Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2025 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Ulkoasu oli punaisempi vielä kolme vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/156679 | ||||
|
24.03.2025 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivätköhän nuo ole raakapuujunia. Sanotaanhan, että esim. Kyröstäkin on loppunut oma tavaraliikenne, vaikka siellä on puunkuormausta. Ehkä "oma" liikenne tarkoittaa jotakin teollisuuslaitosta? | ||||
|
24.03.2025 13:50 | Juhani Katajisto | ||
| Veeti kysyt onko tässä Ukko-Pekat ottaneet vettä. Koitan vähän valaista asiaa. Ukko-Pekoissa ja saman suuruisissa Ristoissa (Tr1-vetureissa) on varsin suuret vesitilat. Ne eivät siis tarvinneet vesitäydennystä satamakeikoilla vaikka olisivat tehneet vähän kauemminkin siellä töitä. Mitä tähän kyseiseen vesiviskuriin tulee niin se sijaitsee kolera-altaan sillan sillä puolella, jota Ukko-Pekat ja Ristot eivät ylittäneet. - Katajanokalla ovat käyneet mm. B1, C1, C2, C4, Sk1-Sk4, Vk1, Vk3, Vr1, Vr5, ja Tk3-vetureita. Sen sijaan sillan Kauppatorin puoleisella Eteläsataman raiteistolla ovat käyneet lähes kaikkien veturisarjojen edustajia, mitä Pasilaan on ollut sijoitettuna. Trumaneista (Tr2-vetureista) minulla ei kyllä ole mitään tietoa. Eli siis Ukko-Pekkakin on käynyt Kauppatorilla asti lajitellessaan vaunuja Eteläsatamassa, mutta ei ylittänyt tuota siltaa. Tietoa näistä eri höyryvetureiden käynneistä Eteläsatamassa ja Kauppatorilla on taltioitunut useisiin tapahtumailmoituksiin, kun autot ovat olleet pysäköitynä liian lähelle rataa. - Monesti kauniina talvipäivänä noista viskurien putkien reistä ulos tuleva höyry näkyi hyvin pakkaspäivinä antaen vedenotto kuviin lisähuomioitavaa. | ||||
|
|
24.03.2025 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Esa, miksiköhän tänään on ollut kulussa T 55309 Tampere tavara - Vilppula? Entä miksi Vilppula on edelleenkin noin kolmesti viikossa kulussa olevalle T 3314 lähtöasemana.... Nuo junat viittaavat kyllä siihen, että Vilppulalla on edelleenkin omaa tavaraliikennettä. |
||||
|
24.03.2025 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, kilpailu tuo tekniikasta esiin parhaat puolet ja ihmisistä pahimmat. | ||||
|
|
24.03.2025 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Panu, kiitoksella ja kumarruksella. Siitä huolimatta, että aseman alueen rakennuskannan mitoittaminen aseman palvelutasoluokan (I - V luokat, pysäkki, laiturivaihde ym.) mukaan oli - sanokaamme: vakio, niin silti vuosikymmenien aikana asema-alueilla tilanteet elivät. Liikennemäärien, tekniikan ja erityisesti junanopeuksien kehittyminen enimmälti vaikuttivat siihen, että muutoksia tapahtui. Esimerkiksi Vilppula oli liikennettä 1883 aloitettaessa IV luokan asema. Eräässä vaiheessa sen luokituksena oli III (eli sama kuin Myllymäellä v. 1883). Vilppulassa oli asemapäälliköllä oma vakanssi suhteellisen myöhään. Ja nyt, Vilppula tänä päivänä: pelkästään seisake, ei omaa tavaraliikennettä, Mänttäänkään, ei muuta kuin kauko-ohjattuna junakohtauksia varten. Ei tarvista asunnolle asemapäällikköä varten, ei konttoristeja, ei vaihdemiesten esimiehelle, ei Ovelta ovelle -kuorma-autonkuljettajia, ei junasuorittajaa, eikä minkäännäköistä palvelua muutenkaan. Syynä maassamme harjoitettu politiikka. Kohta meillä ei enää ole yhteiskuntaakaan, vaan olemme pelkästään lauma kuluttajia. Ilman keskinäistä luottamusta, valmiiksi hinnoiteltuna ja sen mukaan arvojärjestyksessä. |
||||
|
|
24.03.2025 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Se varsinainen etu tulee siitä että tavaraa ei tarvitse enää siirtää junasta laivaan ja laivasta junaan. Riittää kun siirtää junanvaunusta toiseen yhden kerran. Tai junanvaunu vaihtaa telit yhden kerran. | ||||
|
|
24.03.2025 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Toistuvasti on syytä muistuttaa suhteellisista kilpailuhaitoista, jotka ovat elintasomme parantumisen esteenä. Ehkä asian sadasviideskymmenes toistaminen onnistuu havahduttamaan välinpitämättömätkin ihmiset. |
||||
|
24.03.2025 09:00 | Jari Välimaa | ||
| Eli syksystä lähtien ei sitten museokalustolla ilman jännitemuunnosta ajella enää Helsingissä. | ||||
|
24.03.2025 07:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
24.03.2025 07:15 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan". Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria. Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies. |
||||
|
24.03.2025 06:59 | Teppo Niemi | ||
| Tuolta löytyy Johnille lukemista: https://tinyurl.com/3yvyr4fw. (Jos yleisesittely ei riitä, niin sieltä löytyy linkki myös varsinaiseen tutkintaselstukseen. Ja Juha on ollut turhan hätäinen, sillä raportin julkaisupäivä oli vasta 22.11.2024. // linkki muokattu |
||||
|
|
24.03.2025 01:40 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoista olisi saada selvää suistumisen syystä niinkuin Juha sanoo? Kuvasta ilmenee sen tapahtuneen vaihteessa! | ||||
|
Kuvasarja: Vahtituvat: Helsinki-Turku |
24.03.2025 00:35 | Antti Grönroos | ||
| Oli hyvä reissu kuin myös viime la. | ||||
|
|
23.03.2025 23:37 | Visa Pöntinen | ||
| Mahdollisesti kyllä. | ||||
|
23.03.2025 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovi on ilmeisesti 1950-luvulta olevaa paneloitua mallia? | ||||
|
|
23.03.2025 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se toinen vahtitupa ratavartijan työsuhdeasuntona ja kaksoisvahtitupa vastaavasti ratamestarilla? | ||||
|
23.03.2025 23:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Levätköön rauhassa vahtitupien taivaassa. | ||||
|
23.03.2025 22:32 | Heikki Jalonen | ||
| Rakennuksen kokoon nähden huomattavat hormiryhmät puhuvat sen puolesta, että rakennuksessa olisi ollut höyrykattilan käyttämä vesipumppu. Todennäköisesti vasemmanpuoleinen (aika hienosti muurattu) piippu on ollut höyrykattilaa varten, sen koko on sikäli suuri. Myös pariovet viittaavat höyrykattilaan, jostain niitä halkoja piti tulille tuoda. | ||||
|
23.03.2025 22:29 | Juhani Katajisto | ||
| Kuva on otettu viimeisen Kouvolaan sijoitetun Kukon 756:n päältä. Kouvolan muut Kukot 754 ja 755 olivat jo aikoja sitten saaneet työtä muualta. Eikä siellä enää muuta tähän sopivaa tankkiveturia tuolloin ollutkaan. Kuvasta voi aistia Kanan 670:n joutsenlaulua. Sehän seisoo aivan yksinään ilman lajitovereitaan, jotka niin oleellisesti kuuluivat parvina Kouvolan talliraiteille. Vr1 670:n pitkä ura päättyi juuri kesäkuussa 1974 tilastoituun vaivaiseen kymmeneen kilometriin. Samalla se päätti Kanojen työtehtävät Kouvolassa. Ja taakse on jäänyt Rulla-Ristojenkin mittavat kuukausi ajot. Tr1 1094 kulutti kiskojamme tuona kuukautena vain 744 km. Uusi aika tehokkaampine vetureineen työntää väkisinkin meidät vanhukset sivuraiteelle ja "eläkkeelle". Kehityksen pyörää ei voi pysäyttää eikä se ole tarpeenkaan. | ||||
|
23.03.2025 22:05 | Visa Pöntinen | ||
| Ei varmaankaan montaa. Nurmeksen radalla on kyllä harvinaisen pienillä seisakkeilla aika isot kaksoisvahtituvat, mutta oletettavasti niissäkin on asunut toisessa asunnossa muuta henkilökuntaa. | ||||
|
23.03.2025 22:03 | Panu Breilin | ||
| Ikään kuin olisi ratapölkyistä tehty saunan seinät. Toisaalta mikäpä on ollut tehdessä, kun vanhaan aikaan yleensä kyllästämättömiä olivat. | ||||
|
23.03.2025 21:56 | Panu Breilin | ||
| Melko hiljaista on viime aikoinakin ollut Ilomantsiin asti menneiden junien suhteen. | ||||
|
|
23.03.2025 21:53 | Panu Breilin | ||
| Hyvin usein nämä kaksoisvahtituvan piirustuksilla tehdyt rakennukset ovat käytännössä toimineet asemahenkilökunnan asuntoina. Minkä verran lienee sellaisia kaksoisvahtitupia joissa on tosiaan nimensä mukaisesti asunut kaksi ratavartijaa? | ||||
|
23.03.2025 21:07 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
23.03.2025 20:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Huhtikuun numero n:o 350. Tulee lehden uutispalstalle lyhyenä uutisena. | ||||
|
|
23.03.2025 20:57 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tässä on hienosti osunut valotus nappiin! | ||||
|
|
23.03.2025 20:55 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mihin lehden numeroon artikkelisi on tulossa? | ||||
|
23.03.2025 20:52 | Tuukka Varjoranta | ||
| Nyt on vauhdin tuntua kuvassa! | ||||
|
|
23.03.2025 20:35 | Esko Maasalo | ||
| Kumpaa väriä kuljettaja tässä noudattaa? Hieno kuva! |
||||
|
|
23.03.2025 20:19 | Jyrki Talvi | ||
| Upeat taivaan tulet. | ||||
|
|
23.03.2025 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin torso vesikastari. Tuo liian hyvin mieleen hirsipuun...? | ||||
|
23.03.2025 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta on? | ||||
|
|
23.03.2025 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Mitäpä ei VORGista löytyisi. Talvista vesitystä Kouvolassa https://vaunut.org/kuva/132206 Kuvassa jopa kaksi viskuria, molemmissa tulet pesässä. Joskin hyvillä hiilloksilla, savua ei paljoa näy; mutta kyllä lämmin hönkä nousee... | ||||
|
|
23.03.2025 20:05 | Antti Laajalahti | ||
| Noin se yleensä oli niinkuin Heikki kertoi. Silmittelin tuota viskuria että onko siinä ollut poikkeava rakenne, onko tuossa alaosassa luukku kuvaajan suuntaan. Löytyyköhän mistään kuvaa jossa viskuri olisi lämmityksessä. | ||||
|
|
23.03.2025 20:03 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
|
23.03.2025 19:03 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo kuvassa näkyvä paksumpi osa on pikemminkin savutorvea. Varsinainen tulipesä sijaitsi maanpinnan alapuolella viskurin jalkalaatassa. Se piti lämpimänä nousuputken lisäksi sulkuventtiilin ja veden tuloputken. Jalkalaatta rakenteineen puuttuu tuosta Katajanokan viskurin jäännöksestä. Lienee joutunut viimeistään siirron aikana kaatopaikkakuormaan samoin kuin venttiilin käsipyöräkin. VORGissa löytyy muutama hyvä kuva samanlaisesta viskurista alkuperäisessä kunnossaan. Esim. https://vaunut.org/kuva/145953 |
||||
|
|
23.03.2025 18:57 | John Lindroth | ||
| Tuossa kuvanottajan selän takana sijaitsi aikanaan vahtikoppi(nykyään Rautatiemuseon pihalla) sillanvartijalle ,kuuluikohan tuo vesiviskurin lämmittäminejn siltavahdin toimenkuvaan? | ||||
|
|
23.03.2025 18:44 | Antti Laajalahti | ||
| Tuo viskurin alaosassa näkyvä paksunnos on kamiina jossa pakkasilla pidettiin tulta. Paksumman osan yläosassa näkyvistä reijistä tuli savu ulos. Reikien kohdalla on kierrettävä pelti jolla säädettiin reikien kokoa ja siten kamiinan vetoa. Veturissa vesi pidettiin säiliöissä sulana laskemalla vesisäiliöön imurista höyryä. Samalla tuo lämmityshöyry piti veturin ja tenderin välisen vesiputken sulana. | ||||
|
|
23.03.2025 18:40 | John Lindroth | ||
| Ilmakuvassa 1976 Kauppatorin laiturissa J.L.Runeberg,Katajanokan puolella jäänmurtaja Teuvo ja Olympialaiturissa FÅAn Ruotsinlaiva.Mahdollisesti Ms Wellamo. | ||||
|
|
23.03.2025 18:22 | Jarno Piltti | ||
| Aivan järkyttävän hieno. | ||||
|
|
23.03.2025 18:15 | Juhana Nordlund | ||
| Jarin 27.2.2025 esittämään kysymykseen: MLPRV1-vaunut soveltuvat tarvittaessa 600 V jännitteeseen. Tänään saimme Suomen Raitiotieseuran kevätkokouksessa kuulla KLOY:n edustajalta, että kantakaupungin ratikkaverkon jännite nostetaan 750 V:iin viikonloppuna 12. - 14.9.2025. Siitä eteen päin koko vaunukaluston tulee soveltua siihen. Kuvan vaunun oletusjännite on siis toistaiseksi 600 V. | ||||
|
|
23.03.2025 16:42 | John Lindroth | ||
| Kauppahallin puoleisen kääntösillan kupeessa sijaitsi aikanaan kyltti joka rajoitti tiettyjen veturisarjojen ajoa Kauppatorin puolelle ja Katajanokalle! | ||||
|
23.03.2025 15:26 | Lasse Holopainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/170498?a=1 | ||||
|
|
23.03.2025 15:26 | Lasse Holopainen | ||
| Tais olla sähköratavaurio Kauhavan ja Kokkolan välillä. | ||||
|
|
23.03.2025 15:20 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 1976 ilmakuvassa vesiviskuri on alkuperäisessä paikassa. https://kartta.hel.fi/link/0aV8pbs Vuoden 2024 ilmakuvassa vesiviskuri on nykysijoillaan. Nykypaikka on entisestä noin 20 metriä pohjoisen suuntaan. Viskuri vaihtoi paikkaa noin vuonna 2016/17. Siirron syy oli se, että entisen paikan kohdalle tuli vasemmalla oleva rakennus. https://kartta.hel.fi/link/0aV6KUR Kuinka muuten tuo vesiviskuri toimi talvipakkasilla, eli minkälainen rakenne siinä esti jäätymisen?. Miten asia hoidettiin vesitorneissa (lämmitettiin pakkasilla?) tai veturin säiliössä, siinä vettä taisi kuitenkin kulua sitä vauhtia, että vesi ei ehtinyt jäätyä? Säiliön lämmitys veturihöyryllä? Ja olivathan veturit osan aikaa säilytyksessä veturitalleissa joita myös lämmitettiin? |
||||
|
|
23.03.2025 15:19 | Christian Pakisjärvi | ||
| Mikä tämän ideo oli? | ||||
|
23.03.2025 14:23 | Teemu Saukkonen | ||
| 10 vuotta aiemmin oli tällainen viritys: https://vaunut.org/kuva/103014 | ||||
|
23.03.2025 13:32 | Eljas Pölhö | ||
| Vehkosillan liikennepaikkakortin mukaan toisella puolen oli 18 m:n laituri ja toisella puolen 32 m:n laituri. Matkustajia keskimäärin päivässä 1961 kesällä 25, talvella 24. Vuonna 1962 enää 10 kesät talvet ja siitä 1968 saakka pysytteli 8 ja 12 välillä. | ||||
|
23.03.2025 12:57 | Pasi Seppälä | ||
| No kappas, kuvasin tämän saman junan Luumäen itäpuolella. Veturissa paloivat silloin kaikki valot. Tässä näyttää toisella alavalolla tulleen tunnit täyteen. | ||||
|
|
23.03.2025 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Nastolan kunnanrajalle tästä oli matkaa linnuntietäkin 20 kilometriä. | ||||