Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.07.2024 14:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mikä ihme tämä on?? | ||||
|
09.07.2024 14:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko Aitonevan veturista terävää tarkkaa kuvaa samasta suunnasta? Noissa hitsisaumoissa on monta kohtaa, millä pystyy tunnistamaan samaksi tai varmistumaan ettei ole. | ||||
|
|
09.07.2024 14:33 | Lasse Reunanen | ||
| Kori ei näytä -38 Fordilta juuri tuulilasin takia, eikä lokasuojat, mutta ajovalot kylläkin ja konepelti/maski. Tämän takia epäilenkin, että meneillään on auton korjaaminen eri autoista saatavilla olevien osien avulla. | ||||
|
09.07.2024 12:43 | Jouni Halinen | ||
| Viipuri on otettu takaisin isänmaan haltuun vajaata kuukautta aikaisemin https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_taistelu_(1941) venäläiset olivat paenneet ("housut kintuissa") sekasortoisesti vanhan rajan taakse jättäen kaiken kalustonsa jälkeen. Eli näillä nurkin alkoi ns. asemasota vaihe jota kestikin sitten kesään 1944 asti. Tässä voipi olla kysymys siitä, että poikia päästetään hallitusti kotilomille, Olihan heillä takana jo yli 3 kuukautta osin raskaitakin taisteluita, kun otettiin pala palalta isänmaata takaisin. Kaiken kaluston jättäminen vahvistaa sitä käsitystä, että kaikkein suurin "asetoimittaja" Suomelle sodan aikana oli neuvostoliitto. Kurantti panssarivaunu kalusto taisi tulla 100 %:ti siltä suunnalta, tästäkin valtauksesta 55 kpl. Tänä päivänä sanonta "ryssä on ryssä vaikka voissa paistais" pitää 100 %:ti kutinsa. Suomihan aika lailla "paistoi" venäläisiä sodan aikana (pisti kovasti hanttiin ja hoiti heitä pois päiviltä) ja nyt näyttää siltä, että heillä olisi taas haluja tulla tänne tapettavaksi. Sopii vaan yrittää. Video Viipurin valtauksen paraatista. https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_638074 |
||||
|
|
09.07.2024 10:48 | Teemu Saukkonen | ||
| 1938 V8 Fordilta näyttää auto, paitsi että tuulilasi pitäisi olla kaksilasinen. Sodan jälkeen näytti tietysti vaikka miltä ne vähät mitä enää oli. | ||||
|
09.07.2024 05:57 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1962-87 historiikin mukaan henkilövaunujen kaasuvalaistuksesta luovuttiin vuoteen 1969 mennessä. Vaunuissa oli käytössä viisi erilaista kaasuvalojärjestelmää. Niistä yksi perustui asetyleenikaasuun. Vanhoissa listauksissa asetyleenikaasujärjestelmä on kirjattu muotoon Dalen-valo tai AGA-valo. Mustan kirjan listauksissa koodina käytetään D-kirjainta. Dalen-valolla varustetun vaunun erottaa järjestelmälle ominaisista valaisimien ilmanottoventtiilien hatuista. Hattu muistuttaa vanhanmallista sukeltajan kypärää. Oheisen linkin kuvassa näkyy vasemmalla lanterniinikattoinen vaunu, jossa on Dalen-valo. Tämän voi päätellä vaunun katolla olevista ilmanottoventtiileiden hatuista. https://vaunut.org/kuva/135279?t=lanterniini Lisäksi vaunun katolla saattaa olla "mekaaninen sekoitin". https://vaunut.org/kuva/152388?tag0=9%7CEi%7C Se on selvästi havaittava pyöreä laatikko, jonka kyljessä on muutama pienikokoinen torpedoventtiili. Asetyleenipullo sijoitettiin vaunun lattian alle. Monesti eteisen alle. |
||||
|
|
09.07.2024 03:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietääkseni viimeinen kaasuvalaistu kaupallisen liikenteen vaunu oli Eis 22708, hylätty joulukuussa 1969. Listoissani virkavarvevaunuista löysin vaunun BT 01302, jossa myös oli ainakin joskus ollut Pintsch-kaasuvalo. Se hylättiin joulukuussa 1982. Se oli valmistunut vuonna 1935. Vaunussa BT 01307 oli ollut sekä Pintsch-kaasuvalo, sekä sähkövalo ulkoverkkoliitännällä. Se oli valmistunut Viipurin konepajalla vuonna 1937, vaunun O 70'092 aluskehykselle (vuodelta 1908) ja hylättiin helmikuussa 1981. Samanlainen kaksinainen valaistusjärjestelmä oli ollut myös vaunussa BT 01319 (v:lta 1955), hylätty syyskuussa 1983. BE 0610 (v:lta 1910, siis perusvaunu), siinäkin Pintsch-kaasuvalo, hylätty kesäkuussa 1968. XE 0643 (ex E 743, v. 1899), Ehrich & Graetz -painekaasuvalolla, hylätty maaliskuussa 1971. Entisissä Ge-matkatavaravaunuissa oli aktiiviaikana myös ollut Pintsch-kaasuvalo. Näitä muutettiin suurin määrin BG-vaunuiksi 1960-luvun alussa. Sitä en tiedä, pysytettiinkö näissä kaasuvalo, vai muutettiinko roikkajohtosähkövaloksi. Todennäköisesti. Mistä Haapamäen opastinmestari vaunuihinsa kaasua noin vain olisi saanut 1976 tienoilla...? Herra Lasse, kyllä se hehkusukalla oli. Sukkaa paikalleen laitettaessa siihen ei saanut paljain sormin koskea, sormien sisältämän rasvan takia. Piti käyttää paperia suojana. Muistelisin sukan olleen keraaminen? Vanhoissa, matalapainekaasuvalolaitteissa oli ollut avoliekkistä järjestelmää. Sukan avulla kaasuvalo oli sangen kirkasta ja voimakkaan valkoista. Postilaiset sanoivat kaasuvalon kuivattavan postivaunun sisäilmaa. |
||||
|
|
09.07.2024 01:30 | Lasse Reunanen | ||
| Oliko vaunujen sisävalaistuksessa käytetyt kaasuvalot ihan liekillä palavia vai oliko niissä radioaktiivisesta toriumista valmistettu hehkusukka kuten Tilley/Petromax, ym. voimavalolyhdyissä tai Primuksen nestekaasuvalaisimissa? Voisi kuvitella, että hehkusukka olisi lyhytikäinen rautatievaunussa, kun siellä väkisin on tärinää. | ||||
|
|
08.07.2024 23:12 | Heikki Jalonen | ||
| Vetureissa (vuonna 1974) kyse oli kuitenkin asetyleenikaasulla toimivista valoista, ei valokaasulla tai seoksilla. Matkustajavaunujen sisätilojen (tai yleensäkään minkäänlaisten sisätilojen) valaistukseen asetyleenikaasu oli aika vaarallinen räjähdysvaaran vuoksi. Asetyleenin ominaisuus, se voi muodostaa räjähtävän seoksen erittäin laajassa pitoisuusrajassa (noin 2,5...82% ilmaseoksissa). Matkustajavaunujen kaasuvalaistuksen päättyminen tarkoitti luonnollisesti VR:n kaasulaitosten toiminnan loppumista. Jäljellä olleisiin kaasulyhtyisiin vetureihin kaasu (asetyleeni) hankittiin pullokaasuna, varmaan ostosopimuksilla AGAlta. E.P. tai Tapio saattaisivat tietää, oliko VR:llä koskaan omaa asetyleenin pullotuslaitosta. Tuskin. Kaasuvalaistuksesta (valokaasu) meitä silti edelleen muistuttaa parikin asiaa: VR-kolmioavaimessa sitkeästi mukana pysyvä kaasukaran pää. Ja oudon kokoinen kupariputki, ulkohalkaisija 7 mm (siis 7 mm, ei 1/4 tuumaa eikä 6 tai 8 mm...). Sitä putkea ette Onniselta löydä. Mutta edelleen sitä tavaravaunuissa kulkee, nimittäin punnitusventtiilin putki. |
||||
|
08.07.2024 23:02 | Aki Karvonen | ||
| Taustalla pilkottaa myös De agregaattivaunu, joka kulki vielä samana päivänä Tampereelle junassa 3062. | ||||
|
08.07.2024 23:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Eli suomeksi "Pöperö-Maija". | ||||
|
08.07.2024 23:00 | Miitre Timonen | ||
| Ainoa asiakas on konduktööri? ;D | ||||
|
08.07.2024 22:56 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Sitten filmi lienee peräisin aikaväliltä 13.5-1.6.1962. Syksyllä 1962 oli 792 jo Karjaalla, joten sieltä ei löytyne ajankohtaa veturin kuvaamiselle Pasilassa. Filmin https://www.youtube.com/watch?v=Bn1hmiOo9jk kohdassa 9:11 vilahtava pikajunarunko lienee P35 Turkuun. Siinä tuskin oli vankivaunua, kuin kerran tai kahdesti viikossa, joten tuo voisi rajata lisää, jos jollain on tiedossa vankivaunujen silloinen kierto. | ||||
|
|
08.07.2024 22:36 | Petri Nummijoki | ||
| Vetureissa kaasuvaloja oli käytössä ainakin vuoteen 1974, koska Vr1-vetureiden aktiivikäyttö jatkui sinne asti. Esa tai Teppo osaa ehkä sanoa, koska matkustajavaunuista viimeiset kaasuvalot poistuivat. | ||||
|
08.07.2024 22:31 | Petri Nummijoki | ||
| 3205 ilmaantui ajoon 1996. | ||||
|
08.07.2024 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Upea! Ja jostain syystä tästä tulee jotenkin pienoisrautatiemäinen vaikutelma. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07.2024 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Leevi ja myös Eljakselle kiitos tavaraliikennekartasta! Karlskronan radalla en nähnyt yhtään tavarajunaa ja esimerkiksi Karlskronassa ei ole mitään sivu- tai pistoraiteita tavaraliikenteelle. Södra Stambananilla Alvestassa sen sijaan oli erittäin vilkas tavaraliikenne, erityisesti konttijunia ja muutama rapujuna. | ||||
|
|
08.07.2024 22:06 | Timo Haapanen | ||
| Loistokuva! | ||||
|
|
08.07.2024 21:53 | Lasse Reunanen | ||
| Tuosta autosta ei kyllä ihan varmuutta osaa sanoa. Väittäisin olevan.mallia kootut teokset. Alue on lienee jonkunlainen korjaamoalue, näkyyhän veturin keulan puolellakin jonkun auton keulapellit, ehkä Ford -38 "pornokeulan". Nuo tuon näkyvän auton pellit eivät selvästikään istu autoon, kuten kuuluisi ja konepelti on irrallaan. Varmaan on meneillään sodassa kärsineen auton kunnostus niillä osilla, mitä on saatavilla, eli jonkun toisen auton osilla. Veturin kuva on niin terävä, että rungon hitsisaumat erottuu selvästi. Niistä on tunnistettavissa sama yksilö, vaikka päällirakenteita olisi myöhemmin muutettu reilustikin. Useammassa kohdassa on havaittavissa selvästi erottuvia yksilöllisiä saumoja, mitä ei muissa yksilöissä voi olla. |
||||
|
|
08.07.2024 21:39 | Eljas Pölhö | ||
| Esimerkiksi 1937 valokaasulaitoksia oli Pasila, Kouvola, Seinäjoki, Turku ja Viipuri. Turun kaasulaitos lopetettiin 1955. En tiedä miksi kaasunkuljetusvaunujen täyttöpaikkoja oli vain kaksi, mutta esimerkiksi Turkuun ei 1948 ollut sijoitetty yhtään kaasunkuljetusvaunua. | ||||
|
|
08.07.2024 21:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin käytettiin tätä kaasua vielä v 1967? | ||||
|
|
08.07.2024 21:33 | Petri Sallinen | ||
| Alunperin valokaasu valmistettiin pelkästään öljystä. Vuoden 1900 jälkeen kaasu oli seoskaasua, jossa oli 85-92 prosenttia oli öljyperäistä kaasua ja loput asetyleenikaasua. Seoskaasu tuotti kirkaaamman liekin ja suuremman valovoiman lamppuihin. Junat-lehdessä 2/1994 on laaja kaasuvaunuja ja kaasuvalaistusta käsittelevä juttusarja. | ||||
|
|
08.07.2024 21:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaahteranmäen Eemelissä se naapurin vanha eukko on "Krösa-Maja". | ||||
|
|
08.07.2024 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki: Öljystä. Asia tarkempine tietoineen on kommentoitu kuvan vaunut.org/kuva/123003?paik=Pasila+tavara kommenteissa. Valitan osaaamattomuuttani, mikäli linkki herjaa. |
||||
|
|
08.07.2024 21:08 | Eljas Pölhö | ||
| 1403:n viimeinen höyryssäolopäivä Pasilassa toukokuussa 1962 oli 30.5. ja viimeinen höyryssäolopäivä kaikkiaan 1.6.1962 (ei kilometrejä). Seuraavan kerran se oli höyryssä 8-11.9.1962 ja lähetettiin Kuopion konepajalle (tai siirrettiin Kuopion vastuulle) 12.9.1962. Muodollisesti se siirrettiin Kontiomäen varikolle 1.10.1962. Syyskuun kilometrit Pasilan työkirjassa = 392 km (ei selviä oliko vaihtotyötä vai matkaa Kuopioon, ei kuitenkaan kilometrit riitä perille saakka). | ||||
|
|
08.07.2024 19:59 | Petri Nummijoki | ||
| Upeita filmejä kyllä. Nuo voisi olla ajoitettavissakin kohtuullisen tarkkaan. https://www.youtube.com/watch?v=Bn1hmiOo9jk kohdasta 11:20 alkaen sisältää liikkuvan Vr5-veturin 1403 ja Vr1-veturin 792 sekä hetken päästä myös Hr12-veturin 2224. Nämä kolme kesäoloissa Pasilassa tarkoittanee, että aikaisin mahdollinen kuvauspäivä on 13.5.1962, jolloin 792 oli palannut konepajasta Kuopiosta. Mikähän oli 1403:n viimeinen höyryssäolopäivä Pasilassa toukokuussa 1962? Se olisi filmille takaraja. | ||||
|
|
08.07.2024 19:57 | Heikki Jalonen | ||
| Onko E.P:llä tai Tapiolla muistikuvaa, mistä lähtöaineesta nuo Pasilan ja Seinäjoen kaasulaitokset valmistivat valokaasun? Hiilestä vai öljystä? Tai tietoa, oliko lähtöaineita jossain vaiheessa muutettu (laitoksen suurempi muutos)? Ainakin 1900-luvun alkupuolella kaasutuksen lähtöaine oli poikkeuksetta kivihiili, mutta viimeistään 1940-luvulta lähtien myös jokin raskaampi öljyjae oli hyvin mahdollinen. Prosessina kaasun valmistus oli jonkin verran erilainen, siis investointeja vaativa, eli jokin vuosikertomus tms. voisi paljastaa tuon tiedon. Jossain vanhassa Pasilan kaasulaitoksen kuvassa näkyy selvästi käytössä kuluneita hiiliretortteja, mutta olivatko ne vielä käyttökierrossa vai poistuvaa romua, ei käy oikein mistään ilmi. Olikohan myös Viipurissa kaasulaitos ja täyttöasema (tai ehkä aikanaan Pietarissa)? |
||||
|
|
08.07.2024 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Roope, älä epäile. Kunhan talous-"osaajat" käskyttävät huoltohenkilöstöä (irtisanomisen tai palkanpidätyksen uhalla!) muistamaan kustannustietoisuuden salat huoltotöitä suunniteltaessa, niin eiköhän "unelmasi" toteudu. |
||||
|
|
08.07.2024 19:54 | Raimo Harju | ||
| Minkähän ikäinen tuo Sr2 on. | ||||
|
|
08.07.2024 18:32 | Eljas Pölhö | ||
| Kaasunkuljetusvaunut olivat kovasti kysyttyjä silloin vielä kun vetureita ja vaunuja valaistiin kaasulla. Varikot pyysivät alinomaa toista tai kolmatta vaunua ja kirjelmöivät, että vaunut viipyivät liian kauan täyttömatkoillaan. Vaunuista pidettiin samanlaista sijoituslistaa kuin vetureista ja etenkin varikon toinen ja kolmas vaunu olivat jatkuvan siirtouhan alaisia, kun kun joku toinen tarvitsi lisävaunua "ehdottomasti". 1.10.1947 luettelon mukaan vaunut kuuluivat vielä sarjaan XGs. XGs 040805 säiliöiden paine oli 10 kg/cm2 ja tilavuus 23,8 m3. Vaunu oli sijoitettu Kontiomäen varikolle ja sen täyttöpaikka oli Seinäjoki (ainoat täyttöpaikat olivat Pasila ja Seinäjoki). |
||||
|
08.07.2024 18:11 | Jarno Piltti | ||
| Aina yhtä pysäyttävä näky tämä 2650. Meneekö jo sarjaan jos tekisi pienoismallin niin kukaan ei uskoisi? | ||||
|
08.07.2024 18:08 | Jarno Piltti | ||
| Sipoon kirkko tulee mieleen. | ||||
|
08.07.2024 18:04 | Jarno Piltti | ||
| Mikään ei sano teollisuus niin kuin hammasratas logossa! Jousipakan yläpuolella jäljet kertoo vaunun entisestä elämästä, voi vain arvailla mistä tämäkin on muutettu? | ||||
|
|
08.07.2024 18:03 | Janne Iitiä | ||
| https://youtu.be/hGHA5Pn0pJE?si=uOuG48LZABfEfbr_ Ajasta 3.50 eteenpäin tämä komistus liikkuu omin voimin. |
||||
|
|
08.07.2024 17:58 | Roope Prusila | ||
| Kun harrastaja vierailee tällä kyseisellä hautausmaalla, voi katsoa Sr2 sarjan edustajaa pää hieman painuksissa ja lausua muistosanat "se oli hyvä veturi". Melko nuorena päätyi tuonne. Kun tiedämme, että samoilta nurkilta löytyy myös mm Sr1 sarjaa, ei voi muuta kuin toivoa ettei nuo saa seurakseen Sr3 sarjan edustajaa. | ||||
|
08.07.2024 17:19 | Teemu Saukkonen | ||
| Säästyisipä yksi jytkytin, elikkä Dr14 museolaitteeksi. | ||||
|
|
08.07.2024 16:42 | Uwe Geuder | ||
| Joka kerta kun matkustin Tukholmasta Kööpenhaminaan ja kuulutettiin vaihtoyhteyksiä Krösatågeniin ihmettelin tuota krösa-sanaa. En tunne semmoista paikkaa tai aluetta enkä semmoista ruotsinkielistä sanaakaan. Nyt katsoin vihdoin, mitä se tarkoittaa. Kyse on vanhasta smoolantilaisesta murresanasta, joka tarkoittaa puolukkaa. Ilmeisesti joskus on ollut alueella rata, jonka pitkin ihmiset pääsivät puolukkaan. Krösatågen on eri alueellisten joukkoliikenteen tilaajien yhteenliittymä. Se on perustettu jo 1985 ja laajennettu muutama kerta. Vuosina 1990 – 2002 nimi oli Länstågen. Liikennöitsijöinä olivat menneisyydessä DSB, Veolia ja Tågkompaniet. Nykyisin se on SJ. |
||||
|
08.07.2024 16:40 | Antti Castrén | ||
| Mikko tyhjensi pajatson varsin eleettömästi, mutta prikulleen oikein. Muiden kohteiden muassa Nivavaaran aseman aluetta sopimuspohjaisesti 1940-luvun alkupuoliskolla hallinnoinut Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemi piti liikennepaikkaa (tai oikeastaan sen luona sijainnutta Armee Betriebstofflager Nivea:a) niin tärkeänä, että rakennettiin moinen lähipuolustusasema. Ja hyvin rakennettiinkin, sillä rakenne on täysin kunnossa (ja hyvin suojassa tähystykseltä...) Pientä hulevesiongelmaa toki on, joten käynti keväällä ennen lattialla olleiden "jääpalojen" sulamista oli ajoitukseltaan onnistunut. Nivea oli Lapin alueen yhtymien tärkein polttoainevarasto, jonne tavara tuotiin Pohjanlahden satamista junilla. (Tiedot haalittu Kalevi Mikkosen sangen seikkaperäisiltä historiasivuilta) |
||||
|
08.07.2024 16:17 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuljettaja painoi varmaan tällöin 'punaista' tööttiä 'mustan' sijaan..) | ||||
|
08.07.2024 16:09 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tunnistamaton lienee 2805.. | ||||
|
08.07.2024 15:42 | Ossi Rosten | ||
| ja https://vaunut.org/kuva/153329 | ||||
|
|
08.07.2024 15:41 | Ossi Rosten | ||
| Harjavallasta menee Poriin Luvatalle nämä.. https://vaunut.org/kuva/129686 | ||||
|
08.07.2024 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ma, niinpäs näkyykin. Resiina 2/2024 s. 57: »---VR-Yhtymä pyrkii myös luopumaan kaikista yksityisraiteistaan. Ne siirrettäisiin joko Väylävirastolle tai perustettavalle niitä hallinnoivalle yhtiölle.» Tosiaan tämä »Sellu» on luultavasti oudoimmasta päästä Valtionrautateitten raiteistoja. Kun sitä vastoin »Talli» akuankkaraiteineen (r. 313) ja ATU-talleineen on LuVi:n tonttia. |
||||
|
08.07.2024 12:28 | Eljas Pölhö | ||
| Kokkolan Matalamaan sorakuopan varmistuslukkolaitoksen ensimmäinen käyttöohje oli Tlj 786, 28.7.1954. Ainakin silloin paikalla on ollut sivuraide. Joku muutos linjavaihteen kohdalla tehtiin 1961, koska silloin tehtiin uusittu käyttöohjepiirustus: Tlj 786a. | ||||
|
|
08.07.2024 12:15 | Panu Breilin | ||
| Uusimman Resiina-lehden tasoristeyspalstalla kerrotaan, että VR:llä olisi mahdollisesti halua luopua omistamistaan yksityisraiteista. Mikä on kyllä esimerkiksi tällaisen kuormauspaikan osalta helposti ymmärrettävä tavoite. | ||||
|
|
08.07.2024 12:10 | Kari Haapakangas | ||
| Aika myöhään nuo sivuraiteet ovat sitten tulleet, jos vasta 50-luvun jälkipuoliskolla. 1970-luvulla tuo oli soranoton kannalta jo melkoisen hyödytön (järvi oli jo olemassa), koskapa pohjaveden pinnan alapuolelta ei sopinut soraa enää ottaa. | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07.2024 11:56 | Eljas Pölhö | ||
| Tuossa on kartta tavaraliikenteen liikennemääristä Etelä-Ruotsissa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10811.msg112627 | ||||
|
|
08.07.2024 11:42 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä näillä sorakuopilla oli VR:n sivuraiteita vielä 1970-luvun alussa. Vuoden 1970 rataosaselostus antaa soraraiteen vaihteen paikaksi km 547,8 (547+750 ja 547+850 välillä). Raiteita on ollut sekä pääradan itä- että länsipuolella. Olisikohan raiteet purettu vasta sähköistystä edeltäneen rataosan peruskorjauksen yhteydessä. | ||||
|
|
08.07.2024 11:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai näi o. Moni kadunmies ajattelee, että koko rataverkkomme olisi edelleen Valtionrautateitten hallussa, mutta LuVi:llahan se suurimmalta osin on. Tästä jos mennään vasemmalle sataman puolelle, ollaankin Rauman Satama Oy:n eli kaupungin hallinnoimilla ratapihoilla ja raiteistoilla, niinkuin vuoteen 1950 oli aina Peipohjaan saakka. Tampereella Perkiön varikon raiteet esimerkiksi ovat myös Valtionrautateitten. Muistelen, että Valtionrautateillä olisi koko rataverkollamme siellä täällä kaikkiaan vajaa parisataa kilometriä raiteita. Ehkäpä joku Googlen kanssa paremmin sinut oleva tonkii meille kohta täsmällisemmänkin ratakilometrimäärän..? | ||||
|
|
08.07.2024 09:53 | Panu Breilin | ||
| VR:n hallussahan se on. | ||||
|
08.07.2024 09:42 | Panu Breilin | ||
| Huomiota herättää sekin, että miten valtavan laajoja verkostoja noista yksityisistä kapearaiteisista radoista muodostui. Esimerkiksi Torsåsistä pääsi Halmstadiin asti 1067 millin ratoja myöten ja 891 millin ratoja myöten taas niinkin kauas kuin Örebrohon. | ||||