Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.06.2024 00:33 | Otto Tuomainen | ||
| Näissä on Caterpillarin 3512C HD -moottori. | ||||
|
02.06.2024 00:29 | Pietu Tuovinen | ||
| Tässäkin todella komea kuva! Kuvan juna on 4832 ja veturina oli 3313 | ||||
|
02.06.2024 00:24 | Pietu Tuovinen | ||
| Komea kuva! Juna totteli numeroa 4836 | ||||
|
|
01.06.2024 23:51 | Toni Lassila | ||
| Aina yhtä tyylekäs uimalasiveturi! Onko myös veturin päämoottori vaihdettu uuteen vai vieläkö on se alkuperäinen ČKD:n dieselmoottori niinkuin 754-sarjalaisissa? | ||||
|
01.06.2024 23:18 | Miitre Timonen | ||
| Pikajuna 909 ;D | ||||
|
01.06.2024 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Uwe. | ||||
|
|
01.06.2024 21:08 | Uwe Geuder | ||
| En olisi yllättänyt, jos joissakin kirjoissa olisi Bahndirektion käännetty rautatiepiiriksi. Se ei mielestäni kuitenkaan ole oikein hyvä käännös. Piiri on saksaksi Kreis, joka on hyvin pieni hallintoalue ehkä 10 - 25 km:n säteillä, eikä sillä ole isoja valtaoikeuksia. Direktion viittaa johtamiseen, siksi minusta aluejohto kuulostaisi sopivammalta. Eikö Suomessa ratapiirit olivat vastuussa vain radoista? Oliko kalustolle ja liikenteelle myös alueellisia organisaatiota? Bahndirektion on vastuussa radoista, kalustosta, liikenteestä, henkilökunnasta, melkein kaikesta. Oli toki keskusvirastojakin, mutta suhteellisen pieniä johonkin erikoistehtävään, esim. uuden kaluston kehitys. > Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Semmoista en tunne. Saksan keisari oli olemassa 1871 - 1918. Siihen aikaan ei kuitenkaan ollut yhteistä rautatieyhtiötä, vaan erilaisia osavaltiollisia yhtiöitä (Länderbahnen). Reichsbahn perustettiin vasta 1920 kun keisari oli jo mennyttä. Kyseinen KPEV koskee aikaa 1880 – 1918 Preussenin osavaltiossa. Preussenissa puhuttiin alussa todellakin KED:sta, mutta K tarkoittaa königlich (kuninkaallinen), koska Preussen oli kuningaskunta. Myöhemmin K jäi pois ja puhuttiin enää Eisenbahndirektionista (ED). Luulisin, että se voinut tapahtua siinä yhteydessä, kun Preussenin ja Hessenin rautatiet yhdistettiin. Hessen ei ollut kuningaskunta vaan suurherttuakunta. Ei voinut puhua kuninkaallisesta virastosta ilman että kaikialla olisi ollut kuningas. |
||||
|
|
01.06.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Uwe, otaksun sinun oleva selvillä rautatiepiirien nimityksistä ja niiden historiasta: Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Reichsbahndirektion eli Rbd ja Bundesbahndirektion eli BD. Esimerkkinä vaikkapa nyt veturi 2810 Elberfeld, sarjaa P10, myöhemmin (1920 alkaen) Reichsbahnin sarjaa Baureihe 39. Edelleen: P8-vetureista: Schwartzkopff rakensi valmistenumeroilla 4949 - 4952 veturit KED Altona 2408 - 2410 ja KED Cassel 2459. Tässä Altona (Hampurissa) ja Cassel olivat juuri rautatiepiirejä. Veturista 2410 Altona tuli Reichsbahnin uudelleen numeroinnissa 38 1394. |
||||
|
01.06.2024 12:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun Gv 9612 varhaisemman historian mysteeri on ratkaistu: Vaunu munnettiin vuonna 1907 ruuvijarrullisesta M-vaunusta 81500. | ||||
|
01.06.2024 12:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas kas. Raumalainen ja porilainen vaihtotyönjohtaja ovat sopineet samaan kuvaan. | ||||
|
01.06.2024 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tönkkäjarrullisissa vaunuissa oli jarrutönkille järjestetty sivusuuntaista liikkumavaraa. Yksikertaisin ratkaisu, jota näki nimenomaan kaksiakselisissa tavaravaunuissa. Telivaunuissa homma hoitui telejä vaihtamalla, niissä jarrulaitokset olivat jo valmiina. | ||||
|
01.06.2024 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ottaen huomioon sen, kuinka paljon BR 52:ta rakennettiin ja kuinka ketjutettuna, niin pitäisin tätä veturia nimenomaan "pakollisena", vaikka se sodanjälkeisen ajan "vastaavakin" kyllä mahtuu kuvioon. Katsotaanpa: Lok-Archiv: DRG:lle valmistui 6151 viiskakkosta (A.Gottwaldin mukaan). 93 veturia meni "talousapuna" Bulgarialle, Romanialle, Unkarille ja Turkkiin. Tässä EI OLE mukana sodan jälkeen valmistettuja vetureita. Mitä Saksaan tulee, niin itäpuolella oli sodan jälkeen arviolta 1500 konetta ja länsi-DB:llä about/etwa puolet siitä. Mitäpä sanoo Locomotives in Profile vol. 2, luvussa "German Austerities": [kirja on vuodelta 1972, joten sen mukaisesti sitten!] Luettelo tehtaista, joissa BR 52:aa valmistettiin vv. 1942 - 1945: (nämä pääasiassa kokoonpanotehtaina) Henschel, Krauss - Maffei, Borsig, Schwartzkopff, Krupp, Maschinenfabr. Esslingen, Jung, Schichau, Orensten-Koppel, Oberschlesische Lokomotiv-Werke Saksassa. Deutsche Waffen und Munition Werke (Cegielski) Floridsdorf (Wiener Lok-Fabrik) Anschluss-"Saksassa" eiku - ööö - Itävallassa Skoda, miehitetyssä Tsekkoslovakiassa Mavag (Budapest, Unkari) Chrzanow (Puola) Cockerill, Haine St. Pierre, Tubize ja Franco-Belge (nämä Belgiassa). Graffenstaden (SACM). Saksalaisen sota-aikaisen (vv. 1939 - 1946) veturituotannon kokonaismääräksi arvioitu: yht. 12 962 kpl, tyyppeinä 50, 50ÜK, 52 ja 152, 52Kon ja 42. Ei-sotaveturityyppejä: (41, 44, 86) ja loput 250 kpl muita tyyppejä sen tarkemmin erittelemättä. 1946 heitettiin kokoon 21 veturia, osa tietysti liittoutuneiden sotilashallinnon valvonnassa. Sodan aikana toimitettiin Puolalle neljä BR50 - veturia ja sodan jälkeen noin 150 saksalaisvalmisteista ja myös Puolassa tehtyjä vetureita liitettiin PKP:n omistukseen (Ty-5). CCCP besorkkasi 50:ää itselleen useita. 50-sarjaa meni sodan aikana Romaniaan, missä niitä muutettiin öljypolttoisiksi. CFR antoi niille sarjamerkiksi 150. Lisää rakennettiin vuoteen 1958 mennessä Resitan ja Malaxan tehtailla. Kokonaismäärä oli siinä hiukan alle 300. Ranskassa otti SNCF saksalaisperäisiä 50 ja 50ÜK:ta (29 kpl) käyttöönsä sarjamerkillä 150-Z. BR52:sta: (Helmut Grieblin mukaan valmistettu kaikkiaan 6303 kpl, Saksan valvonnassa). Sarjaa oli valmistettu kaikkiaan vuosina 1942 - 1950. Romaniaan meni sodan aikana 120 viiskakkosta. Silloin ne nimellisesti olivat Reichsbahnin omistuksessa. Sodan jälkeen niistä tuli CFR:n koneita, sarjatunnuksella 150.1, eli nrot 150.1001 - 1120. Nekin muutettiin öljypoltolle. Romanialaiset tehtaat EIVÄT rakentaneet 52:ta CFR:lle käytettäväksi, toisin kuin em. BR 50:tä. Kuvan veturi on numeroltaan 150.1123, joten ilmiselvästi itäblokinmaiden välisiä veturikauppoja oli tehty. 52:ää oli Bulgariassa (sarja 15), olisiko kaikkiaan ollut noin 250 - 280 konetta. Puola on tunnettu tapaus: Ty-2 -sarjana, lisää rakennettiin siellä yli 140 kpl, sarjana Ty-42. Turkin ja Jugoslavian rautatielaitoksilla ei ollut BR 50:ää, mutta 52:ta oli (JDZ: sarja 33, yli 300 kpl) ja TCDD: sarja 56.5, 53 kpl. Unkarin MAV: sarjaa 520, 165 kpl. 1957 Unkari osti 20 kpl kankikehys-152:ta Itävallalta ja hankki lisää neukuilta noin sata kpl. Näistä 94 konetta oli muutettiin takaisin normaalille raideleveydelle. Loput kuusi pidettiin leveäraiteisena CCCP:hen kulkevan rajaliikenteen takia (sarjana 520.5). Itävaltalaiset levykehys-52:t olivat edelleen sarjamerkiltään 52. Ranskaan oli jäänyt vetäytyviltä sakuilta 24 kpl sarjaa 52 ja yksi 52KON. SNCF antoi niille sarjamerkiksi 150Y, mutta ne säilyttivät saksalaisperäiset yksilönumeronsa. Graffenstaden väsäsi niitä lisää: 150Y nrot 1 - 17. BR 42: Romanian CFR:llä tiedetään olleen näitä vain kaksi - sarjaksi tuli 150.12. Unkarissa 42 :aa oli vain kourallinen. CCCP besorkkasi 42:aakin (n. 150 kpl), levensi ne ja antoi sarjamerkiksi TL. Itse asiassa BR 42:ta oli valmistettu 837 kpl. Niitä valmistivat vv. 1943 - 1946: Schwartzkopff, Schichau, Esslingen ja Floridsdorf. |
||||
|
01.06.2024 11:00 | Panu Breilin | ||
| Tuo vasemmanpuoleinen raide oli ruotsalaisten matkustajajunien veturien ympäriajoa varten. | ||||
|
|
01.06.2024 10:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten raideleveyden vaihdossa jarrut pannaan kohdalleen, eikö näihin vaihdeta vain akselit? | ||||
|
|
01.06.2024 10:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tuollaisia lediylävaloja useammassakin yksilössä vai onko 2543 jokin koeveturi? | ||||
|
01.06.2024 09:45 | Mikko J. Putkonen | ||
| Rautatiemuseon kokoelmissa näkyy olevan vuoden 1918 vaurioista kuva: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166927471022200 | ||||
|
|
31.05.2024 23:53 | Uwe Geuder | ||
| KPEV Königlich Preußische Eisenbahn-Verwaltung, kuninkaallinen preussilainen rautatiehallitus on siinä mielenkiintoinen olemus, että semmoinen virasto ei ole koskaan ollut olemassa. Oli vain Julkisten töiden ministeriö ja suoraan sen alla noin 20 alueellista rautatiejohtoa (Eisenbahndirektionen, esim. Cöln Reinin vasemalla puolella, Cöln Reinin oikealla puolella (myöhemmin yhdistetty), Altona, Breslau, jne.) Lyhennettä KPEV käytettiin silti ilmaisemaan, että kalusto kuuluu yhdelle niistä aluejohdoille ja sillä tavalla Preussenin valtiolle. | ||||
|
|
31.05.2024 23:16 | Juha Toivonen | ||
| Minulla tämä kuva näkyy vain yhtenä kappaleena, viimeiseksi kuvasarjaan lisättynä. Mistä moinen? | ||||
|
31.05.2024 22:52 | Uwe Geuder | ||
| Jos oletetaan, että kuva olisi otettu illalla varttia vaille seitsemän, saataisiin RJ 1299 klo. 19:17 Salzburgiin ICE 707 klo. 18:03 Hamburg-Altonasta (30-40 minuuttia myöhässä kuulostaisi ihan normaalilta Saksassa) ICE 560 klo. 19:01 Karlsruheeseen EXIF:iä ei näytä olevan, mutta aamuseitsemälle en saanut yhtä hyvää osumaa. |
||||
|
|
31.05.2024 22:37 | Hannu Peltola | ||
| Kuva taisi tulla duplikaattina? Mielenkiintoinen härveli! Tämä voisi olla akkukäyttöinen sähköveturi. | ||||
|
31.05.2024 21:55 | Simo Virtanen | ||
| Jos ajatellaan samaiset 30 vuotta tuosta taaksepäin eli vuoteen 1965. Maisema olisi ollut täysin toinen. Höyryvetureita ja dieseleitä. Kaalihäkeistä ei tietoakaan. Nyt samaiset 30 vuotta toiseen suuntaan niin molemmat kuvan veturisarjat ovat jokapäiväisessä käytössä. |
||||
|
|
31.05.2024 21:42 | Jyrki Talvi | ||
| 29:ssä vuodessa kaikki on muuttuneet, tiskipöydänkansiksi aika kultaa muistot. | ||||
|
|
31.05.2024 21:06 | Uwe Geuder | ||
| > enkä EXIF:iä ole tutkinut Tyhmyys, onhan kuvassa kelloja ;) Mutta en juuri nyt ehdi tutkimaan lisää. |
||||
|
|
31.05.2024 21:04 | Uwe Geuder | ||
| Raiteen 13 näytössä lukee Hamburg-Altona. Numeroa en pysty lukemaan enkä EXIF:iä ole tutkinut, mutta https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/?zug_id=99990100692 vahvistaa, että ICE 692 kulkee Münchenistä Hampuriin. Raiteen 14 näytössä lukee Karlsruhe Hbf. ICE 981 kulki viime vuonna ihan eri kelloaikaan Donauwörthistä Müncheniin: https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/?zug_id=20230100981. Tänä vuonna se ei näytä kulkevan päivittäin, en ole ainakaan nopealla haulla löytänyt aikoja: https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/?zug_id=20240100981 |
||||
|
31.05.2024 21:01 | Eero Karttunen | ||
| 22.5. voimaan tulleen vuoden 1977 kesäturistin mukaan klo 16.20 Keravalle kulkeneen veturijunan pysähdyspaikat olivat Pasila, Tikkurila, Hiekkaharju, Rekola, Hanala, Korso ja Savio ennen Keravaa. Siihen aikaan K-junat eivät pysähtyneet Oulunkylässä eivätkä Malmilla. Tämä olikin ainoa kulussa ollut K-veturijuna Keravalle, jolla matka esim Rekolaan kesti 27 minuuttia kun se kesti muilla K-junilla vain 20 minuttia ja "hiljaisina aikoina" kaikilla liikennepaikoilla pysähtyvillä N-junilla 27 minuuttia. Nyttemmin Keravalle menevät sähköjunat pysähtyvät kaikilla liikennepaikoille ja niiden tunnukseksi on muutettu K. Tänään klo 21.01 Helsingistä lähtevä K-juna näyttää olevan Rekolassa vasta klo 21.30, eli onpa kulkuaika Rekolaan pidentynyt reippaasti, kun 1970-luvulla Rekolaan matka kesti K-junalla siis vain 20 minuuttia (paitsi juuri kuvassa näkyvällä veturijunalla). | ||||
|
31.05.2024 20:36 | Uwe Geuder | ||
| 600:n sarjanumero tarkoitta moottorivaunu polttomoottorilla (en usko, että dieseliä, kaasua tai vetyä voitaisi nähdä numerossa.) 500 olisi akkumoottorivaunu ja 400 sähkömoottorivaunu. Kielissä on nyt hybridejä, pitäisi katsoa mihin sarjaan ne on laitettu. Pesa Link on ensimmäinen puolalainen vetokalusto ylipäätään, joka on saanut hyväksynnän Saksassa. Oli kuitenkin lukuisia ongelmia ensin hyväksynnässä, sitten toimitusaikatauluissa ja myöhemmin vielä käytössä. Deutsche Bahnilla oli optio jopa 470 junaan, mutta lopussa tuli tilattu vain 73 junaa. Jotkut Bahnin kilpailijoista jopa palauttivat junansa, jos olen oikein ymmärtänyt. |
||||
|
|
31.05.2024 19:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Sitäpä suuremmalla syyllä olisi omituista, että toisessa vedenkuljetusvaunussa olisi 1920-luvulla kuvan esittämä ruuvijarru. Ensimmäisessä vedenkuljetusvaunussa oli 'käsijarru', eli vipujarru sekä vuoden 1885 Rörliga Materiel -kirjan että kuvan https://vaunut.org/kuva/168376 mukaan. Mistähän löytäisi vaunun Gv 9612 eli Gv 30862 varhaisemmat vaiheet. Täytyy selata vaunukirjoja. |
||||
|
31.05.2024 19:35 | Juhani Katajisto | ||
| Ja pian lähdettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen lennokkaalle matkalle Schwartzkopffin Hv:llä Karjaalta Hankoon. Useita kertoja mentiin yli sataa, mikä tulee hyvin esiin matkalla tallennetussa filmissä. Filmi on nyt Kavissa eli ent. Valtionelokuva-arkistossa kaikkien nähtävänä. Veturinkuljettaja Eino Talvitie oli hyvin otettu, kun hänelle näytin ekaa kertaa tätä filmiä. Hänhän otti aikamoisin riskin, ottaessaan meidät nuoret pojat kyytiin. Vaihdot tapahtui eri asemilla ja yksi meistä kolmesta oli aina hytissä. Tuolloin oli maanteillä vapaat nopeudet ja kovaa ajettiin, että pysyttiin junan vauhdissa mukana. Juna kulki lujaa yrittäessään saada aikaa kiinni, kun Karjaalta oli päästy lähtemään myöhässä. Takastullessa tyhjävaunujunana juna ei aina edes ehtinyt pysähtyä asemalle, kun vaihdettiin vauhdissa kenenvuoro oli mennä hyttiin. - Raskailla vetureilla ei ollut mitään asiaa vielä tuohon aikaan Hankoon. Nyt en muista milloin sinne saatiin raskaammat raudat. | ||||
|
31.05.2024 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korjausmerkintä: 11.65 Vaasassa. Olikohan kuvan aura väriltään maalarinvalkoinen? |
||||
|
31.05.2024 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paraboliheijastimien heijastusvaikutukseen. Sama ilmiö on olemassa esim. verrattaessa 1920-luvun Duesenberg - autojen lyhtyihin ja nykyaikaan, jolloin heijastimet on "kirpunsilmän" kokoisia. Ilmiö kertoo alan teknisestä kehityksestä. |
||||
|
31.05.2024 18:42 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen satunnaiskuva. Onpa upea kuva! | ||||
|
31.05.2024 18:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Upea! Myös vastavaloon kannattaa kuvata, valaistus on poikkeava ja kuten tässä kuvassa, valaistus luo monesti todella dramaattisen tunnelman. | ||||
|
|
31.05.2024 17:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin tuo valojen koko perustui? | ||||
|
31.05.2024 16:10 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vilppulan hakejunan 25 Fat-vaunua märkä hake saattaa painaa 3600 tonnia vaikka listanmukainen olisi 2000t on siinä käynyt Dv12 parikuumana kun jopa Sr1:n ajomoottorit ylikuumeni kahdesti viinikasta-sääksjärvi välillä. | ||||
|
|
31.05.2024 15:59 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1911 taulukon mukaan kummassakaan Gv-vaunussa ei ollut jarrulaitosta — vain jarrujohdot. | ||||
|
31.05.2024 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hohohoo, hyvä hyvä, Hannu-serkku! Piirroksen Hauptsturmführerin toinen kauluslaatta muistutti kovasti 7. SS-vuoristodivisioona "Prinz Eugenin" käytössä ollutta tunnusta... (Pääsinpäs naurultani pikkasen brassailemaan!) |
||||
|
|
31.05.2024 14:25 | Hannu Peltola | ||
| Esa, ilmeisesti tämän tyyppinen tapahtuma oli mummolla mielessä: https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000002458102.html |
||||
|
|
31.05.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasketuva Kotka-leffan kuvaamisesta oli ollut artikkeli tuon aikaisessa APU-lehdessä. Joku mummu oli nähnyt elokuvasaksalaiset Rovaniemen veturitallien luona ja päivitellyt, että joko taas se alkaa? |
||||
|
|
31.05.2024 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse en laskisi varikkoaluetta "yleiseksi rataverkoksi". Kotka on laskeutunut kuvattiin ilmeisesti 1976. | ||||
|
31.05.2024 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, kiitoksella! Tuli mieleen sekin, että jos puolalaiset olisivatkin itse duunanneet tuon lanterniinin postivaununsa katolle? Mainitsemastasi DB - kuvastosta sain ajatuksen, että josko postivaunut olisivat Saksassa myös olleet postilaitoksen omistuksessa? Meillähän tällaista omistusta oli, aina tapaukseen PFoab/FPoab ja Pot asti. Mitä Turkkiin tulee, niin ensimmäisen maailmansodan aikana se oli keskusvaltojen (keisarillinen Saksa ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia) kanssa samalla puolella. Mainittua (turkkilaista) "Ottomaanivaltakuntaa" riepoteltiinkin aika lailla Versaillesissa 1919 ja osin siinäkin oli alkua nykyiselle palestiinalais-juutalaiselle "vastakkainasettelulle". Britithän olivat antaneet ns. Balfourin julistuksen 1917 juutalaisten hyväksi. Saksan laivasto lahjoitti Ottomaaneille heti sodan alettua tai alla taistelulaivat Goebenin ja Breslaun (englantilaiset olivat tylysti ja mitään ennalta ilmoittamatta takavarikoineet kaksi Turkin tilaamaa ja vastavalmistunutta laivaa. Nämä olivat vielä olleet Englannissa). Niin ja neuvonantajana toiminut saksalaiskenraali Liman von Sanders oli avainasemassa, kun turkkilaiset päihittivät britit pahemman kerran Gallipolissa 1915. Koko Gallipoli-seikkailu oli ollut meriministeri Winston Churchillin älynväläys... Ilmavoimayhteistyötäkin oli, nimittäin lentoupseeri Reinhold Jahnow oli ennen sotaa siellä kehittämässä sotailmailulaitosta. Tämä herra Oberleutnant saikin sitten kunnian olla kaikkien aikojen ensimmäinen ilmataistelussa alas ammuttu ja kaatunut saksalaislentäjä, päiväyksellä 12.8.1914. Sittemmin Turkin "Devlet Demiryollari" tilasi Saksasta vetureita, mm. Henscheliltä, mutta se on jo toinen juttu. |
||||
|
|
31.05.2024 13:29 | Hannu Peltola | ||
| Milloin Kotka on laskeunut -leffan Rovaniemi-kohtaukset kuvattiin? Oliko se 1976? | ||||
|
|
31.05.2024 13:23 | Teppo Niemi | ||
| Eikös silloinkin Haapamäellä 1129 liikkunut polttoaineen hakuun toimiessaan korvaavana tallikattilana. | ||||
|
|
31.05.2024 13:02 | Rainer Silfverberg | ||
| 1976 tai 77 oli vuosi jolloin muistaakseni ei liikkunut. | ||||
|
|
31.05.2024 12:29 | Niila Heikkilä | ||
| Itse itselleni vastaten: SKS soitteli ja kertoi että normaaliliikenteen loppumisen jälkeen vuodesta 1975 on jokaisena vuonna aina kuluvaan vuoteen 2024 saakka höyryveturi liikkunut yleisellä rataverkolla. Osana vuosista ajot ovat olleet hyvin vähäisiä, osa on elokuvantekoon liittyviä ajoja eikä yleisöllä ole ollut mahdollisuutta päästä kyytiin. Tämä on joka tapauksessa sikäli historiallinen tieto että vuodesta 1862 alkaen ei ole vielä ollut yhtään välivuotta jolloin höyryvetureita ei olisi liikkunut valtion rataverkolla. | ||||
|
|
31.05.2024 12:16 | Nikolas Peippo | ||
| Ei ihan niin paljon tällä kertaa, mutta kyllähän tuo tarvittaessa vetäisi enemmänkin. | ||||
|
|
31.05.2024 11:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veljet, mikä historiakuva! Sr2 oli tuolloin varsin huikea laitos. ― Mitä se toki on edelleenkin, vaikka sen asema Valtionrautateitten »syömähampaana» onkin nyt vuosikymmenten mentyä murenemassa. | ||||
|
|
31.05.2024 11:06 | Hannu Peltola | ||
| Loistavaa Esa!!! Tuo Post4ü-36 on varmasti tarkka littera kuvan vaunulle. Minä etsin sopivia saksalaisten postivaunujen kuvia ja niistä Post4ü vastasi korimalliltaan tätä vaunua. Fleischmannin malli 5079 on Schwanenhals-teleillä ja on varmastikin mainitsemasi alatyyppi Post4ü-a/20. Minulla on kirjahyllyssä muuten erinomaiset kalustokuvastot DB:n kalustosta 1940-luvulta aina 1990-luvulle, mutta niissä ei ollut postivaunuja listattuna. Erinomainen yhteenveto ensimmäisen maailmansodan veturiluovutuksista. Mutta ostiko Turkki rahalla vetureita Saksasta vai pääsikö se 1. maailmansodan haaskalle jakoon? |
||||
|
|
31.05.2024 10:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan vaunussa kiinnostavin on ikivanha ruuvijarru. Pitäisi nähdä selvä kuva kummastakin vedenkuljetusvaunusta, jotta näkisi oliko toisessa tällainen jarru. 9611:ssä oli vipujarru, mutta millainen oli 9612? Niinpä ainakaan 9611 tämä ei ole voinut olla. Ei olisi mitään järkeä poistaa vipujarrua ja asentaa tilalle vanha ruuvijarru. |
||||
|
31.05.2024 09:49 | Teppo Niemi | ||
| Eipä Haapamäellä ole muuta katettua säilytys- ja kunnossapitotilaa kuin 17 pilttuinen veturitalli. Iso osa kalustosta on ihan taivasalla. Kohtuullinen säilytystilan tilanne on Keitelemuseo Oy:llä ja paras Jokioisten museorautatiellä, jossa lähes koko kalusto saadaan katon alle säilytykseen. Sielläkin pari umpivaunua, jotka ovat varastokäytössä ja yksi radan korjaustyön käytössä oleva konduktöörivaunu ovat ulkona säiden armoilla. |
||||
|
|
31.05.2024 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kokonaisuutena Chabowkasta on todettava, että kaluston kunnostus- ja kunnossapitohaasteet ovat suuret. Vähäinen EU-tukikaan ei juuri helpota. Toisaalta Puola on meillekin esikuvaksi tarpeellinen kulttuurimaa. Maa ja kansa, joka rakensi mm. Krakovankin entiseen loistoonsa natsien jäljiltä. Haapamäellä on sentään talleissa runsaasti säilytys- ja kunnossapitotilaa. Chabowkaan pitäisi hallitilaa rakentaa raidekilometrin verran. |
||||
|
31.05.2024 09:06 | Urpo Mustapää | ||
| Pyöräilyreittiähän siihen jo visioitiin vaihtoehdoksi. Onkohan tälle kesää enää museojunia Kaskisiin? Juhannusjuna vois olla mielenkiintoinen juttu :-) | ||||