Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.12.2024 16:59 | Mikko Ketolainen | ||
| Puomit ja valot ovat ilmestyneet tähän tasoristeykseen, tosin vielä tasoristeyslaitos epäkunnossa kyltillä varustettuna. Kauankohan kestää, että saadaan toimintaan? | ||||
|
04.12.2024 15:32 | Veeti Saukkonen | ||
| pusikossako tuo ajaa? | ||||
|
04.12.2024 15:29 | Veeti Saukkonen | ||
| Eihän tuo ole saapumassa vaan lähtemässä | ||||
|
04.12.2024 15:25 | Eljas Pölhö | ||
| Aluksi 31.10.1947 laaditussa säännössä vaadittiin kaikki ovet lukittaviksi ja lyijytettäviksi jo Helsingissä, mutta se oli epäkäytännöllistä jo yksistään junaraportin jättämistä ajatellen ja sääntöä muutettiin 10.5.1949 lukien. Siitä lähtien junavaunuista kaikki ovet, paitsi yhden vaunun toinen pää ja konduktöörin vaunun toinen pää, lukittiin ja lyijytettiin Helsingissä. Nämä viimeiset kaksi ovea lukittiin ja lyijytettiin Kauklahdessa. Suomalaisesta vartioinnista huolehti junapartio (yleensä liikkuvan poliisin asettamia), yksi vartiomies kussakin vaunussa. Matkustajat eivät saaneet käydä vaunun eteistiloissa Kauklahden ja Tähtelän välillä. Ennen 10.5.1949 ei läpikulkevissa junissa voinut matkustaa lyhyempää väliä kuin Helsinki-Tähtelä edes vahingossa. Kauklahti ja vielä pari seuraavaa pysäkkiä kohti Turkua olivat kyllä auki paikallisjunille ja niillä matkustaville. |
||||
|
04.12.2024 15:00 | Lari Åhman | ||
| Junan etupäässä oli myös Lgjn-litteran omaavia avovaunuja. Enpä tiedä, romutetaanko näitä Niiralassa vai menevätkö vain seisontaan pois konepajan silmistä. Eikös näitä vaunuja ajettu Vartiukseenkin? Tuosta tarkennuksesta vielä, että yleensä tuo 100-400 tarkentaa automaatillakin hienosti, mutta tämä sade oli sille liikaa. | ||||
|
04.12.2024 14:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan hienolta näyttää, mä jo luulin että asema viedään evakoon johonkin parakkiin kuten Imatralla. | ||||
|
|
04.12.2024 14:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuohon on vaikea vastata. On mahdollista että sai, mutta toisaalta lomia että olisi voinut käydä kotopuolessa ei 1950-luvun varusmiehet kovin usein saaneet. Saattoi olla pari lomaa koko palvelusaikana ja usein piti olla joku erityinen syy, esim omat häät tai lähiomaisen hautajaiset tai joku kuntoisuusperustelu. Appiukkoni palveli 1952 Dragsvikissa Tammisaaressa ja hänen ainoat lomamatkat ja kotiutumismatka tehtiin linja-autolla. |
||||
|
|
04.12.2024 14:13 | Eemil Liukkonen | ||
| Kokemuksessa voin sanoa, että teletötterön kanssa kuvaaminen lumimyräkässä on haastavaa, mutta tämän kuva on mielestäni onnistunut hyvin haasteista huolimatta! Kiva kokoonpanokin näkyy Viherlaatikon perässä. | ||||
|
04.12.2024 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| Näissä Turku-Tampere-veturinsiirtojunissa vain etummainen veturi veti ja muut olivat hinauksessa. | ||||
|
|
04.12.2024 13:33 | Jarno Piltti | ||
| Todella upea kuva! Kelin tyyppi tulee selväksi ja vaunusto on mielenkiintoinen, siellä on ainakin entisaikojen Fau nykymuodossaan eli kelavaununa. | ||||
|
|
04.12.2024 13:26 | Rasmus Viirre | ||
| Eikai tuossa voisi tarkennus enää parempi ollakaan..? Ja samoin aukon antama laaja terävyys. Itse käytän manuaalia oikeastaan aina ihan siksi, että automatiikka vain kusee usein :) Tuleekos nämä kaikki vaunut vain seisomaan ikuisuuden rajalla ”panssariesteinä”, koska romuttaa ei uskalleta, ja odotetaan tulevaisuudelta kuitenkin tavaraliikenteen tarpeiden kasvua? |
||||
|
|
04.12.2024 12:47 | Veeti Saukkonen | ||
| tässä oli varmaan oli raskas tavarajuna kun tarvittiin kaksi suomen väkevintä dieselveturia vetämään junaa | ||||
|
|
04.12.2024 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Tai voihan hän olla kuvauspaikalla poisjäänyt tai mahdolliseen virka-apuosastoon kuuluva. | ||||
|
|
04.12.2024 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Porkkalan kauttakulussa oli rajoituksia. Saiko sotilaat kulkea Porkkalan vuokra-alueen läpi? | ||||
|
04.12.2024 12:13 | Vertti Kontinen | ||
| https://vaunut.org/kuva/172168 tämä | ||||
|
|
04.12.2024 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Todenäköisesti suomalainen laivaston matruusi, matkalla Pansioon. | ||||
|
|
04.12.2024 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä se uusi asema sitten on? | ||||
|
04.12.2024 10:21 | Veeti Saukkonen | ||
| Varmaan korjauksien kanssa! | ||||
|
04.12.2024 10:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Polkupyörässä plastiikkinen kissansilmä myös. Ei ole 50-luvun väkisinväännettäväksi mikään pilipalilaitos. | ||||
|
|
04.12.2024 08:12 | Kari Haapakangas | ||
| Vaan eikö vasemmalla puoliksi kuvasta rajautuva ole silli, näyttäisi ainakin olevan ehta akuankka -kaulus asusteena. Ilman kaula-aukon näkemistä ei voi sanoa onko kyseessä puolisotilaallisen pursiseuran vaiko punalippuisen edustaja... | ||||
|
|
04.12.2024 06:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvassa näkyy myös 'pieni' Kauklahden halkokatos ja vesitornikin, jota Porkkala -kuvasarjassa ihmeteltiin. | ||||
|
04.12.2024 03:08 | Teppo Niemi | ||
| Tulihan sitä tietoakin.... Eikös tuo silta liittynyt Jorvaksen tiehen, joka siis aikoinaan kulki tuon sillan ylitse. Ja tarkempaa kuvauspaikkaa pohtiville tiedoksi, että juna on menossa Turun suuntaan. Kyseinen siltahan oli käytössä pitkään, joskin painorajoitettuna. Nyttemmin korvattu uudella. |
||||
|
|
04.12.2024 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu, Ei 22177 muutettiin vuonna 1954 Eik-sarjaan kahvilaosastovaunuksi nro 22343. Edelleen, vuonna 1975 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01335. | ||||
|
04.12.2024 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä linjuri minua kiinnosti sen verran että rupesin kaivelemaan lisätietoja: Yle Areenan uutisfilmeistä näkyi bussin kyljessä oleva ESLL:n logo. Kirjassa "Pula-ajan bussit 1945-1956" on luetteloitu Etelä-Suomen Linja-Liikenteen kalustoa: - Sivulla 141 on kaksi mainintaa ESLL:n busseista, joiden korin valmistaja on Wiima, vuosimallin ollessa 1955. Muut saman ajan bussit ovat Akro/Kutter-korisia, joiden takaikkunat puolestaan ovat vanhanaikaisempia kuin kuvassa. Tämän Wiima M-54:n kori oli perinteinen puukori, takaikkunan ja viimeisen sivuikkunan alareunoissa on lievää korkeuseroa. Mahdollisesti on kyseessä joko ESLL # 5, UR-767, alustana Mercedes-Benz OP 311. Tämän alusta oli akseliväliltään aika lyhyt. TAI ESLL # 9, UD-873, alustana Sisu B-68. Kuvan bussin rekkarista ei saa minkäänlaista tolkkua, vaikka kuinka itkisi. Paikkalukuna Sisulla oli 40 ja Mersulla 34. Itse kallistun pitämään kuvan bussia ESLL # 9:nä, eli Sisuna. Mersu siis oli niin sanoakseni tumppibussi. "Z" tuli Uudenmaan läänin rekkarilaattakirjaimistoon vasta vuonna 1958. Suomen Turistiautolla, jota näkyi filmissä ainakin yksi, oli kyllä tällaista Wiimaa paikkurina Helsingissä noihin aikoihin, joten siinä muuten olisi ollut myös takaovi. Tätä paikkuritakaovea ei kuvan bussissa ole. Niin ja STA:n ja ESLL:n maalauskaavion värisävyt ovat turhan lähellä toisiaan: harmaanvalkeaa ja sinistä. STA:n mainittuja paikkureita oli muutama tullut uutena ajoon helmikuussa 1956. Kivana yllärinä filmissä oli nähdä loviisalaisen Hj. Holmströmin Volvo-bussi # 39, UM-399, joka samalla valmistuessaan oli ollut pyöreänokkaisen "Hainhammas"-Kutterin eli korimallin Kutter 2 prototyyppi. Sen pystykalterimaskiakin oli talviverhon raosta nähtävillä sen verran, että tunnistus oli helppoa. Ilmiselvästi loviisalainen jouti tilausajoon vakituisten vuorojensa välillä...? |
||||
|
|
04.12.2024 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tytskyn polkupyörässä alumeettipellistä prässätty ylen tyylikäs ketjunsuojus. | ||||
|
|
04.12.2024 01:15 | Jouni Halinen | ||
| Hannu: Näkyykö tässä Walhalla, tuolla taka-alalla se kuitenkin on. Oliko se joku nuorisoseuratalo vai mikä?. Siellä pidettiin 70-luvulla nuorisodiskoa talvisin. Kesällä käytiin Björkhagenissa, siellä soitti sen ajan kovimmat bändit mm. Hurriganes. Se oli Mankin kohdalla. Sitä taisi pyörittää joku urheiluseura. Nämä olivat niin kovan mestan maineessa, että mekin lähdettiin suurella porukalla kundien kanssa Kontulasta asti näihin Geimeihin. Kerran torkuttiin loppuyö siinä urheilukentän/radan/joen vieressä ja lähdettiin sitten aamusella kävelemään rataa pitkin Helsinkiin päin. Käveltiin tunnelin läpi ja päästiin Espoon asemalle juuri sopivasti kun aamun ensimmäinen juna saapui ja siitä sitten Stadiin ja ostamaan vetisiä yön yli höyrykattilassa lilluneita Möttösiä (lihapiirakoita, jos joku ei tiedä) asemahallissa olevasta myyntipisteestä. Oli aika pitkä ja uuvuttava keikka, mutta nuorena sitä jaksoi kummasti. |
||||
|
|
04.12.2024 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| V. 1951 Turistin mukaan Kökkelissä ja Tähtelässä veturinvaihtoihin ja ikkunaluukkutalkoisiin oli varattu aikaa yleensä seitsemän - kahdeksan minuuttia junaa kohden. Ja tunnetusti aika on "luikua ainetta", kuten Stephen Hawking aikoinansa trossasi. Oli muuten oikeassa. Ja kyllähän nuo koppalakkijannut näyttävät olevan ihan suomalaisia skoudeja. Lättäjaloistakin tuon nyt näkee! Harmaassa manttelissa ja karvalakissa talsiva setä on taasen näitä "pääkonttorin poikia" kauhean vyönsolkensa kanssa. Niin ja "aatteen miehistä" oli kaikkein arpinaamaisimmat ja naamaan muutenkin haavoittuneita sodan käyneitä ukkeleita valittu vahtimaan "tunnelireissun" aikana vaunujen eteisissä vintovka pykälässä. Eikä arpinaamaisuus suinkaan johtunut "Sotsialiststseskii Reguspatoff" - partateristä... Ainakin saivat amerikkalaiset lehtientoimittajat kauhistella ruskisoltaattien ulkonäköä. Ja niin samalla sai kotomarkilla Joe McCarthy aihetta alkaa hehkuttamaan kommarikauhuaan...! Mitenkä nyt aikaa saikaan tolkuttoman ryyppäämisensä lomassa. |
||||
|
04.12.2024 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimekiksi lakissa olevat "tereet" eli kapeat valkoiset saumanauhat kuuluivat laivaston univormuihin. Sekä virkapuvun perinteellinen "laivastonsininen" väri, jota käytetään eri maiden merivoimissa joka puolella maailmaa! Usko tai älä, niin Unkarin laivaston amiraali Miklos Horthynkin (sodanaikaisen Unkarin diktaattori) virkapuku oli myös laivastonsininen. Unkarin laivaston toiminta-alueenahan oli Tonava. Valkoisia tereitä EI OLLUT CCCP:n maa- eikä ilmavoimien univormuissa, ei paraatiasuissakaan. Puhumattakaan sisäministeriön (NKVD - MVD - NKGB ja vastaavien) ja rajavartijoiden joukoista. Lakin kokardissa on ankkuri ja ylimpänä pieni punatähti työkaluilla koristeltuna. Muilla aselajeilla lakkimerkit olivat tyystin erilaisia, jopa Aeroflotin lentohenkilöstölläkin. |
||||
|
04.12.2024 00:31 | Rasmus Viirre | ||
| Tyypillinen sumuinen kesäyö Keski-Pohjanmaalla.. :) Hienoa! | ||||
|
03.12.2024 23:31 | Vertti Kontinen | ||
| Tässä ollaan itseasiassa raiteella 4. Kakkosraide on laiturin toisella puolella ja raide 3 aseman eteläpäässä | ||||
|
|
03.12.2024 22:59 | Tauno Hermola | ||
| Kun tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/172126 on kenraaliluutnantti Sergei Kabanov, niin mistä yksityskohdista voi päätellä, että nykyisessä kuvassa olisikin amiraali "laivaston vetimissä"? | ||||
|
|
03.12.2024 22:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuossa noin pari kuukautta sitten menin tästä läheltä ohitse ja huomasin, että tämän tien yläpäässä oli kyltti jossa olisi lukenut mahdollisesti, että varoituslaitos ei toimi. Ihmettelin tuota kylttiä ja tänään kun tuosta ohi ajoin, muistin katsoa tuonne alas tasoristeyksen suuntaan ja tien varressa oli tosissaankin kyltti, joka ilmoitti, että varoituslaitos ei toimi. Takana tulleen auton vuoksi en voinut hirveästi vauhtia hiljentää, mutta jos en aivan väärin nähnyt, niin tähän tasoristeykseen on asennettu puomit. Yritän tarkistaa tilannetta huomenna. | ||||
|
03.12.2024 22:44 | Heikki Jalonen | ||
| Ja kyllä Jimi: ovet ovat Faiveleyn. Ihme ja kumma sinänsä, koska Waidhofen-an-der-Ybbs on niinkin lähellä... | ||||
|
|
03.12.2024 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan junayksiköt ovat Jenbacher Werken (tytäryhtiönsä Integral Verkehrstechnik kautta) valmistamia, jääden samalla tehtaan viimeisiksi kiskokalustotuotteiksi. Valmistajan tyyppimerkintä tuolle yksikölle on S5D95. Yksiköiden käyttöönotto tapahtui 1998, sarjan koko oli kaikkiaan 17 yksikköä. Erinäisiä lastentauteja ilmeni ja tehdas joutui tekemään kalliita korjauskierroksia. Myös tulipaloja sattui tavallista enemmän. Juna oli suunniteltu modulaariseksi eri kapasiteeteilla, suurin yksikkö olisi voinut olla noin 11-osainen. Junayksiköiden keskinäinen kytkentä/irrotus on täysin ohjaamosta hoidettavissa, ulkona käymättä. Näin myös BOB operoi, Münchenistä lähdettiin kolmella tai neljälläkin yhdistetyllä yksiköllä (yhdellä lähtöajalla samalla viivalla ja yhdellä kustannuksella siis) ja juna jaettiin matkalla pienempiin osiin kun eri määränpäiden radat haarautuivat. Takaisinpäin tultaessa junat taas vastaavasti yhdistettiin ja ruuhkaiseen määränpäähän Müncheniin saavuttiin ratakapasitettiia säästäen. Junayksiköiden voimansiirto on diesel-hydraulinen, voimanjako erikoisesti epäsymmetrinen A'A'1'1'1'A'. Moottoreita on 3 kappaletta, tyypiltään MAN D2876LUH, yksikköteholtaan 315 kW (perusmoottorityyppi on muuten sama kuin Dm12-kiskobusseissa, tosin eri varianttina). Yksikön jatkuva yhteisteho on 900 kW. Epäsymmetrisen vetotavan selittää se, että yksikön A-päässä on 2 moottoria, B-päässä vain 1. Siitä myös johtuu, että A-päässä ovat molemmat pyöräkerrat vetäviä, B-päässä vain ensimmäinen. Kukin moottori vastaa siten yhden pyöräkerran voimantuotosta. Moottoreiden määrä on dieselkäytön sanelema vaatimus. Sähkökäytöllä rakenne olisi ollut normaalimpi, mutta sellaista vain ei tilauskirjoihin koskaan saatu. Pyöräkertojen ohjaus ei perustu tavalliseen telirakenteeeseen eikä vapaasti itseohjautuviin pyöräkertoihin, vaan koko juna on kytketty yhdeksi aktiivisesti ohjatuksi kokonaisuudeksi. Keskinäinen ohjaus toimii hydraulisesti. Juuri tämä kytketty ohjaus mahdollistaa sen, että (kuvassa pidempinä näkyvät sivuovilla varustetut) matkustajaosastot (väliosat 2 ja 4) ovat ilman pyörästöjä, päätyvaunun ja keskimmäisen välivaunun (osa 3, 2 juoksuakselia) kannatuksella olevia. Kuten kuvasta voi havaita, päätyvaunut ja erikoisesti välivaunu 3 ova erikoisen lyhyitä. Ilman aktiivista ohjausta junan kulku olisi täysin epästabiili. Erikoinen ratkaisu juontaa juurensa junan konseptin mukaiseen modulaarisuuden vaatimukseen. Rakenne mahdollistaa myös täysin matalan lattian (h780) läpi koko junan, täyttäen siten vaativatkin PRM-kriteerit. Suurin nopeus junayksiköllä on 140 km/h. Akselipaino 19,5 t, bruttomassa noin 85 t. Alkuperäinen sisutus tarjosi 164 istumapaikkaa ja noin 200 seisomapaikkaa. Sisutuksia on mutettu, alunperin tarjolla oli myös matkustusluokka 1. Junan aivan alkuperäinen konsepti oli kehitetty ehdotuksesksi Wienin metrojärjestelmän kapasiteetin nostotarpeisiin, tarkoituksena olisi ollut joustavasti yhdistää vanhaa (erittäinkin vanhaa) kalustoa uudempiin lisäosiin ja kasvattaa siten nopeuksia ja kapasiteettia. Metro-suunnitelma ei koskaan edennyt konseptiastetta pidemmälle. Junayksiköitä operoi vuoteen 2020 asti BOB (Bayerische Oberlandbahn), sen jälkeen ne ovat palvelleet Regiobahnin liikenteessä Düsseldorf-Wuppertal-seudulla. |
||||
|
03.12.2024 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä länsipuolen rajan paikka, raja kulkee jonkinmoista jokea/ojaa pitkin, josko paikka täsmentyisi tänne. Tästä karttaan http://bot.fi/3z66 ja tästä ilmakuvaan http://bot.fi/3z67 Saako tätä yhdistettyä kuvan paikkaan?. Minun mielestäni ei oikein, liikaa peltoa minusta. | ||||
|
|
03.12.2024 22:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpas tutun näköiset ovilehdet :) | ||||
|
03.12.2024 22:18 | Petri Nummijoki | ||
| Filmien selostuksia ei tosiaan kannata ottaa täysin kirjaimellisesti. Esim. filmin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/maailman-pisin-tunneli lopussa kerrotaan junan saapuvan Tähtelään ja vaunujonon eteen vaihdetaan suomalainen veturi kuljettamaan junaa kohti Turkua mutta selvästihän siinä ajetaan Pr1-veturi tällä samalla paikalla Helsinkiin lähdössä olevan junan eteen. | ||||
|
03.12.2024 22:12 | Alvin Koistinen | ||
| Hieno syksyinen kuva! | ||||
|
|
03.12.2024 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirkkonummen asemalla ei ollut maantiesiltaa 1956 mutta Jorvaksessa oli. | ||||
|
|
03.12.2024 20:42 | Teppo Niemi | ||
| Eli Eljaksen kommentti tukee sitä, ettei vetureita käännetty Porkkalan alueella. Kaikissa kuvissa, joiden osalta junan kulkusuunnasta ei ole epäilystä, veturien savutorvet ovat länteen päin. Tästä lienee apuja useimpien kuvien paikkojen tunnistukseen. |
||||
|
|
03.12.2024 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole kääntöpöytää vuonna 1939 käytetyssä raidekaaviossakaan. Vuosina 1937 ja 1938 julkaistiin veturitallin laajennussuunnitelmia, joissa oli vaihtoehtoina kääntöpöytä tai vaihdeviuhka. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 Neuvostoliiton Porkkalan merisotatukikohdan rautatiellä (lyh. "Porkkalan rautatiellä”) ei tainnut olla mitään kääntömahdollisuutta vetureille. Lähimmät kääntöpöydät olivat Pasilassa ja toiseen suuntaan Karjaalla. Suomalaiset suunnittelivat Rödbrottin kivilouhoksen vaihteelle tilapäistä kolmioraidetta, mutta en tiedä tehtiinkö sitä koskaan. Kävin TAE:n kanssa paikalla joskus 1969/70 tienoilla tutustumassa tilanteeseen, mutta mitään jälkiä siitä ei tainnut olla, vaikka maaston puolesta se olisi ollut mahdollinen. Itse louhoksestakaan ei löytynyt mitään rautatiehistoriallisesti mielenkiintoista sivuraiteen pohjaa lukuunottamatta. |
||||
|
03.12.2024 18:21 | Lasse Holopainen | ||
| Valkoinen turvateippi on n e ä m m ä omiaan viher-harmaan veturin keulassa täällä Suomenmualla. | ||||
|
|
03.12.2024 18:20 | Jouni Halinen | ||
| 1954/1956 ilmakuvasta näkee, että kääntöpöytää ei ole laisinkaan, kiskot vain haaroittuvat tallin pilttuisiin, onko niitä nyt 5 kpl? Talli on purettu vuoteen 1992 mennessä. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZT35J Kun kaikki videot katsoin läpi, niin ainakaan niissä ei näkynyt kolmioraidetta. Eikä myöskään vuoden 1960 kartassa ole mitään viitteitä siitä. Senhän olisi saanut helposti rakennettua siihen haarakohtaan mistä rata erkanee Rantaradasta Båtvik:kiin. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZUjdv Kun katsoo vuoden 1956 ilmakuvaa, niin siinä näkyy ihan selkästi sotasatama, mutta tuossa 1960 kartassa siitä ei ole merkkiäkään. |
||||
|
03.12.2024 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Länteen, itään, länteen, itään, ei tee mitään, ei tee mitään, kun vain on mieli rohkeaaaarrrrggghh!" - Tauno Palo (englanniksi: "Tyrone Fire") elokuvassa "SF-paraati" (vuodelta 1939). Jolloin suurin osa arvon läsnäolijoista oli Kirkkonummen "Varuboden"-osuuskaupan hyllyssä - margariinipaketissa, hekå hekå! |
||||
|
03.12.2024 17:22 | Jouni Halinen | ||
| Kaikkein parhaimmat jätskit sai 60/70- taitteessa Loviisan saaristossa, kun ensin ventattiin kauppa-autoa laiturilla kesäkuumalla tunnin verran ja lopulta auto tuli ja eikun jätski ostoksille. | ||||
|
|
03.12.2024 16:51 | Teppo Niemi | ||
| Hannuhan kirjoittaa 2.12. 8:52 kuvaussuunnan ollen itään. Eli kuvaussuunta on länteen, johon suuntaan myös junakin on menossa. |
||||
|
|
03.12.2024 16:46 | Teppo Niemi | ||
| Jounin kommenttiin liityen: Kuinka pitkä kääntölava oli Kirkkonummella vuokra-alueen aikana? Miten kuvissa esiintyvien veturien käännöt on mahdollisesti hoidettu? Oliko Vuokra-alueella kolmioraiteita tai kääntölavoja muualla kuin Kirkkonummella. | ||||
|
03.12.2024 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin sarja ja numero näkyy puskinpalkissa, paitsi että kolmas numero on vähän piilossa. Sanoisin kuitenkin ЭР (ER tai Er, kumpaakin käytetään*) 773-31, mikä tekee siitä ČKD 2820/1952. * R kuuluisi olla yläindeksi, mutta en onnistu toistamaan tähän (770 olisi vuodelta 1950, 775 olisi Mávag vuodelta 1956, ei oikein mahdollinen, 778 ei ole) |
||||
|
|
03.12.2024 15:34 | Markku Naskali | ||
| Olikohan sama auto joka kävi mm. Itä-Pakilan siirtolapuutarhalla? | ||||
|
|
03.12.2024 14:00 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitettanee filmiä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/porkkalan-palautus-tuli-yllatyksena kohdasta 1:17 eteenpäin. Ei siinä oteta minusta kantaa, kumpaan suuntaan juna on tässä kuvassa matkalla. Seuraavassa kohtauksessa juna saapuu kyllä Kauklahteen mutta on selvää, ettei kysymys ole täsmälleen samasta junasta vaan aivan eri otoksesta, koska Kauklahteen saapuvassa junassa veturi on tenderi edellä, vaunuja on yksi vähemmän tähän kuvaan verrattuna ja konduktöörivaunu on junan perässä, kun tässä se on etupäässä. Filmillä näkyvä puomi ei varmastikaan ole täsmälleen rajan kohdalla vaan muutaman sadan metrin päässä siitä ja vastaavasti Neuvostoliiton puolella on ollut oma vartiointipisteensä ja oletettavasti paljon massiivisemmin turvajärjestelyin. |
||||
|
03.12.2024 13:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Se oli Finnlines -varustamo joka hankki maa-alueet Kantvikistä suursatamaa varten ja painosti sillä Helsinkiä. Finnlinesilla oli käytännössä monopoli laivarahdeissa Suomesta Euroopaan ja olisi ollut valtava tappio Helsingille jos uusi satama olisi ollut varustamon eikä kaupungin omistuksessa. Molempia suursatamia vastustivat luonnonsuojelijat, helsinkiläiset olisivat halunneet sataman Kirkkonummelle ja päinvastoin. Jonkun tontin Kampista joutui Helsinki antamaan Finnlinesille että sovinto saatiin aikaiseksi ettei se lähtenyt omaa satamaa Kantvikiin rakentamaan. |
||||