Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2024 08:52 | Jarno Heikkinen | ||
| Näitä junavaunuja kun säilötään ympäri maata erilaisissa paikoissa ja aina unohdetaan pari juttua: netti mahdollistaa paljon ja huligaanit jakaa Tiktokkiin jne videoita esimerkiksi Hyvinkään konepajalta, kuinka pääsivät kolmioavaimella sisään jonka saa Biltemasta viikkorahalla, kuinka välttelivät vartijaa ja kuinka tietävät missä valvonta-/ riistakamerat ovat. Samalla kun unohdetaan että rautatiekaluston yhtenäinen lukitusperiaate kolmioavaimella on jo vaatallisen laajaa tietoa niin unohdetaan esimerkiksi suojata kriittiset kohdat kuten ikkunat. Eihän se ilmaista olisi tehdä vaikkapa jämäköitä peltikaistaleita jotka pultataan tai hitsataan paikoilleen. Säästää vaivan uusien ikkunat laittamisesta. Hylätyt asiat ja niissä liikkuminen on nyt varsinkin nuorisolla trendi, paikkoja jaetaan kuin Pokemon-kortteja ja niistä kuvataan videoita nettiin. Ei mulla muuta. |
||||
|
13.09.2024 08:21 | Petri Sallinen | ||
| Mikäli tutkimuksiin on uskomista, omistaa 92 prosenttia suomalaisista älypuhelimen. Jos kansalaiset rajataan ikäryhmään 16-74-vuotiaat, on älypuhelinaste 96 prosenttia. Tämä on siis lähtökohta, jossa digitaalisia palveluita kehitetään. Jo Erkki Liikasen komissaarikaudella 1995-2004 EU asetti tavoitteeksi tuoda laajakaistayhteydet jokaiselle EU-kansalaiselle. Syy tähän oli selkeä ja se pätee yhä: tällä tavalla digitaaliset palvelut tavoittavat jokaisen ja ainakin niiden osalta kaikki alueet voidaan säilyttää elinkelpoisina — tai elinkelpoisempina. Suomen osalta tavoite ei ole lähimainkaan toteutunut. Mikäli oikein muistan, on laajakaistayhteys vasta 50 prosentilla suomalaisista — Ruotsissa laajakaista-aste on selvästi korkeampi: 96 prosenttia. Oli virhe olettaa, että kiinteitä laajakaistayhteyksiä (=valokuituliittymiä) syntyy joka paikkaan markkinaehtoisesti. Hinta oli monelle liian korkea. Mobiiliyhteyksien kehitys on ollut nopeampaa ja siksi älypuhelinten määrää on kasvanut nopeasti. Mobiiliyhteys korvaa osin kiinteän laajakaistayhteyden, vaikka se ei olekaan sama asia esim. luotettavuuden suhteen. Projektista on saatu kuitenkin hyödyllistä oppia. Jos tavoite ei toteudu markkinaehtoisesti, niin sitten (osittain) subventoituna. Nyt laajakaistaliittymiä saa jo ilmaiseksi — tosin ilmaisuuteen saattaa liittyä ehtoja. Oleellista kehityksessä on kuitenkin se, että puuttuvat hännät kannattaa kustantaa julkisista varoista — tai maksaa kulut kollektiivisesti — mikäli älypuhelinten kattavuudessa tavoitellaan sataa prosenttia. Se olisi digitaalisia palveluita käyttävien ja niiden kehittäjien etu. Silloin ei tarvitse ylläpitää rinnakkaisia virityksiä. Tämän logiikan mukaisesti kupariin perustuvat tietoliikenneverkot (entiset lankapuhelinverkot) todennäköisesti häviävät jollain aikavälillä tai niiden käyttämisestä tehdään hirvittävän kallista. Samanlaista logiikkaa noudattaa sähköverkkojen rakentaminen. Yksin 15 kilometriä pitkän sähköjohdon päässä asuva mummo saa verkkopalvelunsa, vaikka yhden hehkulampun ja radion käyttämällä sähkömäärällä ei kateta 15 kilometrin johdon rakentamisen ja ylläpidon kuluja. Kulujen kattamiseen osallistuvat kollektiivisesti kaikki kyseisen jakelualueen sähköliittymien haltijat. Kattavat ja toimivat tietoliikenneverkot — mobiilit ja kiinteät laajakaistat — ovat harvaanasutun maan elinehto. Niiden merkitys on nykyisin vieläkin suurempi kuin aikoinaan oli Suomen sähköistäminen. Em. asioita ei voi sivuuttaa, kun keskustellaan siitä, millä tavalla joukkoliikenteen palveluita kehitetään. Ne asettavat reunaehdot, mutta myös suunnan kehittämiselle. HSL-alueella busseissa, metrossa, lähijunissa tai ratikoissa ei myydä lippuja eikä niissä ole konduktöörejä. Jos matkalaisella ei ole älylaitetta, voi lipun ostaa automaatista — kaikki automaatit eivät kuitenkaan hyväksy käteistä. Lipun voi ostaa myös R-kioskilta, jossa voi maksaa kioskien hyväksymillä maksutavoilla. Taannoin matkustaessani Tampereen ratikalla, kelpasi maksuvälineeksi maksukortin lähimaksuominaisuus — hienoa. Peräkammarien punaniskojen on nyt otettava lusikka kauniiseen käteen ja ryhdyttävä perehtymään digitaalisten palveluiden käyttöön. Ne tarjoavat paljon muutakin kuin mahdollisuuden ostaa junalipun. Äiteeni täyttää 93 vuotta. Hän asuu omassa rivitaloasunnossa, omistaa Doro-puheliminen, maksukortin, mobiilipankin ja HSL:n digitaalisen matkakortin — ja on joukkoliikenteen aktiivinen käyttäjä. BTW. Doro valmistaa jo useita seniorikäyttöön suunniteltuja älypuhelimia. Kuulemani mukaan niiden käytön opetteleminen on suosittua paikallisissa mummokerhoissa. |
||||
|
13.09.2024 07:50 | Mika Hakala | ||
| Melko tuoretta kiskotusta kyseessä. Odotinkin kuvaa tästä, sillä kansalaisen paikkatietoikkunan tuoreimmasta ilmakuvasta käsitys näytti kutakuin tällaiselta. Kontteja liian lähellä kiskotusta, tai nyt jopa sen päällä. Tämän hiljeneminen taisi johtua Ukrainan sodasta. |
||||
|
13.09.2024 07:46 | Mika Hakala | ||
| Tällaisen kokoonpanon pongasin sattumalta työmatka-ajossa tämän vuoden toukokuussa. Liekö ainoa odotettavissa oleva kokoonpano tänäpäivänä? Päivystäjä kulki kohdissasi n.9.40 arkipäivänä. |
||||
|
13.09.2024 07:02 | Jari Välimaa | ||
| JKV on katoavaa kansanperinnettä. | ||||
|
13.09.2024 01:14 | John Lindroth | ||
| Jarille kiitokset hyvin onnistuneesta kuvauksesta! | ||||
|
13.09.2024 00:15 | John Lindroth | ||
| Hyvä Paikkukuva! Näitä ei ole koskaan liikaa! | ||||
|
13.09.2024 00:07 | John Lindroth | ||
| Jollain tavalla tulee mieleen että vanhoissa raitiovaunuissa käytettiin samaa tekniikkaa kattorakenteissa? | ||||
|
13.09.2024 00:04 | Reijo Salminen | ||
| 80-luvulla tuli heitettyä keikkoja ahtaamassa Stadin satamissa, opiskelijalle hyviä tienestejä. Baranovin pojan laivoista sitten wanhat parrat kävi hakemassa "venttapullon" tai jotain sinne päin... | ||||
|
|
12.09.2024 23:42 | Jaakko Pehkonen | ||
| Lähijunaan lippu voidaan ostaa usein melko lähellä junan lähtöaikaa. Siinä tilanteessa olisi toivottavaa että lipun osto tapahtuipa se netistä, sovelluksesta, lippuautomaatista, R kioskista tai aseman lipunmmyynnistä kävisi sujuvasti. Jos mietitään verkkokauppaa tai sovellusta varsinkin niin että osto tapahtuisi älypuhelimella (joita kaikille ei ole) vähän ennen junan lähtöä niin osto ei onnistu jos nettiyhteys ei toimi. Miten tuolloin toimitaan jos R-kioski on kaukana ja lippuautomaatti rikki eikä junassa myydä lippuja? Näkisin lippujamyyvän kondyktöörin joka suhteessa hyvänä asiana jokaisessa junavuorossa. Myös maksukorteissa on silloin tällöin häiriöitä ja vaikka en mitään pelkoa halua lietsoa niin erilaiset häiriöt netissä yms. ovat aina mahdollisia. Siksikin näkisin käteisen olevan syytä olla yhtenä maksutapana käytössä. | ||||
|
|
12.09.2024 23:22 | Jussi Tepponen | ||
| Oikeassa olet John, kyllä tuo kattohuovalla peitetyltä rimoitukselta näyttää! | ||||
|
12.09.2024 22:25 | Lasse Holopainen | ||
| Milwaukee tekee hyviä työkaluja. | ||||
|
|
12.09.2024 22:23 | Lasse Holopainen | ||
| Eljas ja Raimo, se on justiinsa näin. | ||||
|
Kuvasarja: Sivuraiteita Kouvolassa |
12.09.2024 21:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Uusien päivitysten myötä kuvasarja on jo erittäin kattava katsaus Kouvolan sivuraiteisiin. Näitä katsellessa huomaa, miten vähän on taas viime aikoina tullut seurattua itselleni lähimpien raiteiden nykytilaa - sitä mitä toimintaa niillä nykyisin on (ja enenevissä määrin ei ole). | ||||
|
|
12.09.2024 21:29 | Pietu Tuovinen | ||
| Digitata projekti: https://digirata.fi/ Ttr1 51 Emma samassa värityksessä https://vaunut.org/kuva/159981?tag0=18%7CTtr1%7C Tasoristeys 4/2023: "Sr1 3018:lla tehtiin ensimmäiset ETCS-testit 1.11.2023 Juurikorven ja Haminan välillä. Digiradan väreissä olevalla veturilla voidaan ajaa kolmessa eri tilassa: pelkästään JKV-laitteistolla, JKV-laitteistolla niin, että ETCS-laite on myös toiminnassa ns. varjotilassa, jolloin se näyttää tietoja, mutta ei pysty ohjaamaan esimerkiksi junan jarruja, tai ETCS-laitteistolla niin, että se valvoo ja tarvittaessa myös jarruttaa junan kulkua. Veturissa on toinen Thalesin toimittamista ETCS-veturilaitteista, jotka Väylävirasto on ostanut ETCS-testiradan hankintoihin liittyen." |
||||
|
|
12.09.2024 20:35 | John Lindroth | ||
| Onkohan tuossa Västerudin kuvassa peltikattoa ollenkaan vaan pitkittäiset rimarakenteet peitettynä esim kattohuovalla? | ||||
|
12.09.2024 20:28 | Jan Jahkola | ||
| Pietarsaaressa/Alholmassa onkin näkynyt nyt kahtena päivänä myös Dv12, liekkö joku jännitekatko jossakin. | ||||
|
|
12.09.2024 19:54 | Raimo Harju | ||
| Eljas, täyttä asiaa, Junamatkustaminen ja lipun osto pitäisi olla sellainen toimenpide ettei sinä tarvita mitään älypuhelimia, vaan ihan selkeästi rahalla. senhän osaisivat niin vanhat kuin nuoretkin, se olisi tasa-arvoista, ilman ikäsyrjintää. | ||||
|
|
12.09.2024 19:50 | Markku Naskali | ||
| Mitä tuolla veturin värillä ja tekstillä halutaan esittää? | ||||
|
|
12.09.2024 18:41 | Hannu Peltola | ||
| Ja taitaa Mikko arvata, missäpäin tykkään matkustaa! Polttaa kyllä, mutta varsin lievästi vielä! | ||||
|
|
12.09.2024 18:37 | Mikko Herpman | ||
| On tullut ihmeteltyä viime aikoina Milwaukee Roadin kuvia... Mahtaisiko olla sen yhtiön silta jossain Montanan tai Washingtonin osavaltiossa... | ||||
|
12.09.2024 18:28 | John Lindroth | ||
| Tunnelmaa ja empaattista tunnetta se on iso juttu sekä kantaa pitkälle! | ||||
|
|
12.09.2024 18:00 | Jan Jahkola | ||
| RS:n kanssa samaa mieltä kuvasta! | ||||
|
|
12.09.2024 17:33 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvähän se on niiden selviytyä, jotka osaavat someen kirjoittaa. Suomessa on vielä paljon ihmisiä, jotka eivät kansakoulun jätettyään koskaan tarvinneet töissä kirjoitustaitoa ennen eläköitymistään. Nyt ainoa kosketus digiaikaan on turvaranneke, Doro-puhelin ja pankkikortti, jolla voi nostaa pienen eläkkeen. Kuukauden jännittävin hetkin on kun pankkiautomaatilla lunttilapun kanssa tavaa kysyttyjä numeroita. Jos päivän ainoa bussivuoro lakkaa ottamasta vastaan vapisevalla kädellä ojennetun kympin setelin, niin silloin jäävät kuukausittaiset kaupunkikäynnitkin pois. Ainoat matkat, mistä voi edes unelmoida, ovat eläkeläisjärjestöjen ja kylän yhdistysten tarjoamat seuramatkat, jotka voi maksaa rahalla. Kun on asunut syrjäisellä (vain 40 km kaupunkiin) kylällä muutaman vuoden, niin sitä törmää maailmaan, minkä asukkaat päättäjät ovat syrjäyttäneet ja unohtaneet. Poissa silmistä on poissa mielistä. |
||||
|
12.09.2024 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Höyryraiteen junakalustoon tulee, niin otteita muistiinpanoistani: Ihan ensimmäiseksi aiheen ulkopuolinen herkkupala: - 16.7.1976: EP 58 "Lapponia", veturina Oulusta Seinäjoelle Dr12 2216. 30.07.1977: Ei 22767, nähty junassa P 103 (Tku - Hpk - Jns). 05.08.1977: EFi 22375, nähty perjantaijunassa P 97 (Tpe - Hpk - Pm). Hki - Tpe, se tuli junan P 155 mukana. Sama vaunu, edelleen junassa P 97: perjantaina 26.08.1977, lähtö Vlp klo 17.57. 11.08.1977: Ei 22767, nähty junassa P 103 (tuona päivänä veturina oli Dr12 2234). Edelleen 22767 junassa P 103: pvm:llä 13.08.1977 ja 27.08.1977. Ja myös junassa P 104 (Jns - Hpk - Tku) 16.08.1977, 22.08.1977 ja 01.09.1977. 28.08.1977: EFi 22375, sunnuntaijunassa P 98 (Pm-Hpk-Hki). Junan 98 muut vaunut tuona päivänä: Ei 22281, 22231 ja 22232, veturina Dv12 2758. Sivuheitoksi: 03.09.1977: Fo 22547 junassa P 51 (lähtö Vlp klo 3.00), kilvitettynä Hki - Hpk - Pm. Poikkeuksellista, ilmeisesti EFi ei ollut saavutettavissa tähän vuoroon? Niin, ja sama koppi 22547 junassa P 41 (Hki - Hpk - Sk, lähtö Vlp klo 19.27, päivämäärällä 24.10.1977. 24.09.1977: Ei 22767, junassa P 51 (Hki - Hpk - Ol). 05.02.1978: Ei 22764, junassa P 104. Haapamäkisten Ei: 08.04.1978 juna P 52, matkustin vaunussa Ei 22771 Vlp - Ri. Lähtö Vlp klo 2.23. 08.10.1978: EFi 22375 junassa P 98 (Pm - Jäs - Tpe), siis uutta oikorataa pitkin. Tpe-Hki 98:nä jatkoi Porkkana. 04.11.1978: EFi 22375 oli junan P 41 ensimmäisenä vaununa. 19.11.1978 (sunnuntai): Ei 22767 junassa P 44 (24 aks.) veturina Dv12 2516. Arkipäivisin P 44:ssä oli vain 8 akselia! 07.01.1979: Ei 22767 junassa P 44. 20.05.1979: EFi 22375 junassa P 44. 03.10.1980: Ei 22764 junassa P 41. 28.10.1980: nähty vaunu BT 01346 (ex Po 9825) Seinäjoella. Samasta vaunusta havainto Tampereella 1.2.1981. 03.04.1981: Ei 22767 junassa P 41. 07.11.1984: EFi 22375 aamun pitkässä puu-R:ssä Helsinkiin. Samoin 27.12.1984. 15.07.1985: EFi 22375 junassa H 392 (Kr-Kkn). Sama vaunu 22375 junassa H 393 (Kkn-Kr). 20.08.1985: EFi 22375 junassa H 395 (Kkn - Kr, iltapäivällä), mukana myös Eit 23008, veturina Dv12 2741. 21.10.1985: Ei 22764 junassa H 397 (Kkn-Kr). 07.06.1986: Ei 22764, pikku-Jumbo (1150?) -junassa Riihimäellä, ilm. menossa Heinolan ajoihin? 16.07.1988: EFi 22375 ja Ei 22763 Paikun Pr1 776 vetämänä Keuruulla (höve-puiston turistipyydyksenä). 17.08.1991: EFi 22375 sekä 6 muuta vaunua Tr1 1082 - junassa H 367 (Kr - Hy), havainto Otalammella. Loppukaneetti: mm. vaunut 22754, 22763, 22381, 22799, 22372, 22336, 22793, 22771, 22375, 22795, 22797, 22794 ja 22380 Hyvinkään konepajan alueella. |
||||
|
12.09.2024 16:29 | Lasse Holopainen | ||
| Sehän on Sr4 | ||||
|
12.09.2024 13:03 | Timo Salo | ||
| Siuron 2-raiteella seisoi tuollainen odottamassa vihreitä hiukan pidempään. Kuski oli pelimiehiä ja huomasi kiinnostukseni ko. veturiin. Sitten sainkin mukavan pikakurssin hienouksista, mitä veturi sisältää. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi tuon jyhkeän koon lisäksi viimeisenpäälle tekniikka. Savuton/hiljainen lähtö Siurosta Nokialle ei onnistu kaikilta dieselvetureilta... | ||||
|
|
12.09.2024 12:00 | Petri Nummijoki | ||
| 1980-luvun järjestelmän hienoushan oli siinä, että makuupaikkoja sekä muutamaa lisämaksullista junaa lukuun ottamatta ei oikeastaan tarvinnut suunnitella etukäteen mitään vaan saattoi nousta siihen junaan, johon sattui ensimmäisenä ehtimään. Jos joku alennuslippu täytyi 1980-luvulla hankkia ennakkoon niin siinä varmaankin voidaan ajatella, että alennus on korvaus ylimääräisestä vaivannäöstä. Toisin sanoen alennuslipun käyttäjä ei hinnoitellut omaa aikaansa niin kalliiksi, mitä oli alennuslipulla saavutettu rahallinen säästö. | ||||
|
|
12.09.2024 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, omalta kohdaltani kyse EI OLE vastustelemisesta, vanhana jääräpäänä tai fossiilina. Ennemminkin syvä suru siitä, että Yhtiöllä on tärkeysjärjestyksissä tullut "pikku" vinksahduksia. Historiasta tiedetään, että yhtiöittämisen jälkeen VR:ltä savustettiin pikkuhiljaa ulos ne, jotka vähänkin ymmärsivät rautatieasioita. (Toimariksi siis kaupan setä, koska tämä oli ymmärtävinään logistiikkaa!) Mitä voidaan sanoa siitäkin, että kerrankin Tpe-Vlp Dm12:ssa täytteet pörhistelivät istuimessa olevasta ratkeamasta. Tai siitä, että WC oli sellaisessa kunnossa, että teki mieli kirjoittaa A4-lappu seinälle: - "alin sallittu lentokorkeus tässä osastossa 50 senttimetriä", niin "ryyttyynen" se oli. Tai siitä, että Dm12:n ikkunat olivat vi*un likaisia, että matkustustunnelma oli kuin vankivaunussa (oletettuna, ei koettuna todellisuudessa!). Vasta kuulutettaessa tiesi koota kimpsunsa ja siirtyä eteiseen, kun Vilppulankoskikaan ei enää haise jättimäiselle pierulle. Tai soitä, että on paljon deevereitä, joiden ulkoasua saa hävetä ulkomaalaisseurassa. (Vihje: - Linnut värikuvina-kirja, kuva 192: Scolopax rusticola.) Ynnä muuta. Ja paljon. Itse teen siten, että käyn vr.fi - sivustolla, teen sen pohjalta ostoslistan ja eikun Ärrälle. Kun ennenvanhaan pitkänkin junareissun sai tehtyä kompaktin kokoisella Edmondson - pahvilipulla, niin Hki aseman palvelupiste tulostaa kutakin matkan osuutta varten A-nelosia. Kun lippujen koot näin kasvavat (pätevyyttä saadakseen!) niin kuinkahan hirveän isoilla lakanoilla parinkymmenen vuoden päästä sen "matkustusoikeuden" saa? Minulla kun on tapana pistää liput talteen. Siksi EN harrasta mobiililippuja muualla kuin HSL:llä. Ja yksi pikkuseikka vielä vanhan Valtionrautatien eduksi: - viimeksi kävin Mäntällä viime toukokuussa. Jouduin siirtämään paluumatkapäivääni yhdellä vuorokaudella eteenpäin, siis 24 tunnilla. Hulluinta on että minulla oli perjantaipäivän paluuliput jo plakkarissa, mutta niistä huolimatta lauantaina minut olisi "tulkittu" liputtomaksi matkustajaksi ja peritty se satasen "valvontamaksu"!!! Tai heitetty junasta ulos. Pistäkääs miettien tätä. 5,80 euron lipunhinnan takaisin saamiseksi, minun olisi pitänyt ennen matkaa ottaa "takaisinmaksuvakuutus" hinta viisi (5,00) euroa. Get over it. Toisaalta, olen aivan helvetin kiitollinen Yläkerran Isännälle siitä, että minulla on edessäni elettäviä vuosikymmeniä HUOMATTAVASTI vähemmän, kuin mitä on takana. Niin se vaan on. Sakonhan voi määrätä vain viranomainen, eikä nykykonduktööriä sellaiseksi enää SAA olettaakaan. |
||||
|
|
12.09.2024 10:45 | Petri Sallinen | ||
| Lehdistölippu piti aina käydä lunastamassa ennakkoon. Lippuun iskettiin "lehdistölippu"-leima ja junassa konnarille piti esittää pressikortti. Sitä en enää muista, myytiinkö pääkaupunkiseudun lähijunissa 1980-luvulla myös kaukoliikenteen lippuja. Yksinkertaisinta jo tuolloin oli kuitenkin ostaa lippu ennakkoon — ja näin se yleensä tehtiinkin. | ||||
|
|
12.09.2024 10:33 | Hannu Peltola | ||
| En tiedä, miten L-junan konnarin kanssa 1980-luvulla olisi onnistunut lipun ostaminen Eläintarha-Zoo:lle niin, että yksi lipuista olisi ollut lehdistölippu. Ehkä olisi onnistunut, ehkä ei. | ||||
|
|
12.09.2024 10:27 | Lasse Holopainen | ||
| Hannu, olisin mennyt junaan ja ostanut lipun konnarilta. | ||||
|
|
12.09.2024 09:57 | Petri Sallinen | ||
| VR:n lipunmyyntijärjestelmä ei ole yhtään hullumpi. Ei tarvitse ladata mitään sovelluksia, vaan järjestelmä on käytettävissä suoraan selaimella osoitteessa www.vr.fi. HSL:n sovellus on mielestäni hyvä. Minulla on apissa AB-vuosilippu, johon voin halutessani ostaa esim. kertalipun C-vyöhykkeelle. Yhden ongelman olen havainnut. Kun kyseessä on vuosilippu, jonka laskutus tapahtuu automaattisesti kuukausittain, ei HSL-sovellus ymmärrä Edenred-korttia, vaan se on ladattava joka kuukausi uudestaan. Seuraavalla kerralla maksan koko vuoden kerrallaan. |
||||
|
|
12.09.2024 09:48 | Mikko Herpman | ||
| Muutaman kerran tullut nähtyä tämä läheltä ja on kyllä aika vakuuttavan näköinen peli. Komea työkone! | ||||
|
12.09.2024 09:36 | Janne Karresuo | ||
| Kiitos Lasse! | ||||
|
|
12.09.2024 09:25 | Hannu Peltola | ||
| Monilla tuntuu tärkeintä olevan kaikkien muutosten vastustaminen. Petrin esimerkki kuvaa hyvin, miten hienosti asiat entisaikaan olivat. Lassen esimerkissä oli jo kaksi tapaa hankkia matkalippu, kolmantena olisi ollut ostaminen lähimmältä R-kioskilta. Miten Lasse olisit toiminut Petrin tapauksessa 1980-luvulla, jos Kilon asema olisi ollut iltapäivästä kiinni? Polkenut pyörällä Kauniaisiin? Muutaman lipun ostamiseen olisi helposti saanut tuhrattua koko iltapäivän. Jos saman haluaa kokea nyt, voi aina fillaroida vaikka sinne lähimmälle ärkkärille. | ||||
|
|
12.09.2024 08:35 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä siinä on tietty läärääminen sen älylaitteen kanssa. Tarvittavien sovelluksien lataaminen on oma hommansa ja aina se ei edes onnistu. Minä ainakin olen lipputomaatteja käyttänyt, ja sitten kun se ei toimi niin kyllä siitä haittaa on. Toki lippuja ei enää kamalasti lähijunissa ainakaan tarkisteta, niin joskus pääsee ilmaiseksi. Itselläni oli juuri vähän aikaa sitten niin, että tomaatti asemalla oli pimeä kuin multasäkki, sitten menin VR:n sovellukseen, mutta se jumittui, eikä sieltä saanut lippua. Että se siitä kätevyydestä. | ||||
|
|
12.09.2024 08:29 | Lasse Holopainen | ||
| Itse olen tietyillä yhteyksillä käyttänyt Korsisaaren bussia VR:n junan sijaan. | ||||
|
|
12.09.2024 08:28 | Petri Sallinen | ||
| Matkustaminen on nykyisin helppoa. Aikataulut ja reitit löytyvät netistä. Reittiopassovelluksia voi käyttää kotisohvalta 24/7 ja suunnitella juuri sellaiset reitit, mitkä itseä miellyttää. Reittivalinnat voi tallentaa — tai tulostaa paperille, mikäli ei luota älylaitteidensa akkujen kapasiteettiin. Sama pätee matkalippuihin: sähköisesti talteen tai printteinä paperille. Lippujen osto sujuu mutkattomasti. Jos ei luota älylaitteensa akun kestokykyyn, niin laturin voi kyllä pakata reppuun. Sama pätee esim. Englannin reissun suunnitteluun — sen voi tehdä ennakkoon valmiiksi kotona. Matkustaako joku aikuisen oikeasti siten, että ex tempore kävelee asemalle tihrustamaan pahviaikataulua ja leikkimään lippuautomaatin kanssa? Asemakohtaisille aikatauluille ei ole pahemmin käyttöä — eikä lippuautomaateille. Kaiken näkee omasta älylaitteesta. Lippuautomaatteja on täällä HSL-alueella suhteellisen kiitettävästi, mutta ei niitäkään ole jokaisella bussipysäkillä. Jonkun mielestä varmaan pitäisi olla. En ole koskaan käyttänyt lippuautomaatteja — niiden käyttöasteesta lienee tilastoja, joiden perusteella voidaan arvioida automaattien ylläpitämisen mielekkyyttä ja kustannuksia. Sama pätee suomalaisten älylaitteiden käyttöön. Tilastoista selviää, miten niitä käytetään ja kuinka paljon laitteita on. Tämän pohjalta kehitetään erilaisia digitaalisia palveluita. En kaipaa pahviaikatauluja, lippuautomaatteja tai konduktöörejä juniin. Käytetään niiden ylläpitämiseen kuluvat varat muiden palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi nettipalveluiden ergonomiassa on aina parantamiseen varaan. Älylaitteiden käytön osaaminen on jo kansalaistaitoa — jos tämä ei ole hanskassa, niin sitten vaan suorittamaan tietokoneajokorttia työväenopistoon. Vuonna 1989 teimme perheen kansa junamatkan Ähtärin eläinpuistoon. Vuokrasimme sieltä mökin. Matkustimme rinkat selässä junalla ja lapset rattaissa — siis joukkoliikenteellä. Ensin tutkin retin ja aikataulut Turistista. Kirjoitin matkasuunnitelman paperille. Poljin fillarilla Kilon asemalle, jossa oli tuolloin vielä lipunmyynti. Halusin lehdistölipun meno-paluu Kilo-Eläintarha Zoo ja saman vaimolle, mutta tavallisena lippuna. Tuolloin kaksi lastamme olivat niin pieniä, että he pääsivät ilmaiseksi. Lipunmyynti oli avoinna aamupäivällä. Asemamies oli kuutamolla eikä osannut kirjoittaa minulle lippuja. Hän soitti jonnekin ja sai neuvot. Odottelun jälkeen sain liput, maksoin käteisellä ja poljin kotiin. Analoginen prosessi oli periaatteessa hyvin samantapainen kuin nykyisin käyttämäni digitaalinen. Rajoituksena oli aseman aukioloaika ja se, että jouduin sotkemaan sinne pyörällä. Nykyisin VR ei enää anna 50 prosentin alennusta journalisteille junalipuista |
||||
|
|
12.09.2024 01:43 | Uwe Geuder | ||
| > Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Kyllä se on mahdollista. Minusta automaatissa jopa selkeimmin kuin verkossa. Automaatissa oli selkeä "nappi" "Näytä lähijunat" tai sinnepäin. Verkossa pitää valita "Rajaa hakutuloksia". Minusta rajaaminen tarkoittaa, että tulisi sen jälkeen vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Jotkut lähijunat tulevat näkyviin vasta "rajaamisen" jälkeen. |
||||
|
|
12.09.2024 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Automaattien huono puoli on se, että se tyrkyttää nopeinta junayhteyttä. Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Aina vaan Iiceetä! Toisekseen, konnari voisi tarvittaessa myydä kahvia, virvokkeita tai mikrouunissa lämmitettyä pientä syötävää (miksei vaikkapa eineksiä? Saarioisten leevärloodaa kehiin tai HK:n blöö-perusvihannesta!). Monopoliasema - VR tosissaankin näyttää haluavan ajaa matkustajia henkilöautokauppoihin auto-ostoksille ja/tai Onnibussin kyytiläisiksi. Ja eikun Herttoniemen Vellihousu-liikkeeseen - eikun anteeksi, - ööö - Veholle johtotähteä havittelemaan! Nauravat eläkeläisiä ulos sieltä... |
||||
|
|
12.09.2024 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saahan sitä omalla rahalla ostaa mitä katsoo tarvitsevansa: - vaikkapa kerran juotua Päijänne-tunnelista tullutta divetymonoksidia eli kansankielellä: = kusta! Niin se vaan on, että moisessa kaupankäynnissä on oma riskinsä ja kielletyn hedelmän makua. |
||||
|
|
12.09.2024 00:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Se trokaus on varmaan vähentynyt siitä syystä, ja mitä on jäljellä on siirtynyt nettiin tavalla tai toisella. | ||||
|
|
12.09.2024 00:27 | Jussi Tepponen | ||
| Tuota LWR:n toista Lahden paikallisliikenteeseen hankitun Ljusne-Voxnan koria tutkittua voi sanoa, että se on juuri tätä mallia "Typ C". Katto on täysin samanlainen, kuten myös nuo katon tukiputket. Kori on umpinainen, mutta onko se ollut sellainen alunperin vai koritettu vasta LWR:llä? Tuosta samasta mallista "Typ C" löytyy myös hieno koeajokuva Västerudista: https://digitaltmuseum.org/021018166668/invigning-av-motorvagn-vid-vasterud-bangard Tuon ruotsalaisen kuvan mallissa katon aaltopellit on tosin asennettu eri päin kuin oheisessa katalogikuvassa ja LWR:n resiinassa. |
||||
|
|
11.09.2024 23:39 | Reijo Salminen | ||
| Onko lestinheittoa vielä? Luulisi että se on menneitten aikojen romantiikkaa kun Virosta roudataan viinaa sen kuin akselit kestää. | ||||
|
|
11.09.2024 23:34 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus, tyylikkyys ja jalkaanmenevyys samassa kuvassa. | ||||
|
|
11.09.2024 23:29 | Lasse Holopainen | ||
| N e ä n melkeenpä punaista, kun mietin sen VR:n touhua näin kokonaisuudessaan. Kyllä konnarien tosiaankin pitäisi myydä lippuja, sekä osata palvella. Ammatin vaatima tietämys junista ei myöskään olisi pahitteeksi, saati käytännön osaaminen. Sitten jos junat olisivat oikean kokoisilla kokoonpanoilla, niin sekin olisi hyvä. Mielellään saisivat myös toimia, ja jos menee rikki, niin päivystysreservikalusto olisi myös aika kätevää. | ||||
|
11.09.2024 20:56 | Juhani Katajisto | ||
| Tv1 1208 oli kesällä 1969 Iisalmessa liikenteessä. Tuona kesänä se osallistui yhtenä veturina "Lapinlahden soraralliin", jossa oli mukana toistakymmentä höyryveturia. Tv1 1208:lla ajettiin kesällä 1969 yhteensä 5 875 km sisältäen mm. nämä Haminamäen (Lapinlahden) soramontulta Iisalmeen ajetut sorajunat. Tv1 1208 veti usein Lapinlahdelta sorajunia Iisalmeen jopa kaksinvedossa jonkun toisen Tv1:den tai jonkun muun veturisarjan veturin kanssa. - Olin 2.3.1973 Pieksämäellä, jolloin Tv1 920:lle tehtiin kattilan sisäpuolinen tarkastus. Tämä Jumbohan veti loppuaikoinaan vielä tämän kuvan oton jälkeen tavarajunia ainakin Pieksämäeltä Savonlinnaan ja Kontiomäeltä eri suuntiin mm. Kajaaniin. | ||||
|
11.09.2024 20:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä huru on saanut uuden akuston viime kesänä. Mutta tästä taisi tulla viimeinen hurukuvani Suupohjan radalla johtuen Väylävitaston siltojen kunnon vuoksi tehdystä rataosan sulkupäätöksestä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15514.msg115564&topicseen= |
||||
|
11.09.2024 13:39 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/170603 Sal-vaunusta juolahti mieleen, että yksi Tr2 on ollut vuokrattuna Alkon Rajamäen tehtaille. Vaikka Sal-vaunuja oli tuolloin 54 (15201-15221 ja 15251-15283), niin niitä Tr2 ei siirrellyt vuokra-aikanaan, vaan toimitti höyryä tehtaalle. Höyry johdettiin veturikattilasta tulistajan kautta Rajamäen tehtaiden höyryverkostoon. Putki liityntälaippoineen johdettiin nokikaapin ulkopuolelle vasemmalta sivulta. Hyvinkään konepaja teki muutokset veturiin Tr2 1305, joka sitten toimi tehtaan varakattilana 22.6.1966-11.7.1966. | ||||
|
|
11.09.2024 13:20 | Antti Havukainen | ||
| En millään tavalla halua puolustella ilkivallan tekijöitä, mutta tätäkään ongelmaa ei ainakaan nykyisessä laajuudessa olisi, jos menestyksekkäästi yli 150 vuotta Suomen rautateillä käytössä ollutta toimintamallia käytettäisiin edelleen. Tarkoitan tällä siis sitä, että jokaisessa henkilöliikenteen junavuorossa olisi lippuja myyvä konduktööri, joka lipunmyynnin ja -tarkastuksen lisäksi voisi tarjota maksaville asiakkaille myös muuta asiakaspalvelua mm. jatkoyhteyksien ja mahdollisten myöhästymisten aiheuttamien poikkeustilanteiden osalta. Tämän palvelutarjonnan ei tietenkään tarvitsisi poissulkea sitä faktaa, että suurin osa matkustajista ostaisi oma-aloitteisesti lipun ennakkoon nykyajan menetelmiä hyödyntäen. Tällöin hiljaisemmilla seisakkeilla ei myöskään tarvitsisi ylläpitää ilkivallalle alttiita lippuautomaatteja. Valitettavasti tällainen toimintamalli ei tunnu (toistaiseksi) maamme rautateiden ainoaa henkilöliikenneoperaattoria enää kiinnostavan, vaan suurin kiinnostus tuntuu olevan säästöjen hakeminen palvelutarjonnan kustannuksella. | ||||