Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09.2024 10:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Karhulan rautatien ratapihakonduktöörikysymykseen löytyy vastaus RavemaZ:in lauantaina 21/5-2011 julkaisemalta tuuttivideolta »Move90 Karhulan―Sunilan yksityisellä rautatiellä Kotkassa osa 1/2» ( https://youtu.be/I9xDpes6wyQ?si=qAcoSLRS3ouLzwOe ). Move-kuljettaja kertoilee kippariasiasta videon kohdassa 1:00: »Joo meil on kaikki; on kuljettajii ja konnareit ja... Aina vuoroviikoin ollaan...» | ||||
|
17.09.2024 08:59 | Petri Sallinen | ||
| OK — maksuton on parempi ilmaus. Käytetään sitä. Kunnallinen joukkoliikenne voi olla maksutonta, kuten se on joissakin Euroopan kaupungeissa. Lipputuloilla katetaan harvoin kokonaan kunnallisen joukkoliikenteen kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuloja käytetään joka tapauksessa järjestelmän kulujen kattamiseen. HSL-alueella lipputulojen osuus on ollut noin puolet — loput kuluista katetaan alueen kuntien verotuloilla. Jos siirryttäisiin maksuttomuuteen, vähenisi osa järjestelmän kustannuksista: kaikki lippuihin, tarkastuksiin, lippuhallintoon, lukulaitteisiin ja automaatteihin liittyvä. Jossain HSL-hallinnon dokumenteissa lienee saatavilla em. toimintojen kustannukset. Jäljelle jäävät kulut maksetaan veroina. Tässä tapauksessa maksumiehiksi pääsevät kaikki kuntalaiset: myös autoilijat, jotka eivät koskaan käytä joukkoliikennepalveluita:) Kunnallisen joukkoliikenteen maksuttomuutta on perusteltu tasa-arvokysymyksillä. Kun mm. terveydenhuolto ja koulut ovat kaikille maksuttomia julkisia palveluita, niin miksi eivät myös kunnalliset joukkoliikennepalvelut. Vastakkaisiakin argumentteja löytyy. Viime kädessä kyse on kuitenkin poliittisesta vallinnasta. Luxemburgin mallia on kovasti hehkutettu julkisuudessa. Maksuttomuus voidaan toteuttaa myös osittaisena ratkaisuna. Maksuton joukkoliikenne esimerkiksi eläkeläisille, koululaisille jne. Saattaa olla, että silloin muutama tässäkin keskustelussa esitetty ongelma ratkeaisi. |
||||
|
|
17.09.2024 08:23 | Jari Ahokas | ||
| Joukkoliikenne ei voi olla ilmaista, korkeintaan maksutonta. Kyllä sen viimekädessä veronmaksajat kustantavat. Joka käytännössä tarkoittaisi veronkorotusta ja se ei varsinaisesti innosta. | ||||
|
17.09.2024 07:47 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallinen teho-painosuhde. | ||||
|
17.09.2024 06:58 | Hannu Peltola | ||
| Veturin hiekkakuvussa näkyy numerot 22 eli tämän veturin pitää olla GN:n sarjaa B-22, joilla oli numerot #226-#230. Veturit valmisti Rogers vuonna 1883 ja viimeiset olivat käytössä peräti vuoteen 1945. | ||||
|
17.09.2024 06:53 | Hannu Peltola | ||
| Veturi #15 oli yksi I&WN:n viidestä Ten-Wheeler -veturista (#11-#15) ja se oli Baldwinin valmistama. Milwaukee Roadilla tästä tuli veturi #2715. | ||||
|
17.09.2024 06:50 | Hannu Peltola | ||
| Vaunun ikkunaan on upeasti hiottu Great Northernin logo ja vaunun numero! EDIT vielä: Heavy Weight -teräsvaunut olivat tyypillisesti rakennettu lanterniinikatolla, kuten tämäkin vaunu on aikanaan ollut. Great Northern modernisoi näitä vaunuja 1930-luvulla mm. ilmastoinnilla ja tuolloin lanterniinikatto purettiin ilmastointilaitteiden ja putkien tieltä. |
||||
|
17.09.2024 06:48 | Hannu Peltola | ||
| Aika kiva! | ||||
|
17.09.2024 06:45 | Hannu Peltola | ||
| Salmo oli aivan uskomaton jäänne historiasta. Yövyin aivan klassisessa saluunassa, jossa perinteiden mukaisesti alhaalla oli juottola ja yläkerrassa muutama hotellihuone. Kaupungissa oli muitakin rakennuksia 1800-luvulta ja tunnelma oli kuin 1970-luvun italowesternistä! Mutta mikä oli yllättävää: kaupungissa oli erittäin hyvä paikallinen panimo, joka teki erittäin maistuvaa IPA:a! | ||||
|
17.09.2024 01:15 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen talvikuva! | ||||
|
|
17.09.2024 00:34 | Panu Breilin | ||
| 28.9. tämä SJ:n vaunut taitanevat siirtyä Pieksämäeltä Ouluun: https://juliadata.fi/timetables?s=55624&d=28.9.2024 | ||||
|
17.09.2024 00:28 | Panu Breilin | ||
| 5.10. Osg-vaunu näyttäisi olevan matkalla Pieksämäeltä Ouluun ( https://juliadata.fi/train?s=4901&d=5.10.2024 ) ja sieltä seuraavana päivänä Kemiin ( https://juliadata.fi/train?s=4903&d=6.10.2024 ). 9.10–14.10. puolestaan näyttäisi ohjelmassa olevan muuntajan haku Ajoksesta ja sen vienti Koivuun, sekä paluu tyhjänä Tampereelle. | ||||
|
17.09.2024 00:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paskaa on kertynyt moottoriin kun tuollain käryttää, seeproissa oli se ongelma että rasvapalo syttyi ennen Sääksjärveä kun ensin V-ttu vaihteella ja T-vaihteella vedettiin "putket punaisiksi" niin rasvapalo oli taattu. Syynä jatkuva tyhjäkäynnillä ajo. | ||||
|
17.09.2024 00:21 | Panu Breilin | ||
| Tällainen vaunu tuli eilen Oulusta Pieksämäelle junassa T 55335: https://juliadata.fi/train?s=55335&d=15.9.2024 4.9. puolestaan (ainakin junanumerosta päätellen) vastaava vaunu on siirretty Pieksämäeltä Ouluun: https://juliadata.fi/train?s=55334&d=4.9.2024 |
||||
|
16.09.2024 22:25 | John Lindroth | ||
| Tykkään! | ||||
|
|
16.09.2024 21:36 | Petri Sallinen | ||
| Koronapandemia lopetti lippujen myynnin vain HSL-alueen busseissa. Lähijunissa lipunmyynti loppui vuonna 2017 ja ratikoissa se loppui vuonna 2018. Bussien osalta ratkaisua on pidetty hyvänä — pandemiasta riippumatta. Bussikuskien myymien lippujen osuus oli alle prosentti HSL:n myymistä lipuista. Lippujen myyminen kuitenkin hidasti liikennettä. Hyvin moni HSL-alueen lippujen hankkimiseen liittyvä ongelma ratkeaisi sillä, jos matkustusvälineissä olisi sellaiset lukulaitteet, joissa matkan voisi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella. Lippujen ostamiseen, myymiseen ja tarkastamiseen liittyvistä ongelmista päästäisiin lopullisesti eroon, jos kunnallisesta joukkoliikenteestä tehtäisiin kokonaan ilmaista. |
||||
|
|
16.09.2024 21:36 | Lasse Holopainen | ||
| Surrrrr, sanoo Vectron. | ||||
|
|
16.09.2024 21:15 | Eemil Liukkonen | ||
| "Uuu" sanoo suuni! Todella hyvää kameratyöskentelyö tässä. | ||||
|
|
16.09.2024 20:12 | Jouni Halinen | ||
| Speden ja Veskun versio aiheesta http://bot.fi/3yf3 | ||||
|
|
16.09.2024 19:19 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos! Toivotaan että valinta osuu kohdalle. :) | ||||
|
|
16.09.2024 19:04 | John Lindroth | ||
| Osaispa laite vielä puhua ja pyytää asiakkaalta anteeksi! | ||||
|
|
16.09.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Vielä näihin aikoihin asti on HSL-matkoja varten voinut ostaa ns haltijakohtaisen matkakortin johon on voinut ladata arvoa satunnaisia matkoja varten. Sen hankkimiseksi ei ole tarvinnut mennä kaupungin yhteispalvelupisteeseen eikä ole tarvinnut todistaa että on sen ja sen kunnan asukas, vaan koko kortin on voinut hankkia R-kioskista ja muista myyntipisteistä. Mutta nyt haltijakohtaisten korttien myynti on loppumassa ellei ole loppunut. Jos jollakin on vanhaa saldoa kortilla kannattaa käyttää nyt. Vielä ennen 2020 -lukua VR:n kaukojunalippuja sai soittamalla VR:n palvelunumeroon ja he lähettivät lipun tekstiviestillä. Ei tarvittu printteriä. Homma muuttui monimutkaisemmaksi pandemian jälkeen. Ilmeisesti lippuja jotka perutuivat johonkin numerokoodiin osattiin väärentää liian helposti. Ennen pandemiaa oli kiskobusseissa lipunmyyntiautomaatti, mutta ne poistettiin jostain syystä käytöstä. Pandemia lopetti kertalippujen myynnin myös HSL-alueen busseissa ja raitiovaunuissa ja se pakotti ihmisiä alkamaan lataamaan HSL-sovellusta. Ulkopaikkakuntalaiset ovat hankalimmassa tilanteessa jos he eivät saa maksukorttiaan kytkeytymään vahvalla tunnistautumisella. Samoin henkilöt joilla ei ole älylaitetta ollenkaan. Kaikilla satunnaisesti kulkeville olisi suuri helpotus jos maksukortilla voisi maksaa suoraan matkansa kulkuneuvon leimauslaitteessa. Pari vuotta sitten kun olin Tampereella totesin että homma todella toimii! Alle 10 vuotiaille lapsille voisi matkustaminen seudullisissa liikennevälineissä olla ilmaista. Suurin osa saa koulun kautta kortin mutta nekin jotka eivät saa koulumatkan lyhyyden vuoksi voitaisiin antaa kulkea ilmaiseksi. Sen sijaan lastenvaunuilla matkustavien ilmaismatkat voisi lopettaa koska kuljettajat eivät myy enää lippuja. |
||||
|
16.09.2024 18:32 | Aapo Niemelä | ||
| Aivan ryhdikkään näkönen ja värinen esitys nuo veturit. | ||||
|
16.09.2024 17:42 | Hannu Peltola | ||
| Kuva huokuu jo historiaa, mutta onhan aikaakin ehtinyt kulua jo 56 vuotta! | ||||
|
16.09.2024 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Upean kesäinen kuva! | ||||
|
|
16.09.2024 17:32 | Pasi Seppälä | ||
| Todella nätisti sommiteltu kesäkuva. Hienot ja realistiset värit. | ||||
|
16.09.2024 17:31 | John Lindroth | ||
| Kyllä on hieno paikka ja kuva! | ||||
|
|
16.09.2024 17:25 | Pasi Seppälä | ||
| Nättiä valonhallintaa tässä otoksessa. On selvää viikon kuva-ainesta. | ||||
|
|
16.09.2024 17:24 | Pasi Seppälä | ||
| Ai että on komea paikka. Juna tuonne taustan suoralle veturit valoineen tännepäin, niin kuva ei enää muuta tarvis. No muutama 70-80-luvun amerikanauto tuohon tasoristeyksen eteen odottamaan, niin ei ehkä olis vielä ylimakea. | ||||
|
|
16.09.2024 16:35 | Eero Karttunen | ||
| Kyllä lipunmyynti junissa loppui vuonna 2017 ja siitä lähtien matkustajat ovat olleet ongelmissa. Aluksi tarkastajat heittelivät jopa tietämättömiä lipúttomia ulkomaalaisia turisteja ulos junista väliasemilla. Ja ongelmat ovat kyllä olleet etukäteen VR:n ja HSL:n asiasta vastaavan johdon tiedossa, kun esim minäkin kerroin noista tulevista ongelmista jo etukäteen. Vastauksista päätellen VR:n ja HSL:n vastuunjaon suhteen tuntui olevan erimielisyyksiä, ja matkustajat pantiin kärsimään. Rainerille huomautan että tunnen lukuisia entisellä kotipaikkakunnallani Rekolassa asuvia eläkeläisiä, jotka matkoillaan olisivat VR-lippua tarvinneet mutta heillä ei ole älypuhelinta eikä kaikilla ole suinkaan edes nettiä kotona, ja vaikka netti olisikin niin printteri puuttuu. On nykyisin helpompaa mennä henkilöautolla. Lisäksi moneen kertaan itselläkin harmittelin, kun en saanut jo ostamaani lippua printteristä ulos silloin kun olisi pitänyt. Ja miten tuo kertomasi puhelinpalvelu auttaa nousemaan Rekolassa junaan, jos asiakkaalla ei ole älypuhelinta tai printteriä? Missä lipun voi Rekolassa printata, jotta voisi nousta lipun kanssa junaan? En ymmärrä miksi Rekolasta rautatieaseman lähettyviltä tarvitsisi lähteä varta vasten ostamaan paikallisjunaan lippua jostain Korson tai Koivukylän R-kioskista saakka, kun kerran Rekolaan valtion ja kaupungin kustannuksella on varta vasten Rekolan ja Asolan kaupunginosan asukkaita ja sairaalassa käyvien käyttöön rakennettu kalliilla hinnalla oma rautatieasema, ja sitä ylläpidetään kalliilla rahalla ja siellä pysähtyvät junat nimenomaan matkustajia varten. Kun kerran tällaisen aseman ylläpitämiseen ja junien liikennöintiin on varaa, niin täytyyhän juniin haluavien matkustajien päästä näihin paikallisjuniin helposti lähimmältä rautatieasemalta ilman, että matkustajan täytyisi lähteä metsästämään matkalippua jonnekin muulle asemalle. Lippuongelma voidaan kyllä tavalla tai toisella ratkaista, jos halua riittää. Eikös pks:lla paikallisjunien liikennöinnin ideana pitäisi olla se, että pysähdyspaikoilla junaan pääsee nousemaan helposti ilman mitään byrokraattisia lippuongelmia? On aivan sairasta jos lipun saanti on niin vaikeata että täytyisi lähteä ostamaan paikallisjunaan lippua joltakin toiselta rautatieasemalta. Miksi Rainerin mukaan esim rekolalaisten täytyisi lähteä ostamaan lippua Korsoon tai koivukylään? Eli kyllä liikennöitsijöiden täytyy järjestää lippuasia siten, että matkalippuongelman estämättä paikallisjuniin pääsee nousemaan lähimmältä kalliisti ylläpidetyltä asemalta. On järjetöntä vaatia, että ilman älypuhelinta tai ilman internettiä ja printteriä olevan matkustajan täytyy lähteä metsästämään PAIKALLISJUNAAN lippua ihan muilta asemilta. Mielestäni on oikein hyvä kun EU on havainnut nykyiset maksamiseen liittyvät ongelmat, joihin mukaan junalippujen saantiongelmatkin ehdottomasti kuuluvat. |
||||
|
|
16.09.2024 15:16 | Petri Sallinen | ||
| Lipunmyynti HSL:n ja VR:n lähijunissa loppui jo vuonna 2017. https://yle.fi/a/3-9678540 |
||||
|
|
16.09.2024 15:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Siksi ehdotin sairaalaan lipunmyyntipistettä koska sairaalan asiakkaat jotka tarvitsevat junakyytiä muualle ovat takuuvarmasti ulkopaikakuntalaisia ja heillä ei ole läppäriä mukanaan jolla voi ostaa verkkokaupasta lippuja. Rekolassa asuvilla taas on kotona netti ja lisäksi muut kanavat käytössä eli VR:n puhelinpalvelu ja R-kioskit (Korsossa ja Koivukylässä?). | ||||
|
|
16.09.2024 14:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Lipunmyynti junissa poistettiin koronapandemian takia. Se olisi ehkä nyt pikkuhiljaa aiihetta palauttaa, ainakin VR:n juniin. | ||||
|
16.09.2024 13:47 | Eljas Pölhö | ||
| Konetirehtööri A. Th. Örnhjelm määräsi 27.10.1922, että kun maidonkuljetukseen sisustettu G-vaunu saapuu konepajaan ulkomaalausta varten, se maalataan valkoiseksi. Samalla sivuovet ja päätyseinät varustetaan 150 mm:n levyisillä sinisillä lävistäjäviivoilla vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Vaunut varustetaan litteralla Gma sekä uudelleennumeroidaan. Uusi numero on pyydettävä konetoimistosta. Tämä koski siis G -> Gma-vaunuja. Gg-vaunuista on eri määräykset. |
||||
|
|
16.09.2024 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täykkärikinkereissä on perinteisesti korvennettu JHL:n väkeä, jonka riveissä ratatyökoneen- ja vaihtotyökuljettajat seisovat. Ei kai Paperiliitto ole sen erikoisempi. Tai toki kumpikin on kieltämättä yhtä outo rautatieläisten ammattiliitoksi. Oleellisempaa täykkärin kannalta kaiketi on se, että on pohjilla veturinkuljettajan lupakirja. Jollei Simo sitten meinaa sitä, että ansaintamielessä kannattaa mieluummin pysyä Paperiliitossa kuin vaihtaa Veturimiesliittoon ― tai mikä RAU se nykyään lienee. Epäilemättä niin voi olla ―, paperimiehillä on kuulemma kovat liksat. Se on, kun mää mietin tämänkin taas sen kautta, että jos on semmonen tyyppi, että on totuttanut itsensä kuuntelemaan Tampellan fyrinää ― eikä haittaa vaikka kreosoottikin vähän tuoksahtaisi. |
||||
|
|
16.09.2024 13:02 | Eero Karttunen | ||
| Jos VR lipunmyynnin sijoittaa Peijaksen sairaalan aulaan, niin silloin se kyllä säästyy ilkivallalta. Mutta VR-lipunmyyntiautomaattia tarvitsevat muutkin Rekolasta nousevat matkustajat kuin vain sairaalan potilaat ja vierailijat. Esim juurikin radan itäpuolen rekolalaiset. Asuuhan Rekolan kylän alueella sentään yli 3000 asukasta mutta R-kioskia ei alueella ole. Rekolan asemalta taitaa tulla 1,5 km:n reissu mennä hakemaan se lippu sairaalan aulasta. Lisäksi on huomattava, että radan länsipuoleltakin asemalle tulee paljon paljon matkustajia muualtakin kuin sairaalan läheltä. Alueen pohjoisosaan rakennetaan jatkuvasti uusia kerrostaloja. Monelle heistäkin olisi myös pitkä matka kiertää asemalle sairaalan aulan VR-automaatin kautta. Automaatin tulisi siksi olla asemalla. Mainitsen vielä, että siinä vaiheessa kun kuulin ensimmäistä kertaa suunnitelmista poistaa rahastajat junista, otin heti kirjallisesti yhteyttä VR:n korkeaan asiasta vastaavaan johtajaan ja kerroin juurikin esimerkkinä Rekolan aseman tilanteen matkustajien vaikeuksista saada hankittua VR-lippuja, mikäli rahastajat poistetaan eikä Rekolan asemalle sijoiteta VR-automaattia. Vastauksessaan VR-johtaja sysäsi VR-lipunmyynninkin HSL:n vastuulle, siis vaikka kysymys on juuri nimenomaan VR-lipuista. Ja johtaja luetteli listan paikoista mistä voi saada VR-lippuja, alkaen VR:n asemien omista lipunmyynneistä ja päättyen R-kioskeihin. Kun vastasin että eihän Rekolassa ole listasta edes tuota R-kioskia, hän toivotti vain minulle hyvää syksyä. Eli kyllä VR on jo ennen rahastajien poistamista saanut tietää tulevista ongelmista ostaa VR-lähiliikennelippuja, esimerkkinä juurikin Rekola, mutta VR:ää eivät matkustajien ongelmat ole mitenkään kiinnostanut. Toisaalta olen valittanut myös HSL:n korkealle virkamiehelle HSL-lippujen saannin ongelmista Rekolassa sellaisille matkustajille, joilla ei ole pankki- tai luottokorttia, mutta myöskään HSL:ää eivät matkustajien lipunsaantiongelmat kiinnostaneet. |
||||
|
|
16.09.2024 12:37 | Petri Nummijoki | ||
| Automaatti-ilkivalta ei sinänsä ole uusi ilmiö vaan siitä on VR:llä kokemusta jo ainakin vuodesta 1975, jos vain menneistä halutaan jotain oppia. Martinlaakson radan avaamiseen valmistauduttaessa hankittiin sinne asemille sijoitettuja lippuautomaatteja, jotka tosin olivat nykyisiä huomattavasti pienikokoisempia. Eräs VR:n pitkän linjan tiedusteluasiamies tosin ilmoitti sisäisissä palavereissa jo etukäteen, ettei moisia automaatteja kannata hankkia, koska siinä käy kuitenkin niin, että epäsosiaalinen aines kantaa automaatit metsään ja murtautuu niihin. Radan avaamisen jälkeen ei tannut mennä kuukauttakaan, kun sattui kirjaimellisesti ennustetun kaltainen tapaus ja automaatti löytyi murrettuna aseman lähimetsiköstä. | ||||
|
|
16.09.2024 11:43 | Simo Virtanen | ||
| Eikös nämä ole paperiliiton jäseniä? | ||||
|
16.09.2024 11:35 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys | ||||
|
|
16.09.2024 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| HSL:n lähijunat ja VR:n lähijunat pitäisi nähdä erillisinä järjestelminä kokonaan omine lippuineen kuten se on muissa Euroopan suurkaupungeissa, mutta Helsingin seudun kohdalla samat liput kelpaavat molemmissa, ja siksi se aiheuttaa kommervenkkejä. Tuo Rekolan aseman VR:n lippujen ostomahdollisuuden puuttuminen voitaisiin ratkaista sijoittamalla VR:n lipunmyyntiautomaatti Peijas-Rekolan sairaalan aulaan, jossa se saisi olla ilkivallalta rauhassa. |
||||
|
|
16.09.2024 11:22 | Petri Sallinen | ||
| Uusimme kesällä antennin — maksoi 1100 euroa. | ||||
|
|
16.09.2024 11:08 | Petri Sallinen | ||
| ... tai sitten kyseessä on pelkästään henkilökohtainen ja tarkoitushakuinen tulkinta, jonka alkuperäinen asiayhteys on kadotettu. | ||||
|
|
16.09.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| HDTV-lähetyksiin siirtyminen ei tarkoita aina telkkarin uusimista, koska viimeiset 10 vuotta kaikki telkkarit on myyty HD:nä, vaan pikemmin antennin uusimista. 50 vuotta vanha antenni ei oikein pelitä enää sillä standardilla vaikka se vielä perinteisiä digilähetyksiä pystyi vastaanottaman. Moni joutuu miettimään lopettaako TV:n katsomisen antennien kautta vai hommaako 5G tai valokuituyhteyden, ja maksaa siitä monta kertaa enemmän kuin TV-lupa aikoinaan. | ||||
|
|
16.09.2024 09:55 | Lasse Holopainen | ||
| Petri Sallinen: "Konservatiivinen kaiken uuden vastustaminen, ennakkoluulot, änkyröinti ja puhdas periaatteellinen pullikointi". Nämä kun ovat yhdessä niputettuna samassa lauseessa, kertoo se jotain negatiivis-varauksellisesta ja stereotyyppisestä suhtautumisesta muihin näkökohtiin ja ajattelumalleihin ylipäätään. | ||||
|
|
16.09.2024 09:48 | Petri Sallinen | ||
| Eeron kuvailema tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää palveluiden kehittämisessä on muistaa ylimenokaudet. Siirtymä vanhasta uuteen on tehtävä riittävän pitkäksi, jotta kaikki ehtivät mukaan. Ilman siirtymäkausia ei uusille asioille saada yleistä hyväksyntää, joka on perusedellytys asioiden kehittymiselle. Tässä tapauksessa joku ei ole miettinyt ylimenokauden ratkaisuja riittävästi — mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asia voitaisi korjata. Tällä hetkellähän on meneillään yksi merkittävä siirtymä, kun siirrytään kokonaan HD-lähetyksiin. Monien osalta tämä voi edellyttää telkkarien uusimista. |
||||
|
|
16.09.2024 09:12 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys kuuluukin, miksi vanhat palvelut pitää ensin lakkauttaa ja vasta sitten aletaan suunnitella uutta oikeasti toimivaa? Minusta kysymys ei ole änkyröinnistä tai puhtaasta periaatteellisesta pullikoinnista, jos kokee esim. Eeron edellä kuvaamassa Rekolan tilanteessa lipunostopalvelut huonoiksi. | ||||
|
|
16.09.2024 08:05 | Petri Sallinen | ||
| Tietotekniikkaguru Petteri Järvinen (62 v.) suomii tuoreessa Tietoviikko-lehdessä Suomen heikkoa digipalveluiden tilaa — Suomesta on tullut perässähiihtäjä. Käsitys Suomen erinomaisuudesta perustuu vuosituhannen vaihteen Nokia-aikaan ja ajan kultaamiin muistoihin. BTW. Kiinnostus digitaalisia palveluita ja tietotekniikkaa kohtaan ei liity ikään. Järvinen käyttää osuvasti pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä esimerkkinä (samaa esimerkkiä käytin minäkin pari päivää sitten). ”Pääkaupungin joukkoliikenteessä ei edelleenkään voi ostaa lippua lähimaksulla, vaikka lähimaksu ja ajatus puhelimesta lompakkona olivat jo Nokian ideoita”. ”Suomi ilmoittaa haluavansa sulkeutua ja käpertyä itseensä, kutistuvan ja ikääntyvän väestön keskinäiseksi vanhainkodiksi. Jos se on valittu linja, niin siellä niitä sähköisiä (digitaalisia) palveluita vasta tarvitaankin”, Järvinen toteaa. Konservatiivinen kaiken uuden vastustaminen, ennakkoluulot, änkyröinti ja puhdas periaatteellinen pullikointi estävät digitaalisten palveluiden kehittäminen, joita etenkin joukkoliikenteessä tarvitaan. Uteliaisuus, rakentava kriittinen suhtautuminen ja ennen kaikkea parannusehdotukset vievät palveluiden kehittämistä eteenpäin. |
||||
|
16.09.2024 08:03 | Hannu Peltola | ||
| Oho, siellä on ollut hurjat tulvat! | ||||
|
|
16.09.2024 07:28 | Otto Tuomainen | ||
| Facebookissa näkemieni kuvien perusteella tämän Ostrava-Svinovin asematunneli on nyt ilmeisesti täysin veden vallassa. Tulvavesi näyttäisi peittäneen myös osan raiteista. Ostravan seudun junaliikenne on lähes kokonaan pysähdyksissä (pääradalle on vettä tulvinut ainakin kahdessa kohtaa, ČD:n Bohumínin varikko on evakuoitu jne.), eräiden arvioiden mukaan liikenteen uudelleenkäynnistymiseen menisi noin viikon verran aikaa. | ||||
|
|
16.09.2024 06:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai, harmi jos näin on. Valtionrautateillä on tälläkin hetkellä käynnissä täydennyskoulutus. Olisi voinut luulla, että sinne olisi karhulalaisiakin ängennyt hankkimaan tyyppejä... | ||||
|
16.09.2024 06:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, "aseman kellari papatti monta kertaa, kun Johnin Pikku-jumbo lähti..." Minulla on sellainen värinä selkäpiissä, että 1150 nousi kunnian kukkuloille ja maineen Saanatunturille siksi, että se oli viimeinen Vaasan konepajan korjaama höyryveturi.Taisipa valmistua silloin (syksyllä 1975), kun höyrykausi oli jo virallisesti taputeltu. |
||||