Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09.2025 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut autoliikkeeet kuljetuttavat autoja etelän ja pohjoisen välillä autojunalla. Mutta silloin lienee kyseessä tavalliset henkilöautot. | ||||
|
17.09.2025 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Konepajatyyppisissä työpaikoissa käytettiin vielä mustaa baskeria työpäähineenä. Ne olivat työmiehen omia hankintoja. Niitä näkyy käytetyn etenkin sotien jälkeisenä aikana jälleenrakennus-Suomessa, tuonne 1970-luvulle saakka. | ||||
|
|
17.09.2025 16:58 | Panu Breilin | ||
| Noihin aikoihin VR:n tavaraliikenne palveli vielä jonkin verran myös pieniä asiakkaita ja joskus jopa ihan satunnaisia kuljetuksia. Hyvin mahdollista, että nuo asuntovaunut ja -autot ovat yksinkertaisesti olleet menossa myytäviksi johonkin liikkeeseen ja junakuljetus on tullut halvemmaksi kuin kuorma-autokuljetus. |
||||
|
|
17.09.2025 16:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos olisi ollut kesällä niin olisin veikannut jotain Suviseuroihin liittyvää. | ||||
|
17.09.2025 16:30 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisin ehkä pariinkin kertaan pyyhkäistä silmiä, jos tällainen kombinaatio ilmestyisi silmien eteen ilman ennakkotietoa. :D | ||||
|
|
17.09.2025 15:45 | Rasmus Viirre | ||
| Mikähän oli oikeasti tämmöisen junan takatarina? Tai lähinnä tuon caravan kaluston. | ||||
|
17.09.2025 10:03 | Asmo Rasinen | ||
| Mitä tuolle litteralle on tehty? | ||||
|
17.09.2025 09:17 | Jouni Hytönen | ||
| Samoin kuin tuolla veturin kyljessä 92102102105-7. FERFI on Fenniarailin VKM-tunnus. | ||||
|
|
17.09.2025 09:15 | Jouni Hytönen | ||
| EVN on vain kalustoyksikön numero, 24744218333-8. | ||||
|
17.09.2025 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Toki paikalliset tuntee sen paremmin nimellä "pottutehas" | ||||
|
17.09.2025 08:42 | Aaro Rönnholm | ||
| Oikealta ensimmäinen EFiti on 23655 | ||||
|
17.09.2025 08:35 | Kari Haapakangas | ||
| Vihannin asemalla junaa odottaessa on se hyvä puoli, että lähestymisen (=junan valot) näkee toooodella kaukaa, eli Tuomiojan kolmiosta saakka (13 km) | ||||
|
17.09.2025 08:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kesällä tästä yliajaessa huomasin että sillalla on edelleen kiskot asvaltin alla. | ||||
|
|
17.09.2025 08:24 | Jaakko Pehkonen | ||
| Milloinhan tuolla perunatehtaan raiteella on viimeksi ollut liikennettä? Itselle oli uusi tieto että se on ollut noin pitkään yhteydessä muuhun rataverkkoon. |
||||
|
17.09.2025 08:07 | Ossi Rosten | ||
| Mites tämä kuva loistavasta kuvatekstistään huolimatta ei ole saanu enempää huomiota? | ||||
|
17.09.2025 07:19 | Jari Välimaa | ||
| mielipide ei fakta. mutta tässä on lisää faktaa eli Heiikkilänkadun katu suunnitelma jota raitiotievarikon kohdalta ei toteuta vielä https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2024/08/Heikkilankatu-Katujarjestelypiirustus.pdf |
||||
|
17.09.2025 01:02 | Leevi Halonen | ||
| Kiitos tiedosta Tor. | ||||
|
17.09.2025 00:57 | Leevi Halonen | ||
| Rautatiekatu on asfaltoitu Forssassa todellakin 1963. | ||||
|
|
17.09.2025 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panun kuvaussuunra tässä on näemmä pohjoiseen. "Perunatehtaan", hauska ilmaisu (kun perunat tehtailevat perunanmukuloita...?). Ettei nyt sentään sipsitakomo, heko heko. |
||||
|
17.09.2025 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavaramakasiinin pääryikkunan tyyli on Oulun rautatien makasiinin erityisen selvä tuntomerkki. Vaasan rautatiellä ikkunatsydeemi oli erilainen (esimerkkinä Suinulan, Kolhon ja Pihlaisten makasiinit). | ||||
|
17.09.2025 00:10 | Panu Breilin | ||
| Turun vuosina 1890–1892 käytössä ollut hevosraitiotie oli raideleveydellä 1435 mm. | ||||
|
|
16.09.2025 23:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Voihan ne kulkea jos vaihtaa telit. | ||||
|
|
16.09.2025 22:31 | Sampsa Saahkari | ||
| Huvittavaa, että meillä kulkee / on kulkenut rataverkolla Ruotsiin rekisteröityjä vaunuja, jotka eivät kuitenkaan voi ko. maan rataverkolla kulkea - pl. raja - Haaparanta. | ||||
|
|
16.09.2025 21:03 | Erkki Nuutio | ||
| 1963 asfaltoitiin Forssan pääkadut - varmaan myös Rautatienkatu, joka kulki rautatieaseman sivuitse Hml-Tku -pikatien risteykseen. Rautatienkatu ymmärtääkseni kulki vielä 50-luvun lopullakin vain rautatieasemalle asti, ja siirtyi tämän jälkeen tasoristeyksellä rautatien toiselle puolelle. Ainakaan asafaltoitua Rautatienkatua ei kuvassa näy. Varikkopihaa ei ole vielä tasoitettu. Rautatieyhtiön 1963 laajentunut tavaralinjaliikenne Sisuilla ja bussiliikenne lähinnä Vanajiilla tarvitsi sitä varikkotarpeitaan varten. Asematalo ei mahdu kuvaan, vaan on on raiteiden vasemmalla puolella, niiden suunnassa noin 50 metrin päässä. VR myi kolme Move 21 -veturia Forssan rautatieyhtiölle 1960. Kuvausvuosi on todennäköisimmin 1961. |
||||
|
|
16.09.2025 20:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kysymykseni juontaa siis omaaan "tietokantaan" merkitsemistä varten vähän kuten; class Sr3 FIN-VR Sr3 3321 91103103321-8 |
||||
|
|
16.09.2025 20:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Thanks myös Jouni! | ||||
|
|
16.09.2025 20:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos Esa tästä varsin kattavasta litteran avaamisesta. Mua ei tarvitse herroitella, tuntuu ehkä vähän vaivaannuttavalta... :/ Eli siis EVN on: S-TWA 24744218333-8 ja RIV ei merkitse "mitään" oleellista.. Kiitos! |
||||
|
16.09.2025 19:38 | John Lindroth | ||
| Onnistunut alkusyksyn kova! | ||||
|
Kuvasarja: Suwalkin käytävän liepeillä. |
16.09.2025 19:24 | John Lindroth | ||
| Juha! Äänimaailma/Hieno Juttu!Ja juurikin ne muistot/kokemukset jotka jää mieleen itse kuvaus/äänitystapahtumista! Ja kyllähän se on tuo "Hetki". | ||||
|
Kuvasarja: Suwalkin käytävän liepeillä. |
16.09.2025 18:42 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos itsellesi Leevi. Vuosien ajan kuvatessani ja matkustaessani, en ole aivan varma, kumpi on se suurempi nautinto rautatiekuvauksissa. Itse kuvan/kuvien ottaminen, vaiko "tuon hetken eläminen ja kokeminen". Sama koskee hieman etäämmältä saatuja kuulohavaintoja rautatieliikenteestä. Olenkin vakaasti päättänyt alkaa tallentamaan myös rautateiden äänimaisemaa ulkomailla, - niin videoina, kuin myös ääniraitoina. | ||||
|
|
16.09.2025 18:13 | Erkki Nuutio | ||
| Kerroin tosiasioita, niinkuin aina. Mutta täyttä hiljaisuutta jotkut tietysti haluavat. Jotta hyvät betonikaupat eivät häiriintyisi. | ||||
|
16.09.2025 18:10 | Joonas Kauppinen | ||
| Juna jatkoi ennen lentoasemalle, mutta en tiedä jatkaako nykyisin. | ||||
|
16.09.2025 17:31 | Joonas Kauppinen | ||
| Niin on! | ||||
|
|
16.09.2025 16:41 | Jari Välimaa | ||
| Nämä 2 katusuunnitelmat ovat laillisia joiden mukaan silta ja muut rakennetaan. Pulinat pois | ||||
|
|
16.09.2025 15:42 | Erkki Nuutio | ||
| Valitus kaataa tehdyn päätöksen vain jos on toimittu lainvastaisella tavalla tai loukataan jonkun oikeudenomistajan oikeuksia. Valitus ei kaada päätöstä joka on hölmö, tai jonka syy tarkoin salataan (esimerkiksi kiinteistökeinottelun suosimiseksi). Jarin viittaamat kaksi katujärjestelypiirustusta ovat opettavia tarkasteltaessa yhteisen rahan surutonta syytämistä. Ylemmässä kuvassa raitiotie koukkaa kaksiraiteisen maisemasillan kautta Teiskontien toiselle puolelle. Alemmassa kuvassa se siirtyy Linnainmaan sillalle vievän kadun keskelle, eli menisi raitiovarikolle varatun (?) kolmiotontin ohi. Liittymät tarvittaisiin sinnekin. Aiheutuu hankaluutta Teiskontieltä kääntyvän Luhtaankadun risteykseen ja myös Teiskontien (valtatien) liikenteelle. Kiinteistökeinottelu-selitykseen oletettavasti kytkeytyy koko tämä välialue, nimeltään vielä Pappilanpuisto. Jos ratikka vie alueen lävitse, rakennetaan raitiolinjan molemmin puolin kerrostaloja. Ahtaasti tuputetaan kuten Tampereella muuallakin (esimerkiksi Santalahti). Luontevampi, järkevämpi, nopeammin tehtävissä oleva ja halvempi raitiolinja kulkisi suoraan, siis puolta vaihtamatta Teiskontien sivun arvotonta hukkamaata pitkin Luhtaankadun valoristeykseen asti. Siellä vaihdettaisiin puolta tarvitsematta edes muuttaa Luhtaankadun risteyksen liikennevalojen ajoitusta. Raitiolinja vie silloin suoraan raitiovarikolle (ja liityntäpysäköinnille) varatun tontin kärkiosaan. Siitä jatketaan edullisesti tämän tontin sivua pitkin, sotkematta lainkaan Luhtaankadun risteystä tai Linnainmaalle vievää katua. Kehätien muodostaman kanjonin ylitykseern riittää erinomaisen halpa silta (vain kansi ja keskipilari tarvitaan). Muut kuin tamperelaiset luullakseni heti tajuavat mihin älyttömään Tampere tältäkin osin yhteisiäkin rahojamme syytäisi. Sekin raha on pois tarpeellisilta tie- ja raidehankkeilta, joita totisesti riittää! |
||||
|
16.09.2025 15:38 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan, että tuota veturia 1800 jouduttiin hiukan harsimaan kasaan ennen kuin se kehdattiin laittaa esille Höyryveturipuistoon. Tk3 1102 sai muistaakseni kunnian luovuttaa puskinpalkkinsa hyvään tarkoitukseen. | ||||
|
16.09.2025 15:14 | Juho Rintala | ||
| Asiallinen kuva, joka on melkein täysin historiaa. Paitsi Nummelaa käytetään vielä erittäin aktiivisesti. | ||||
|
|
16.09.2025 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| S indikoi tosiaan sitä, että vaunu on ruotsalainen. TWA on kaluston haltijan tunnus. Euroopan rautatievirasto ERA ylläpitää VKM-rekisteriä, https://www.era.europa.eu/domains/registers/vkm_en josta selviää, että TWA on Transwaggon GmbH. Sillä lienee useisiin eri maihin rekisteröityjä vaunuja. | ||||
|
|
16.09.2025 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero: RIV tarkoitti kansainvälisessä liikenteessä käytettävistä tavaravaunuista annettua määräyskokoelmaa (Regolamento Internazionale dei Veicoli). Sillä määrättiin muun muassa eri maiden tavaravaunujen erilaisten ilmajarrujärjestelmien yhteensopivuudesta. Henkilövaunuilla vastaava on RIC (Regolamento Internazionale delle Carozzi). Nimitykset ovat italiankielisiä. Näitä on korvattu joitakin aikoja sitten uusilla määräyskokoelmilla. Nro 74 (maanumero) kertoo vaunun olevan ruotsalainen. Siten S-TWA lienee ruotsalainen erityismerkintä? Laaiis on juuri tätä vaunutyyppiä koskeva UIC:n mukainen sarjamerkki: L = matalalaitainen tai laidaton erikoisvaunu, ja myös 2 - akselinen, kuorma vähintään 20 tonnia. aa = (L-merkin yhteydessä) = neljä erillistä akselia. i = avattavat sivuseinät, (kahdennettuna useampia ?), en ole satavarma tästä, matskuni on vanhaa. s = suurin sallittu ajonopeus 100 km tunnissa. Kehystetty "26 200 kg" = vaunun omapaino. Salmiakin sisällä oleva 76,0 m = vaunun lattiapinta-ala. Viivatunnus 2 x 12,5 m kertoo kuormausalan pituuden (tämä vaunu on kaksiosainen, lyhytkytkennällä. Siis vaunun "osavaunujen" irrottamista ei tehdä normaalikäytössä, vaan korjauspaikassa). (- 27,00 m -) on vaunun koko pituus puskimineen. Kehystetty R 75 m lienee pienin sallittu kaarteen säde raiteella, jolla vaunua voi käyttää. |
||||
|
16.09.2025 13:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löytyy sieltä sellainenkin rajoitin, jolla saa kategorisesti pudotettua veturinippujen tehoja. Toisaalta samalla erotusjakso-osuudella saattaa olla muutakin liikennettä, mahdollisesti Ykköstä, Kakkosta tai Pendoa. Se on nähty, että »se perinteinen» eli sähköjen putoaminen alas käy mieluiten siellä, missä pelissä on mukana nippuja, tosiaan vaikka Siimenssi-pari raskaine tavarajunineen. Kuvan juna on toki menossa ylöspäin, eli kuorma on kevyempi, niin sen puoleen ei pitäisi olla niin suurta sähkökatkon vaaraa. Mutta tarkkoina saavat siltikin kiihdytysvaiheissa tällaisen ja muiden samoille erotusjakso-osuuksille osuvien junien kuljettajat olla. Toisessa päässä syöttöasemat vahtivat ylijännitettä, joka sekään ei ole täysin tavaton sähköjen alas putoamisen syy. Näissä uudemmissa sähkölaitoksissa riittää potkua myös hyötyjarrutuksiin. Niin ja #hienokuva, Asmo! | ||||
|
16.09.2025 13:08 | Rasmus Viirre | ||
| Hieno asetelma ja muutenkin kuva. Moderni vilkas kaupunkiympäristö kohoaa taustalla Q:n alla. Tiheään asutetun rakennetun alueen ulkoreunoja rajaa rauhaisat maaseudun peltoaukeat ja lupiinimetsät. Näitä kahta erilaista, mutta ihmisen aikaan saamaa ympäristöä halkoo kahtia vilkas rautatie ja ihmisen kesyttämä rautainen teollisuutta kantava jättiläinen. |
||||
|
|
16.09.2025 12:43 | Asmo Rasinen | ||
| Eikös noissa vectroneissa ole joku tehonrajoitus/säädin ettei se ota lankoja tyhjiksi? Kolmella sudella mennessä on eri tarina ( https://vaunut.org/kuva/149050?t=tahkoluotoon ) | ||||
|
|
16.09.2025 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä olen tuo olkakassijannu. Olin mukana tuolla reissulla. | ||||
|
|
16.09.2025 11:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kysympä tyhmiä, voisiko joku tietävä kertoa tuon tavaravaunun litteran.. onko se mallia: S-TWA (operaatori/omistaja) 24 74 4218 333-8 mikä on tuo RIV? onko se luokka joka on sama kuin Laaiis? |
||||
|
|
16.09.2025 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva vaikuttaa vanhemmalta kuin 1964 ? | ||||
|
|
16.09.2025 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan niin. 2028 on vaalit käyty ja hallitus vaihdettu. Piikki on jälleen auki ja Tamperetta suositaan taas rahankaadossa. Varmasti valtakunnan rahaa silloin riittää sillalle ja syntyvälle raitio- ja tieliikenteen turvallisuutta huonontavalle raidelinjaukselle. Valitus ajallaankin on yleensäkin kunnallispoliittinen muodollisuus. |
||||
|
16.09.2025 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ring of Fire, from burning Hell - sinki!!! | ||||
|
|
16.09.2025 08:31 | Jari Välimaa | ||
| eikä tuo toinenkaan siltajuttu ole enää valituskelpoinen vaan toteutuskelpoinen kun valtiolta taas riittää rahaa 2028 jälkeen https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2024/08/Teiskontie-jkpp-Katujarjestelypiirustukset.pdf |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
16.09.2025 07:23 | Robert Sand | ||
| Tämä oli mennyt minulta ohi. Luulin että rata oli siirtynyt Fikáčekin omistukseen. Otkar saattaa olla ihan hyvä omistaja myös. | ||||
|
16.09.2025 04:58 | Tapio Keränen | ||
| Tuurissa 19.3.1994 lastattu raakapuuvaunusto oli päässyt liikkeelle lännen suuntaan aina pääradan vaihteelle asti estäen junaliikenteen (kuva https://vaunut.org/kuva/164888?u=701&paik=Tuuri). | ||||
|
|
16.09.2025 03:54 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs VR1 kuva! | ||||