Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.08.2025 10:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kaipa rakennuksen pääosaan on ollut portaikko ja ovi radan puoleltakin? | ||||
|
21.08.2025 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tie ja tasoristeys tottelevat samaa nimeä Kuumolantie. | ||||
|
21.08.2025 07:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeyksessä ehti tapahtua useampia onnettomuuksia ennen kuin se vuoden 2005 lopulla viimein saatiin poistettua. | ||||
|
21.08.2025 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kultaisten muistojen sävyttämältä liukulaakeroitujen vaunujen aikakaudelta. | ||||
|
21.08.2025 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mallikas Bruno Granholmin kynästä lähtenyt asematalo. | ||||
|
|
21.08.2025 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se silta on vissiinkin niin matala, että peltoveturin, eikun traktorin kuskiksi sopisi mannaryyni kyykkysillään? | ||||
|
21.08.2025 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mas-vaunujen aluskehykset olleetkin enimmäkseen Ga:sta peräisin? Eikun viimeinen Mas museolle sitä varten. Vaikka Porvoosta, jos sieltä suinkin joutaa? | ||||
|
21.08.2025 00:16 | Aki Karvonen | ||
| Tässä kulkevat vaunut vietiin lastaukseen 8.7. ja menomatkalla lastaukseen viedyt vaunut haettiin vasta 24.7. | ||||
|
20.08.2025 22:32 | Rasmus Viirre | ||
| Tuttu näköala ja juna. Nappi otos hyvällä elokuun aamun tunnelmalla | ||||
|
|
20.08.2025 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, runko on ihan rataverkkomme kulkijoiden aatelia, ja tässä likimain parhaasta mahdollisesta kulmasta kuvattuna. | ||||
|
20.08.2025 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva, mutta ylipitkää junaa on vaikea hahmottaa. Onko veturi vain edessä vai myös takana? Voiko ylipäätään vetureita olla edessä ja takana? |
||||
|
20.08.2025 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostain olen lukenut, että Lgd oblastin paikkakunnat ristittiin kaatuneiden ryssänsoltaattien nimien mukaisesti. Siten jotenkin tajuttavissa esim. Säkkijärven nimeksi "Kondratjevo" ja Vahvialan ollessa nykyinen "Jasino". Jonkun verran kyllä hämmästyttää entisen Galitzinan ollessa nykyisin "Ljeipjasjuo" (vääntely tahallinen). Karjalan sosialistisen "autonomisen" karjalais-bolsutasavallan alueella suomikkonimet muutettiin kyynillis-kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuksi ("Pjitkjarjanta" eli ent. suomalainen Pitkäranta). Nuo soltaattinimet, niissähän EI OLE kirgiisi-, ei juutalais-, ei ukrainalais- eikä myöskään ostjakkityylisiä sukunimiä. Mitenkähän olisi, jos joku "suuren ja mahtavan" suurlähetystöstä lukisi tästä parit ehdotukset suomalaissyntyisten punaupseerien nimistä: Aksel Anttilan mukaan "Anttilagrad" tai Toivo Antikaisen mukaan "Antikaishviliburg"...? |
||||
|
|
20.08.2025 20:39 | Pasi Seppälä | ||
| Vahva aamu-utuinen tunnelma on kuvasta hyvin aistittavissa. Ja junakin erittäin kuvauksellinen. Nätti kuva. | ||||
|
20.08.2025 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Hannu-serkku. Osaava bordercollie on lampaiden kanssa tunnetusti erittäin loistava työkalu, mitä tulee lampailta toivotun "käytöksen" ohjailuun. Saattaapa borderi, jopa tietoisesti säästää lampuriparan tappioluetteloiden laatimiselta. |
||||
|
20.08.2025 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kaarrekuva jossa sommittelu on paremmin kuin kohdallaan. Tasalaatuinen umpivaunujunakin näyttää punakoneen vetämänä tyylikkäältä. | ||||
|
|
20.08.2025 20:28 | Hannu Peltola | ||
| Linjaosuuksien kasvillisuuden kurissa pitäminen lammaslaumalla voi tosin olla hivenen haastavaa IC:n pyyhältäessä lammaslauman läpi 200 km/h... | ||||
|
20.08.2025 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radio-Kipinää hoiti aikoinaan Nippalan pariskunta. Diesel-Widex-kuulolaitteeseen sopivan useammankin sinisen Hellesens-sormiparistom olen rouva Nippalalta ostanut. Diesel-Widex = tanskalaisvalmisteinen Widex 600 D, savukerasian kokoinen, taskussa pidettävä hökötys. |
||||
|
|
20.08.2025 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lampaat ovat tietäääkseni myös varsin tehokas "laitteisto" kasvillisuuden kurissa pitämiseen...? | ||||
|
|
20.08.2025 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Radiki on muinaisen mänttäläisen yrityksen nimi ja pitempänä se on Radio-Kipinä. | ||||
|
|
20.08.2025 16:15 | Jorma Rauhala | ||
| Leningradin oblastin asemat nimettiin sodan jälkeen hurmosmielessä mikä miksikin. Sen sijaan Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan puolella käytettiin entisiä nimiä jo kansallisen yhtenäisyydenkin puolesta ja ajateltiin tulevaisuudessa tapahtuvan vaikka mitä... | ||||
|
|
20.08.2025 14:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisikohan sekin. Vasemmalla oleva piippu on selkeästi voimalaitoksen, mutta vanhemmassa piipullisessa eli entisessä Tiwin rakennuksessa toimii nykyään ainakin automaatio- ja sähköverkkoalan asennus- ja huoltofirma Radiki. Sen tuskin tarvitsee toiminnassaan höyryjä päästellä? | ||||
|
20.08.2025 13:58 | John Lindroth | ||
| Nämä vaunut kulkivat nimellä "Ängbyvagn" niitä valmistettiin yhteensä 50 vetovaunua ja 23 perävaunua vuosina 44-52 ,ne tulivat SS(Stockholms Spårvägar) sekä "Norra Lidingöbanan ja Södra Lidingöbanan" käyttöön.Valmistaja ASEA/ASJ. Ho rakennussarjan tästä teki aikoinaan ruotsalainen"Swedtram". |
||||
|
|
20.08.2025 13:53 | Kari Roininen | ||
| Kyllä kasvillisuuden torjuntaa vieläkin tehdään. Useammallakin eri laitteilla. | ||||
|
|
20.08.2025 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Samalla lottopallokoneella on arvottu paikannimet myös Suomen luovuttamalle Karjalan kannakselle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat erilaiset Krasno-alkuiset nimet, sotasankareiden nimet ja erilaiset kommunismin käsitteet (esim. Vapunpäivälä). Jotkin rautatieasemat saivat pitää suomalaiset nimensä, kun jostain päin neuvostomaata löytyi jo ennestään lottokoneen arpomalla nimellä tunnettu asema. | ||||
|
|
20.08.2025 13:39 | Jouni Hytönen | ||
| Finnforest on näemmä myynyt Tiwin liiketoiminnan Puhos Boardille vuonna 2006 ja Puhos Board olisi puolestaan lopettanut toiminnan jo 2007. Jotain savua piipusta vielä näyttää nousevan. Ilmeisesti Keuruun Lämpövoima Oy:n tuotantoa? | ||||
|
|
20.08.2025 13:34 | Jouni Hytönen | ||
| Ennen vanhaan tässä maisemassa tehtiin myös vaihtotöitä eli veturi toisessa päässä junaa työnsivät vaunuja Tiwille tai noutivat vaunuja sieltä. | ||||
|
|
20.08.2025 11:10 | Panu Breilin | ||
| Tosiaan vaunut olisivat yleensä saaneet kesällä liikaa vauhtia jos ne olisi pudotettu talvimäestä. | ||||
|
20.08.2025 11:05 | Panu Breilin | ||
| Tuossa eteisen ja wc:n alla olevassa kotelossa on moottori ja vaihteisto. Sieltä voima välittyy kardaaniakselin kautta telin yhteydessä olevalle akselinkäyttölaitteelle. Polttoainesäiliö on oikealla vaunun keskellä. | ||||
|
20.08.2025 10:50 | Petri Sallinen | ||
| VR:n Käskylehti nro 42 vuodelta 1946 kirjoittaa seuraavasti Ruotsista tilatuista vaunuista: "Ruotsalaisella aluskehyksellä varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 oveen maalataan teksti "Vientipaperivaunu — ei saa kuormata puutavaraa". Syy miksi nämä vaunut nimettiin paperin kuljetusta varten oli vaunujen peltikatto. Oli aivan oleellista, että paperi ei saa kastua. Vaunujen käyttöä valvottiin ja koneosasto puuttui useita kertoja määräyksillään siihen, kun vaunuihin oli kuormattu muuta kamaa, jonka käsittely vahingoitti kattoa. Vuonna 1947 ruotsalaisperäisten Gb-vaunujen litterat muutettiin Gbr-litteroiksi, jotta em. syistä vaunut olisi helpompi erottaa tavallisista Gb-sarjan vaunuista. Ko 302/1001 1947 kirjoittaa seuraavasti: "rullalaakereilla varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 litteraan lisätään erottelua helpottamaan pieni r-kirjain". Vientipaperivaunuja valmistettiin myös Pasilan konepajassa. Sieltä valmistui vuonna 1948 Gb-vaunut 55456-55643, joihin maalattiin sama "vientipaperivaunu"-teksti kuin ruotsalaisperäisiin vaunuihin (Ko 475/1110, 1948). Alkujaan vaunut olivat Gb-sarjassa, mutta vielä samana vuonna ne siirrettiin Gbp-sarjaan (Ko 475/1746, 1948). Vaunuissa oli joko peltikatto tai vahvistettu kaksinkertainen katto, joita käytettiin myös vientipaperivaunuissa. Suomalaisten vaunujen kate perustui Suomessa kehitettyyn massakattoon. Massakaton rakennekuvauksia ja resepti massan keittämisestä on julkaistu useissa VR:n historiikeissa. Vahvistetun katon rakennekuvaus on esitetty Pasilan konepajan historiikissa. Uusia Gbp-vaunuja valmistui lisää Pasilan konepajassa vuonna 1950. Ne saivat sarjanumerot 56201-56400 (Ko 519/1004, 1950). Koska vahvistetuilla katoilla (=joko peltikatto tai kaksikertainen katto) varustettuja Gb-sarjan vaunuja oli koneosaston mielestä jo "riittävästi" vuonna 1953, ei ollut enää tarvetta erotella Gbr-sarjan vaunuja litteran perusteella. Siksi Gbr-sarjan vaunut muutettiin Gb-sarjaan vuonna 1953 (Kl 49/53, Ko 1113/2164, 1953). |
||||
|
20.08.2025 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka muistaa vielä "Malaporo"- mainoksen, jossa patsasteli lasileukainen ukkeli Stetson päässä ja rööki huulessa? Kuvausrekvisiittana vielä metwurstitehtaan saaliiksi joutuva hevoskaakki? Se sama ukkeli, "Marlboro-mies" heitti veivinsä jokseenkin pian - tietenkin - ja vielä keuhkosyöpään ! Mainoksen mielikuvaheräte: - miehille, jotka kulkevat omia polkujaan. Nyt vaan tuppaa polut olemaan hukassa. |
||||
|
|
20.08.2025 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo kotelo, jossa repeämä on, olekin moottorikotelo? Jos näin on, niin ei ihme, että tämän mallin moottorivaunut ei kelvanneet kenellekään muulle kuin Suomeen! |
||||
|
|
20.08.2025 06:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä jos käytti talvilaskumäkeä kesällä? Saiko vaunu liikaa vauhtia? | ||||
|
|
20.08.2025 06:30 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta vientipaperivaunu merkinnästä on ollut täällä keskusteluakin nimen omaan Gbr sarjan vaunuissa. | ||||
|
20.08.2025 02:55 | Teemu Halttunen | ||
| Joo. Harmittaa vaan pirusti, kun ei tullut kysyttyä, jos laitoksen olisi saanut itselle talteen. Kuitenkin kaikki osat olivat hyvässä kunnossa ja logiikkakin olisi vielä ollut helppo komponettien vaihdolla saada toimimaan. | ||||
|
20.08.2025 00:36 | Panu Breilin | ||
| Vr5 kuvattuna vanhan laskumäen vierellä: https://vaunut.org/kuva/91078 | ||||
|
19.08.2025 19:25 | Teemu Saukkonen | ||
| 80-luvulla betonielementtejä vietiin ainakin Kostamukseen. LB:n konttorin seinällä oli kuva ~1986 jossa näkyi Vgk-vaunuja. Sementtiä tuli Vtadeilla. Kuusakoskelle meni saman raiteen suora haara, siellä romutettiin Junttilan salama (https://vaunut.org/kuva/25881). | ||||
|
|
19.08.2025 18:50 | Panu Breilin | ||
| Tässä on ainakin yksi kuva: https://vaunut.org/kuva/124783 | ||||
|
19.08.2025 18:43 | Martti Vuorikoski | ||
| Ja kuinka onet kerrat ajettiin polkupyörällä lastauslaiturilla, osaavalla ei jalka koskenut laiturin pintaan, kun käänsi pyörän ympäri, tuolla korkeimmalla kohdalla. | ||||
|
|
19.08.2025 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, se surkeus loppui tyystin, kun FDR itse älysi kuolla kääkähtää pois. Herra Erkki, puoliksi vitsinä: - Braunausta Dachaun kautta historiaan (pahiksena) ja niin Pillausta tuli ryssän raastamana Baltijsk. |
||||
|
|
19.08.2025 17:45 | Antero Hiltunen | ||
| Löytyykö missään mitään kuvaa jossa näkyy vaunuja tällä pistoraiteella? | ||||
|
19.08.2025 16:00 | Ossi Rosten | ||
| Täsmennettäköön jälkipolville että oli Tapiolla lipsahtanut väärä V-nimi kuvanippulisäyksen tiimellyksessä :) | ||||
|
|
19.08.2025 14:51 | Matti Melamies | ||
| Stalinin innokas liittolainen Roosevelt oli USA:n kaikkien aikojen surkein presidentti. | ||||
|
|
19.08.2025 13:49 | Erkki Nuutio | ||
| Joka toinen Saksan paikka jossa olen asioinut on au (Glauchau, Wildau, Augsburg jne jne) ja joka toinen Saksan paikka jossa en ole asioinut on au (Lindau jne jne). Jos ne kaikki ennallistettaisiin takaisin auiksi, taitaisi olla töitä vain paimenille ja vastaaville. Niinhän oli tarkoituskin Rooseveltin Morgenthau-suunnitelmassa vuodelta 1944. Suunnitelman oli valmistanut valtiovarainministeri Morgenthaun korvaamaton osastopäällikkö Harry Dexter White ( https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Dexter_White ) Roosevelt (tyypillisesti) peruutti hyväksynnän kun toteutettava, mutta vielä salailtu suunnitelma vuosi julkisuuteen ja nosti USA:ssa arvostelumyrskyn. Harry Dexter White oli yksi monista KGB-agenteista Roosevetin hallinnon yläportailla. Sisältöohjeet Morgenthau-suunnitelmaan White sai KGB-yhteyshenkilöiltään, eli Moskovasta. |
||||
|
|
19.08.2025 13:03 | Jorma Rauhala | ||
| Purettiin tosiaan heinäkuun lopulla, mutta olihan tämä tällainen muutaman vuoden. Kiskotusta on kyllä jäljellä kahtapuolen. | ||||
|
|
19.08.2025 11:45 | Teemu Halttunen | ||
| Harvinainen kuva, sillä pari viikkoa sitten laitos oli jo hävinnyt kokonaisuudessaan maastosta. | ||||
|
|
19.08.2025 11:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja taitaa liikenteestä suurin osa olla turisteja. Tuskin tuonne pieneen saareen kauhean paljon asukkaita edes liikkuu. | ||||
|
19.08.2025 11:32 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaako aseman takana olla uljas linjaradiomasto? | ||||
|
|
19.08.2025 11:12 | Simo Virtanen | ||
| Jep, pistoraide ulottui aina nykyiselle Kuurnankadun Motonetille asti. Siinä Lidlin kohdalla oli pitkään tasoristeys. K-raudan takapihalla oli ainakin vielä joku vuosi sitten kiskoja jäljellä. vanhatkartat.fi:stä voi katsella ja vielä niinkin tuoreessa kuin 2006 kartassa näkyy alueen pistoraiteet. https://vanhatkartat.fi/#13.5/62.61976/29.76884 |
||||
|
19.08.2025 10:48 | Pertti Miettinen | ||
| Taitaa olla 3717. | ||||
|
19.08.2025 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, kyllä se panssarijunan vaikutus oli myös todellinen. Moraaliseksi se tuli kyllä, kun väsyneet punikit näkivät "tultasyöksevän hirviön", josta lahtarien kuularuiskunluodit kimpoilivat taivaan tuuliin aiheuttamatta muuta, kuin maalin raapiutumista... Lahtarit nöyrtyivät kumman kerkeästi junan tykin jyskyttäessä. |
||||
|
|
19.08.2025 08:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54730653879/ (kuvassa on myös silloinen autoni, en viitsinyt lisätä kuvaa tänne vaunut.orgiin vaikka täällä muitakin autokuvia onkin.) | ||||