![]() |
17.08.2024 14:25 | Timo Salo | ||
Ajomoottori on laaja käsite. Diesel vai sähkömoottori? | ||||
![]() |
17.08.2024 14:14 | Uwe Geuder | ||
Kuvassa näkyy toinen ranskalainen erikoisuus: Raiteet "numeroidaan" "matalilla" kirjaimilla, tässä raide H (siis 8. raide). Laiturilohkot sen sijaan "korkeilla" kirjaimilla, tässä "V", "U" ja "S". (Onkohan "T" jäänyt jonnekin piiloon vai onko se jätetty pois?) ("4V" sen sijan on pysähdysmerkki veturinkuljettajalle, 4 vaunua) Joillakin asemilla raiteilla on kuitenkin numerot. En tiedä, onko se alueellinen juttu, vai onko kirjaimet uudempi järjestelmä. En ainakaan muista nähneeni kirjaimia vuosikymmeniä sitten. |
||||
![]() |
17.08.2024 14:01 | Uwe Geuder | ||
Tupla-ajolanka osoittaa, että ollaan 1.5 kV:in alueella. Luotijunat kuitenkin vaihtavat uusille 25 kV -radoille heti kaupungin ulkopuolella. | ||||
![]() |
17.08.2024 13:59 | Timo Haapanen | ||
Julian mukaan aika nopeasti saatiin hevonen vaihdettua rattaiden eteen https://juliadata.fi/timetables?s=37&d=1.8.2024, ja loppu hyvin, kaikki hyvin. | ||||
![]() |
17.08.2024 13:50 | Uwe Geuder | ||
Nämä vaunut ovat nimeltään Corail. Ne olivat aikanaan Ranska yleisimpiä vaunuja, rakennettu melkein 4000 kappaletta. Nykyisin ne ovat jo melkein harvinaisuuksia, Ranskassa kaikki on siirtynyt moottorijuniin. En tunnista junaa, mutta luulisin, että se on PACA-alueen juna (Provence-Alpes-Côte d'Azur), tuotemerkki Zou. Toinen alue jossa niitä vielä on, on Grand Est, siis Strasbourgin alueellinen liikenne, tuotemerkki Fluo. Kaukoliikenteessä on vielä Clermont-Ferrandin linja. En ole matkustanut Zoun junilla viime vuosina. Fluon vaunut ovat edelleenkin hyvin mukavia, paitsi että ikkunanpesu on usein laiminlyöty. |
||||
![]() |
17.08.2024 13:28 | Timo Haapanen | ||
Tämän veturin #2845 ajomoottori oli syttynyt tuleen eilen Kemissä ajon aikana matkalla Kolarista Sahansaareen (juna T55136, tietolähde fb/Vornasen Rautatiet VR). | ||||
![]() |
17.08.2024 13:26 | Uwe Geuder | ||
Olin 1970-luvun lopussa kaksi kertaa Pariisissa kouluretkellä. Siihen aikaan tämä silta oli sähköistämätön, pahasti ränsistynyt ja ilman liikennettä. Ei ollut merkkejä siitä, että se palasi vielä joskus liikennekäyttöön. Mikä rata se oli ollut alun perin? Suunta ei kai sovi osaksi Petite Ceinture -rataa. |
||||
![]() |
17.08.2024 13:11 | Timo Haapanen | ||
Stefanin listalla on neljä Deeveriä, joiden poistamista en ole aikaisemmin huomannut (2516, 2559, 2610 ja 2730), laskujeni mukaan poistettuja olisi nyt yhteensä 64 ja pelissä mukana olevia kuitenkin vielä 128. | ||||
![]() |
17.08.2024 13:09 | Uwe Geuder | ||
Nämä rajat eivät useinkaan ole kovin selkeitä, mutta en kutsuisi RER:iä pikametroksi. Se on mielestäni lähijunajärjestelmä. Vaikka keskustassa junat kulkevatkin pääasiassa tunneleissa, verkko jatkuu kehyskuntiin kymmeniä kilometriä tavallisena rautatienä. Pikametron nimi sopisi ehkä paremmin uudelle https://fi.wikipedia.org/wiki/Grand_Paris_Express |
||||
![]() |
17.08.2024 08:55 | Jari Välimaa | ||
Eiffel-kirjoitetaan kahdella f:llä. Ja rer-systeemistä eli pikametrosta on Suomenkielinen wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/RER | ||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 07:57 | Timo Salo | ||
Esim.: https://www.eldec.net/en?tx_news_pi1%5Baction%5D=detail&tx_news_pi1%5Bcontroller%5D=News&tx_news_pi1%5Bnews%5D=17&cHash=9b15ce74167b9740d5b7d9d54a77a005 | ||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 07:22 | Jukka Viitala | ||
Unohtui edeltä kehän raaka katkaisu, jos se on kerran romua. Mekaanisesti "rälläkällä" tai polttamalla ainevahvuutta ohueksi ja hyvällä tuurilla katkeaa jo silloin, tai lämpöä kehiin ja pistejäähdytys ohennettuun kohtaan tai talttaus. Tuttua puuhaa wanhojen autojen takapyörän laakerin irrottaneille vähän isommassa mittakaavassa, uuden krymppirenkaan asennus vaatikin sitten vakaata kättä piitkän vetoakselin yli liu'utellessa, pienikin hipaisu jäähdytti rengasta eikä se enää mennyt perille. | ||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 04:25 | Timo Salo | ||
Mielenkiintoinen kuvasarja Jormalta. Tuollaisen krymppiasennuksen käyttö on melko ongelmallista oman kokemukseni mukaan. Helposti ajatellaan, että esim. hammaspyörän asennus vetoakselin päähän ko. asennustavalla on hieno juttu, mutta: Vaikka se toimiikin ns. mekaanisena "sulakkeena" törmäyksen sattuessa, niin liitoksen käyttö törmäyksen jälkeen tuntuu olevan mahdotonta. Liitoksessa on niin iso paine liitettyjen osien välillä, että "luiskahduksen" sattuessa pinnat liitoksessa menevät pilalle. Tämän jälkeen nitkahduksia sattuu aina vain helpommin ja pinnat senkun huononee. Jotenkin noissa Jorman kuvissa näkyy moinen ilmiö, ei auta kuin uusi asennus, tai Kempin liima(?)Tuollaisen "vikaantuneen" liitoksen avaus tuntui olevan oma taiteenlajinsa. Jopa hiilihappojäätä olen nähnyt käytettävän "rajattuun" jäähdyttämiseen. Silloin kun liitos EI ole päässyt pyörähtämään, niin halkaisijakohtainen induktiokuumennin lienee oikeaoppisin irrotusväline. Oikein tehtynä pyörä suorastaan "tippuu" renkaan sisältä... Melko kinkkinen ja vaarallinen toimenpide tuo jääkonsti. | ||||
![]() |
17.08.2024 00:54 | Otto Tuomainen | ||
Operaattori on tšekkiläisperäinen Metrans, joka tosiaan on nykyisin saksalaisen HHLA:n omistuksessa. Asiallisen näköinen raideristeys muuten. | ||||
![]() |
16.08.2024 23:59 | Mikko Mäntymäki | ||
Paskat ajat tulossa... | ||||
![]() |
16.08.2024 23:12 | Eljas Pölhö | ||
1966 normaali-H53 oli Dm4+10 aks. 1960-luvulla muutokset olivat nopeita ja rajuja. | ||||
![]() |
16.08.2024 23:07 | Petri Nummijoki | ||
H53/54 on saattanut olla 1960-luvun jälkipuoliskolla Dm4-junakin, kun rahdin ja postin kuljetus oli jo ehtynyt tai siirtynyt muilla junavuoroilla hoidettavaksi. Mutta höyryajan jälkeen sitä vedettiin käsitykseni mukaan useita vuosia Hr12-veturilla. H53 näkyy Veturimies-lehden kesänumerossa 1962 olevassa Haapamäeltä otetussa kuvassa. Hr12-vetoisessa junassa on kolme matkustajavaunua, kaksi Fo-vaunua sekä Po eli yhteensä 24 akselia. Se olisi tuohon aikaan ollut liian pitkä Dm4-vetoiseksi junaksi. | ||||
![]() |
16.08.2024 23:02 | Lasse Holopainen | ||
Maailman toiseksi suurin riisi. | ||||
![]() |
16.08.2024 22:13 | Stefan Baumeister | ||
Kävin eilen siellä ja laskin yhdessä 45 veturia (Sr1: 3015, 3022, 3049, 3051, 3092, 3096, 3097 ja 3100, Sr2: 3204 ja 3205, Dr14: 1853 ja 1867, Dr16: 2805, 2810, 2812, 2822, 2823, Dv12: 2510, 2511, 2512, 2516, 2518, 2531, 2532, 2533, 2535, 2536, 2537, 2538, 2542, 2544, 2546, 2548, 2559, 2604, 2610, 2704, 2705, 2710, 2713, 2714, 2730, 2736, 2750 ja 2759) sekä kaksi kiskobussia (Dm12: 4412 ja 4414). | ||||
![]() |
16.08.2024 22:00 | Eljas Pölhö | ||
Taisi varikon ja rataosan sijainti olla ratkaisevampi kuin veturisarja. Ei Karjaalla ollut Sv12/Dv12 käytettävissä ja Parikkala-Savonlinna oli vähän sama juttu. Imatran Sv12/Dv12 oli tärkeämmässä työssä ja muita sopivia ei ollut lähitietämillä. Turku-Toijala-Tampere-Pori oli myös Vv16/Dv16 helpolla saatavissa, mutta siihen aikaan Sv12/Dv12 oli vähän pohjoisempana. Lähinnä sopiva muu dieselkalusto 1960-luvulla olisi ollut Dm4, mutta niillä taidettiin Hv1-3 korvata lähinnä Hki-Turku-Tampere-Seinäjoki reitillä (Tpe-Sk H53-H54). Kouvolan korvaukset olivat jo Dm3->Dm4 1950-luvun lopulta ja joku yksittäinen muu paikallisjuna. | ||||
![]() |
16.08.2024 21:48 | Eljas Pölhö | ||
Ei olla pelkkien mustavalkokuvien varassa, myös mielikuvitus on otettu mukaan. Savutorvesta alas ratapenkkaan johtava torvi olisi todellisuutta lisäävä detalji. Mutta mielikuvan luominen lienee se päällimmäinen tavoite. | ||||
![]() |
16.08.2024 21:27 | Jimi Lappalainen | ||
Oho, katsopas vaan :) | ||||
![]() |
16.08.2024 21:13 | Kimmo Huhta | ||
Hieno kuva. Onko tämä liikennepaikkarakennus ainoa tämän mallinen? Heti ei muistu toista tällaista. | ||||
![]() |
16.08.2024 21:05 | Tuomas Pätäri | ||
Hieman keskustelua Deevereiden siirrosta oli kuvan https://vaunut.org/kuva/168517 yhteydessä ja siellä Panu kertoi, että raiteiden remontin tieltä siirrettiin tähän. | ||||
![]() |
16.08.2024 21:04 | Tuomas Pätäri | ||
Kylläpä Saksassakin olisi kuvattavaa, jos sinne joskus ihan kuvausmielessä lähtisi. Opastimilla on melko järeän oloiset tukirakennelmat. Konttijunat ovat mielestäni aina näyttäviä, niin tässäkin ja sarjan rinnakkaiskuvassa myös. | ||||
![]() |
16.08.2024 20:35 | Eemil Liukkonen | ||
Kuvaus hetkellä jopa laiturilla oli noita huomioliiveihin pukeutuneita kuvaajia kakskin ja näemmä ottivat videota. Syy miksi he olivat siellä ei ole minulla tiedossa. | ||||
![]() |
16.08.2024 20:33 | Jyrki Talvi | ||
Aika kultaa muistot. | ||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 20:21 | Jukka Viitala | ||
Irrotusta varten on ainakin vaunuissa ura pyöränkehällä ja sinne johdetaan hydraulipaine, joka venyttää rengasta. Lämmittäminen ei oikein toimi kun lämpö johtuu koko pyörään, joka myös laajenee. Asennuksessa voidaan käyttää apuna myös nestetyppeä, joka kutistaa osia. Öljynpainetta ja typpeä käytetään myös isojen murskaimien osien purkuun ja kokoamiseen. | ||||
![]() |
16.08.2024 19:38 | Kurt Ristniemi | ||
Kaapeli- ja kumisaapasyhtiön logo oli kyllä Microgramma-pohjainen, mutta vain -pohjainen. https://kritiikkiblogi.wordpress.com/2012/09/07/nokia-logo-voiko-sita-enaa-vaihtaa/ |
||||
![]() |
16.08.2024 18:50 | Jimi Lappalainen | ||
Tuo VARO-sana on kirjoitettu samalla fontilla kuin paikkakunnalla vaikuttaneen kaapeli- ja kumisaapasyhtiön logo; Microgrammalla. | ||||
![]() |
16.08.2024 18:41 | Jarno Piltti | ||
Poikkeuksellisen onnistunut pienoisrautatiekuva! Terävät ja epäterävät alueet juuri kohdallaan. Ja vielä kameran eteen harvemmin eksynyt veturisarja. | ||||
![]() |
16.08.2024 18:38 | Jimi Lappalainen | ||
Mistä tuo kuvatekstissä ilmoitettu junayksikön paino 60 tonnia on keksitty? Sivusto https://www.jarnvag.net/vagnguide/x55 kertoo painoksi 274 tonnia. | ||||
![]() |
16.08.2024 18:34 | Jarno Piltti | ||
On todella! Savut on melko deeverimäiset. | ||||
![]() |
16.08.2024 18:31 | Jarno Piltti | ||
Hieno. Miten tarkkaan veturien naamiovärit tiedetään? Ollaanko tässä asiassa pelkkien mustavalkokuvien varassa? | ||||
![]() |
16.08.2024 18:27 | Jarno Piltti | ||
Kaarrevaihde. | ||||
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
16.08.2024 18:26 | Jarno Piltti | ||
Upea kuvasarja! | ||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
Löytyneeköhän "Silestone"- kauppiaalta riittävän vahvaa tunkrahvia sieltä verstaan puolelta...? | ||||
![]() |
16.08.2024 17:59 | Jimi Lappalainen | ||
Hieno kuva! | ||||
![]() |
16.08.2024 17:57 | Jimi Lappalainen | ||
Portaissa toinen kuvaaja? | ||||
![]() |
16.08.2024 17:50 | Jimi Lappalainen | ||
Ovatkohan autot mallia Volkswagen Crafter vai MAN TGE? Olisiko juna tulossa Hannoverista? | ||||
![]() |
16.08.2024 17:45 | Jimi Lappalainen | ||
Lienevätkö ihan jopa Sggrrss-vaunujakin nuo :) | ||||
![]() |
16.08.2024 17:42 | Jimi Lappalainen | ||
Huiman näköinen juna :) | ||||
![]() |
16.08.2024 13:23 | Lasse Holopainen | ||
Das hamburger Zug. | ||||
![]() |
16.08.2024 13:19 | Lasse Holopainen | ||
Asiallinen vehje vetämään nykyisiä sotilasjunia. | ||||
![]() |
16.08.2024 12:31 | Simo Virtanen | ||
Onhan näillä pitkä ja kunniakas palvelu takanaan. Monella muulla veturi- tai moottorijunalla paljon surullisempi kohtalo. | ||||
![]() |
16.08.2024 12:21 | Vesa-Matti Turunen | ||
Karu näky, niin se vain maailma muuttuu.. | ||||
![]() |
16.08.2024 12:19 | Vesa-Matti Turunen | ||
Hyvä bongaus! Ja hieno juna, joka sopii maalaismaisemaan ja tälle rataosalle ilman lankoja. | ||||
![]() |
16.08.2024 11:51 | Vertti Kontinen | ||
Uskoisin penkkiä saavan vielä taaksepäin. Laajakulma vääristää ahtaasta ohjaamosta hieman ahtaamman | ||||
![]() |
16.08.2024 11:30 | Jouni Hytönen | ||
Todellakin näyttää ahtaalta ohjaamolta. Olisikohan tuonne itsellä mitään toivoa mahtua? :D Jos penkki ei tuosta mene enää taaksepäin, voi olla vaikeuksia saada jalkoja mahtumaan pöydän alle. | ||||
![]() |
16.08.2024 11:09 | Raimo Harju | ||
Menikö kokonaan romuksi, vai kelpasko telit vielä käyttöön. | ||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 10:17 | Mikko Herpman | ||
Siinä onkin jonkinmoinen talkoo että saa uudet kulutuspinnat vaihdettua. Toivottavasti Haapamäeltä löytyy uudet renkaat ja konepajalla onnistuu vaihtaa paikalleen. Muistuu elävästi mieleen kun aikanaan käytiin Kuopion konepajalla sorvauttamassa Dm7 pyöriä, oli yhdessä pajahuoneessa Dv16 renkaidenvaihto menossa. Uusi sorvattu rengas oli kuumennettu kosanin rengaspolttimella ja kun laajeni niin keskiö laskettiin paikalleen. Kaiketi kulunut rengas oli irroitettu vastaavalla tavalla... |