloon asti, koska rata Pellosta Kolariin valmistui vasta 1965-1966. Ainoa matkustajaliikenne mitä Sieppijärven ohi on kulkenut on nykyinen vuonna 1985 alkanut yöjunaliikenne. | ||||